KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KESKI-KARJALAN SEUDULLINEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOSUUNNITELMA

2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU 1.1. Seudulliset ohjausryhmät 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA 2.1. Väestö 2.2. Työllisyys, elinkeinorakenne ja koulutustaso 3. KOULUTUSTOIMINTA JA YHTEISTYÖVERKOSTO 4. MAAKUNTAKORKEAKOULU KESKI-KARJALASSA 5.1. Toteutunutta toimintaa 5.2. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma OHJAUS JA NEUVONTA 6. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA 2

3 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on vastata korkeakoulujen osaamisella Pohjois-Karjalan väljästi asuttujen alueiden asukkaiden, elinkeinoelämän sekä julkisen että kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Maakuntakorkeakoulutoiminnalla pyritään osaamistason nostamiseen. Maakuntakorkeakoululla on kolme tehtävää: aikuiskoulutus, aikuisopiskelijan neuvonta ja ohjaus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-palvelut). Koulutuspalveluihin maakuntakorkeakoulussa kuuluu korkeakoulujen sivistystehtävään liittyvien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen, tutkintotavoitteiset opinnot, ammatillinen täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus. Koulutustoiminnan tavoitteena on vastata sekä yksilöityihin että laajempiin koulutustarpeisiin. Tehtävän toteuttaminen edellyttää joustavien ja helposti saavutettavien opiskelumahdollisuuksien lisäksi lähellä olevia ja toimivia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin. Innovaatiopalvelujen tavoitteena on tukea alueella syntyvien käytäntölähtöisten innovaatioaihioiden toteuttamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja käytännöiksi hyödyntämällä koko korkeakouluverkoston osaamista ja palveluja. Kysyntälähtöisyys antaa aihioita myös korkeakoulujen koulutussekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana Kareliaammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus sekä Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. Maakuntakorkeakoulu toimii osana Karelia-ammattikorkeakoulun työelämäpalveluja. Toimintaa koordinoi ja kehittää maakuntakorkeakoulukoordinaattori. 3

4 Maakuntakorkeakoulun toiminnan ohjaamiseksi laaditaan seudulliset koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat. Maakuntakorkeakoulun tehtävänä on välittää suunnitelmiin kootut koulutus- ja kehittämistarpeet koulutus- ja kehittämistoimijoille sekä etsiä yhteistyössä joustavia tapoja vastata näihin tarpeisiin. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat käsitellään maakuntakorkeakoulun koulutusorganisaatioiden edustajien muodostamassa työvaliokunnassa. Maakuntakorkeakoulukoordinaattori esittelee ammattikorkeakoulututkintoon liittyvät aloituspaikkaesitykset Kareliaammattikorkeakoulun vararehtorille ja ne käsitellään ammattikorkeakoulun päätöksentekoprosessien mukaisesti. Maakuntakorkeakoulun ohjausryhmä seuraa ja arvioi suunnitelmien toteutumista Seudulliset ohjausryhmät Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoululla on kolme seudullista ohjausryhmää: Joensuun seudun ohjausryhmä (Ilomantsi, Juuka ja Outokumpu-Polvijärvi), Keski-Karjalan ohjausryhmä (Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä) sekä Pielisen Karjalan ohjausryhmä (Lieksa, Nurmes ja Valtimo). Seudullisten ohjausryhmien tehtävänä on toimia seudullisten toimijoiden ja korkeakoulujen vuorovaikutusfoorumina sekä koota ja päivittää seudulliset koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat. Keski-Karjalan seudullisen ohjausryhmän puheenjohtaja on Risto Hiltunen. Liitteessä 1 on ohjausryhmän kokoonpano. 4

