1 (10) TOIMINTAKERTOMUS 2017 YLEISLÄÄKETIETEEN TIIMIN TEHTÄVÄT Yleislääketieteen tiimi vastaa yhdessä Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osaston kanssa lääkärien jatkokoulutuksen koordinaatiosta erityisvastuualueella. Tiimi kuuluu HUS:n perusterveydenhuollon yksikköön, jonka muita tehtäviä ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja terveydenhuoltolain määrittelemät toiminnot. Helsingin yliopiston, erityisvastuualueen kuntien ja HUS:n keskinäisissä koulutussopimuksissa HUS:n perusterveydenhuollon yksikön yleislääketieteen koulutustoiminnan tehtävät on määritelty seuraavasti: suunnitella, kehittää ja koordinoida yleislääketieteen perusopetusta terveyskeskuksissa kehittää ja koordinoida terveyskeskusten kanssa yleislääketieteen erityiskoulutusta ja 9 kk mittaista eri erikoislääkäritutkintoihin kuuluvaa terveyskeskuskoulutusta, varmistaa koulutuksen laatua ja arvioida sen toimivuutta sekä kouluttaa näiden vaiheiden lääkäreiden terveyskeskuksissa toimivia ohjaajalääkäreitä järjestää koulutusta yo. vaiheita suorittaville lääkäreille kehittää ja koordinoida terveyskeskusten kanssa yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta, varmistaa sen laatua ja arvioida sen toimivuutta sekä kouluttaa erikoistuvien lääkäreiden kouluttajalääkäreitä järjestää koulutusta yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille kehittää ja toteuttaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä terveyskeskusten kanssa sekä niiden ja HUS:n välillä. RAHOITUS Yleislääketieteen koulutustoiminta rahoitettiin sopimuspohjaisesti kuntien valtiolta saamista yleislääketieteen erityiskoulutusvaiheen, 9 kk terveyskeskuspalvelun ja erikoislääkärikoulutuksen koulutuskorvauksista. Kuntien saama koulutuskorvaus oli 900 euroa/henkilö/kuukausi vuonna 2017. Kunnilta laskutettiin yleislääketieteen koulutustoiminnan taloussuunnitelman mukaisesti 699 482,74. Tarkistetut toimintakulut olivat kuitenkin vähäisemmät, 670 563,85, joten kunnille hyvitettiin yhteensä 28 918,89. Vuosien 2014, 2015 ja 2016 toimintakulut olivat vastaavasti 488 920, 546 000 ja 562 092. Kuntien aluehallintovirastolta hakemien koulutuskorvausten laskutusosuus oli 17,1 % vuonna 2017 (sopimus mahdollistaa laskutuksen 25 %:iin saakka). HENKILÖSTÖ Koulutustoimintaan osallistuivat seuraavat henkilöt: Vakituinen henkilöstö: Ylilääkäri Johan Eriksson (sivuvirka) Ylilääkäri Kaisu Pitkälä (sivuvirka, virkavapaalla 1.9. 31.12.2017, sijaisena Merja Laine) Koulutusylilääkäri Arja Helin-Salmivaara Koulutussuunnittelija Maija Hartikainen Koulutussihteeri Sirpa Korpela (50 %) Määräaikainen henkilöstö: Koulutusylilääkäri (60 % vakanssipohja)
2 (10) - Anni Peura (20 %) - Annika Franzén (20 %, 14.8. 31.12.2017) - Kaija Hannula (noin 10 %) - Johanna Anttila-Bondestam (noin 10 %) Koulutussihteeri Mari Leppikangas (50 %, perusopetuksen asiat) Koulutustoiminnan kustannuspaikalta rahoitettiin lisäksi seuraavien määräaikaisten henkilöiden palkkakustannukset: Suunnittelija Henna Korte (Sujuvat prosessit -toiminta, 01 10/2017) Emil Heinäaho: Tehtävät Päivystysapu 116117 -kehittämistyöryhmässä: toiminta perusterveydenhuollon ja yleislääketieteen asiantuntijana sekä yhteyshenkilönä perusterveydenhuoltoon Itä-Uudenmaan pilotissa. PERUSTERVEYDENHUOLLON KOULUTUSRAKENTEET YLEISLÄÄKETIETEESSÄ KOULUTUSSOPIMUKSET Koulutussopimus oli voimassa lähes kaikkien alueen kuntien kanssa. Mehiläisen Espoon keskuksen ja Matinkylän Omalääkärisi -asemien kanssa oli voimassa yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen eriytyvää vaihetta koskeva sopimus, joka koski kahta erikoistumispaikkaa per asema. Päijät-Häme