Mihin menet kohtuuhintainen vuokra-asuminen? Nuorisoasuntoliitto ry:n Nuorten asumisen ajankohtaispäivä 7.2.2018, Helsinki Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry
KOVA lyhyesti Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry on valtakunnallinen, yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden johtava ja kasvava edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö, jonka toiminta käynnistyi syksyllä 2014. KOVAn perustamisen taustalla oli halu vahvistaa aidosti yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden edunvalvontaa ja yhtiöiden näkemysten parempaa huomioimista asuntopolitiikassa. KOVA tekee valtakunnallista edunvalvontaa jäsenyhtiöidensä puolesta ja niiden hyväksi. Tavoitteena on luoda sellaiset toimintaedellytykset yleishyödyllisille vuokrataloyhtiöille, jotta ne voivat toteuttaa omaa perustehtäväänsä. KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia sekä haluaa koota kohtuuhintaisen vuokraasumisen toimijat yhden katon alle. KOVAn jäseninä on kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, nuorisoasuntoja valtakunnallisesti rakennuttavia yhteisöjä sekä muita yleishyödyllisiä vuokrataloyhtiöitä ja säätiöitä, jotka toimivat omakustannusperiaatteella. Osa yhteisöistä omistaa myös opiskelija- ja palveluasuntoja. KOVAn nettisivuilta http://www.kovary.fi löytyy kaikki ajankohtainen tieto, mm. lausunnot ja tiedotteet.
KOVA lukuina 33 jäsenyhteisöä, perustajina 9 suurimman kaupungin vuokrataloyhteisöt. KOVAn jäsenyhteisöillä on omistuksessaan noin 180 000 vuokraasuntoa 81 kunnassa Hangosta Sodankylään ja Vaasasta Lieksaan. Asukkaita näissä asunnoissa yli 300 000. KOVAn jäsenyhtiöiden asuntomäärä muodostaa 45 % valtion tuella rakennetusta vuokra-asuntokannasta. Yhtiöiden asuntomäärällä painotettu keskimääräinen vuokrataso vuonna 2018 on 11,51 euroa kuukaudessa neliötä kohden ja painotettu vuokrankorotus 1,02 prosenttia vuodelle 2018.
KOVAn jäsenyhteisöt YHTIÖ ASUNTOMÄÄRÄ YHTIÖ ASUNTOMÄÄRÄ A-Kruunu Oy 306 Asuntosäätiön Vuokra-asunnot Oy 354 Espoon Asunnot Oy 15 057 Helsingin kaupungin asunnot Oy 47 482 Hämeenlinnan Asunnot Oy 2 300 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 6 981 Keminmaan Vuokra-asunnot Oy 327 Kiinteistö-KYS Oy (Kuopio) 1 161 Kiinteistö Oy Itätuuli (Kemi) 989 Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku (Turku) 644 Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot 920 Kiinteistö Oy Pikipruukki (Vaasa) 3 581 Kiinteistö Oy Sievin Jussi 248 Kiinteistö Oy Suonenjoen Vuokratalot 396 Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy 1 077 Kunta-asunnot Oy 8 178 Lahden Talot Oy 7 078 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy 4 551 Lohjan Vuokra-asunnot Oy 2 020 NAL Asunnot Oy 1 712 Niiralan Kulma Oy (Kuopio) 6 318 Nuorisosäätiö sr 3 635 Oulaisten Amiraali Oy 350 Oulun Sivakka Oy 8 323 Pieliskodit Oy (Lieksa) 737 Pudasjärven Vuokratalot Oy 335 Setlementtiasunnot Oy 973 Sevas Kodit Oy (Seinäjoki) 3 080 Tampereen Vuokratalosäätiö sr 8 726 Tampereen Vuokra-asunnot Oy 2 187 TVT Asunnot Oy (Turku) 10 730 VAV Asunnot Oy (Vantaa) 10 334 Y-Säätiö sr 16 350
Itse asiaan!
Kaupungistuminen tulee olemmeko valmiita? Väestö keskittyy kaikkialla maailmalla kaupunkiseuduille. Suurimmat voittajat ovat metropolialueet ja jo nyt suurimmat kaupunkiseudut kussakin maassa. Riittävästä asuntotuotannosta tulisi huolehtia kaupunkiseuduilla!