5 2. KESKI-KARJALAN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA 1 Keski-Karjalan seutukunnan muodostavat Kiteen kaupunki, Rääkkylän kunta ja Tohmajärven kunta. Vuoden 2013 alussa Kesälahden kunta liittyi Kiteen kaupunkiin. Seudun vahvuutena on puu- ja metalliteollisuus sekä ympäristö- ja hyvinvointialojen yritysosaaminen. Seudulla on yhdeksän teollista yritys- ja työpaikkakeskittymää, joista Puhoksen teollisuusalue on työpaikkamäärissä suurin. Lisäksi Keski-Karjalassa on runsaasti vahvoja maa- ja metsätalousyrityksiä sekä palvelualan mikroyrityksiä. Seudulla on myös monipuolinen toisen asteen ammatillinen koulutustarjonta. Seudulla on hyvät logistiset liikenneyhteydet ja myös Suomen ja Venäjän neljänneksi vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka Tohmajärven Niiralassa. Rajanylitysten määrä oli vuonna 2012 noin 1,5 miljoonaa matkustajaa ja ajoneuvoa 2. Venäläisten matkustaminen ja erityisesti ostosmatkailu on voimakkaasti lisääntynyt Keski-Karjalassa kuten Pohjois-Karjalassa muutoinkin. Uusien yritysten perustaminen on ollut jo useamman vuoden ajan vilkasta (81 uutta yritystä vuonna 2012). KETin havaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yritysten määrä on lisääntynyt Keski-Karjalassa. Keski-Karjala nimettiin syksyllä 2011 uudelleen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi (vuoden 2013 loppuun) Puhos Board Oy:n ajauduttua konkurssiin. Kuntien taloudellinen tilanne on edelleen tiukka, mikä yhdessä maailmalla olevan taloudellisen taantuman uhkan kanssa synkentää seudun yleistä tunnelmaa ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Seudun haasteena ovat puuteollisuuden työpaikkojen 1 Ellei toisin mainita, niin teksti perustuu Alueelliset talousnäkymät keväällä julkaisuun velu.fi/files/1710/alueelliset_kehitysnakymat_1_2013_web.pdf

6 suuret menetykset viime vuosina, teollisuusyritysten alihankintapainotteisuus ja mikroyritysvaltaisuuden johdosta alhaiset taloudelliset resurssit suuriin investointeihin. Keski-Karjalassa on vireillä ympäristöalaan, teollisuuteen, hoiva-alaan ja matkailuun liittyviä yritysten investointi- ja kehittämishankkeita, jotka toteutuessaan merkitsisivät seudulle useamman kymmenen miljoonan euron investointeja sekä uuden työpaikan syntymistä. Myös julkisella sektorilla on merkittäviä investointeja: Kiteen terveyskeskuksen uudisrakentaminen ja Arppen koulukeskus. Yksityisellä sektorilla on merkittävä asuinkerrostalohanke. Merkittävimpiä investointeja aiemmin mainittujen lisäksi ovat: Puhokseen keskitetty energiaratkaisu (5-35 milj. euroa), puualan yrityksen investointi (8 milj. euroa), paikallisten hoiva-alayritysten Kotkontu-hyvinvointikeskus (1. vaihe: 5 milj. euroa) ja Niiralan raja-aseman kehittäminen (3,7 milj. euroa) Väestö Keski-Karjalan seutukunnassa asui vuoden 2013 helmikuun lopussa asukasta. Edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna vähennystä on 264 henkilöä. 3 Taulukko 1. Väkiluku kunnittain Kitee Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjala Alla olevassa taulukossa (taulukko 2) on esitetty seudun väestöennuste vuoteen 2040 saakka. 3 Väestörekisterikeskus Väestörekisterikeskus

7 Taulukko 2. Väestöennuste kunnittain (Tilastokeskus 2009) Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjala Työllisyys, elinkeinorakenne ja koulutustaso Vuonna 2011 seutukunnassa oli 1490 toimipaikkaa, joissa työskenteli yhteensä henkilöä. Pohjois-Karjalassa työttömien osuus työvoimasta oli 16,4 % tammikuun 2013 lopussa. Keski-Karjalan seutukunnan työttömyysaste oli 17,9 %. Kuntakohtaiset työttömyysasteet olivat: Kitee 17,1, %, Rääkkylä 17,7 % ja Tohmajärvi 19,8 %. Keski-Karjalassa oli tammikuun 2013 lopussa työttömänä 1427 henkilöä eli 130 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana (työttömyysaste oli vuoden 2012 tammikuun lopussa 16%). Nuoria työttömistä oli 10,5 %. Kun verrataan Pohjois- Karjalan seutukuntia, niin vuoden aikana nuorten työttömyys on lisääntynyt suhteellisesti eniten Keski-Karjalassa. 5 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen on vaikeaa. Alhainen ja kapea koulutustausta lisäävät vaikeutta. 5 Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 1/

