Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Samankaltaiset tiedostot
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

KOKONAISVALTAINEN MAATALOUSYMPÄRISTÖN VESIENHALLINTA VALUMA-ALUEKOHTAINEN TOIMINTATAPAMALLI MIKKO ORTAMALA

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Luonnonmukainen peruskuivatus

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Peltosalaojituksen suunnittelu

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

NURMIOJAN PERUSKUIVATUS

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Metsätalouden vesiensuojelu

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Luonnonmukainen peruskuivatus

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin -koulutus, Turku Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Transkriptio:

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä pelloilla, ojissa ja vesistössä Peruskuivatus, paikalliskuivatus ja valumavesien hallinta Päämääränämme on ehkäistä tulvia ja pintavaluntaa sekä pidättää ravinteita ja maa-aineksia valuma-alueella. Hyvä maan rakenne, kasvukunto ja toimiva vesitalous ovat perusedellytyksiä huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle ja toisaalta myös tehokkaalle viljelylle

Peruskuivatus Valta- ja piiriojien kunnostus (tulvien ja huuhtouman vähentäminen) Luonnonmukainen peruskuivatus tulvatasanteineen Kesäveden hallittuun säätämiseen liittyvät rakenteet Eroosion torjunnan toimenpiteet Paikalliskuivatus Salaojitus (hyvä sorastus vähentää pintavaluntaa ja vaikuttaa huuhtoumaan) Pintavesien parempi johtaminen (lisäojitus / kalkkisuodinojitus) Kuivatusvesien hallinta, säätösalaojitus (säätökaivot) Altakastelun mahdollisuus (vesien varastointi; altaat, lisäveden pumppaus) Salaojien huolto- ja kunnossapito (huuhtelu) Tilakohtainen tuotantoalueiden vesienhallinta (pistemäisen kuormituksen kohteet; varastoalueet, jaloittelutarhat ja kentät, pesupaikat jne.) Valtaojien putkitukset (vähentää uomaeroosiota) Valumavesienhallinta Kosteikot ja laskeutusaltaat Pohjakynnykset, -padot sekä säädettävät patorakenteet kesäveden hallittuun säätämiseen Tulvasuojelu (pengerrykset, pumppaukset, tulvahyllyt) Suojavyöhykkeet

Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tärkeitä havaintoja RaHa-hankkeen vedenlaadun tutkimuksista Mittauksissa havaittiin kasvipeitteisyyden merkitys kiintoaineen ja fosforihuuhtoumien vähentäjänä. Tärkeä havainto oli myös se, että merkittävä osa kuormituksesta saattaa syntyä pinta-alaltaan hyvin pieneltäkin alalta ja hyvin lyhyessä ajassa. Näiden riskikohteiden ongelmien arveltiin kulminoituvan maan huonoon rakenteeseen, kuivatusongelmiin ja kasvipeitteettömyyteen. Kuormitus ei synny tasaisesti kaikilta peltolohkoilta. Toimenpiteiden keskittäminen ongelma-alueille tuo suhteellisen suuren vähenemän myös kokonaiskuormituksessa. (Ravinnehuuhtoumien hallinta RaHa-hanke, Tuloksia vedenlaadun seurannasta, Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry) Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pasi Valkama, Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry

Toimenpiteitä kohdennettaessa muistettavaa: Jokainen valuma-alue on yksilöllinen: Toimijat (maanomistajat) Korkeuserot Virtaama Maalajit, eloperäisyys, kasvupaikkatyypit jne. Maankäyttömuodot Vetisyys Kuivatustilanne Yleistäminen ei ole järkevää, sillä samoja toimenpiteitä ja toimintatapoja ei voida toteuttaa joka paikassa.

Kohteiden suunnittelu ja toteutus kannattaa hoitaa vaiheittain. Näin säästetään aikaa ja rahaa: Kaikki suunnittelu alkaa tavoitteiden kartoittamisesta. Oli meillä mikä tahansa ongelmaalue (tai hoitoalue) (paikalliskuivatus, peruskuivatus, vesienhoito jne.), niin yhdessä keskustelemalla todetaan tavoitteet karttatarkastelun avulla. Kun tavoitteet ovat selvillä, niin voidaan jatkaa alustavaan maastoselvitykseen ja mittauksiin, jolloin selvitetään mahdollisuudet erilaisten toimenpiteiden toteuttamiselle. Mittausten pohjalta laaditaan alustava toimenpide-ehdotus. Yhdessä valittujen toimenpiteiden pohjalta laaditaan varsinaiset tarkat rakennesuunnitelmat ja kustannusarviot, joiden pohjalta laaditaan urakkatarjouspyynnöt, mahdolliset tukihaut ja muut tarvittavat viranomaisselvitykset. Toteuttamisesta huolehditaan suorittamalla tarvittavat maastoon merkitsemiset sekä hoitamalla työnjohto ja valvonta. On mahdollista laatia myös jatkosuunnitelma laajamittaisemman toimenpidekokonaisuuden toteuttamiseksi ja jatkohuolloksi.

