Erikoislääkärikoulutukseen ehdotetut keskeiset muutokset ja niiden aikataulu

Transkriptio

1 Erikoislääkärikoulutukseen ehdotetut keskeiset muutokset ja niiden aikataulu Ylilääkäri Teppo Heikkilä, LL (väit.) Sosiaali- ja terveysministeriö Koordinaatiojaoston sihteeri

2 Erikoislääkärikoulutuksen nykytila STM:n asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (56/2015) Koulutuksen sisällöstä vastaavat yliopistot Koulutuksen sisältö ja sen suorittamisen tarkemmat ehdot määritellään yliopistojen pysyväismääräyksissä ja erikoisalakohtaisissa koulutusohjelmissa Palvelujärjestelmä ohjaa merkittävästi koulutuksen toteutumista käytännössä

3 Asetuksen säännökset Erikoisalat 50 lääketieteen ja 5 hammaslääketieteen erikoisalaa Koulutuksen pituus Erikoislääkärikoulutus alasta riippuen 5 tai 6 vuotta Erikoishammaslääkärikoulutus alasta riippuen 3 tai 6 vuotta Ennen erikoishammaslääkärikoulutusta vähintään 2 vuoden käytännön työkokemus Koulutuksen tulee sisältää: Yliopiston hyväksymä teoriakoulutus Osallistuminen koulutuksen kehittämiseen ja arviointiin Vähintään 9 kk tk-palvelu Vähintään puolet koulutuksesta muualla kuin YO-sairaalassa Valtakunnallinen kuulustelu

4 Erikoislääkärikoulutuksen rahoitus STM:n korvaa julkiselle palvelujärjestelmälle lääkärija hammaslääkärikoulutuksesta koituvia kustannuksia terveydenhuoltolain (1326/2010) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (374/2014) perusteella Koulutus-EVO-korvaus (tutkintokorvaus ja kuukausikorvaus) Asetus annetaan terveydenhuoltolain 66 :n nojalla vuosittain Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (1198/2013) perusteella STM on antanut vuodeksi kerrallaan asetuksen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin Asetuksen 2 :n mukaan työterveyslaitos voi maksaa yliopistoille korvausta

5 Erl-koulutuksen ohjausvastuun siirto Erl- ja erhl-koulutuksen ohjausvastuu siirtyi STM:n vastuulle Tavoitteena uudistaa erl- ja erhl-koulutus vastaamaan luvun haasteisiin Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen perustettiin Erikoislääkäri ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto

6 ERL- ja ERHL-koulutuksen toimenpideohjelma Koordinaatiojaosto aloitti toimenpideohjelman valmistelun syksyllä 2015 Kouluttautujan näkökulma Kouluttajan näkökulma Väestön ja palvelujärjestelmän näkökulma Valtion ohjauksen näkökulma Valmistelun pohjana ns. siirtotyöryhmän tekemät ehdotukset Valmistelu ns. puhtaalta pöydältä

7 Koulutustarpeiden arviointi STM/koordinaatiojaosto teetti arvioinnin erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritarpeesta vuoteen 2030 Erl Johanna Rellman TAYS Arviointi toimi osaltaan erl- ja erhl-koulutuksen toimenpideohjelman pohjana

8 Erikoisalakohtainen koulutustarve 1/3 Vihreä: tarve lisätä koulutusta Punainen: vaara ylikoulutukses ta

9 Erikoisalakohtainen koulutustarve 2/3

10 Erikoisalakohtainen koulutustarve 3/3 Hyks Tyks Tays Kys Oys Yht. KA v Diagnostiikka/radiologia 0,4 0,3 0,4 0,3 0,3 2 1,7 Diagnostiikka/patologia 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 1 0,3 Kl. hammash./kariologia 1,3 0,8 0,9 0,9 0,7 5 2,1 Kl. hammash./lasten hh 0,9 0,4 0,6 0,5 0,4 3 0,8 Kl. hammash./parodontologia 1,5 0,9 1,1 0,7 0,9 5 2,4 Kl. hammash./protetiikka 1,7 1 1,3 0,9 0,7 5 3,6 Oikomishoito 2,7 1,6 2,4 2 1,3 10 6,2 Suu- ja leukakirurgia 1,5 0,4 0,6 0,5 0,6 4 3,5 Terveydenhuolto 1,9 0,6 0,8 0,7 0,6 5 2,9 Yhteensä

11 Toimenpide-ehdotukset: Opiskelijavalinta ja koulutuksen määrällinen ohjaus

12 Toimenpide-ehdotukset: Erikoislääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen luodaan uusi valintamenettely Tavoite 2019: Uusi avoin ja tasapuolinen valintamenettely on käytössä. Valmistelu yliopistojen vastuulla Käytännössä todennäköisesti yhteiset yleiset periaatteet, mutta erikoisalakohtaiset menettelyt