8 Tällä hetkellä työllistäviä aloja ovat metalli- ja hoiva-alat. Edellisten lisäksi työpaikkoja on avautumassa myös maanrakennusalalla, puunkorjuualalla, rakennus- ja puuteollisuudessa sekä bio-, ympäristö- ja palvelualoilla. Pohjois-Karjalassa tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 2011 yli 15 vuotta täyttäneistä 67,2 %. Keski-asteen tutkinto oli 44,4 % ja korkea-asteen tutkinto 22,8 %. 6 Keski-Karjalan kunnissa osuudet ovat pienemmät erityisesti korkea-asteen tutkintojen osalta (taulukko 3). Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneet koulutusasteen mukaan kunnittain vuonna (Tilastokeskus 2012). Tutkinnon suorittaneet Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto Yht. Osuus 15 v. täyttäneistä Yht. Osuus 15 v. täyttäneistä Yht. Osuus 15 v. täyttäneistä henkeä % henkeä % henkeä % Kesälahti , , ,8 Kitee , , ,8 Rääkkylä , , ,8 Tohmajärvi , , ,8 6 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Tutkinnon suorittaneet kouluasteen mukaan kunnittain vuonna

9 3. KOULUTUSTOIMINTA JA YHTEISTYÖVERKOSTO Keski-Karjalan seutukunnalla on kattava peruskouluverkosto ja lukiot sekä laaja ammatillinen koulutusverkosto. Perusasteen jälkeistä koulutusta tarjoaa Kiteen ja Tohmajärven lukiot. Lisäksi toisen asteen koulutustoimijoita ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopisto ja aikuisopisto. Muun toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen suhteen seutu on muun muassa Joensuun tarjonnan varassa. Kiteen evankelinen kansanopisto sekä Keski-Karjalan, Tohmajärven ja Puruveden kansalaisopistot tarjoavat vapaan sivistystyön opintoja. Seutukunnassa toimii myös Keski-Karjalan musiikkiopisto. Pohjois-Karjalassa toimii kolme korkea-asteen tutkintotavoitteista koulutusta tarjoavaa organisaatiota: Humanistinen ammattikorkeakoulu Joensuun kampus (toiminta siirtyy Kuopioon elokuusta 2013 alkaen asteittain), Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston tarjonta on saavutettavissa muun muassa monimuoto- ja verkko-opintoina. Myös avoimen ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan kesäyliopiston tarjonta palvelevat aluetta. Lisäksi järjestetään täydennys- ja henkilöstökoulutusta. Maakuntakorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on lisätä koulutustoimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa niiden alueellista palvelutoimintaa osana korkeakoulujen alueellisen kehittämisen tehtävää. Maakuntakorkeakoulun toimijaverkostoon kuuluvat edellä mainittujen koulutusorganisaatioiden lisäksi alueen kunnat, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy, Jetina ry, TE-toimisto ja yrityselämä. Toimijaverkoston erilaisilla strategisilla asiakirjoilla ja elinkeinopoliittisilla ohjelmilla ohjataan seutukunnan kehittämistä. Esimerkiksi Keski-Karjalan elinkeinostrategian tavoitteena, että on alueen yritysten, hallinnon ja kehittämisorganisaatioiden sekä koulutusjärjestelmän on puhallettava yhteen hiileen. Tavoitteena on myös se, että seudun yritykset kasvavat ja niiden määrä lisääntyy yli rajojen ulottuvan yhteistyön ja osaamisen erikoistumisen avulla. 7 7 Keski-Karjalan elinkeinostrategia. Päivitys

