3.1. Kotimajoittajaksi ryhtyminen 3.2. Yhteistyö vastaanottokeskuksen kanssa 3.3. Kotimajoitus käytännössä 3.4. Kotimajoittajan tarina

Kotimajoitusopas

Sisällys 3 5 9 9 11 13 18 21 22 23 25 27 28 31 37 38 39 41 45 46 49 53 1. Kotimajoitusopas 2. Kotimajoitusverkoston tavoitteet ja arvot 3. Ohjeita kotimajoittajalle 3.1. Kotimajoittajaksi ryhtyminen 3.2. Yhteistyö vastaanottokeskuksen kanssa 3.3. Kotimajoitus käytännössä 3.4. Kotimajoittajan tarina 4. Ohjeita paikallisryhmille 4.1. Toiminnan käynnistäminen 4.2. Paikallisryhmän toiminnan periaatteet 4.3. Kotimajoitusprosessin eteneminen 4.4. Majoittajan ja majoittujan tukeminen 4.5. Vinkkejä ja neuvoja toiminnan järjestämiseen 4.6. Vinkkejä tehokkaaseen viestintään 5. Ohjeita kotimajoittujalle 5.1. Kotimajoituksen etsiminen 5.2. Kotimajoitus käytännössä 5.3. Suomalaisia tapoja 6. Tietoa turvapaikkaprosessista 6.1. Turvapaikkahakemuksen käsittelyn vaiheet 6.2. Turvapaikkapäätökset ja kotimajoituksen päättyminen 7. Liitteet

Markus Henttonen 1. Kotimajoitusopas Opas majoittajalle, majoittujalle ja Kotimajoitusverkoston aktiiville Kotimajoitusverkosto tuo turvapaikanhakijoita ja tavallisia Suomessa asuvia ihmisiä yhteen. Tavoitteemme on, että yhä useampi turvapaikanhakija voisi halutessaan asua koko turvapaikanhakuprosessin ajan kodissa vastaanottokeskuksen sijaan. Organisoimme kotimajoitusta yhteistyössä valtakunnallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Käytännössä kotimajoitus järjestetään Kotimajoitusverkoston eri puolilla maata toimivien paikallisryhmien ja valtakunnallisten sosiaalisen me- 3

dian verkostojen kautta. Kotimajoitusverkoston jäseniä ovat kotimajoittajat ja -majoittujat sekä paikallisryhmissä ja valtakunnallisessa verkostossa toimivat aktiivit. Monet kotimajoittajat ja -majoittujat ovat myös erittäin aktiivisia paikallisryhmän toiminnassa, mutta tämä ei ole edellytys kotimajoitukselle. Tavoitteemme on kehittää toimintaamme siten, että majoituksen osapuolet voivat halutessaan keskittyä olennaiseen yhteiseen arkeen ja jättää mahdollisimman ison osan käytännön asioista paikallisryhmän aktiiveille. Kotimajoitusverkosto toimii itseohjautuvasti: verkostolla ei ole toiminnanjohtajaa tai johtokuntaa, vaan jokaisella paikallisryhmällä ja yksittäisellä jäsenellä on valta tehdä päätöksiä ja toimia Kotimajoitusverkoston nimissä parhaaksi katsomallaan tavalla mikäli sitoutuu Kotimajoitusverkoston yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja arvoihin (Luku 2). Tämä opas on tarkoitettu toimimaan niin kotimajoittajien, -majoittujien kuin paikallisryhmän aktiivienkin toiminnan tukena. Majoittajaa, majoittujaa ja paikallisryhmiä erityisesti koskevat tiedot ja vinkit on jaettu omiin alalukuihinsa, mutta jokaisen verkostolaisen kannattaa silmäillä koko opas läpi. Mikäli et löydä vastausta mieltäsi askarruttavaan kysymykseen, voit ottaa yhteyttä valtakunnallisen verkoston aktiiveihin: info@kotimajoitusverkosto.fi Tervetuloa osaksi kotimajoitusyhteisöä! 4

Alexander Popkov 2. Kotimajoitusverkoston tavoitteet ja arvot Kotimajoitusverkosto on suomalainen kansalaisliike, jossa tavalliset suomalaiset kutsuvat turvapaikanhakijoita asumaan kodeissaan vastaanottokeskusten sijaan. Itseohjautuva verkostomme koostuu lähes 5 000 tasa-arvoisesta jäsenestä. Kotimajoitusverkoston paikallisryhmiä toimii aktiivisesti usealla paikkakunnalla ympäri Suomen. Kotimajoitus on vastavuoroinen järjestely, joka tarjoaa molemmille 5