liittyy HUS:n erityisvastuualueeseen 2018. Sen myötä aikaisemmat yleislääketieteen koulutussopimuksen Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön kanssa irtisanottiin. Vuonna 2017 Päijät-Hämeen terveydenhuolto järjesteltiin uudelleen siten, että suurin osa maakunnan terveydenhuollosta järjestetään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä. Osa kunnista jäi kuitenkin sen ulkopuolelle ja osa hyvinvointikuntayhtymän palvelutuotannosta on ulkoistettu. Teimme koulutuspaikkasopimukset Heinolan terveyskeskuksen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yleislääketieteen toimintojen kanssa pois lukien ulkoistetut terveysasemat. ALUEELLISET KOULUTUSYLILÄÄKÄRIT HUS:n erityisvastuualueen kunnissa toimi kahdeksan alueellista koulutusylilääkäriä: Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi: Jaana Lahtonen 03/2017 saakka ja sen jälkeen Satu-Maaria Walle (isäntäkuntana Espoo) Hyvinkää: Susanna Satuli-Autere Helsinki: Pirkko Salokekkilä Vantaa: Leena Krooks Itä-Uusimaa: Annika Franzen (isäntäkuntana Sipoo) Kotka: Raimo Rissanen Kouvola: Päivi Matsi Eksote: Johanna Tulonen-Tapio Alueellisen koulutusylilääkärin vakanssin rahoituksesta puitesopimuksen kunta/kunnat hoitivat yhteistyössä 75 % ja loput 25 % kustannuksista maksoi HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö. Solmimme Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa sopimuksen 50 % -osa-aikaisesta alueellisesta yleislääketieteen koulutusylilääkäristä samoilla periaatteilla.
3 (10) Alueelliset koulutusylilääkärit ovat koordinoineet oman alueensa YEK- ja runkokoulutusvaiheen lääkäreiden yhteistä koulutusta sekä yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta. He ovat verkostoineet ohjaaja- ja kouluttajalääkäreitä sekä tukeneet heidän toimintaansa. Alueelliset koulutusylilääkärit kokoontuivat vuonna 2017 viisi kertaa PTH-yksikön YLE-tiimin kutsumana: yksi kokous pidettiin Porvoossa (kuva seuraavalla sivulla). KOULUTTAJAT JA OHJAAJAT YLE-tiimi on ylläpitänyt tietoja alueensa kouluttajista ja ohjaajista, heidän saamastaan valmennuksesta sekä kouluttaja- ja ohjaajaoikeuksista. Alueellamme toimi vuoden 2017 lopussa 107 erikoislääkärikouluttaja-oikeuden haltijaa, jotka voivat toimia myös YEK-vaiheen ja 9 kk runkokoulutuksen tk-jakson ohjaajina. Ohjaajaoikeuksien haltijoita oli puolestaan 75. Yliopisto hyväksyy vain näiden ns. akkreditoitujen kouluttajien ja ohjaajien allekirjoittamat koulutustodistukset terveyskeskusjaksoilta. YLE-tiimi on kehittänyt ja koordinoinut terveyskeskusten kanssa yleislääketieteen erityiskoulutusta ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta ylläpitämällä paikallisten ohjaaja- ja kouluttajalääkäreiden verkostoa sekä järjestänyt heille valmennusta ja muuta tukea (Liite viimeisellä sivulla). Ohjaaja- ja kouluttajalääkäreille järjestettiin räätälöityä valmennusta seuraavasti: Orientoituminen ohjaukseen -valmennuspäivä pidettiin kahdesti, yksi päivä kevätlukukaudella ja yksi syyslukukaudella. Osallistujia oli yhteensä 21 (saman verran kuin vuonna 2016). Erikoislääkärilääkärikouluttajan valmennus koostui kahdesta yksipäiväisestä ja kahdesta kaksipäiväisestä lähiopetusjaksosta (välitehtävineen yht. 60 tuntia). Lukuvuosien 2016 2017 ja 2017 2018 valmennuksiin osallistui yhteensä 25 lääkäriä. Kouluttajavalmennuksen aikaisemmin suorittaneille konkareille lokakuussa järjestettyyn kaksipäiväiseen koulutukseen Mäntsälän Hirvihaarassa osallistui 56 henkilöä (kuva seuraavalla sivulla) (edellisinä vuosina noin 40 osallistujaa). Koulutuksessa käsiteltiin ammattinäyttelijöiden ja työpajatyöskentelyn avulla haastavia ohjaustilanteita.