10 Keski-Karjalan haasteena on mm. väestön ikärakenne, aikuisväestön koulutustaso, osaavan työvoiman saatavuus, yritysrakenteesta johtuva yritysten kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tarve ja seutukunnan vetovoima. Tähän liittyen maakuntakorkeakoulun toimijaverkosto loi Korkeakouluista uutta osaamista Keski-Karjalaan -projektissa ( ) yhteisen vision seudullisesta koulutusneuvojasta. Tavoitteena oli, että seudullinen koulutusneuvoja voisi vastata Keski-Karjalan haasteisiin aikuisväestön koulutustasoa kohottamalla, yritysten ja julkisen sektorin henkilöstön osaamista kehittämällä, maahanmuuttajien kouluttamisella ja aktivoimisella, tukemalla ja lisäämällä PK-yritysten kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, lisäämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia ja lisäämällä aikuisopiskelijoiden neuvontaa ja ohjausta sekä opiskelun tukea. Rahoitusta pysyvään toimintaan ei projektin jälkeen onnistuttu saamaan. Koulutustarjonta on laajaa ja sirpalemaista, jolloin myös tieto mahdollisuuksista on hajallaan eri lähteissä. Aikuisopiskelijoiden neuvonnassa yhteistyön merkitys korostuu. TE-toimistolla on keskeinen rooli neuvonnassa ja ohjauksessa. Lisäksi yhteistyötä tehdään järjestämällä erilaisia infotilaisuuksia esimerkiksi Joensuussa olevan AIVO (Aikuiskoulutuksen voima) -palvelupisteen kanssa. 10

11 4. MAAKUNTAKORKEAKOULU KESKI-KARJALASSA Keski-Karjalan osaamisen haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää luoda yhteistyötä eri koulutustoimijoiden välille sekä madaltaa koulutuksen aloittamisen kynnystä, poistaa koulupelkoa ja opiskelun esteitä. Koulutuksen tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä koulutettavia, koska koulutukseen ei lähdetä mielellään pitkän välimatkan päähän. Toiseksi koulutuksen järjestämisessä tarvitaan erilaisia ja monimuotoisia opetus- ja opiskelumenetelmiä. Opintojen monimuotoistaminen, etäopiskelun tukeminen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen koulutuksen toteuttamisessa ovat keskeisellä sijalla joustavien opintosuoritustapojen toteuttamisessa Toteutunutta toimintaa Maakuntakorkeakoulun toimintamallia kehittävä Korkeakouluista uutta osaamista Keski-Karjalaan eli Kuokka-projekti ( ) loi maakuntakorkeakoulun toimintamallia ja järjesti seudulla erilaisia koulutuksia ja kehittämistilaisuuksia mm. Täydennyskoulutuksia mm. julkisiin hankintoihin, työhyvinvointiin ja hoitotyöhön liittyen eri paikkakunnilla Useita seminaareja (mm. Ideasta menestykseen, Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta ja Puun monet muodot) Studia Generalia luentoja (Korjausrakentaminen, Tiedätkö ruokasi alkuperän? ja Luova talous kaupungin vetovoimaisuuden kehittämisessä) Opiskelija-yrittäjä-kunta-senssit Kesälahdella, Rääkkylässä ja Kiteellä Vuonna 2012 sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon pieni lähiopetusryhmä aloitti Kiteellä tammikuussa. Maakuntakorkeakoulu osallistui Mahdollisuuksien Keski-Karjala -tapahtumaan ja erilaisista monimuoto-opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen alueen asukkaille. 11