osapuolille mahdollisuuden hyvään ja merkitykselliseen arkeen. Kotimajoituksessa asuvan turvapaikanhakijan elämä Suomessa alkaa mielekkäällä ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Kotoutuminen nopeutuu ja kustannuksia säästyy, kun kielen oppiminen, verkostojen syntyminen ja suomalaisiin tapoihin tutustuminen tehostuvat. Kotimajoittajalle kodin avaaminen turvapaikanhakijalle on erinomainen tapa tutustua uusiin ihmisiin, tuoda arkeen lisää elämää ja tehdä niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla erittäin merkityksellistä vapaaehtoistyötä. Kotimajoitus perustuu vapaaehtoisuuteen, vastavuoroisuuteen sekä molemminpuoliseen luottamukseen ja yksityisyyden kunnioittamiseen. Vapaaehtoisuus Kotimajoitusta voi tarjota jokainen, jolla on kodissaan tilaa. Syitä ryhtyä kotimajoittajaksi on monia, ja on tärkeää, että majoittaja pohtii omia motiivejaan ja odotuksiaan huolellisesti ennen majoituksen alkua. Kotimajoittajalle ei makseta majoituksesta korvausta, eikä majoittujalta voi myöskään odottaa muita perheenjäseniä suurempaa panostusta esimerkiksi kotitöihin. Majoittuminen on vapaaehtoista myös turvapaikanhakijalle, ja hän voi halutessaan palata vastaanottokeskukseen asumaan milloin tahansa. Vastavuoroisuus Kotimajoitusverkostossa ei ole kyse auttajista ja avun saajista, vaan ihmisistä, jotka elävät toistensa rinnalla. Vastavuoroisessa yhteiselämässä jokainen voi välillä tarvita ja tarjota apua. Kotimajoituksen tavoitteena on reilu arki, josta kaikki osapuolet ovat vastuussa. Majoittajalla on oikeus päättää oman kotinsa perussäännöistä, mutta mahdollisimman monista asioista on hyvä sopia yhdessä majoituksen alkaessa. Luottamus ja oikeus yksityisyyteen Vaikka majoittajan ja majoittujan suhde olisi tasa-arvoinen ja tuttavalli- 6

nen, on hyvä muistaa, että majoittaja on kuitenkin valtasuhteessa kodissaan asuvaan turvapaikanhakijaan nähden. On tärkeää, että majoittaja on tietoinen tämän valtasuhteen mukana tulevasta vastuusta. Majoittajalla ei ole velvollisuutta tietää kotonaan majoittuvan turvapaikanhakijan turvapaikkaprosessin etenemisestä. Halutessaan majoittaja voi kuitenkin olla turvapaikanhakijan apuna ja tukena prosessin eri vaiheissa. Yksityisyyden suoja koskee molempia osapuolia, eikä majoittajalla tai majoittujalla ole oikeutta jakaa esimerkiksi kuvia tai yksityiselämää koskevia tietoja toisesta osapuolesta ilman lupaa. Majoituksen alussa on hyvä sopia, mitkä tilat ovat yhteisessä käytössä ja mitkä on varattu kunkin perheenjäsenen omaksi, henkilökohtaiseksi tilaksi. 7

Nina Lindfors 3. Ohjeita kotimajoittajalle Kotimajoitusverkosto organisoi turvapaikanhakijoiden kotimajoitusta yhteistyössä valtakunnallisten ja paikallisten viranomaistahojen, vastaanottokeskusten ja kunnallisten päättäjien kanssa. Maahanmuuttovirasto on laatinut ohjeistuksen turvapaikanhakijan kotimajoittajalle, ja myös tämä kotimajoitusopas on laadittu yhteistyössä Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden kanssa. 8

3.1. Kotimajoittajaksi ryhtyminen Kotimajoitusverkoston tavoitteena on tehdä kotimajoitusprosessista sekä majoittajalle että majoittujalle mahdollisimman helppo ja sujuva. Monet kotimajoittajat ovat aktiivisia myös verkoston paikallisryhmien toiminnassa ja valtakunnallisessa koordinoinnissa sekä tuntevat vastaanottokeskusten käytänteet ja turvapaikanhakuprosessin vaiheet hyvin. Kotimajoittajan ei kuitenkaan tarvitse olla turvapaikkakysymysten asiantuntija tai vapaaehtoistyön veteraani kodin avaaminen turvapaikanhakijalle on jo itsessään todella merkittävä ja riittävä panos. Paikallisryhmä auttaa teidät majoituksessa alkuun ja tukee molempia osapuolia koko majoituksen ajan. Jos olet kiinnostunut toimimaan myös paikallisryhmän aktiivina tai esimerkiksi tukihenkilönä toisille kotimajoittajille, löydät hyödyllisiä tietoja ja neuvoja paikallisryhmien muille aktiiveille tämän oppaan sivulta 9 alkaen. Näin kotimajoitus käynnistyy: 1. Täytä yhteydenottolomake verkkosivuillamme. Lomakkeessa voit kertoa tarkemmin tilanteestasi ja toiveistasi ja esittää lisäkysymyksiä. Välitämme tietosi eteenpäin lähimmälle paikallisryhmälle, joka ottaa sinuun yhteyttä ja järjestää tapaamisen sinun ja turvapaikanhakijan välille. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan sinua lähimpään Kotimajoitusverkoston paikallisryhmään. 2. Haastattelu Paikallisryhmä ottaa sinuun yhteyttä ja järjestää epämuodollisen perehdyttämisen, jossa voit kertoa enemmän majoitusmahdollisuudestasi ja kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä. 9