13 Hakuaika 2 krt/vuosi -voi hakea kaikkiin viiteen yliopistoon, vain yhdelle erikoisalalle Valmis erikoislä äkäri tai - hammas lääkäri Valintamenettelyn mahdollisia elementtejä Kuulustelu -kaikissa yliopistoissa -osallistutaan sinne missä 1.hakutoive -monivalintatehtävät -> nopea tarkistaa, objektiiviset arviointikriteerit Ei pääse haastatteluun (hylky tai ei ylitä karsintarajaa ) Jatkoon päässeiden hakemukset lähetetään yliopistoille Oikaisume -nettely Haastattelu -Kokeessa parhaiten menestyneet pääsevät haastatteluun -esim. Kolminkertainen määrä vapaisiin paikkoihin nähden -haastattelu on koulutusviran työpaikkahaasteattelu, johon osallistuu yo:n vastuuhenkilö ja ylilääkäri -pääsee siihen haastatteluun, joka on ylimpänä hakutoiveissa ja johon pisteet riittävät Ei tule valituksi Koulutusputki -opintosuoritusten arviointi Koeajan jälkeen, jos osoittautunut soveltuvaksi alalle -> opinto-oikeus myönnetään Tulee valituksi -> ehdollinen opintooikeus -> 6 kk koeaika

14 Toimenpide-ehdotukset: Erikoisalaansa pohtivien lääkärien ja hammaslääkärien alan valintaa tukemaan tuotetaan ja julkaistaan materiaalia Tavoite 2019: Uusi koulutustarveselvitys on tehty. Kaikkien osapuolten tuottama erikoisalan valintaa tukeva materiaali on julkaistu koordinaatiojaoston ylläpitämällä verkkosivulla.

15 Toimenpide-ehdotukset: Perusopintojaan lopetteleville ja valmistuneille lääkäreille ja hammaslääkäreille tarjotaan uravalinnan ohjausta Tavoite 2019: Tiedekunnat, koordinaatiojaosto ja järjestöt tuottavat materiaalia yliopistojen urapalvelujen toiminnan tueksi. Jokaiselle erikoisalaa valitsevalle muodostuu kuva itselle parhaiten sopivista erikoisaloista.

16 Toimenpide-ehdotukset: Lääketieteen ja hammaslääketieteen perus- ja erikoistumiskoulutuksen tarvetta arvioidaan lähitulevaisuudessa kokonaisuutena yhteistyössä koordinaatiojaoston, STM:n, OKM:n ja yliopistojen kanssa ottaen huomioon palvelujärjestelmässä ja väestön palvelutarpeessa, työelämässä olevien lääkärien ja hammaslääkärien määrissä, Suomessa ja ulkomailla lääketiedettä ja hammaslääketiedettä opiskelevien Suomen kansalaisten määrissä sekä Suomeen hakeutuvien lääkärien ja hammaslääkärien määrissä tapahtuvat muutokset Tavoite 2019: Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusmääriä on arvioitu kokonaisuutena erikoistumiskoulutus huomioiden. Koulutusmäärät sekä koulutuksen jakautuminen alueellisesti ja erikoisaloittain perustuvat väestön ennustettuun palvelutarpeeseen.

17 Toimenpide-ehdotukset: Rahoitus ja rakenteellinen ohjaus

18 Toimenpide-ehdotukset: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen luodaan toimivat koulutusväylät palvelujärjestelmään Tavoite 2019: Koulutusväylät on luotu yhteistyössä yliopistojen, palvelujärjestelmän ja koordinaatiojaoston kanssa. Koulutusväylien luominen on edellytyksenä mm. valintamenettelyn kehittämiselle Koulutusväylien pohtimisessa otettava huomioon mm. tuleva sote-rakenne sekä erikoistumista ohjaava lainsäädäntö

19 Toimenpide-ehdotukset: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä yleislääketieteen erityiskoulutusta sääntelevä lainsäädäntö (L 559/1994 ja A 56/2015) uudistetaan joustavammaksi tässä toimenpideohjelmassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti Tavoite 2019: Uusittu lainsäädäntö on voimassa. Alustavia suuntaviivoja: 50/50-sääntöä ja tk-palvelua joustavoitetaan tuleva soterakenne huomioiden Kuulustelun sisältymisestä koulutukseen ei säädetä Koulutuksen pituudesta säädetään samoin kuin ammattipätevyysdirektiivissä (2005/36/EY) Pitkällä tähtäimellä tavoitteena päästä osaamisperusteiseen (competence based) koulutuksen arviointiin