12 4.2. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma Osallistuminen Keski-Karjalan Messuille : tiedottaminen ja neuvonta monimuotoisista opiskelumahdollisuuksista (maakuntakorkeakoulu). Myös muut alueen koulutusmahdollisuudet ovat messuilla esillä Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) 6.7. Rääkkylässä (Keti ja Keski-Karjalan kunnat) tradenomikoulutus (opintopiirimahdollisuus Kiteellä jos opiskelijoita riittävästi) järjestettävän Mahdollisuuksien Keski-Karjala -tapahtuman yhteydessä luento, jonka aiheena ovat tulevaisuuden trendit. Tilaisuudessa on esillä alueen koulutus- ja opiskelumahdollisuudet. (Ammattiopisto Kitee, Keti ja maakuntakorkeakoulu). teollisuusyritysten koneiden ja laitteiden suunnitteluosaamiseen liittyvää koulutusta myynti- ja markkinointiosaaminen sekä kansainvälistymisvalmiudet mm. kielitaito alkusyksystä 2013 keskikarjalaisille yrityksille koulutus julkisten hankintojen kilpailutuksesta. Kuinka vastataan julkisten hankintojen tarjouksiin? 2014 Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) kesäkuussa Tohmajärvellä (Keti ja Keski-Karjalan kunnat) esimies- ja johtamisvalmennus (kunta- ja yksityinen sektori yhdessä) Keskikarjalaisille yrityksille Venäjän kauppaan liittyvää koulutusta (mm. tax-free, kielitaito, tapa- ja kulttuuri) agrologi- ja bioenergian koulutus amk-tutkintoon johtavana koulutuksena Mahdollisuuksien Keski-Karjala -tapahtuman yhteydessä järjestetään yleisöluento. Tilaisuudessa on esillä alueen koulutus- ja opiskelumahdollisuudet. (Ammattiopisto Kitee, Keti ja maakuntakorkeakoulu). 12

13 2015 Keski-Karjalan yhteiset opiskelijasenssit (toinen aste ja korkea-aste) kesäkuussa Keski-Karjalan Messut: tiedottaminen ja neuvonta opiskelumahdollisuuksista Mahdollisuuksien Keski-Karjala -tapahtuma: tiedottaminen ja neuvonta opiskelumahdollisuuksista Sairaanhoitajakoulutus (amk) Keski-Karjalassa Keski-Karjalan yhteiset senssit järjestetään vuosittain kesällä toisen ja korkea-asteen opiskelijoille. Vuonna 2013 senssit järjestetään Rääkkylässä Kihaus-tapahtuman yhteydessä. Tavoitteena on, että senssien paikkakunta vaihtuu kiertävän järjestelmän mukaisesti vuosittain. Tämän lisäksi Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat sekä Kiteen kaupunki voivat järjestää omia kuntakohtaisia senssejä haluamilleen kohderyhmille esim. yläasteen opiskelijoille kesätyöpaikkojen markkinoimiseksi. Keski-Karjalassa on tarvetta uudenlaiselle Kokemuksen kautta kansainvälistymään -koulutukselle, jonka kohderyhmänä olisivat seudun opettajat ja yrittäjät. Tavoitteena olisi, että kansainvälistyminen toteutettaisiin kohdemaassa työskentelemällä ja kokemuksen kautta oppimalla. Yhteistyönä toteutetussa oppimisprosessissa opettajat organisoisivat ryhmän toiminnan ja toteuttaisivat kansainvälistymisprosessin ohjauksen. Opettajien ja yrittäjien yhteistyö syventäisi elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä, ja antaisi kummallekin osapuolelle uudenlaisia kokemuksia (win-win-tilanne). Yrittäjyyskoulutus- ja kasvatus pitäisi saada integroitua kaikille koulutusasteille, koska eläkkeelle siirtyminen ja sukupolvenvaihdokset ovat koko ajan ajankohtaisia. Tavoitteena tulisi olla uusien yrittäjien määrän lisääminen Keski-Karjalaan. Tällä hetkellä kaikilla aloilla on myytäviä yrityksiä ja sukupolvenvaihdoksia tulee koko ajan lisää. Seutukunnan koulutustarjonnan tulisi pystyä vastaamaan yrittäjyyden haasteisiin. 13

14 Keski-Karjalassa on tarvetta verkko-opintoihin ja opiskelutaitoihin valmentavaan koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena olisi antaa malleja opiskelutaitoihin, madaltaa koulutuksen aloittamisen kynnystä sekä poistaa koulupelkoa ja opiskelun esteitä. 14