3. Tapaaminen Paikallisryhmä järjestää tapaamisen sinun ja turvapaikanhakijan välillä. Jos kotonasi on paljon tilaa, voit majoittaa myös useamman turvapaikanhakijan tai kokonaisen perheen. 4. Kotimajoitussopimus Jos tapaamisen jälkeen molemmat osapuolet ovat halukkaita yhteisasumiseen, turvapaikanhakija voi muuttaa luoksesi. Paikallisryhmä auttaa ja neuvoo teitä vastaanottokeskuksen kanssa asioimisessa ja kotimajoituksesta sopimisessa. 5. Yhteiselo voi alkaa! Aluksi on usein hyvä sopia yhdessä monista asumiseen liittyvistä käytännön asioista. Paikallisryhmä ja verkoston tukihenkilöt neuvovat alkuun ja auttavat sinua ja turvapaikanhakijaa koko asumisen ajan. Kotimajoitusverkostossa moni kotimajoitus on alkanut myös ilman paikallisryhmän apua, toisilleen tutuksi tulleiden turvapaikanhakijoiden ja paikaillisten välillä. Vaikka kotimajoitus ei olisi käynnistynyt luomamme mallin mukaan, sinä ja luonasi majoittuva turvapaikanhakija olette erittäin lämpimästi tervetulleita liittymään osaksi kotimajoitusyhteisöä. Verkoston jäsenet toimivat toisilleen arvokkaana vertaistukena ja jakavat neuvoja ja vinkkejä erilaisiin arjen tilanteisiin. Voit lähestyä suoraan sinua lähimpänä olevaa paikallisryhmää, liittyä Kotimajoitusverkoston Facebook-ryhmään (Kotimajoitusta turvapaikkaa tarvitseville) tai ottaa yhteyttä valtakunnalliseen verkostoon: info@ kotimajoitusverkosto.fi 10

3.2. Yhteistyö vastaanottokeskuksen kanssa Kodissa majoittuvalla turvapaikanhakijalla säilyy oikeus vastaanottorahaan ja muihin lakisääteisiin vastaanottopalveluihin. Siksi myös kotimajoituksessa asuvan turvapaikanhakijan on oltava kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa. Kirjoilla olo on edellytys myös sille, että turvapaikkaprosessi pysyy vireillä. Vastaanottoraha annetaan yleensä käteisenä, joten turvapaikanhakijan on kyettävä liikkumaan kotimajoituspaikasta vastaanottokeskukseen säännöllisesti. Migri on ohjeistanut, että vastaanottorahan tulee olla korkein mahdollinen, jos kotimajoituksessa oleva muuttaa luoksesi yksin ettekä ole parisuhteessa keskenänne. Jotkin paikallisryhmät ovat organisoineet kimppakyydityksiä alueen lähimpään vastaanottokeskukseen joka kuun alussa kysy lisää paikallisryhmältäsi tai organisoikaa kimppakyyditys yhdessä! Myös muut lakisääteiset palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestetään ensisijaisesti vastaanottokeskuksen kautta. Jos vastaanottokeskus sijaitsee eri paikkakunnalla kuin kotimajoitus, turvapaikanhakija on sairastapauksissa oikeutettu lähimmän terveyskeskuspäivystyksen palveluihin. Kiireettömät tapaukset hoidetaan vastaanottokeskuksen kautta. Jos turvapaikanhakija siirtyy kotimajoitukseen kauas senhetkisestä vastaanottokeskuksestaan, Kotimajoitusverkoston paikallisryhmä auttaa kirjojen siirtämisessä mahdollisimman lähelle kotimajoituspaikkakuntaa. On hyvä muistaa, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vastaanottokeskukset ovat usein täynnä, ja papereiden siirtoa lähimpään vastaanottokeskukseen voi joutua odottamaan useita viikkoja. Jos kotimajoittaja asuu omistamassaan osakkeessa vastaanottokeskukseen toimitetaan kotimajoittajan talonkirjanote. Jos kotimajoittaja itse asuu vuokralaisena, vastaanottokeskus saattaa pyytää lisäksi kopi- 11