4 (10) Ohjaajille ja kouluttajille järjestettiin toukokuussa kaksi koulutuspäivää, joiden aamupäivässä käsiteltiin ajankohtaisia asioita sekä uutta YEK/9 kk:n tk-jakson lokikirjaa ja Erikoistuvan etapit -työvälinettä. Toisessa iltapäivässä paneuduttiin haastaviin ohjaustilanteisiin ja ryhdyttiin kehittämään tähän aiheeseen liittyvän pelin suomenkielistä versiota. Toisessa iltapäivässä käsiteltiin yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen tulevia muutoksia ja tutustuttiin kliiniseen päätöksentekopeliin. Osallistujia oli näissä kahdessa päivässä yhteensä 101. ASKELMERKIT OHJAUSTAITOIHIN Ohjaajalta ja erikoislääkärikouluttajalta edellytetään ohjaustaitoja ja niiden jatkuvaa kehittämistä. Taitojen asteittaisen karttumisen määrittäminen samaan tapaan kuin erikoislääkärikoulutusohjelmassa auttaa ja tukee kouluttajaosaamisen kehittämisessä. Kanadalaisen idean pohjalta ryhdyimme syksyn konkaritapaamisessa hahmottelemaan osaamisen asteittaista kehittymistä: mitä noviisilta, perehtyneeltä, edistyneeltä ja ekspertiltä odotetaan ohjattavan osaamisen ja ammatillisen kasvun tukemisessa. Myös koulutussuunnittelu, toteutus ja arviointi sisältyvät kouluttajaosaamiseen. KARUSELLI Ohjaajien käyttöön tarkoitettu Moodle-pohjainen kurssi, joka sisältää eri ohjaajien toteuttamien tutortuntien tai muiden ryhmäkoulutusten aineistoja ja suunnittelumatriiseja. Karuselli toimii yhteisöllisyyden ja vaihtovuoroisuuden periaatteella: luovutettuaan yhden tilaisuuden matriisin Karuselliin, hän saa käyttöoikeudet kaikkiin siellä julkaistuihin aineistoihin. Vuonna 2017 Karusellissa oli 444 käyntikertaa. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUS JA RUNKOKOULUTUKSEN 9 KK TERVEYSKESKUSPALVELU Helsingin yliopistossa oli kirjoilla vuoden 2017 lopussa 954 YEK-vaiheen suorittajaa. Yksikössä tarkastettiin 52 henkilön YEK-vaiheen suorittamista koskevaa hakemusta ja 133 henkilön runkokoulutusvaiheen 9 kk tk-jaksoa koskevaa hakemusta.
