20.6.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2, asemakaavamuutos Asemakaavaehdotus Kaavaselostus
YHTEYSTIEDOT Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu Wetterhoffinkatu 2 PL 63, 13101 Hämeenlinna Kaavan laatija Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600 www.poyry.fi i
Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT, TIIVISTELMÄ 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Kaava-alueen sijainti, koko ja yleiskuvaus 4 2.2 Luonnonolot 4 2.2.1 Selvitysalueen yleispiirteet 4 2.2.2 Arvokohteet 5 2.2.3 Suositukset suunnittelua varten 6 2.3 Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maanomistus 6 2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö 7 2.5 Palvelut, elinkeinotoiminta 9 2.6 Virkistys, reitit 9 2.7 Tiestö, kunnallistekniikka 9 2.8 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 9 2.8.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 9 2.8.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat 9 2.8.3 Selvitykset 11 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 4 OSALLISTUMINEN, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ 13 5 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ JA VAIKUTUKSET 14 5.1 Asemakaavan kuvaus 14 5.2 Asemakaavan vaikutusten arviointi 16 5.2.1 Kalliosuojatilahankkeen vaikutukset rakentamisen ja toiminnan aikana 17 5.2.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön 17 5.2.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 17 5.2.4 Vaikutukset luonnonympäristöön 18 5.2.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 20 7 LÄHTEET 21 Liite 1. Luontoselvitys (Pöyry Finland Oy 2012) ii
iii
1
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT, TIIVISTELMÄ Hämeenlinnan kaupunki, Katumantie 2 asemakaavan muutos Diaarinumero 451/2012 Kaavanumero 2469 Asemakaavamuutos koskee korttelia 3 sekä katu- ja puistoaluetta Katumajärven kaupunginosassa sekä katualuetta Katisten kaupunginosassa. Asemakaavalla muodostuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa myös sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja työtiloja, sekä katualuetta. Asemakaavassa osoitetaan sitova tonttijako. Suunnitteluorganisaatio Hämeenlinnan kaupungin edustajat Kaavan laatija tilaajajohtaja Päivi Saloranta tilaajapäällikkö Aimo Huhdanmäki Pöyry Finland Oy, maisema-arkkitehti MARK, YKS/448 Mariikka Manninen Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen talvella - keväällä 2012 Kaavan vireilletulo 12.3.2012 Viranomaisneuvottelu 5.4.2012 Hämeenlinnassa Kaavan valmisteluaineisto on laadittu kevään 2012 aikana Valmisteluaineisto nähtävillä 29.3.2012-13.4.2012, valmisteluvaiheen kuuleminen Yleisötlaisuus on järjestetty 8.5.2012 Vastineiden laatiminen valmisteluaineistosta saatuun palautteseen kesällä 2012 Kaavaehdotus on laadittu kesällä 2012 Kaavaehdotusaineistoa on käsitelty----------------------------. Kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx. Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty xx.xx.xxxx. Kaavaehdotusta on käsitelty xxxxx:ssä xx.xx.xxxx. Kaava on hyväksytty xx.xx.xxxx. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Kaava-alueen sijainti ja koko Kaava-alue sijaitsee muutamia kilometrejä Hämeenlinnan kaupungin keskusta-alueelta kaakkoon. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Katumantiehen, lännessä Harvialantien liikennealueeseen, etelässä Lammaskallion puistoon ja idässä Mansikkapuistoon. 2