on vuokrasopimuksesta. Toisinaan vastaanottokeskuksesta on pyydetty myös turvapaikanhakijalle tehty vuokrasopimus, jolloin sopimuksen voi tehdä 0 euron vuokralle. Kotimajoittajan asuessa omistamassaan omakotitalossa vastaanottokeskukseen täytyy ilmoittaa vain paikan osoite. Joillakin vastaanottokeskuksilla on myös tätä varten lomake täytettäväksi. Paikallisryhmä avustaa molempia osapuolia kotimajoituksen virallisissa järjestelyissä ja vastaanottokeskuksen kanssa asioinnissa. Maahanmuuttovirasto suosittelee, että kotimajoituksesta huolimatta turvapaikanhakijan yhteys vastaanottokeskukseen säilyy. Vastaanottokeskuksen puoleen voi kääntyä esimerkiksi kaikissa turvapaikkaprosessiin liittyvissä kysymyksissä. Turvapaikanhakijan on asuttava siinä osoitteessa, jonka hän on ilmoittanut kotimajoituspaikakseen. Jos turvapaikanhakija katoaa pitkäksi ajaksi kotimajoituksesta, Maahanmuuttovirasto pyytää kotimajoittajaa ilmoittamaan asiasta vastaanottokeskukseen. 3.3. Kotimajoitus käytännössä Kotimajoitusverkoston toiminta tähtää siihen, että kotimajoitus sujuisi mahdollisimman mutkattomasti. Uuden ihmisen muuttaminen kotiin mullistaa väistämättä arjen hetkeksi, ja monet arkirutiinit saattavat muuttua. Kun asioista keskustellaan avoimesti ja säännöt sovitaan yhdessä, kotimajoittajan ja -majoittujan yhteinen arki alkaa yleensä lyhyen opetteluvaiheen jälkeen sujua varsin mutkattomasti. Alle olemme koonneet joitakin käytännön vinkkejä, jotka olemme havainneet toimiviksi kahden vuoden kotimajoitustoimintamme aikana. Huomioitavaa ennen kotimajoitusta Harkitse tarkkaan, oletko valmis sitoutumaan majoitukseen koko turvapaikkaprosessin ajaksi. Turvapaikanhakuprosessi kestää nykyään ly- 12

himmillään kuusi kuukautta, ja käsittelyajat saattavat venyä. Toivottavaa on, että majoitus kestäisi koko prosessin ajan. Kummallakin osapuolella on kuitenkin oikeus purkaa kotimajoitus milloin tahansa. Majoittamisessa on kyse ihmissuhteista yhtä paljon kuin seinistä, eikä Kotimajoitusverkostolla ole tiukkoja sääntöjä kotimajoittajalta edellytettävästä asunnosta. Kannattaa miettiä, minkälaisissa olosuhteissa jaksaisit itse asua useamman kuukauden, oli kyseessä sitten erillinen huone, olohuoneen sohva tai kodin yläkerta. Mieti myös, kuinka paljon omaa rauhaa itse tarvitset. Turvapaikanhakijalle tarjottavan asuintilan on sovelluttava ympärivuotiseen asumiseen. Turvapaikanhakija tulee kotimajoitukseen tasavertaisena asukkaana. Kotimajoittuja ei lähtökohtaisesti ole vuokralainen eikä kotiapulainen. Majoittaminen on vapaaehtoista eikä siitä saa edellyttää korvauksena rahaa tai ylimääräistä työpanosta. Tietysti jos turvapaikanhakijalla on tuloja ja mahdollisuus maksaa asumisestaan, mikään ei estä normaalin alivuokrasopimuksen solmimista. Suomen sosiaaliturvaan kuulumatonta henkilöä ei lasketa kuuluvaksi ruokakuntaan, eikä hänen väliaikainen asumisensa asunnossa vaikuta asumistukeen. Kela on tiedottanut, että turvapaikanhakijan majoittaminen ei vaikuta yleistä asumistukea saavan ruokakunnan asumistukeen. Myöskään toimeentulotuessa turvapaikanhakijaa ei huomioida menona eikä tulona. Suomeen saapuu tällä hetkellä turvapaikanhakijoita alueilta, joissa rokotusohjelmia ei ole voitu viime vuosina toteuttaa kattavasti. Suosittelemme, että kotimajoittaja ja kaikki samassa asunnossa asuvat tarkistavat rokotesuojansa polion ja hinkuyskän osalta. Kuten kaikilla Suomessa asuvilla, myös turvapaikanhakijoiden kanssa asuvalla tulee olla suoja jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan. Lisäksi kaikilla aikuisilla tulisi olla joko sairastetun tuhkarokon, vihurirokon ja sikotaudin tai kahden MPR-rokoteannoksen tuottama suoja. Majoittajan on hyvä tiedostaa vaikeat olosuhteet, joista turvapaikan- 13

