Osallistavan budjetoinnin T&K- päivä, Espoo 21.11.2017 NELJÄS SEKTORI VILLI JA VAPAA? Harri Raisio Mikko Rask Pasi Mäenpää Maija Faehnle
Osallistavan budjetoinnin T&K- päivä, Espoo 21.11.2017 NELJÄS SEKTORI UUDISTAA VALLAN, DEMOKRATIAN JA MARKKINAT Pasi Mäenpää & Maija Faehnle Kaupunkiak)vismi metropolin voimavarana - hanke Helsingin yliopisto, sosiaali)eteiden laitos Suomen ympäristökeskus
Neljäs sektori Kansalaistoiminta on digitalisaa)on myötä moninaistunut ja siirtynyt yhä enemmän järjestöjen ulkopuolelle, somessa kokoontuviin vertaisverkostoihin = neljännelle sektorille. Neljäs sektori on ennen kaikkea toiminnan tyyppi. Kansalaistoiminnan voi kärjistää kahteen ääripäähän: vahvas) neljäs sektori - tyyppiseen toimintaan ja perinteiseen järjestötoimintaan. Neljäs sektori - tyyppistä toimintaa voi olla myös muilla kuin varsinaisilla neljännen sektorin toimijoilla.
Yhteiskunnan neljän sektorin rajat häilyvät. YksiCäinen toimija tai toiminta ei välcämäcä lukeudu selväs) mihinkään sektoriin. Rajat liudentuvat ja sektorien suhteet muovautuvat erityises) verkostomaisessa yhteistoiminnassa. KOLMAS SEKTORI vaikutetaan tavoiceisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta KANSALAISET haetaan )etoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja JULKINEN SEKTORI NELJÄS SEKTORI Ak)vismi viriää Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI
Mitä on kaupunkiakrvismi? Kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella on luonteeltaan aloiceellista, proak)ivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaises) toimintaan, ei poliifseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikucamiseen nojaa tee- se- itse- henkeen ja commons- ajaceluun hyödyntää interne)ä ja sosiaalista mediaa toiminnassaan ja järjestäytymisessään ja tapahtuu kaupunki)lassa tai liicyy kaupungin oloihin. Kaupunkiak)vismi Neljäs sektori
Kansalaistoiminnan ideaalityyppien piirteitä YksiCäisen ryhmän tai organisaa)on toiminnassa voivat painocua neljännen sektorin tai perinteisen järjestötoiminnan piirteet. Piirteitä voi tarkastella alla olevilla jatkumoilla. Mikä kohta jatkumossa kuvaa omaa ryhmääsi tai organisaa)otasi parhaiten? Neljäs sektori - tyyppinen toiminta Organisoituminen: esim. vain some- ryhmä Perinteinen järjestötoiminta Organisoituminen: järjestö Some keskeinen Hakkeriasenne vaikucamiseen Tapahtumia, toimintaa, DIY Yhteisöllisyys Verkostoituminen, yritykset Avoimuus, jakaminen Näkyvyys Hetkellisyys Hiearkioiden kaihtaminen Toiminnan palo, uuden keksintä Proak)ivisuus, YIMBY Some apuna VaikuCaminen valm. ja päätöksenteon kauca Vaikutusvalta Kumppanina kunta Edustavuus Jatkuvuus Edunvalvonta HalliCu kokonaiskehitys Hierarkkisuus Tehdään, koska ennenkin Myös vastustamista, NIMBY
Systeeminen muutos Aikapankit Tee- se- itse - toiminta Siivouspäivä Ravintolapäivä REKO- renkaat HakRvismi Hävikkiruoka- akrvismi Tuunauspajat Ympäristömummo- ja - vaaritoiminta Kallio- liike Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin - kampanja Hertsikan pumppu Varjokaavoitus VaikuVaminen valmisteluun ja päätöksen- tekoon FB- kirpputorit Nappi Naapuri Myyrmäki- liike Oman asunnon tai auton vertaisvuokraus (Perinteiset kaupunginosa- yhdistykset) Lisää kaupunkia Helsinkiin Hätäkahvit Oma juvu
KansalaisakRvismia on montaa lajia demokrara tarvitsee kaikkia! ProakRivisuus, rakentavuus Neljännen sektorin akrvismi = jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä ilman virallista järjestäytymistä. Rakentava yhdistystoiminta = järjestäytynyt jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä. Vapaamuotoinen Pitkälle järjestäytynyt KevyesR organisoitu protestoinr sellaisia muutoksia vastaan, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. Esim. vastustava mielenosoitus. Järjestäytynyt sellaisten muutosten vastustaminen, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. ProtestoinRa organisoiva yhdistys. ReakRivisuus, vastustaminen
Mihin yhteiskunta on menossa? Neljännen sektorin nousu osa yhteiskunnallista murrosta, jossa nähtävissä kolme kehityskulkua: 1) Julkinen valta muucuu: kaupunkilaiset ocavat itselleen edustukselliselle järjestelmälle kuuluneita tehtäviä. 2) Markkinat muucuvat: jakamistalous ja vertaistuotanto uudistavat hyödykkeiden tuotantoa ja jakautumista. 3) Valta, demokra)a ja kansalaisuus muucuvat oletusarvoises) tasaveroisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan.
