Hyvän käytännön kuvaus 1

Samankaltaiset tiedostot
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Johdatus hyviin käytäntöihin. Satu Korhonen ja Hanne Heikkinen (THL)

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

GLOBAALIT KUMPPANUUDET JA VAIKUTTAVUUS - TULEVAISUUDEN KUVIA- Aikuissosiaalityön päivät Lahti Miina Kaartinen & Marja Katisko TYÖPAJA

Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus. Luonnos toimintamalliksi

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi AN 1

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti

Keski-Suomen SOTE 2020

Keski-Suomen SOTE 2020

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

Lapin sosiaalialan osaamiskeskittymä Sociopolis

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Kooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä. Eveliina Cammarano

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Sosiaalityö ja muutospaineet

Hyvä käytäntö -työpajatyöskentely

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

ö Minna Kivipelto, THL

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

henkilokohtainenbudjetointi.fi

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

DIGITALISAATIO TYÖELÄMÄN AJURINA. People First henkilöstö- ja asiakaskokemus digitalisoituneessa tulevaisuudessa

MIKÄ ON RIITTÄVÄÄ HAITTOJA VÄHENTÄVÄSSÄ TYÖSSÄ? Kati Savolainen Hede Kumpulainen Osis II-hanke

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

Osaamisen tunnistamisen käytännöt - työnantajia on erilaisia

OSAAMISEN ARVIOINTI. Petri Haltia

kymmenen vuotta Erja Saurama /9/2011 Heikki Waris-instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama

Suoran valinnan palvelut.

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

Rakenteellinen sosiaalityö

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari

Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

Lataa Asiakasdokumentaatio arviointina mielenterveystyön arjessa - Kirsi Gunther

Sosiaalityön erikoisosaamisen tarpeet sote- ja maku-uudistuksen tuottamissa rakenteissa

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

OMA POLKU OSAAMISEEN YKSILÖLLISET, JOUSTAVAT OPINTOPOLUT - SEMINAARI

Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen, mallintaminen ja levittäminen

Vertaisarvioinnin käyttö opetushenkilöstön työn kehittämisessä Olli Vuorinen, kehitysjohtaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä:

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

YSOS18 Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto

Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut

OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Sosiaalialan AMK -verkosto

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

Kartta johtaa kotiin - kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan

Pääkaupunkiseudun Praksis. Jenika Heinonen Koulutussuunnittelija, YTM, KM Socca/ Heikki Waris -instituutti

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta

Kriteeristön esittely

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Asumissosiaalinen työote

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

AJANKOHTAISTA. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka. Lataa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä

Ammattiosaamisen näytöt

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

Työpari uutta etsimässä Taiteilija ja. sosiaalityöntekijä nuorten sosiaalisesti vahvistavassa työssä

Transkriptio:

Hyvän käytännön kuvauksen malli, Stakesin mallia mukaillen Lisää Sosiaaliportin yhteydessä olevilla Hyvä käytäntö - verkkosivuilla (www.hyvakaytanto.fi). Hyvän käytännön kuvaus 1

Hyvän käytännön kuvauksen malli Hyvän käytännön kuvauksen malli on tarkoitettu välineeksi, jonka avulla hyväksi arvioitu käytäntö voidaan tiivistetysti kuvata. Käytännön hyvyyttä tarkastellaan mallissa sen vaikuttavuuden osalta, mutta malli ei anna kuvaajalle valmiita arviointimenetelmiä tai tuloskriteerejä, vaan ne on määritelty käytäntöä arvioitaessa. Malli soveltuu sellaisten käytäntöjen kuvaukseen, jotka on arvioitu hyväksi jollakin menetelmällä joko perustoiminnan yhteydessä tai jossakin kehittämishankkeessa tai -ympäristössä. Kyseessä voi myös olla käytäntö, joka on syntyvä ja lupaava, ja jonka vaikuttavuudesta on olemassa jonkinlaista näyttöä. Kuvauksen selkeys ja läpinäkyvyys mahdollistavat päätelmien tekemisen siitä, millaiseen näyttöön käytännön vaikuttavuus perustuu. Tiivistelmän on tarkoitus palvella niitä, jotka soveltavat hyväksi arvioitua käytäntöä omassa työympäristössään. Hyvän käytännön kuvaus 2