hakijat tulevat. Jotkut turvapaikanhakijat ovat pakenevat sodan, kidutuksen tai vainon uhkaa, toiset tulevat taisteluiden keskeltä. Kodin jättäminen mistä tahansa syystä on raskasta, ja monien turvapaikanhakijoiden matka Suomeen on ollut pitkä ja vaikea. Riittävän tuen ja toisaalta oman tilan ja rauhallisen ympäristön tarjoaminen on tärkeää. Kotimajoittaja voi toimia rinnallakulkijana, mutta traumatyöskentelyn ammattilainen ei tarvitse olla. Erityistä psykososiaalista tukea tarvitsevat turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja ammatilliseen apuun vastaanottokeskusten kautta. Majoittajan ja majoitettavan on myös hyvä pitää mielessä, että osa turvapaikanhakijoista tulee saamaan kielteisen päätöksen. Tähän on hyvä valmistautua henkisesti jo ennen kotimajoituksen alkua. Muita käytännön asioita, jotka on hyvä huomioida kun harkitset kotimajoittajaksi ryhtymistä: Onko sinulla lomasuunnitelmia? Turvapaikanhakijalla on oikeus asua kotimajoituksessa myös majoittajan lomamatkojen tai muiden poissaolojen aikana. Vastaanottokeskus ei voi ottaa turvapaikanhakijoita lyhytaikaiseen majoitukseen. Onko sinulla tarjota riittävä säilytystila turvapaikanhakijan henkilökohtaisille tavaroille, myös kylpyhuoneessa ja keittiössä? Pitääkö sinun ilmoittaa uudesta asukkaasta jonnekin? Jos asut vuokralla, tuleeko ylimääräisestä asukkaasta esimerkiksi lisää vedenkäyttökustannuksia? Onko kotivakuutus kunnossa? Kodin sääntöjen sopiminen Kodin jakaminen vaikeassa elämäntilanteessa olevan turvapaikanhakijan kanssa on vastuullista ja vaatii joustavuutta, kärsivällisyyttä ja halua oppia uutta. Kotimajoituksen alkaminen muuttaa sekä turvapaikanhakijan että kotimajoittajan arjen. Alussa muutokset voivat aiheuttaa stressiä 14

molemmille osapuolille, joten yhteisistä pelisäännöistä kannattaa sopia heti majoituksen alussa toista osapuolta ja itseään kuunnellen. Me ihmiset olemme erilaisia joillekin riittää suurpiirteisemmät pelisäännöt, toisille on tärkeää sopia arjen yksityiskohdista mahdollisimman tarkasti etukäteen. Yhdessä kannattaa sopia ja selvittää esimerkiksi: Mitkä kodin tilat on tarkoitettu kunkin asukkaan omaan käyttöön, mitkä ovat yhteisiä? Onko kaikilla asukkailla halutessaan mahdollisuus omaan rauhaan ja yksityisyyteen? Mitä kulttuuriin tai uskontoon liittyviä tapoja teidän on hyvä tietää, jotta osaatte kohdella toisianne kunnioittavasti? Esimerkiksi ruokailuun, pukeutumiseen, tervehtimiseen ja henkilökohtaiseen tilaan liittyvistä tavoista on hyvä keskustella. Keneen otetaan yhteyttä hätätapauksessa? Tietäväthän kaikki kodin asukkaat yleisen hätänumeron ja vastaanottokeskuksen yhteystiedot? Mitä palveluita lähistöllä on? Miten julkinen liikenne toimii? Miten vastaanottokeskukseen pääsee ja paljonko esimerkiksi bussilippu sinne maksaa? Kuka laittaa ruokaa ja milloin? Syödäänkö jotkut ateriat yhdessä? Miten ruoan ja päivittäistavaroiden hankinta ja maksaminen järjestetään? Saako turvapaikanhakija majoittajalta liinavaatteet? Miten pyykinpesu järjestetään? Miten jaetaan kotityöt, kuten roskien vieminen, siivous, pyykinpesu ja tiskaaminen? Jotkin vuorokaudenajat voivat olla erityisen kiireisiä, esimerkiksi töihin, kouluun ja päiväkotiin lähtö aamuisin. Miten tämä tulisi ottaa yhteiselämässä huomioon? Mitä tulee ottaa huomioon, jos haluatte kutsua kotiin vieraita? Kenellä on avaimet kotiin? Mistä saa vara-avaimen? Miten paljon odotatte tietävänne toistenne tulemisista ja menemisistä? 15

Mihin aikaan illalla on on hyvä hiljentyä ja miten aikaisin päivän toimet aloitetaan aamuisin? Voiko kotona käyttää nettiä, tietokonetta ja televisiota? Mihin aikaan päivästä? Onko tarpeen laatia sääntöjä esimerkiksi alkoholin käytöstä, pukeutumisesta kotona, yhteisten tilojen käytöstä tai lasten kasvatuksesta? Miten toimitte mahdollisissa riitatilanteissa? Onko teidän mahdollista tuoda esiin omia huolianne? Keneltä saa apua vaikeissa tilanteissa? Voitte halutessanne tehdä yhdessä sovituista säännöistä kirjallisen kotimajoitussopimuksen. Sopimusmalli löytyy tämän oppaan liitteistä. Kommunikointi ilman yhteistä kieltä Turvapaikanhakijat muodostavat erittäin moninaisen ryhmän eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Koulutustaso turvapaikanhakijoiden keskuudessa vaihtelee korkeastikoulutetusta lukutaidottomaan. Osalla on laaja kielitaito, osa puhuu ainoastaan äidinkieltään. Monia saattaa etukäteen jännittää ajatus arjen jakamisesta sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei löydy yhteistä kieltä. Kielimuuri on haaste, mutta kauttamme on syntynyt jo monia onnellisia kotimajoituksia ja ystävyyksiä, joissa osapuolet eivät ole majoituksen alussa puhuneet samaa kieltä. Hyvällä tahdolla, Google kääntäjällä ja elekielellä pääsee pitkälle. On paljon yhteistä tekemistä, joka ei vaadi keskustelua: laittakaa ruokaa, kootkaa palapeliä, soittakaa musiikkia, käykää lenkillä tai leikkikää lasten kanssa. Muutaman eleen ja valokuvien avulla pystyt kertomaan yllättävän paljon itsestäsi ja perheestäsi. Papunetin julkaisema kuvasanakirja maahanmuuttajille tai muu vastaava kuvasanakirja on erinomainen kommunikaatioapu. Yhteisen kielen puuttuminen saattaa jopa auttaa turvapaikanhakijaa 16