Kaupunkilaisten ja hallinnon suhde Talous ja markkinat Yhteiskunnalli- sen vallan jakautuminen Kaupunkilaisten ja hallinnon suhteet moninaistuvat: hallinto välicäjänä, fasilitaacorina, kumppanina, luvicajana, väistäjänä Kansalaislähtöinen jakamistalous hyvinvoin)mallin tukijalkana Ak)vismista syntyy yricäjyycä, ak)vis)henki start- up- henki Vertais- ja suorakauppa haastaa yritykset Rinnakkaisvaluutat ja uudet talousjärjestelmät monipuolistavat markkinoita Toiminnan organisoin) itse, ne)n ja somen avulla ilman perinteisiä organisaa)oita Joukkorahoitus valtaistajana Reko- renkaat Kuinoma Hätäkahvit Kaupunkifill arit.fi Kallion sabat kiertoon Aikapankit Mushroomi ng- verkosto Värkkääjät Kimppakyy) ryhmät Saaremme- osuuskunta Paikallisraha- ak)vismi Myyrmäki- liike Sompasauna Ryhmärakentami nen Trashlab- korjauspajat Lisää kaupunkia Helsinkiin Itse tehty skeifpuisto Varjokaavoit us Tee se itse - henki VaikuVaminen valmisteluun ja päätöksentekoon Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017). Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokra)a. Futura 4/17.
Miksi pyrkiä hallinnoimaan neljävä sektoria? Julkisen hallinnon toimintakulcuuri ja käytännöt jarrucavat kansalaistoimintaa. Tällöin hallinto on vaarassa menecää demokraafsen oikeutuksensa, varsinkin, kun moni on samalla pecynyt edustukselliseen demokra)aan. Ak)vis)t mm. kokoavat nopeita joukkoja öljyntorjuntaan öljyvahingon sacuessa (tapaus Maunulanpuro) ja parantavat palvelujen laatua (ympäristömummot ja vaarit Lahden päiväkodeissa, kaupunkifillarit.fi kaupunkipyörien käytön helpocajana). ToimintakulCuurin ja käytäntöjen mukaucaminen vapaucaa merkicäväs) voimavaroja kaupunkien ekologisen kestävyyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja elinvoimaisuuden edistymiseen. Ak)vis)t voivat hoitaa asioita tehokkaammin ja paremmin kuin perinteiset organisaa)ot yksinään.
Hallinnon ja neljännen sektorin suhde on epäsymmetrinen ja epätahrnen YhteissuunniCelua, - kehicämistä ja - hallintaa ajateltu usein toimintana, jossa hallinto jakaa suunnicelu- ja päätösvaltaansa yhteisöjen kanssa, mm. tekemällä 4P- kumppanuussopimuksia. Hallinnon ja neljännen sektorin suhde on epäsymmetrinen ja epätahrnen MuCa neljäs sektori ei tyypillises) 1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa asukkuuteen perustuvaa omaa toimintavaltaa 2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä 3) toimi hallinnon aikakäsityksen mukaan vaan he)
Kuinka hallinnoida neljävä sektoria? Katse rakenteista vuorovaikutukseen, hallinnosta hallinnoin)in Ei riitä, ecä kansalaisia palvellaan käycäjälähtöises) ja osallistetaan hallinnon toimiin demokraafses) päinvastoin hallinnon tulee oppia osallistumaan rakentavas) kansalaisverkostojen toimintaan Miten saada julkishallinto ja neljäs sektori pelaamaan samaan maaliin?