Kaava-alueella sijaitsee käytöstä poistunut vanha koulurakennus. Muuten alue on rakentamatonta ja metsäistä. Lähin asutus sijaitsee välittömästi kaava-alueen pohjoisja itäpuolella. Kaavan tausta ja tarkoitus Asemakaavamuutosalueelle on tarkoitus toteuttaa kaava-alueen vieressä sijaitsevan Lammaskallion alueelle suunnitellun kalliosuojatilan rakentamisen ja käytön edellyttämiä rakenteita (ajoyhteydet). Lisäksi alueelle saatetaan mahdollisesti tarvita myös jonkin verran kalliosuojatilan toimintoihin liittyviä maanpäällisiä työtiloja autopaikkoineen. Asemakaavamuutoksella päivitetään alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan tuleviin maanalaisiin tiloihin liittyviä maanpäällisiä tarpeita. Asemakaavan keskeinen sisältö Kaavassa on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia liike-, toimistoja työtiloja. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 6000k-m 2. Asemakaavan toteuttaminen Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentamisesta vastaa Kiinteistö Oy Katuman Moreeni. Alustavien hankesuunnitelmien ja tämänhenkisen arvioin mukaan Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentaminen voisi käynnistyä 2013. Rakentamisen on alustavasti arveltu kestävän noin 2 vuotta. 3
2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaava-alueen sijainti, koko ja yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa, muutamia kilometrejä keskustasta kaakkoon. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Katumantiehen, lännessä Harvialantien liikennealueeseen, etelässä Lammaskallion puistoon ja idässä Mansikkapuistoon. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2 ha. Alueella sijaitsee vanha koulurakennus, joka ei ole enää käytössä, sekä metsäistä luonnonaluetta. Lähin asutus sijaitsee välittömästi kaava-alueen pohjois- ja itäpuolella. Kuva 1. a. ja b. Kaava-alueen sijainti (musta rajaus, suuntaa-antava). Pohjakartta Hämeenlinnan opaskartta (ei mittakaavassa). 2.2 Luonnonolot Kevään ja kesän 2012 aikana on asemakaavamuutostyön yhteydessä laadittu alueen luontoselvitys. Luontoselvitystä varten tarkistettiin ympäristöhallinnon OIVA ympäristöja paikkatietopalvelun ja Hertta-paikkatietojärjestelmän tiedot sekä tehtiin kaksi maastokäyntiä. Ensimmäisellä maastokäynnillä 27.4.2012 keskityttiin selvittämään liitooravan esiintymistä. Toisella inventointikerralla 4.6.2012 selvitettiin kasvillisuuden ja luonnonympäristön yleispiirteet sekä pyrittiin kartoittamaan maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia luonnonarvoiltaan merkittäviä kohteita (luonnonsuojelulaki, vesilaki, metsälaki, uhanalaiset, luonnon monimuotoisuus). Luontoselvitys kokonaisuudessaan on tämän kaavaselostuksen liitteenä (liite 1.). Seuraavassa on lyhyesti kuvattu selvityksen sisältöä. 2.2.1 Selvitysalueen yleispiirteet Asemakaavamuutosalue sijoittuu Lammaskallion selänteen pohjoisosaan. Käytöstä poistuneen koulun aluetta lukuun ottamatta alue on rakentamatonta ja pääosin metsäisistä. Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi karkeaa ja osittain myös lohkareikkoista moreenia. Alueen kaakkoiskulmassa ja toisaalta luoteisosassa on sammaleen ja jäkälän peittämiä kallioalueita ja pienialaisia lohkareikkoja. Katistentien läheisyydessä on suurruoholehtoa ja pienialaisemmin tuoretta lehtoa, jonka maalajina on lehtomulta. 4
Multamaata on myös Katistentien länsipuolisella alueella, jossa on luonnontilansa menettänyttä lehtoa ja ilmeisesti myös entistä peltomaata. Alueella ei ole vesistöjä. Kaava-alue on pääosin kuusivaltaista erirakenteista tuoretta kangasta, jossa on runsaasti mäntyä, koivua ja paikoin myös yksittäisiä haapoja sekapuuna. Lähellä Katistentietä on lehtipuuvaltaista suurruoholehtoa ja kapealti tuoretta lehtoa. Rinteen yläosassa on kuivahkon kankaan kalliokkoista ja lohkareikkoista männikköä ja jäkälävaltaista kalliokasvillisuutta. Eri luonteiset kasvillisuuskuviot on merkitty karttaan (Kuva 3.). Kuvioiden tarkemmat kuvaukset on esitetty luontoselvityksessä, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä (liite 1.). 