Kansalaisyhteiskunta tänään ja tulevaisuudessa neljännen sektorin näkökulmasta

Transkriptio

1 Tampere, Metso Kansalaisyhteiskunta tänään ja tulevaisuudessa neljännen sektorin näkökulmasta Pasi Mäenpää & Maija Faehnle Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

2 Ravintolapäivä anarkismista vientituotteeksi

3 Myyrmäki-liike kaupunginosan yhteisöllisyys

4 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus

5 REKO-renkaat lähiruokaverkosto 5

6 Lähiympäristön parantaminen, paikan muotoilu (placemaking) Janokioski.fi

7 Joukkorahoitus yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m (muu 253 m ). USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen. (MesenaaB.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)

8 FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous

9 stadinaikapankki.wordpress.com/ Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta tovi

10 KAUPUNKIAKTIVISMI MITÄ SE ON? Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla. ~ vertaisverkostot, popup-vapaaehtoistoiminta, itseorganisoituminen, DIY-toiminta, commons, sosiaalinen innovaatio, ruohonjuuritason toiminta, kaupunginosaliike, yhteisötoiminta, uusosuuskunta, sosiaalinen yrittäjyys, jakamistalous, yhteistyötalous, maker-kulttuuri, placemaking, taktinen urbanismi Valtiotieteellinen tiedekunta 10

11 Miksi aktivismi on lisääntynyt? Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen Työn muutokset: luova työ, ulkoistaminen, mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat Ekologinen käänne: kierrätys, käänteinen infrastruktuuri Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys Pettymys politiikkaan

12 Yhteisöaktivismi Innovaatio- ja välittäjäyhteisöt Palvelujen vaihto, vertaisvuokraus Jakamis/ alustatalous -palvelut Kaupunkisuunnnitteluryhmät Vertaiskauppa, ruoanvälitys Sosiaalinen vertaistuki Julkisten palvelujen parantaminen Kaupunkitapahtumat ITSE- ORGANISOITU apple VA KAUPUNKI Digiyhteiskunnan kehittäminen Ekoliikkeet Paikalliset liikkeet Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat Artivismi Aktivoiva viestintä Tila-aktivismi Aktivismien tuki Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ekoaktivismit Haktivismi Digiaktivismi Aktivismien välineiden kehittäminen Mäenpää ym., tulossa

13 Systeeminen muutos Aikapankit Tee-se-itse -toiminta Siivouspäivä Ravintolapäivä REKO-renkaat Haktivismi Hävikkiruoka-aktivismi Tuunauspajat Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta Kallio-liike Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -kampanja Hertsikan pumppu Varjokaavoitus Vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon FB-kirpputorit Nappi Naapuri Myyrmäki-liike Oman asunnon tai auton vertaisvuokraus (Perinteiset kaupunginosayhdistykset) Lisää kaupunkia Helsinkiin Hätäkahvit Oma juttu

14 NELJÄS SEKTORI KOLMAS SEKTORI Aktivismi viriää vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta KANSALAISET haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI JULKINEN SEKTORI 14

15

16 OSALLISUUS MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja moniroolinen kaupunkilainen Vaikuttaminen tekeminen Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa osallisuus vertaisverkostojen projekteissa Valtiotieteellinen tiedekunta 16

17 JAKAMISTALOUS JA VERTAISTUOTANTO MUOKKAAVAT MARKKINOITA Kuluttaja-kansalaiset omaksuvat uusia toimijuuksia: osallistuva kulutus, vertaiskauppa, vertaistuotanto, vertaishoiva Kansalaiset valtaistuvat taloudellisina toimijoina > kohti tasa-arvoisempaa tai ainakin laajapohjaisempaa markkinataloutta Toisaalta iso alustabisnes uhkaa kansalaisten asemaa työntekijöinä > kamppailu kansalaisten asemasta uusilla markkinoilla Valtiotieteellinen tiedekunta 17

18 DEMOKRATIA EI OLE VAIN EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA Kansalaisten osallisuus ei ole vain osallistumista julkisen vallan toimiin, sen valmisteluun ja päätöksentekoon Valtiotieteellinen tiedekunta 18

19 KANSALAINEN ON NÄHTÄVÄ MONIROOLISENA TOIMIJANA, EI TOIMINNAN KOHTEENA Valtiotieteellinen tiedekunta 19

20 KÄYNNISSÄ ON YHTEISKUNNALLINEN MURROS, JOSSA SOSIAALISET JA TALOUDELLISET SUHTEET RAKENTUVAT UUDESTAAN, KUN DIGITALISAATIO, INTERNET JA SOME MAHDOLLISTAVAT KANSALAISILLE UUSIA TOIMIJUUKSIA ITSEORGANISOITUVISSA VERKOSTOISSA. Valtiotieteellinen tiedekunta 20