5 (10) Yleislääketieteen tiimi laati valtakunnallisessa yhteistyössä muiden yliopistojen yleislääketieteen osastojen ja kansanterveystyön johtajien kanssa ehdotuksen kaikkien erikoisalojen ja YEK-koulutukseen sisältyvästä terveyskeskusjaksosta. Ehdotimme, että kaikkiin erikoisaloihin tulee edelleen sisältyä työskentelyjakso perusterveydenhuollossa siten, että jokainen erikoisala voisi itse määritellä jakson pituuden, jonka minimi olisi kuitenkin 6 kk. YEK-vaiheen terveyskeskusjakson minimipituudeksi ehdotimme 12 kuukautta nykyisen 9 kk sijasta. Ehdotukset saatettiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriöön joulukuussa. SOSIAALITURVAKOULUTUS Järjestimme toukokuussa YEK-vaiheeseen kuuluvan lakisääteisen, hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään perehdyttävän koulutuksen. Kurssi järjestettiin osaksi verkkokurssina, jolloin lähiopetuspäiviä oli vain yksi. Verkkokurssi tehtiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Kelan kanssa. Kurssilla ja lähiopetuspäivässä oli mukana kolme Kelan asiantuntijalääkäriä ja yksi alueellinen koulutusylilääkäri. Kurssitodistuksen sai 121 henkilöä (2016 todistuksen sai 69 ja 125 lääkäriä vuonna 2015). Kurssipalaute oli pääosin myönteistä. YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUS Sosiaali- ja terveysministeriön alainen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäri sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaoston toimenpideohjelma 2017 2019 erikoislääkärikoulutuksen uudistamiseksi julkaistiin loppuvuodesta 2016 (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/78991). Sen toimenpide-ehdotusten pohjalta yksikössä aktivoiduttiin ryhdistämään yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta sekä omalla erityisvastuualueella että valtakunnallisesti. Koulutusylilääkäri Arja Helin-Salmivaara valittiin koordinaatiojaoston asiantuntijajäseneksi kesällä 2017. Helsingin yliopistossa aloitettiin erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistaminen osaamisperusteiseksi vuonna 2016. Omassa erikoislääkärikoulutuksessa olemme jo vuodesta 2011 systemaattisesti pyrkineet kohti osaamisperusteisuutta. Koulutusylilääkäri Arja Helin-Salmivaara nimitettiinkin sen vuoksi laaturyhmän puheenjohtajaksi. Osaamisperusteisen koulutusohjelman suunnittelu, toteutus, osaamisen arviointi ja ohjelman evaluaatio perustuvat siihen, millaista osaamista koulutusohjelman suorittaneelta odotetaan. Lähtökohta on koulutuksen jälkeinen osaaminen, joka tyypillisesti kuvataan useita ulottuvuuksia sisältävässä viitekehyksessä. HY:n työryhmä jätti joulukuussa 2017 kehittämisehdotuksensa lääketieteelliselle tiedekunnalle. Teimme keväällä 2017 tutkimuksen erikoistumista vauhdittavista ja hidastavista tekijöistä. Kysyimme niistä 2011 2016 HY:sta valmistuneilta yleislääketieteen erikoislääkäreiltä kyselyllä, jonka sisällön teimme tutkimuskirjallisuuden ja ryhmähaastattelujen pohjalta. Vastuullisena tutkijana toimi erikoislääkäri Emil Heinäaho Sipoon terveyskeskuksesta. Erikoistumisen terveyskeskusjaksot ja eri kliinisten erikoisalojen jaksot oli pääsääntöisesti pystytty suorittamaan aikataulullisesti ongelmitta. Henkilökohtaisten kouluttajalääkärien vähäinen määrä vastaajien erikoistumisen aikana näyttäytyy tuloksissa siten, että jatkossa koulutusohjelmalta toivotaan aikaisempaa enemmän henkilökohtaista ja ryhmämuotoista ohjausta sekä selvempää rakennetta. Koulutusväylät erikoistuville tukisivat näitä toiveita. Lähijohtajakoulutus koettiin perhevapaiden lisäksi erikoistumista hidastaneeksi tekijäksi. Raportti valmistui 2017 ja lähetettiin arvioitavaksi Lääkärilehteen tammikuussa 2018. Otimme käyttöön aikaisempina vuosina kehitetyn ja testatun työvälineen, Erikoistuvan etapit. Osaamisperustaisen koulutuksen tarpeita silmällä pitäen siihen on koottu yleislääketieteen erikoislääkärin keskeinen osaaminen. Erikoistumista tukevana se sisältää mm. eri osaamistavoitteiden asteittaista karttumista kuvaavat virstanpylväät. Työvälinettä voidaan itsearvioinnin lisäksi käyttää erikoistuvan osaamisen arvioinnissa ja kehittymissuunnitelmien laatimisessa. Työväline on julkaistu Moodlen Yleportfoliossa ja sitä hyödynnetään mm. aloitusseminaarien ennakkotehtävänä.