2.2.2 Arvokohteet Kaava-alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei käytössä olleen lähtöaineiston (SYKE:n aineistot, www.luontoonhame.fi) mukaan sijaitse arvokkaita luontokohteita. Lähimmät luonnonsuojelukohteet sijaitsevat joitakin satoja metrejä alueelta pohjoiseen Katistentien länsipuolella (Kuva 2.). Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynneillä havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia lajeja tai direktiivilajeja. Alueella ei ole metsälakikohteita, vesilakikohteita tai luonnonsuojelulakikohteita. Selvitysalueella on tuoreen lehdon ja suurruoholehdon laikku ((Kuva 3., kuvio 3), jonka luonnontila on kuitenkin huomattavasti heikentynyt. Sekä keskiravinteiset tuoreet lehdot että suurruoholehdot on arvioitu Etelä-Suomen alueella vaarantuneiksi. Lammaskalliota on kartoitettu valtakunnallisen kalliokartoituksen yhteydessä ja se arvioitiin paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (Jutila, H. 2012, alkuperäistä lähdettä ei tarkistettu). Kuva 2. Lähimmät luonnonsuojelukohteet (osoitettu viherillä nuolilla, lähde: www.luontoonhame.fi). Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu mustalla rajauksella. 5
2.2.3 Suositukset suunnittelua varten Luontoselvityksen mukaan Katistentien varren lehtoalue (kuvio 3) on huomattavan kulttuurivaikutteinen, mutta siitä huolimatta sitä voidaan pitää paikallisesti arvokkaana luontokohteena, joka olisi suositeltavaa säilyttää ja rajata rakennettavien alueiden ulkopuolelle. Tuoreen kankaan alueella (kuvio 2) olevat huomattavan kookkaat kilpikaarnaiset männyt, yksittäiset nuorehkot tammet ja nuoret vaahterat ovat myös huomionarvoisia. Myös alueen kalliokkoinen ja lohkareikkoinen lakialue (kuvio 5) on suositeltavaa rajata rakennettavien alueiden ulkopuolelle. Kuva 3. Luontoselvityksen kasvillisuuskuviot. 2.3 Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maanomistus Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Katumantiehen, lännessä Harvialantien liikennealueeseen, etelässä Lammaskallion puistoon ja idässä Mansikkapuistoon. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee käytöstä poistunut vanha koulurakennus. Kaavaalueen kohdalla sijaitseva osuus Katistentien katualueesta on sisällytetty kaavaalueeseen. Muilta osin kaava-alue on rakentamatonta. Lähin asutus sijaitsee välittömästi kaava-alueen pohjois- ja itäpuolella. Rakentaminen asuinalueilla on kerrostalovaltaista. Alueen maanomistaja on Hämeenlinnan kaupunki. 6
Kuva 4. Rakennukset kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Lähde: Maastotietokanta 1/2012. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu mustalla rajauksella. 2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Kaava-alue sijoittuu Lammaskallion selännealueen luoteiskärkeen. Maasto nousee kaava-alueelta kohti kaakkoa. Kaava-alueen pohjoisosa rajautuu katualueisiin ja liittyy ympäristön rakennettuihin vyöhykkeisiin. Kaava-alueen eteläosa liittyy Lammaskallion selänteen metsäiseen, luonteeltaan luonnonmukaiseen puistovyöhykkeeseen. Kaavaalueen länsiosa on Katistentien katualuetta, jota rajaa lännessä puustoinen viheralue. Kaava-aluetta kohti aukeaa näkymiä ympäröiviltä katu- ja rakennetuilta alueilta. Kaavaalueen reuna-alueiden puusto katkaisee näkymiä alueen sisälle. Käytössä olleen aineiston (ks. kappale 2.8.3) perusteella kaava-alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Alueelle on 9.5.2012 tehty maastokatselmus, jolle on osallistunut mm. Museoviraston edustajia. Maastossa tarkastettiin ne kohdat ja alueet, joihin kaavan hyväksymisen jälkeen tulee kohdistumaan muuttuvaa maankäyttöä. Maastossa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muitakaan kulttuuriperintöön liittyviä seikkoja (lähde: Museoviraston lausunto 9.5.2012). 7