Valuma-aluekohtainen kuivatustarvekartoitus Ilmakuvatarkastelulla, paikkatietoaineistojen tarkastelulla sekä Salaojakeskuksen rekistereistä löytyvien salaojakarttojen avulla voidaan havaita ongelma-alueet, jonka tuloksena viljelijöille voidaan tarjota apua ongelmien ratkaisemiseksi ja kuivatuksen parantamiseksi. ( MAANMITTAUSLAITOS/MML/01042014)

Suunnittelun tukena hyödynnettävät paikkatietoaineistot - Korkeusmallit ( MAANMITTAUSLAITOS/MML/06102017)

Korkeusero- ja maalajiaineistot ( MAANMITTAUSLAITOS/MML/06102017)

Mitatut korkeuskäyrät, maalajien rajat, kaatoprosentit, asennustasot

Laserkeilausaineisto 20cm tarkkuudella

Kartoitetaan kuormittavat / kunnostustarpeessa olevat alueet ojitusyhteisöittäin valuma-alueittain

Valtaojat: Keskustelu ongelmista ojitusyhteisön päätoimitsijoiden kesken, tehdään alustavat maastomittaukset ja selvitykset (alavimmat pellonpinnat, ojapohjat, vesipinnat, rummut, mahdollisuudet vesiensuojelurakenteille) Ongelmien selvittäminen alustavien laskemien perusteella, laaditaan pituusleikkaus ja pintakarttaluonnos. Käydään yhdessä päätoimitsijoiden kanssa läpi eri vaihtoehdot ongelmien ratkaisemiseksi (peruspuhdistus, kaatoprosentit, kuivavara, uoman vesitilavuuden kasvattaminen, pengerrys ja pumppaus, valumavesienhallinta) Tehdään alustava ositteluluetteloiden päivitys, josta saadaan kaikkien osakkaiden yhteystiedot. Kutsutaan koolle ensimmäinen ylimääräinen ojitus Mikäli ojitusyhteisö päättää enemmistö osuudella lähteä toteuttamaan hankkeen, niin seuraavaksi laaditaan pintakartta, pituus- ja poikkileikkaukset, kustannusarvio, osittelu, työselitys, rahoitushakemus, suunnitelmat vesiensuojelurakenteille.

Tilakohtainen kuivatustarvekartoitus: Selvitetään: Kuivavarat Laskuaukot Salaojakaivot Valta- ja piiriojien kunto Rumpujen kunto ja asennustaso Salaojien kuivavara Salaojien ojaväli Kaatoprosentit Huuhteluntarve Mahdollisuudet vesiensuojelurakenteille

Suunnittelussa huomioitavaa, toimenpiteiden kohdentaminen: Oikeat toimenpiteet kohdennetusti sopiviin paikkoihin! Luiskien kaltevuus? Kasvittuneen penkan rikkominen voi altistaa hienojakoisilla ja eloperäisillä maalajeilla sortumille.

Luiskien kasvittuminen, eroosio, huuhtouma, sortumat?

Toimenpiteiden tavoitteet, hyödyt ja riskit?

Perinteinen peruskunnostus Sopii alueille jossa korkeuserot ovat suuret ja vähän tilaa toimenpiteille

Lähtötilanne Toispuoleinen varovainen kaivu

Perinteinen kaivu 3,5 /mtr alv. 0% 16.08.2017

Luonnonmukainen peruskuivatus tulvatasanteineen Sopii alueille jossa korkeuserot ovat pienet ja reilusti tilaa toimenpiteille (alavat tulvaherkät alueet / joutomaat).

Toispuoleinen tulvatasanne 15 /mtr*300mtr = 4500 alv. 0% Molemmin puolinen 70 /h alv. 0% 100mtr = 2000 alv. 0%

Väärin mitoitetut ja asennetut rumpurakenteet voivat aiheuttaa padotusta, veden pinta laski 0,7m uuden rumpurakenteen ansiosta Jälkeen Ennen

Rummun yhteyteen rakennettu säätöpato uomaeroosion ehkäisemiseksi vesipaineen avulla.

Monivaikutteiset kosteikot / laskeutusaltaat ja pohjapatosarjat ottavat kiinni ojaan päässeitä ravinteita ja kiintoainetta sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta, maisemaja virkistysarvoja. Sopii alueille jossa korkeuserot ovat pienet ja reilusti tilaa toimenpiteille (alavat luontaisesti kosteat alueet / joutomaat).

Kokonaisvaltainen toimintatapa sisältää myös luonto- ja maisema-arvojen huomioimisen Mahdollinen lohikalan kulku on huomioitu suunnitteluvaiheessa.

Kiitos!