oppimaan suomea entistä nopeammin. Jos olette molemmat innostuneita kielenopiskelijoita, voitte pitää toisillenne tandem-oppitunteja: sinä opetat turvapaikanhakijalle suomea, hän sinulle omaa kieltään. Alkuvaiheessa tulkki helpottaa käytännön asioista sopimista. Paikallisryhmä on usein pystynyt avustamaan tulkin löytämisessä, ja osaamista kannattaa kysellä myös omilta tutuilta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Miten kohtaan vieraasta kulttuurista tulevan ihmisen? Vieraasta kulttuurista tuleva ihminen on ensisijaisesti yksilö, jolla saattaa olla kanssasi enemmän yhteistä kuin arvaatkaan. Monet turvapaikanhakijat ovat kohdanneet erittäin vaikeita asioita, mutta turvapaikanhakija tai maahanmuuttaja ei ole kenenkään identiteetti. Luonasi saattaa hyvinkin asua vaikkapa ammatillinen kollega, samaa paikkaa pelaava jalkapalloharrastaja tai kaltaisesi viuluvirtuoosi. Toisaalta kulttuurierot voivat alkaa jo ovelta. Riisutaanko kengät? Kätelläänkö tai halataanko? Pitääkö perheen koiran saada haistella jokaista tulijaa? Eroavaisuuksia ja haasteita tulee varmasti vastaan, mutta useimmiten niistä selvitään huumorilla ja joustavuudella. Jos yhteinen kieli löytyy, kulttuurieroista keskusteleminen ja vitsaileminen on opettavaista ja usein myös todella hauskaa! 3.4. Kotimajoittajan tarina Olemme aivan tavallinen kerrostalossa asuva suomalaisperhe. Meillä on kolme lasta ja sen verran tilaa, että pystyimme viime syksynä antamaan yhden huoneen turvapaikanhakijapariskunnan käyttöön. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, ja moni asia mietitytti etukäteen: miten kommunikoidaan, mitä tehdään yhdessä, miten jaetaan tila ja aika, tarjotaanko ruokaa? Eniten mietitytti, että mitä jos he vihaavat meitä, koska meillä on asiat näin hyvin, 17

samalla kun heidän oli pitänyt jättää kotinsa ja lapsensa kauas kotimaahan. Näitä asioita oli tärkeä miettiä etukäteen, koska tilanne tuli näin eläväksi mieliimme ja pystyimme varautumaan vieraiden tuloon. Hyvä valmistautuminen kannatti, sillä yhteinen arkemme toimi luontevasti. Olimme päättäneet, että suhtautuisimme kunnioittavasti vieraidemme tapoihin ja tottumuksiin. Aivan varmasti he olivat miettineet samoin, koska mitään erityistä ongelmaa ei ilmennyt koko aikana. Yhteisen kielen puutteessa Google translator -ohjelma ja elekieli olivat lyömätön yhdistelmä, samoin lasten kuvasanakirjoista oli hyötyä kommunikoinnissa. Yhteisen kielen puuttuessa mukavaa yhteistä puuhaa oli muun muassa ruoanlaitto, jonka myötä opimme toistemme ruokaperinteisiin kuuluvia reseptejä. Iltaisin söimme aina yhdessä iltapalan niinäkin päivänä, joina ruokailu hoidettiin muuten erikseen. Erityisesti lapset pääsivät paremmin tutustumaan vieraisiin pelatessamme yhdessä muistipelejä, jotka eivät edellyttäneet yhteistä puhuttua kieltä. Oman rauhan tarve ilmaistiin molemmin puolin laittamalla ovi kiinni. Jälkikäteen ajateltuna ainoa meitä vaivaannuttanut asia oli vieraidemme ylitsepursuava kiitollisuus, jota emme kokeneet ansaitsevamme: itse koimme jäävämme saamapuolelle. Emme tiedä, kuinka merkityksellistä heille oli asua kodissamme meille sillä sen sijaan oli suuri merkitys. Luulimme tietävämme paljon, mutta nyt tiedämme, kuinka vähän tiesimme. On nimittäin aivan eri asia tietää että on olemassa erilaisia kulttuureja, kuin kokea itse arjen jakaminen kaukaa tulevan vieraan kanssa. Saimme kertoa itsestämme ja kuunnella toista, ja nähdä millainen toinen on aamupalalle herättyään tai väsyneenä pitkän päivän päätteeksi. Nyt me tunnemme nimeltä kaksi ihmistä ennen nimettömien muukalaisten joukosta. Voimme halata kadulla ja vaihtaa kömpelöllä kielitaidollamme kuulumiset. Se on aika hieno tunne. 18