Kuva 5. Näkymiä suunnittelualueelta. Kuva 6. Ote Museoviraston muinaisjäännösrekisteriaineistosta (1/2012): Lähimmät tiedossa olevat muinaisjäännökset. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on esitetty mustalla nuolisymbolilla. (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx) 8
2.5 Palvelut, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole palveluita eikä sitä käytetä elinkeinotoimintaan. Alueella sijaitseva koulu ei ole enää toiminnassa. 2.6 Virkistys, reitit Lammaskallion aluetta käytetään lähivirkistykseen ja kaava-alueen kautta kulkee virkistysreittejä. Alueella ei ole erityistä merkitystä seudullisten virkistysreittien osana. 2.7 Tiestö, kunnallistekniikka Kaava-alueen pohjoisosa rajautuu Katumantien katualueeseen. Lännessä osa Katistentien katualueesta on sisällytetty kaava-alueeseen. 2.8 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 2.8.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu 13.11.2008. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaava-alueella tai sen vaikutusalueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittävää ympäristöä tai alueidenkäyttöä. 2.8.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat Hämeenlinnan alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava (mkv 29.1.2004, vn 28.9.2006, KHO 28.12.2007). Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaan laatiminen on käynnissä. Vaihemaakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä 16.1. - 17.2.2012. Suunnittelualue sijoittuu alueelle, jolle voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu taajamatoimintojen aluetta (A) ja lähivirkistysaluetta (VL). Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu uutta maankäyttöä. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 1991 hyväksymä yleiskaava (oikeusvaikutukseton). Kaavassa suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja 9
hallinnon alueeksi (PY) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Koska kyseessä on oikeusvaikutukseton yleiskaava, ohjaa maakuntakaava alueen asemakaavoitusta. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 109/2115. Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y) ja lähivirkistysalue (VL) sekä katualuetta (Katistentie). Idässä suunnittelualue rajautuu lähivirkistysalueeseen (VL), kunnallisteknisten rakennusten korttelialueeseen (YT) sekä autopaikkojen korttelialueeseen (LPA). Kuva 7. Ote voimassa olevasta Kanta- Hämeen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu mustalla nuolisymbolilla. Lähde: Hämeen liitto. Kuva 8. Ote Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (nähtävillä 16.1.2012 17.2.2012). Suunnittelualueen sijainti on osoitettu mustalla nuolisymbolilla. Lähde: Hämeen liitto. Kuva 9. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (kaupunginvaltuusto 1991) (oikeusvaikutukseton) Lähde: Hämeenlinnan kaupunki. Kuva 10. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 109/2115. Lähde: Hämeenlinnan kaupunki. 10
2.8.3 Selvitykset Aluetta koskevia tietoja on koottu mm. seuraavista lähteistä: maastotietokanta (Maanmittauslaitos 1/2012) ympäristöhallinnon OIVA ja Hertta -tietojärjestelmät Suomen Ympäristökeskuksen paikkatietoaineistot Museoviraston paikkatietoaineistot (muinaisjäännösrekisteri, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (nk. RKY 2009)) voimassa olevat kaavat Hämeen ulkoilukartta (www.luontoonhame.fi) Lisäksi tietopohjaa on täydennetty suunnittelun aikana tehdyillä maastokäynneillä sekä saadun palautteen pohjalta. Keväällä kesällä 2012 on laadittu alueen luontoselvitys (Pöyry Finland Oy) ja Museoviraston edustajat ovat 9.5.2012 tehneet alueella maastokatselmuksen. 11