Työikäiset keskittyvät muutamaan keskukseen Kaupungistumisaste teollisissa maissa > 75 80 % -> Suomessa 10 15 %-yks. alempi Vuoteen 2030 mennessä kaupunkeihin muuttaa Suomessa 500 000 600 000 ihmistä Kasvukäytävät Hki Tampere Hki Lahti Hki Turku Seudulliset kaupunkikeskukset ja niiden ympäristökunnat Jyväskylä, Seinäjoki, Vaasa, Oulu, Joensuu, Kokkola
Arvio uuden asuntotuotannon suhteellisesta alueellisesta jakautumisesta vuoteen 2040 asti Asuntotuotannon jakautuminen seutukunnittain Lappeenrannan; 1% Porin; 1% Kouvolan; 0% Joensuun; 2% Hämeenlinnan; 2% Vaasan; 2% Lahden; 2% Seinäjoen; 2% Kuopion; 3% Jyväskylän; 4% Turun; 7% Oulu; 9% Muut; 5% Helsingin; 48% Uudesta asuntotuotannosta 75 prosenttia rakennetaan 4 suurimmalle (ja kasvavalle) kaupunkiseudulle! Lähde: VTT Tampereen; 11%
Rajoitusten alainen ARA-asuntokanta 1985-2016 ARA-asuntojen määrä vähenee, jos niiden uudistuotantoa on vähemmän kuin asuntoja vapautuu tai vapautetaan rajoituksista. Pääkaupunkiseudulla tilanne on pysynyt lähes ennallaan koko 2000-luvun, mutta muualla maassa ARAasuntokanta pienenee. 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 Koko maa yhteensä PKS Muu maa 29 % ARA-asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla (31.12.2016). Lähde: ARA 50000 0
ARA:n Asuntomarkkinakysely 2016: Tyhjien ARA-asuntojen määrä on kaksinkertaistanut 2000-luvulla Yli 2 kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokraasuntoja oli 7 900 vuoden 2016 lopussa 9000 8000 7000 6000 Tyhjistä ARA-vuokraasunnoista 56 % ollut vähintään 6 kk tyhjänä 520 (6,5 %) oli erityisryhmien asuntoja (muita kuin opiskelijaasuntoja) 5000 4000 3000 2000 1000 0 Lähde: ARA
Asuntomarkkinat polarisoituvat Suomessa Tasapainoalueet, joihin kuuluu maantieteellisesti suurin osa Suomea; Ylikysyntäalueet (hinnat nousevat), joista suurin on Helsingin seutu ja siellä erityisesti pääkaupunkiseutu; Suurin selittävä tekijä Helsingin seudulla on tonttimaan niukkuus ja siitä johtuva kallis tonttimaan hinta. Alikysyntäalueet (hinnat laskevat); pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa; selittävinä tekijöinä elinkeinoelämän rakennemuutos ja väestön siirtyminen kasvukeskuksiin.
Vapaarahoitteinen asuntotuotanto haastaa ARA-vuokra-asuntotuotantoa Vapaarahoitteisten asuntojen omistajat (=sijoittajat) ja taloustieteilijät haastavat julkisuudessa ARA-tuotantoa ja kyseenalaistavat sen tarpeellisuutta, etenkin noususuhdanteiden aikana. Sijoittajilla vaikuttaa olevan halu marginalisoida ARA-asunnot vain pienen joukon käytettäväksi. Syrjäyttääkö ARA-tuotantoa vapaarahoitteista asuntuotantoa? Uutta ARA-tuotantoa tarvitaan erityisesti kasvukeskuksissa suhdannetilanteesta riippumatta. Markkinavoimat eivät hoida kaikkea asuntopolitiikassakaan, jolloin julkisen vallan tehtäväksi jää jatkossakin erityisesti huolehtia pienituloisimpien ja asuntoa eniten tarvitsevien henkilöiden asuinolosuhteista, huomioiden kuitenkin ihmisten tarkoituksenmukainen sosiaalinen sekoittuminen. Asuntomarkkinoilla tarvitaan sekä vapaarahoitteista että säädeltyä asuntokantaa.
Asuntopolitiikan haasteet kasvukeskusalueilla Väestönkasvu keskittyy metropolialueelle ja muille kasvuseuduille Metropolialueelle ennakoidaan yli 300 000 asukkaan lisäystä seuraavan 15 vuoden aikana Elinkeinoelämä ja työpaikat keskittyvät kasvuseuduille Tarvetta on erityisesti palvelusektorin työntekijöille Toimivalla asuntopolitiikalla on mahdollista edesauttaa kaikkien kansalaisten muuttoa kasvuseuduille
Asuntopolitiikan haasteet metropolialueella Keskeinen ongelma on asumisen korkea hinta Se on ongelma sekä monelle täällä jo asuvalle että tänne työn perässä muuttavalle. Miksi asumisen hinta on korkea metropolialueella? Asuntojen kysyntä ja tarjonta on epätasapainossa. Rakentamiskelpoisen tonttimaan niukkuus ja siitä johtuva kallis tonttimaan hinta. Kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta on pulaa. Mitä tästä seuraa? Yhdyskuntarakenne hajautuu ihmisten muuttaessa kauemmas keskustoista edullisemman asumisen perässä ja yksityisautoilu lisääntyy. Syntyy esteitä työvoiman saannille erityisesti palvelusektorilla. Tämä uhkaa koko Suomen talouskasvua ja kilpailukykyä.