Mirka Seppälä 4. Ohjeita paikallisryhmille Paikallisryhmät ovat Kotimajoitusverkoston toiminnan ydin. Paikallisryhmät tuovat potentiaalisia majoittujia ja majoittajia yhteen, pitävät yhteyttä vastaanottokeskuksiin ja paikallisiin viranomaisiin ja avustavat molempia osapuolia kotimajoituksen aikana. Paikallisryhmiä vetävät itsenäisesti paikalliset aktiivit. Viestintä paikallisryhmissä tapahtuu usein Facebook-ryhmän välityksellä. Jos sinua kiinnostaa tulla mukaan paikallisryhmän toimintaan, mutta et tiedä, onko alueellasi sellainen, voit kysellä asiaa Kotimajoitusverkoston Fa- 19

cebook-ryhmässä tai ottaa yhteyttä verkoston valtakunnallisiin koordinaattoreihin: info@kotimajoitusverkosto.fi Jos alueella ei vielä ole Kotimajoitusverkoston paikallisryhmää, kuka tahansa voi perustaa sellaisen. Toiminnan käynnistämiseen saat tukea tästä oppaasta, Kotimajoitusverkoston Facebook-ryhmästä sekä valtakunnallisilta koordinaattoreilta. 4.1. Toiminnan käynnistäminen Kotimajoitusverkoston paikallisryhmän voi perustaa kuka tahansa. Usein paikallisryhmät toimivat yhteistyössä muiden paikkakunnalla toimivien maahanmuuttajatyötä tekevien yhteisöjen kanssa. Asiasta kiinnostuneita löytyy erilaisista yhdistyksistä, oppilaitoksista, seurakunnista ynnä muualta. Paikallisryhmän perustaminen pähkinänkuoressa: 1. Kerää paikallisia aktiiveja yhteen. Ydinporukkaan voi kuulua aluksi vaikka vain muutama henkilö. 2. Tavatkaa aktiivien kanssa, lukekaa toimintaopas yhdessä läpi ja sopikaa toiminnan aloittamisesta. 3. Ottakaa yhteyttä Kotimajoitusverkoston valtakunnallisiin koordinaattoreihin. He lisäävät tietonne verkkosivuille ja neuvovat toiminnan käynnistämisessä. 4. Aloittakaa toiminta! Useimmat Kotimajoitusverkoston paikallisryhmistä toimivat käytännössä suljetun Facebook-ryhmän avulla, mutta voitte sopia itse, mikä kanava sopii teille parhaiten. Ottakaa yhteyttä vastaanottokeskukseen ja kertokaa kotimajoitustoiminnasta vokin työntekijöille. Potentiaalisia uusia aktiiveja ja kotimajoittajia voi löytää esimerkiksi järjestämällä infoiltoja ja mainostamalla toimintaa paikallislehdessä. Kotimajoitusverkoston hankkeen työntekijät ja valtakunnallisen toi- 20

minnan koordinaattorit auttavat sinua mielellään kaikissa kysymyksissä. Ota yhteyttä: info@kotimajoitusverkosto.fi 4.2. Paikallisryhmän toiminnan periaatteet Kotimajoitusverkosto toimii itseohjautuvasti, mikä tarkoittaa, että paikallisryhmillä on paljon vapauksia järjestää toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Toimintanne saa olla itsenne näköistä! On kuitenkin tärkeää, että kaikki verkoston aktiivit ovat sitoutuneet yhdessä päätettyihin arvoihin ja hyväksi havaittuihin toiminnan perusperiaatteisiin. Kotimajoitusverkoston paikallisryhmätoiminnan periaatteet ovat paikallisryhmätoiminnan minimivaatimuksia, joiden täyttämiseen kaikkien paikallisryhmien toivotaan pyrkivän. Paikallisryhmällä on yhteys verkostoon Yhteys verkostoon on tärkeää, sillä kotimajoituskyselyitä eri paikkakunnilla tulee paljon esimerkiksi Facebookissa ja sähköpostitse valtakunnallisille koordinaattoreille ja hankkeen työntekijöille. Kun verkostossa tiedetään, missä kaikkialla aktiivista toimintaa on, yhä useampi majoituksesta kiinnostunut löytää osaksi Kotimajoitusverkostoa. Paikallisryhmällä on yhteys vastaanottokeskukseen Kotimajoitusverkoston hankkeen työntekijät ja valtakunnallisen toiminnan koordinaattorit tekevät työtä valtakunnallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa tehdäkseen kotimajoitustoimintaa tunnetuksi. Paikallisryhmän toiminnan kannalta on kuitenkin olennaista, että myös paikallisryhmän jäsenillä tai sen nimetyillä vastuuhenkilöillä on yhteys vastaanottokeskukseen. Paikallisryhmän tehtävä on tiedottaa vastaanottokeskusta paikal- 21