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen talvella - keväällä 2012 Kaavan vireilletulo 12.3.2012 Viranomaisneuvottelu 5.4.2012 Hämeenlinnassa Kaavan valmisteluaineisto on laadittu kevään 2012 aikana. Valmisteluaineisto nähtävillä 29.3.2012-13.4.2012, valmisteluvaiheen kuuleminen Yleisötlaisuus on järjestetty 8.5.2012 Vastineiden laatiminen valmisteluaineistosta saatuun palautteseen kesällä 2012 Kaavaehdotus on laadittu kesällä 2012 Kaavaehdotusaineistoa on käsitelty----------------------------. Kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx. Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty xx.xx.xxxx. Kaavaehdotusta on käsitelty xxxxx:ssä xx.xx.xxxx. Kaava on hyväksytty xx.xx.xxxx. 12
4 OSALLISTUMINEN, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu alkutalvesta 2012 jonka jälkeen sitä on tarpeen mukaan tarkistettu kaavaprosessin edetessä kaavaehdotuksen nähtävilläoloon asti. Kaavan vireilletulosta ja aineistojen nähtävilläolosta kaavaprosessin eri vaiheissa on tiedotettu kaupungin internet-sivuilla, lehti-ilmoituksella sekä lähettämällä maanomistajille ja naapureille kirje. Viranomaisneuvottelu on järjestetty 5.4.2012 Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 29.3.2012-13.4.2012. Valmisteluaineistosta on voinut lausua mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Yleisötlaisuus on järjestetty 8.5.2012. Viranomaisten kannanotot on saatu lausuntojen kautta sekä kirjattu viranomaisneuvottelussa. Kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx ja siitä on pyydetty lausunnot ja voinut jättää muistutuksen. Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Suunnittelusta on ollut mahdollista kysyä lisätietoja ja antaa palautetta sekä kaupungin että kaavaa laativan konsultin edustajille koko prosessin ajan. 13
5 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ JA VAIKUTUKSET 5.1 Asemakaavan kuvaus Asemakaavalla muodostuu 18. kaupunginosassa kortteli 3 ja 17. kaupunginosassa katualuetta. Kortteliin 3 on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue ET-1, jolle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia liike-, toimisto- ja työtiloja, kuitenkin enintään 40% korttelin rakennusoikeudesta. ET-1-korttelin rakennusoikeus on 6000 k-m 2, ja rakennukset tulee rakentaa enintään kolmikerroksisiksi. Kortteliin on osoitettu ohjeellisia alueen osia, jotka on varattu ulkoilua varten. Kaava-alueen hulevedet tulee käsitellä asianmukaisella tavalla. Alueen puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Lisäksi kaavassa on osoitettu katualueen osat, joiden kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Katistentien katu-aluetta on levennetty ET1-korttelin suuntaan, ja samalla kaupunginosan raja on muutettu kiinni korttelin rajaan. Asemakaavassa vahvistetaan sitova tonttijako. Kuva 11. Ote asemakaavaehdotuksesta, pienennös. 14
Kuva 12. Asemakaavamerkinnät ja määräykset. 15
Kuva 13. Kaavan havainnekuva, pienennös. 5.2 Asemakaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRL 9 Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRA 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (www.ymparisto.fi) 16