Asuntopolitiikan haasteet väestöltään vähenevillä alueilla Väestöltään vähenevillä alueilla asuntoja on liikaa Vuokrataloyhtiöiden käyttöasteet laskevat ja tyhjäkäyttö kasvaa. Jäljelle jäävät vuokralaiset maksavat tyhjäkäytöstä aiheutuvat kustannukset omakustannusperiaatteella toimivissa vuokrataloyhtiöissä. Omakustannusvuokra ei jousta, toisin kuin markkinavuokra. Vuokria ei voida korottaa vuokralaisten menetysten uhalla, joten säästöjä yritetään löytää esimerkiksi tinkimällä korjauksista. Negatiivisen kierteen uhka! ARA-vuokrat ovat nyt noin 200 kunnassa korkeammat kuin vapaarahoitteiset vuokrat. Asuntoja tulisi ensisijaisesti purkaa näillä alueilla Tyhjien talojen myynti jättää asunnot kuitenkin vaikuttamaan paikalliseen asuntomarkkinaan, eli tarjonta ei vähene. Vuokrataloyhtiöt tarvitsevat sellaiset työkalut, että ne voivat sopeuttaa asuntokantaansa alenevaan kysyntään etukäteen. Nyt näitä työkaluja ei ole, mutta ongelma on ymmärretty ja valtiovalta on luvannut asiaan parannusta.
Asuntopolitiikka vaikuttaa kunnan houkuttelevuuteen Asuntopolitiikalla on erittäin tärkeä rooli yleisen talouskasvun rakenteellisena turvaajana Työvoima seuraa elinkeinoelämää ja työpaikkoja Työvoiman saatavuus erityisesti palvelusektorille Kohtuuhintainen asuntotuotanto Yhdyskuntarakenteen eheys Lähes kaikki asuntojen uudistuotannosta sijoittuu kasvukeskuksiin On siksi tärkeää, että kasvukeskuksissa huolehditaan kuntien aktiivisesta maapolitiikasta, riittävästä kaavoituksesta ja tonttivarannosta (vähintään 5 vuoden tarpeet) ja pidetään maan hinta kohtuullisena Kaupungistuminen tulee Suomessa jatkumaan ja siksi siihen pitää varautua sitä ei voi estää! Toimivalla asuntopolitiikalla on mahdollista edesauttaa kaikkien kansalaisten muuttoa kasvuseudulle
Mitä vuokra-asuntomarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi tulisi tehdä? Pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikkaan! Riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on suurin pula. ARA-tuotannon osuuden kasvattaminen MAL-sopimusalueilla nykyisestä 20 prosentista 40 prosenttiin. Kuntien aktiivisella maapolitiikalla ja riittävällä kaavoituksella luodaan edellytykset kaikelle asuntotuotannolle! Kunnianhimoiset tavoitteet kaavoitukseen Valtion, kuntien ja asuntoalan toimijoiden sitouttaminen yhdessä tekemiseen esim. MAL-sopimuksia kehittämällä Tonttien hinnalla ja tonttivarannolla (saatavuudella) keskeinen merkitys asumisen hintaan! Sääntelyn keventäminen rakentamisessa sekä valtiolla (mm. väestönsuojavaatimukset) että kunnissa (mm. julkisivu- ja autopaikkavaatimukset)
Mitä vuokra-asuntomarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi tulisi tehdä? Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edellytys on tuotantotuet (valtiontakaus lainalle, korkotuki ja avustukset) Samalla tuotantotuet hillitsevät asumistukimenojen kasvua On pidettävä valtion tukijärjestelmät kilpailukykyisinä Järjestelmää on uudistettava ja yksinkertaistettava Valtion tukemassa asuntotuotannossa olevien rajoituksien vuoksi sen ehtojen on oltava paremmat kuin vapaarahoitteisessa tuotannossa Uustuotannon lainoituksen lisäksi myös peruskorjauslainoituksen ehdot kuntoon Lisätukea niille asuntomarkkina-alueille, joilla suurimmat ongelmat vuokra-asuntojen saatavuudessa ja hinnassa Lisätukea myös väestöltään vähenevien alueiden vuokrataloyhtiöiden ongelmiin On pysäytettävä asuinalueiden eriytymiskehitys Vuokra-asumisen yleisen imagon nostaminen!
Miten vuokra-asuntomarkkinoiden parempaan toimivuuteen päästään? Olisi edunvalvonnan paikka meille kaikille!
Kiitos! Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry Toinen Linja 14 00530 Helsinki puh. 040 593 3338 jouni.parkkonen@kovary.fi @ParkkonenJouni http://www.kovary.fi