21 KANSALAISAKTIVISMIA ON MONTA LAJIA DEMOKRATIA TARVITSEE KAIKKIA! Proaktiivisuus, rakentavuus Vapaamuotoinen Neljännen sektorin aktivismi = jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä ilman virallista järjestäytymistä. Rakentava yhdistystoiminta = järjestäytynyt jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä. Pitkälle järjestäytynyt Kevyesti organisoitu protestointi sellaisia muutoksia vastaan, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. Esim. vastustava mielenosoitus. Järjestäytynyt sellaisten muutosten vastustaminen, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. Protestointia organisoiva yhdistys. Reaktiivisuus, vastustaminen Valtiotieteellinen tiedekunta

22 MITÄ HALLINNON PITÄISI TEHDÄ? Katse rakenteista vuorovaikutukseen, hallinnosta hallinnointiin Ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin demokraattisesti päinvastoin hallinnon tulee oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan Miten saada julkishallinto ja neljäs sektori pelaamaan samaan maaliin? Valtiotieteellinen tiedekunta 22

23 KUINKA HALLINNOIDA NELJÄTTÄ SEKTORIA? Co-planning, co-design, co-governance: hallinto jakaa suunnittelu- ja päätösvaltaansa yhteisöjen kanssa 4P-kumppanuus: hallinto tekee osapuolten välisiä sopimuksia Mutta neljäs sektori ei tyypillisesti 1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa asukkuuteen perustuvaa omaa toimintavaltaa 2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä 3) toimi hallinnon aikakäsityksen mukaan vaan heti è hallinnon ja neljännen sektorin epäsymmetrinen ja epätahtinen suhde Valtiotieteellinen tiedekunta 23

24 HYBRIDI- ELI YHDISTELMÄHALLINNOINTI Neljäs sektori tunnustetaan omaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaisesti omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien Tunnistetaan ja tuetaan neljännen sektorin toimintamalleja Kehitetään, levitetään, skaalataan ja sovelletaan niitä muualla Koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon Joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta kehitettävän repertuaarin pohjalta Valtiotieteellinen tiedekunta 24

25 Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017. Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä Valtiotieteellinen tiedekunta vuorovaikutukseen.

26 Mäenpää & Faehnle 2017

27 RATKAISUJA ITSEORGANI- SOITUVAN KAUPUNGIN HALLINNOINTIIN Mäenpää & Faehnle

28 KÄYTÄNNÖN ESIKUVIA Sysmä ja Bristol: paikallisvaluutalla edistetään paikallisten palvelujen kysyntää ja tasataan taantumia Lappeenranta ja Kotka vuokraavat autojaan Mäntsälä ylläpitää FB-ryhmää kimppakyydeille Evira salli popup-ravintolat: miten rakentaa kuntahallintoon salliva, kannustava ja mukautuva toimintakulttuuri? Helsingin positiivinen diskriminointi koulutoimessa: voisiko soveltaa alueellisten kunnostustoimien priorisoinnissa? Valtiotieteellinen tiedekunta 28

29 MITEN TOTEUTTAA VOIMAVARA-AJATTELUA DEMOKRAATTISESTI Tasapuolisuuden vaatimuksesta joustaminen ja tukipolitiikan positiivinen diskriminaatio voidaan perustella voimavarademokratian kriteeristöllä: 1) avoin lähdekoodi ja commons 2) innovatiivisuus 3) skaalattavuus 4) inklusiivisuus 5) synergiaedut 6) itsekorjaavuus Valtiotieteellinen tiedekunta 29

30 Kaupunkiaktivismi.fi Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

31 JULKAISUJA Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa Mäenpää P. (2017): Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17. Tulossa. Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/17. Tulossa. Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa 100 vuotta suomalaista aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Tulossa. Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 3/2017. Tulossa. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press. Tulossa. Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017: Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki. Mäenpää, P. & Faehnle, M Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: Jälkistalinistinen hirviö vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. Mäenpää, P. & Faehnle, M Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/

32 TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA YHTEISKEHITTELEMÄÄN! Kaupunkiak:vismi KaupunkiakPvismi.fi / Neljässektori.fi Facebook- ryhmä: KaupunkiakPvismi #kaupunkiakpvismi Jakamistalouden T&K- verkosto Facebook- ryhmä: Jakamistalouden T&K- verkosto #jatke Pasi.maenpaa@helsinki.fi Maija.faehnle@ymparisto.fi Maija.faehnle@gmail.com SoMe & KaupunkisuunniFelu Facebook- ryhmä: SoMe & Kaupunkisuunni]elu #kaupsusome