5.2.1 Kalliosuojatilahankkeen vaikutukset rakentamisen ja toiminnan aikana Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentamisen on alustavasti arveltu kestävän noin kaksi vuotta. Louhintavaihe kestäisi noin puoli vuotta. Tänä aikana syntyy normaaleja louhinnan aiheuttamia vaikutuksia, kuten melua ja tärinää. Myös liikennevaikutukset ovat suurimmillaan kun louhetta kuljetetaan pois alueelta. Louhintavaiheen jälkeen kalliotilan sisätilojen rakentamisen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta. Tänä aikana merkittävimmät vaikutukset syntyvät rakentamiseen liittyvistä kuljetuksista. Rakentamisvaiheen jälkeen liikenne kalliosuojatiloihin on vähäistä. 5.2.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Suhde nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Asemakaavan mukaiset uudet rakenteet ja toiminnot sijoittuvat nykyiseen taajamarakenteeseen. Alueen rakennukset kytketään Hämeenlinnan kaupungin kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaava-alueella sijaitseva entinen koulurakennus ei enää jatkossa voi olla koulukäytössä alueen käyttötarkoituksen muuttuessa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Rakennus on todettu huonokuntoiseksi ja on todennäköistä, että se tullaan purkamaan. Kaavassa on osoitettu alueelle rakennusoikeutta yhteensä 6000 k m 2. Asemakaavan mukainen maankäyttö ei louhintavaiheen jälkeen aiheuta merkittäviä vaikutuksia lähialueen asutukselle. Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavan toteuttaminen ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Suhde voimassa ja vireillä oleviin kaavoihin Kaava-alue sijoittuu voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle (A) ja lähivirkistysalueelle (VL). Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 16.1. 17.2.2012) suunnittelualueelle ei ole osoitettu uutta maankäyttöä. Asemakaavassa osoitettu maankäyttö on maakuntakaavojen mukaista. Alueella voimassa oleva yleiskaava (kaupunginvaltuusto 1991) on oikeusvaikutukseton, joten maakuntakaava ohjaa alueen asemakaavoitusta. Asemakaavamuutoksella päivitetään alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan Lammaskallion alueelle suunnitellun kalliosuojatilan rakentamisen ja käytön edellyttämiä rakenteita. Asemakaavan toteuttaminen supistaa Lammaskallion lähivirkistysaluetta. 5.2.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön. 17
Kaavan toteuttaminen muuttaa maisemaa paikallisesti: Kalliotilahankkeen ja kaavan mahdollistaman muun lisärakentamisen toteutumisen myötä nykyinen luonnonmukainen virkistyskäytössä oleva alue muuttuu osittain nykyistä rakennetummaksi ja alueen luonne muuttuu sitä kautta. Myös näkymät ympäristöstä, esimerkiksi Katumantieltä ja viereisiltä asuinalueilta kohti kaava-aluetta muuttuvat puuston poistamisen ja rakentamisen myötä. Paikallisista vaikutuksista huolimatta kaava-alueen ottaminen osittain rakentamiskäyttöön ei kuitenkaan laajemmin katsottuna merkittävästi muuta eri luonteisten alueiden välistä suhdetta Katuman alueella, sillä vaikka metsäisen virkistysalueen osuus jonkin verran pienenee, säilyy jatkossakin suurin osa Lammaskallion selänteestä luonnonmukaisena virkistysalueena. Asemakaava-alueen rakennusala on rajattu niin, että alueelle sijoittuva mahdollinen uudisrakentaminen jatkaa ympäristön rakennettuja vyöhykkeitä: Kaava-alueen kaakkoiskulmaan sijoittuva osa Lammaskallion lakialueesta on rajattu rakennusalan ulkopuolelle jolloin lakialue säilyy eheänä. Uudisrakentamista voi sijoittua jyrkimpien rinnealueiden alapuolelle, vastaavalle korkeusvyöhykkeelle kuin mille kaava-alueen itäpuoliset, olemassa olevat rakennukset ovat sijoittuneet. ET-1 alueella kuitenkin myös varsinaisen rakennusalan ulkopuolella voi syntyä vaikutuksia esim. kunnallistekniikan tai liikenneyhteyksien toteuttamisesta johtuen. Nämä vaikutukset tarkentuvat hankkeen suunnittelun tarkentuessa. Rakentaminen edellyttää puuston poistamista rakennettavilta alueilta. Kaavassa on annettu yleismääräys, jonka mukaan puustoa tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Lisäksi myös alueen kautta kulkevien virkistysreittien linjauksia joudutaan hankkeen toteuttamisen myötä muuttamaan, mistä myös syntyy paikallisia vaikutuksia. Kaava-alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta vaikutuksia lähiseudun muinaisjäännöskohteille. 