20 Toimenpide-ehdotukset: Sote-järjestämislain perusteella annetaan uusi asetus sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusrahoituksesta. Korvausjärjestelmän yksityiskohdat suunnitellaan ko. asetuksen valmistelun yhteydessä tässä toimenpideohjelmassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti Tavoite 2019: Uusi lainsäädäntö on voimassa. Alustavia suuntaviivoja: Koulutusta koskeva erillisrahoitus säilyy Rahoituksen koordinaatiovastuu viidelle yhteistoiminta-alueelle Rahoitus laajennetaan koskemaan myös muita sote-alan erikoistumiskoulutuksia Rahoitus laajennetaan koskemaan myös yliopistoja

21 Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutuskorvaus Korvaus koulutuksen järjestämisestä - Tarveharkintaan, esim. alueelliseen erikoistuvien määrään ja tarvearvioon, perustuva rahoitus - Edellytyksenä yliopiston kanssa tehty koulutussopimus. - Sopimus sisältää mm. koulutukseen osallistuvien palvelujen tuottajien määrittelyn yhdessä yliopiston kanssa STM Yliopistosairaalamaakunta Koordinaatiojaosto Koulutuksen tavoitteet ja strateginen ohjaaminen Alueellinen neuvottelukunta Alueelliset koulutustarpeet Alueellinen muu yhteistyö Tutkintokorvaus koulutuksen järjestämisestä ja koordinoinnista Yliopisto Laadun toteutuminen ja koulutusyhteistyö Koulutuspaikkasopimus Kuukausiperusteinen korvaus toteutuneesta koulutuksesta (reunaehdot määritellään asetuksessa) - esim. yliopiston hyväksymä koulutuskuukausi Palveluntuottaja

22 Toimenpide-ehdotukset: Kartoitetaan mahdollisuuksia yhtenäistää työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitus muun erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen rahoituksen kanssa Tavoite 2019: Mahdollisuudet yhtenäistämiseen on kartoitettu ja tehty kartoituksen edellyttämät toimenpiteet Liikuntalääketieteen instituutit lisätään asetukseen koulutuskorvaukseen oikeutetuista yksityisistä palvelujen tuottajista (A 1125/2013) Tavoite 2019: Liikuntalääketieteen yksiköt ovat koulutuskorvausjärjestelmän piirissä.

23 Toimenpide-ehdotukset: Koulutuksen sisältö ja laatu

24 Toimenpide-ehdotukset: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukselle luodaan yhteinen teoreettinen koulutuskehys, erikoisalakohtaiset osaamisvaatimukset määritellään ja koulutusten sisällöt yhtenäistetään valtakunnallisesti. Tavoite 2019: Valtakunnallisesti on muodostettu yhtenäiset erikoisalakohtaiset osaamisvaatimukset ja koulutuksen sisältömäärittelyt.

25 Toimenpide-ehdotukset: Yliopistojen ja palvelujärjestelmän välistä yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä lisätään Tavoite 2019: Koulutusrahoituksen ehtona olevassa koulutussopimuksessa on sovittu nykyistä paremmin yliopistojen ja palvelujärjestelmän yhteistyöstä. Yliopistojen roolia koulutuksen ohjaajana ja laadunvarmistajana on selkeytetty.

26 Toimenpide-ehdotukset: Erikoistumiskoulutuksen säännölliselle laadunarvioinnille luodaan valtakunnallisesti yhtenevät menetelmät Tavoite 2019: Menetelmä säännölliselle laadunarvioinnille on luotu, testattu ja otettu käyttöön. Laadunarviointeja (auditointeja) tehty muutamilla erikoisaloilla. Mm. Lääkäriliitto julkaissut arviointiohjeen

27 Toimenpide-ehdotukset: Koulutuksen toteutumisen ajantasaiseksi seuraamiseksi luodaan sähköinen seurantajärjestelmän ja lokikirja. Tavoite 2019: Erikoistumiskoulutuksen sähköinen seurantajärjestelmä ja lokikirja ovat käytössä. Mahdollistaisi toimintamallin, jossa yliopisto hyväksyisi erikoistumiskoulutuspalvelua sitä mukaa kun koulutus etenee Ajantasainen tieto kunkin erikoistuvan koulutuksen vaiheesta Mahdollistaisi rahoituksen kytkemisen toteutuneeseen koulutukseen Rahoituksesta myös laadunvarmistuksen väline

28 Jatkotyöskentely Toimenpideohjelma julkaistu 11/ Toimenpideohjelman toimeenpano Osa toimenpiteistä edellyttää vielä valmistelua Osa toimenpiteistä sidottu sote-uudistuksen etenemiseen Tarveselvityksen uusiminen ja toimenpideohjelman päivittäminen viimeistään kolmen vuoden kuluttua

29 Jatkotyöskentely Jatkossa katse tiukasti tulevaisuuteen! Väestön tarpeesta, hoidon- ja teknologian kehityksestä sekä sote-uudistuksesta nousevat kehittämistarpeet

30 Kysyttävää? Ylilääkäri Teppo Heikkilä