6 (10) Erikoislääkärikoulutukseen sisältyvien muiden kliinisten alojen jaksojen suorittaminen on vaikeutumassa lääkärimäärän kasvun ja joidenkin alojen suosittuuden vuoksi. Ehdotimme sairaanhoitopiirille, että se perustaisi kuusi erikoistuvan lääkärin vakanssia sairaaloihinsa vain yleislääketieteen erikoistuvien käyttöön. Valtuusto päätti perustaa kolme vakanssia, joita rahoitetaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon tarkoitetuille varoilla. Tarkoitus on, että uusien vakanssien ja aikaisemmin vain Helsingin tai Espoon kaupungin terveyskeskusten erikoistuvien käytössä olleiden vakanssien käyttö koordinoidaan yleislääketieteen tiimissä. Valintakriteereitä pohdittiin loppuvuoden aikana. YLEISLÄÄKETIETEEN VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Keväällä 2017 perustettiin valtakunnallinen työryhmä uudistamaan alan koulutusta. Tämän GPSuomi 2030 - ryhmän tehtäviksi määriteltiin ehdotusten tekeminen mm. seuraavista: koulutuksen tavoitteiden ja sisällön uudistaminen, osaamisen arvioinnin uudistaminen sekä koulutusväyliin ja erikoistuvien valintaprosessiin liittyvien asioiden suunnittelu. Ryhmä aloitti maaliskuussa ja kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Kolme näistä tapaamisista tapahtui kasvokkain, muut Skypen välityksellä. Toimintasuunnitelman laatimisen jälkeen keskityttiin alan käsitteiden yhteiseen määrittelyyn, hahmoteltiin sote-reformin jälkeen käytettäviä koulutuspaikkasopimuksia ja uudistettiin osaamistavoitteita yhdessä alan professorien kanssa. Yliopisto-opettajien kesäkokouksessa elokuussa ideoitiin viestintähanke, jonka tavoitteena on oppialan profiilin nosto ja tunnetuksi tekeminen. Erikoisalamme perusta nojautuu hoidon jatkuvuuteen. Tutkimustietoon perustuvaa näyttöä hoidon jatkuvuuden hyödyistä sekä yhteiskunnalle että yksittäiselle potilaalle on saatavilla. Viimeaikaisissa keskusteluissa tämä on kuitenkin jäänyt varsin vähäiselle huomiolle. Näiden asioiden saamiseksi keskustelun ytimeen laadimme viestintäsuunnitelman, jonka avulla vaikutamme eri kohderyhmien päätöksentekoon. Viestintäsuunnitelman ytimen muodostaa videoklippi ja siihen liitetty tietopaketti, jota on tarkoitus jakaa käytettäväksi laajalti. Muilla asiantuntijoilla täydennetty GPSuomi-ryhmä suunnitteli viestinnän sisältöä (käsikirjoitusta) ja muuta toteutusta syksyllä viestinnän ja käsikirjoittamisen ammattilaisten kanssa. Viestintäprojektin rahoitus koottiin yliopistoilta tai yliopistopaikkakuntien perusterveydenhuollon yksiköiltä, Suomen Yleislääkärit ry:ltä ja Suomen Yleislääketieteen yhdistykseltä. Hankkeen toteutukseen päästään 2018. TEEMAKOULUTUKSET Erikoistuvien aloitusseminaareja ja teemakoulutuksia järjestettiin yhteistyössä yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osaston kanssa. Aloitusseminaari järjestettiin neljästi. Seminaareissa oli yhteensä 70 osallistujaa (2016: 67 ja 2015: 54). Aloitusseminaarien jatkona järjestetyllä Moodle-pohjaisella, 6 viikon kestoisella Y-HOPS-kurssilla 41 henkilöä laati henkilökohtaisen opintosuunnitelman (ed. vuonna 43). Joulukuussa pidetyn aloitusseminaarin osallistujat eivät ehtineet saamaan suunnitelmiaan valmiiksi. Kurssille osallistuminen ja valmis suunnitelma hyväksytään HY:n erikoislääkärikoulutuksen Lähijohtajakoulutuksessa yhdeksi valinnaiseksi kehittymistehtäväksi. Teemakoulutusten työpajat järjestettiin seuraavista aiheesta: - Hoitosuhde ja ammattien välinen yhteistyö potilaan parhaaksi - Yleislääketieteen erikoislääkärin työnhallinta ja työhyvinvointi - Potilaslähtöinen työote - Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Osallistumiskertoja neljässä tilaisuudessa oli yhteensä 200 (2016 neljässä tilaisuudessa yhteensä 147; vuonna 2015 viidessä tilaisuudessa: 182). Teemakoulutuksiin osallistui 120 eri henkilöä. Kun aloitusseminaarit otetaan mukaan, eri henkilöiden määrä oli 161.
7 (10) YLEPORTFOLIO Erikoistuvien ja heidän ohjauksensa tueksi ja apuvälineeksi tarkoitettu, Helsingin yliopiston Moodle-oppimisalustalla julkaistu Yleportfolio on ollut jatko-opiskelijoiden sekä kouluttajien ja ohjaajien käytössä. Jatkoopiskelijat pääsevät Yleportfolioon yliopiston käyttäjätunnuksilla, kouluttajille ja ohjaajille olemme hankkineet ns. kevyttunnukset, joiden haltijoita oli vuoden päättyessä 173. Erikoistuvien tai heidän kouluttajiensa tekemiä latauksia oli vuonna 2017 parhaimmillaan 1200 kuukaudessa (kuvio 1). Kuvio 1. Latauskertojen määrä Moodlen Yleportfolion sivuilta 2017. VALMISTUNEET Vuonna 2017 Helsingin yliopistosta valmistui 26 yleislääketieteen erikoislääkäriä. Heitä onniteltiin Helsingin yliopiston logon ryhdittämällä erikoislääkärin nimineulalla. Vuoden alussa yliopistossa oli kirjoilla 472 ja lopussa arvioilta 535 yleislääketieteeseen erikoistuvaa. TIEDOTUS JA JULKAISUT Ohjaajille ja kouluttajille olennaisia asioita julkaisimme HUS:n perusterveydenhuollon yksikön sivuilla http://www.hus.fi/ammattilaiselle/husn-perusterveydenhuollon-yksikko/laakarien-jatkokoulutuksen-kehittaminen-ja-koordinointi/sivut/default.aspx. Lähetimme vuoden aikana kaksi sähköistä tiedotetta yleislääketieteeseen erikoistuvien sähköpostilistalle. Kolme tiedotetta lähetettiin ylilääkäreistä, kouluttajista ja ohjaajista koostuvalle ryhmälle. Marraskuussa erikoistuvia ja erikoislääkärikouluttajia tiedotettiin erikseen erikoislääkärikoulutuksen tulevista muutoksista, etenkin lähijohtajakoulutuksen muuttumisesta 10 opintopisteen laajuiseksi (aikaisemmin 30 op). Yleislääketieteen erikoislääkärin keskeinen osaaminen on kuvattu Erikoistuvan etapit -mittarissa, jonka kehittäminen ja validointi raportoitiin 2017: Helin-Salmivaara A, Salokekkilä P, Wasenius N, Hartikainen M, Pitkälä K, Eriksson J. Etapit erikoistumisen tukemiseksi Helsingin yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa. Duodecim 2017; 1937 45. Vuosina 2015 2016 arvioimme terveyskeskuksia oppimisympäristöinä. Kokosimme tietoa kyselyin ja käynnein. Raportti julkaistiin verkkosivuillamme jo 2016, mutta ammattilehteen tarkoitettu käsikirjoitus valmistui vasta 2017. Se hyväksyttiin julkaistavaksi Yleislääkärilehdessä 2018.