5.2.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavan toteuttaminen vähentää luonnonympäristön ja laajentaa rakennetun ympäristön pinta-alaa suunnittelualueella. Alueella, jolle uutta rakentamista voi sijoittua (rakennusala) on kohteita tai osa-alueita, jotka olisi keväällä kesällä 2012 tehdyn luontoselvityksen (kaavaselostuksen liite 1.) mukaan suositeltavaa jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kaavan toteuttamisen myötä osa em. kohteista häviää tai niiden pinta-ala pienenee. Luontoselvityksen mukaan kaava-alueella ei kuitenkaan ole sellaisia luontoarvoja, jotka edellyttäisivät varsinaista suojelua Vaikutuksia luonnonympäristöön saattaa syntyä myös rakennusalan ulkopuolisilla alueilla esim. liikenneyhteyksien tai kunnallistekniikan toteuttamisesta tai virkistyskäytön muutoksista johtuen. 18
Kuva 14. Luontoselvityksen kasvillisuuskuviot ja asemakaavan rajaukset esitettyinä päällekkäin. Luontoselvitys on tämän kaavaselostuksen liitteenä 1. 5.2.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kalliosuojatilojen rakentamisaikana lähiympäristön asukkaille aiheutuu vaikutuksia louhinnasta aiheutuvasta melusta ja tärinästä sekä raskaasta liikenteestä, jota aiheutuu louheen poiskuljettamisesta. Myös louhintavaiheen jälkeen tehtävä kalliotilojen sisäosien rakentaminen aiheuttaa raskasta liikennettä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat kuitenkin ohimeneviä. Louhintatöiden on arvioitu kestävän noin puoli vuotta ja rakentamisen kokonaisuudessaan noin kaksi vuotta. Mahdollisten toimitilojen rakentamisesta syntyy rakentamisaikana normaaliin rakennustyömaahan liittyviä vaikutuksia (liikenne, melu, kaupunkikuva ym.). Pysyviä vaikutuksia syntyy asemakaavamuutosalueen käyttötarkoituksen muuttumisesta. Alueella ei enää jatkossa välttämättä sallita vapaata liikkumista ja on myös mahdollista, että osia alueesta aidataan. Näin ollen alueen virkistyskäyttömahdollisuudet heikkenevät suhteessa tämänhetkiseen tilanteeseen. Asemakaavamuutosalueen ulkopuolella Lammaskallion selännealueen virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät kuitenkin jatkossakin. Kaavassa on osoitettu ohjeellisia virkistysreittejä kaava-alueen läpi ympäröiviltä asuinalueilta Lammaskallion selännealueelle. 19
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentamisesta vastaa Kiinteistö Oy Katuman Moreeni. Alustavien hankesuunnitelmien ja tämänhenkisen arvioin mukaan Lammaskallion kalliosuojatilojen rakentaminen voisi käynnistyä 2013. Rakentamisen on alustavasti arveltu kestävän noin 2 vuotta, josta louhintavaihe kestäisi noin puoli vuotta ja tilojen rakentaminen noin 1,5 vuotta. Mahdollisten toimitilojen toteutumisaikataulusta ei ole tietoa. 20
7 LÄHTEET o maastotietokanta (Maanmittauslaitos 1/2012) o ympäristöhallinnon OIVA ja Hertta -tietojärjestelmät o Suomen Ympäristökeskuksen paikkatietoaineistot o Museoviraston paikkatietoaineistot (muinaisjäännösrekisteri, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (nk. RKY 2009)) o voimassa ja vireillä olevat kaavat o Hämeen ulkoilukartta (www.luontoonhame.fi) o www.ymparisto.fi o Pöyry Finland Oy 2012. Hämeenlinnan kaupunki, Katumantie 2, asemakaava: Luontoselvitys 4.6.2012. o Jutila, H. 2012. Lammaskallion luontoselvitys, luonnos ensimmäisen käyntikerran pohjalta. 21