Kuinka hallinnoida neljävä sektoria? Neljäs sektori tunnustetaan omaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaises) omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien Tunnistetaan ja tuetaan neljännen sektorin toimintamalleja Kehitetään, levitetään, skaalataan ja sovelletaan niitä muualla Koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon Joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kauca kehitecävän repertuaarin pohjalta
Tukipuu toimintatapojen repertuaarin luomiseen: yhdistelmähallinnoinnin portaat Portaat kuvaavat ak)vismien ja hallinnon yhteistoiminnan muotojen kirjoa yhteistoiminnan )iviyden suhteen Alimmalla portaalla ak)vismi ja hallinto toimivat täysin toisistaan erillään, ylimmällä niiden toiminta integroituu, esim. osallistava budjetoin) ja joukkorahoitus, yhdistetyt palvelut Yhdistelmähallinnon toimintarepertuaarissa käytössä portaiden kaikki kahdeksan tasoa, jopa ylin eli integroitumisen taso Portaiden avulla voi keskustella, mikä on tavoiteltava taso missäkin tapauksessa. Joissain tapauksissa hyödyllistä tähdätä portailla ylemmäs, mucei suinkaan aina! Portaista lisää julkaisussa: Mäenpää, P., Faehnle, M. 2017. Kaupunkiak)vismi ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. KvarF 2/2017, 32-47. hcp://www.kvarf.fi/fi/ar)kkelit/kaupunkiak)vismi- ratkaisuja- itseorganisoituvan- kaupunkiyhteison- hallintaan
Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017. Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa AluekehiCämisen menestystarinoita. TEM oppaat ja muut julkaisut 10/2017.
Mihin neljäs sektori menee? Hallitus) hybridihallinnon integraa)oon? VastakkainaseCeluun hallinnon kanssa? Loogises) anarkismiin? Takaisin kolmanteen sektoriin? Yritystoimintaan esim. osuuskun)na? Deliberaa)oon edustuksellisen demokra)an kyljessä (esim. Viiden tähden liike)? DemokraaFsen järjestelmän vallankumoukseen?
21.3.2017 21.3.2017 Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka Kansalaisille ideoita, )etolähteitä, välineitä avuksi kansalaistoimintaan Hallinnolle apua kansalaistoiminnan reiluun tukemiseen ja hyödyntämiseen
Tulevia tutkimustuloksia avuksi neljännen sektorin toimintaan ja hallintaan KeCerä kaupunki Dwellers in Agile Ci)es (DAC), STN 2016-2019 Kaupunki yhteiskehicämisen alustana, mm. eri ryhmien osallisuus, asumisratkaisut, yhteisölliset työ)lat, )lojen väliaikaiskäycö #keceräkaupunki @agiledwellers Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskun)en ongelmiin käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE), STN 2017-2021 Kolmas ja neljäs sektori mutkikkaiden ympäristöongelmien ratkaisemisessa #yhteishallinta @agile_dwellers www.agilecities.fi
TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA YHTEISKEHITTELEMÄÄN! KaupunkiakRvismi Kaupunkiak)vismi.fi / Neljässektori.fi Facebook- ryhmä: Kaupunkiak)vismi #kaupunkiak)vismi Jakamistalouden T&K- verkosto www.kaupunkiak)vismi.fi/fi/teemat/jakamistalous Facebook- ryhmä: Jakamistalouden T&K- verkosto #jatke Pasi.maenpaa@helsinki.fi 040 592 3933 Maija.faehnle@ymparisto.fi Maija.faehnle@gmail.com 0295 25 1109 SoMe & KaupunkisuunniVelu Facebook- ryhmä: SoMe & KaupunkisuunniCelu #kaupsusome
Julkaisuja Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muucaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa 2018. Mäenpää P. (2017). Jakamistalous tekee pikkukodin. RakenneCu ympäristö - leh) 4/17. Tulossa. Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017). Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokra)a. Futura 4/17. Tulossa. Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shins towards self- made society in Helsinki metropolitan region. YhdyskuntasuunniCelu- leh) 3/2017. Tulossa. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiak)vismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehicämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press. Tulossa. Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017. Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa AluekehiCämisen menestystarinoita. TEM oppaat ja muut julkaisut 10/2017. Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017. Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyycä ja kestävyycä. Helsingin seudun suunnat 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiak)vismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. KvarF 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban ac)vism as a resource for ci)es. Helsinki Quarterly 1/2017. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodifin Lisää kaupunkia Helsinkiin - ryhmää: Jälkistalinis)nen hirviö vai suunnicelukeskustelun uudistaja? YhdyskuntasuunniCelu 54:4. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiak)vismi voimavarana. KvarF 3/2016, 16-33. Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016.