8 (10) Vuoden aikana laadittiin raportti Erikoistumisen vauhdittajista ja hidastajista. Käsikirjoitus lähetettiin heti tammikuun alussa 2018 Lääkärilehteen arvioitavaksi. Syyskuussa yksikössämme vieraili ruotsalainen Munkedahlin terveyskeskus. Koko keskuksen henkilöstö, noin 30 henkeä oli opintomatkalla tutustumassa suomalaiseen perusterveydenhuoltoon. Yksikkömme lisäksi he vaihtoivat kokemuksia Sipoon terveyskeskuksessa. YLEISLÄÄKETIETEEN PERUSOPETUS TERVEYSKESKUKSISSA Terveyskeskukset opettivat L1-, L3- ja L4 kurssien opiskelijoita, samoin kuin ne järjestivät L5-kurssin kahden viikon harjoittelujakson. Erityisesti tehtävää varten koulutetut, sivuvirkaiset opettajalääkärit (supertutorit) opettivat ja ohjasivat kandidaatteja heidän harjoittelujaksoillaan 11 terveyskeskuksessa. Suurin osa opettajalääkäreistä toimii myös ohjaajana tai kouluttajana, joten he kuuluvat HUS:n PTH-yksikön ylläpitämään verkostoon. INFO-TILAISUUS KANDIDAATEILLE YLE-tiimi järjesti lääketieteellisen tiedekunnan kanssa yhteistyössä info-tilaisuuden 5.9.2017 L5- ja L6-kandidaateille YEK-vaiheen ja yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon ohjeista ja käytännön toteutuksesta (kuva alla). Tilaisuuden yhteydessä järjestettiin näyttely, jossa HUS:n erityisvastuualueen terveyskeskukset esittelivät ja markkinoivat itseään koulutuspaikkana. Tilaisuuteen osallistui noin 120 kandidaattia ja 18 terveyskeskusta näytteilleasettajina.
9 (10) SUJUVAT PROSESSIT -TOIMINTA Sujuvat prosessit kurssit 5 ja 6 alkoivat jo vuonna 2016 ja niiden 2 viimeistä seminaaria pidettiin vuonna 2017. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän Hyvä Vastaanotto -valmennus ja Sujuvat prosessit kurssi 7 alkoivat vuonna 2017, ja niistä SP7 jatkuu vielä vuonna 2018. Sosiaalitaidon kanssa yhteistyössä toteutettu KKK = Kotona Kotoa Kotiin Lean-valmennus kesti koko vuoden 2017 ja loppui marraskuussa 2017. Tiimejä oli mukana 57 ja yksittäisiä osallistujia 378.
10 (10) LIITE. KOULUTUSSOPIMUKSEN MUKAINEN TUOTANTO KOULUTTAJILLE JA OHJAAJILLE SEKÄ JATKO-OPISKELIJOILLE VUOSINA 2016 JA 2017 Ohjaajat ja kouluttajat Osallistujia 2017 Osallistujia 2016 Yleislääketieteen lääkärikouluttajan valmennus 2016 2017 13 9 Yleislääketieteen lääkärikouluttajan valmennus 2017 2018 12 13 Orientoituminen ohjaukseen -päivä x 2 21 21 Ohjaajien ja kouluttajien koulutuspäivä 101 107 Konkariohjaajien ja -kouluttajien syventävät opinnot (2pv) 56 42 Yhteensä 203 192 Jatko-opiskelijat Osallistujia 2017 Osallistujia 2016 Erikoistuvien aloitusseminaari x 4 70 67 Teemakoulutukset erikoistuville x 4 200 147 Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia laadittiin 41 43 YEK-vaiheen hallinnon ja sosiaaliturvan koulutus (16 h, monimuoto-opetus) 121 69 Info-iltapäivä L5- ja L6-kandeille 120 140 Yhteensä 552 466