Kuvauksen laatiminen Hyvä käytäntö Tässä kohden kuvataan, millaisista välttämättömistä toimijoista, rakenteellisista tekijöistä ja prosesseista käytäntö koostuu. Mieti, mitä kaikkea jossakin työympäristössä käytäntöä soveltavan täytyy tietää käytännön osatekijöistä, jotta käytännön soveltaminen onnistuu. Hyvän käytännön kuvaus 3

Toimijat: Kuvaa, millaisia välttämättömiä toimijoita käytännön toimivuus edellyttää. Toimijoita voivat olla esimerkiksi asiakas, sosiaalityöntekijä, esimies, muu ammattilainen, perhe, ja puoliso. Kuvaa mahdollisuuksien mukaan lisäksi, millaisia ominaisuuksia kullakin toimijalla tulee olla. Ominaisuudet voivat koskea käytännön edellyttämää erityisosaamista ja - tietämystä, sukupuolta tms. Mikäli käytäntö edellyttää tietynlaisia verkostoja kumppanuussuhteita joidenkin toimijoiden kanssa, kuvaa myös ne tässä kohtaa. Rakenne: Kuvaa, millaisia välttämättömiä rakenteellisia tekijöitä (resursseja) käytännön toimivuus edellyttää. Erittele ja kuvaa erityisesti siis ne tekijät, jotka ovat juuri kyseisen käytännön kannalta välttämättömiä tekijöitä. Perustele myös, miksi kuvaamasi tekijät ovat välttämättömiä. Tällaisia rakennetekijöitä voivat olla esimerkiksi jokin teoria, työmalli, työote, tietty henkilöstön määrä, tietyt työvälineet ja tietyntyyppiset toimitilat. Kaikelle sosiaalityölle välttämättömiä perusedellytyksiä ei tässä tarvitse kuvata. Hyvän käytännön kuvaus 4

Prosessi: Tässä kohden kuvataan käytännön toiminnallista puolta. Erittele mahdollisuuksien mukaan käytännön eri vaiheet ja se, millaista toimintaa kultakin toimijalta kussakin vaiheessa edellytetään. Asiakkaan kannalta toiminta voi tarkoittaa esimerkiksi tietyntyyppistä aktiivisuutta ja asennoitumista. Sosiaalialan ammattilaisen kannalta toiminnassa on kyse siitä, miten työmenetelmien- ja mallien, teorioiden ja muiden resurssien kanssa työskennellään. Asiakkaan perheen tai ystävien kannalta on kyse esimerkiksi niistä tavoista, joilla sosiaalityötapahtumaan osallistutaan ja perheenjäsentä/asiakasta tuetaan. Tulokset: Kuvaa, millaisia tuloksia perustoiminnassa tai kehittämishankkeessa on käytännön vaikuttavuuden arvioinnin perusteella saavutettu. Tuloskuvauksen tulee olla riittävän yksityiskohtainen ja kertoa, millaisia tuloksia tarkasteltu käytäntö on tuottanut kohteena olleiden toimijoiden, esimerkiksi asiakkaiden kannalta. Tulokset voivat olla muutoksia esimerkiksi asiakkaan elämäntilanteessa, olosuhteissa tai terveydentilassa. Muista kuvata myös mahdolliset negatiiviset tulokset. Hyvän käytännön kuvaus 5

Hyvä käytäntö, yhteenveto Toimijat: Esim. asiakas, sosiaalityöntekijä, esimies, muu ammattilainen, perhe, ja puoliso toimijoiden ominaisuudet verkosto- ja kumppanuussuhteet Rakenne: Esim. jokin teoria, työmalli, työote, tietty henkilöstön määrä, tietyt työvälineet ja tietyntyyppiset toimitilat. Prosessi: käytännön eri vaiheet millaista toimintaa kultakin toimijalta kussakin vaiheessa edellytetään. Tulokset: Esim. muutokset asiakkaan elämäntilanteessa, olosuhteissa tai terveydentilassa. Hyvän käytännön kuvaus 6