15 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Korkeakoulujen osaaminen ja palvelut tukevat seudullisista tarpeista nousevaa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toiminta). Käytännön toteuttamistapoja ovat esimerkiksi opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt, harjoittelujaksot sekä opintoihin liitettävät projektityöt. Tätä tuetaan esimerkiksi järjestämällä opiskelija-yrittäjä-kunta -senssejä. KUOKKA-projektissa laadittiin työelämän ja yritysten edustajien käyttöön Korkeakouluista uutta osaamista -opas, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi korkeakoulujen tarjoamia TKI-palveluja ja madaltaa kynnystä palvelujen hyödyntämiseen. Julkaisu löytyy sähköisesti osoitteesta: TKI-toiminnan edistämisessä keskeisellä sijalla ovat korkeakoulut, niiden hanketoiminta sekä yhteistyö seudulliseen hanketoimintaan. Karelia-ammattikorkeakoulun Keski-Karjalaan kohdistuvia hankkeita on käynnissä tällä hetkellä seuraavasti: Kiertävä pysäkki ( ) Mahdollisuus maaseudulla ( ). Karelia-ammattikorkeakoulun hanketoimintaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa: Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten Keski-Karjalaan kohdistuvia hankkeita on käynnissä tällä hetkellä seuraavasti: Taiten tuottoa työhyvinvointia kulttuurista -toiminnan vakiinnuttaminen ( ), Metsä hyvinvointimatkailun kohteena ( ). 15

16 Keski-Karjalassa toteutettavia yhteistyöhankkeita ovat tällä hetkellä: Akseli (KETI, yhteyshenkilö Päivi Kipinoinen) Hymy (KETI, yhteyshenkilö Katariina Eskelinen) Masva Maaseutuyritysten kehityssyssäys (KETI, yhteyshenkilö Sini Hukka) TäsmäProto osaamista sote-, palvelu- ja uusiutuvan energian alan yrityksille (Ely-keskus) Työvoima (Ely-keskus) Nuorten tuki (Ely-keskus) Uudistuvan liiketoiminnan osaajat -ohjelma (KETI, yhteyshenkilö Tapani Ignatius) Reimari (Kiteen kaupunki) Helppi+ (Kiteen evankelinen kansanopisto) NYT-hanke (PKKY) Tulevaisuudessa tarvittaisiin tuotteistamiseen liittyvää kehittämistoimintaa esim. matkailualalla. Esimerkkinä tästä toiminnasta on vuonna 2010 toteutettu Matkailupalveluiden tuotteistaminen - opintojakso, jonka kaltaista koulutus- ja kehittämistoimintaa voitaisiin jatkossa toteuttaa yhteishankintakoulutuksina (mm. Ely-keskuksen TäsmäProton-hankkeen koulutusaluetta). Puolisoiden työllistyminen on keskikarjalaisille yrityksille rekrytoimisen este ja moni olisi valmis panostamaan tähän osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Keski-Karjalassa voitiaisiin tulevaisuudessa toteuttaa puoliso-ohjelman, joka keskittyisi palvelemaan yritysten rekrytointitarpeita. 16

17 Liite 1. Keski-Karjalan seudullisen ohjausryhmän jäsenet Yhteisö Varsinainen jäsen Varajäsen Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy KETI Risto Hiltunen puheenjohtaja Tapani Ignatius Kiteen kaupunki Ulla Huhtilainen Nina Holopainen Kiteen lukio Rääkkylän kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Kitee Jetina ry Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto Kesälahden yrittäjät Momentive Speciality Chemicals, Inc. Keski-Karjalan musiikkiopisto Karelia-ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto, kehittämis- ja koulutuspalvelu Aducate Pohjois-Karjalan Kesäyliopisto Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Kyösti Värri varapuheenjohtaja Yrjö Eronen Jaana Homanen Marko Koskinen Elisa Siponen Eeva Tykkynen Marjo Keskitalo Sirkka-Liisa Röppänen Ulla Asikainen Pekka Pakarinen Aino Harinen Mervi Lätti Sirpa Kostamo Raita Joutsensaari Pekka Kipinoinen Ilpo Jorasmaa Aira Parkkinen Pasi Rouvinen Kaisa Saari Jyrki Kankkunen Liisi Juvonen Minna Karjalainen 17