lisryhmän olemassaolosta ja sopia yhdessä vokin vastuuhenkilöiden kanssa kotimajoituksen yhteisistä käytänteistä. Vokkien toiminnassa on jonkin verran paikallisia eroja, joten paikallisryhmän on hyvä selvittää lähialueensa vastaanottokeskuksen tai vastaanottokeskusten kanssa tärkeimmät yhteyshenkilöt sekä paikalliset käytännöt. Esimerkiksi kotimajoitussopimuksen vaatimuksiin, turvapaikanhakijan pakollisiin käymisiin vokissa, kielenopetukseen, terveydenhoitoon, kulukorvauksiin ja kuljetuksiin liittyvissä käytänteissä voi olla eroja vastaanottokeskuksesta riippuen. Turvapaikanhakijan majoittuminen muualla kuin vastaanottokeskuksessa on lain suojaama oikeus, joten vastaanottokeskukselle ei ole mahdollista estää majoitusta syntymästä, jos majoituspaikka täyttää kriteerit, joita normaaliin elämiseen vaaditaan. Majoittaminen tehdään kasvokkain tapahtuvan haastattelun jälkeen Paikallisryhmän on hyvä tavata kasvotusten kaikki majoittajat ja keskustella majoittamisesta heidän kanssaan. Paikallisryhmä myös varmistaa, että majoittaja on perehtynyt tähän oppaaseen ja tietää, mihin hän voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Myös majoittuja on hyvä tavata henkilökohtaisesti, ja mahdollisuuksien mukaan paikallisryhmän jäsen, majoittaja ja majoittuja tapaavat toisensa yhdessä ja sopivat käytännön asioista. Majoittujille selvitetään kotimajoituksen periaatteet Tämä työ on hyvä tehdä yhteistyössä vastaanottokeskuksen kanssa. On tärkeää, että turvapaikanhakija on tietoinen hänelle kotimajoituksen aikana kuuluvista oikeuksista, palveluista ja velvollisuuksista. Paikallisryhmä myös varmistaa, että turvapaikanhakija on tietoinen kotimajoituksen periaatteista ja odotettavissa olevista kotimajoitusolosuhteista. Tästä oppaasta löytyy perustiedot kotimajoittujalle, jotka voi tilanteen vaatiessa ja mahdollisuuksien mukaan tulkata turvapaikanhakijalle. 22

Paikallisryhmä tukee majoittajia ja majoittujia majoituksen aikana Paikallisryhmän tehtävä on tukea kotimajoittajaa ja majoittujaa koko majoituksen keston ajan. Kukin paikallisryhmä ja paikalliset kotimajoittajat voivat päättää itse, minkälaiset tuen muodot ovat heille toimivimpia tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin kysymysten tai ongelmien kanssa. Esimerkiksi vertaistukiryhmät, jossa kotimajoittaja voi keskustella muiden majoittajien kanssa majoituksen aikana esiin nousseista kysymyksistä ovat osoittautuneet hyviksi ja tärkeiksi tuen kanaviksi. Lisää neuvoja ja vinkkejä tukitoimintaan löydät sivulta 25. Yhteisten toimintaperiaatteiden tarkoituksena on varmistaa, että paikallisryhmillä on selkeät toimintaohjeet, joita noudattamalla toiminta on mahdollisimman sujuvaa. Toimintaperiaatteiden avulla voimme myös antaa valtakunnallisille yhteistyökumppaneillemme kuvauksen siitä, miten verkostomme toimii. Mikäli vaatimukset tuntuvat paikallisryhmällesi täysin vierailta tai haastavilta toteuttaa, voit ottaa yhteyttä hankkeen työntekijöihin ja valtakunnallisiin koordinaattoreihin osoitteeseen info@kotimajoitusverkosto.fi ja kysyä neuvoja ja vinkkejä paikallisryhmäsi toiminnan suunnittelemiseen. 4.3. Kotimajoitusprosessin eteneminen Paikallisryhmän näkökulmasta kotimajoitusprosessi alkaa jo ennen kuin majoittaja ja majoittuja ovat tavanneet. Näin prosessi etenee: 1. Yhteistyö vastaanottokeskuksen kanssa Kotimajoittajan ja turvapaikanhakijan yhteensaattamisessa ja majoituksen käynnistämisessä on hyvä toimia vastaanottokeskuksen kanssa yhteistyössä. Vastuukysymyksistä ja toimintatavoista sovitaan paikallisen 23

vastaanottokeskuksen kanssa. Useimmissa vastaanottokeskuksissa yksityismajoituksista vastaa sosiaalityöntekijä. 2. Majoituksen osapuolten löytäminen Kotimajoitukset käynnistyvät usein niin, että kotimajoitukseen haluava turvapaikanhakija ottaa Kotimajoitusverkostoon yhteyttä. Halukkaita majoittujia on usein enemmän kuin majoittajia. Jos majoittujia ei hakeudu paikallisryhmän toimintaan, mutta majoittajia riittäisi, paikallisessa vastaanottokeskuksessa voi käydä kertomassa turvapaikanhakijoille kotimajoitusmahdollisuudesta. Kotimajoittajia voi etsiä omista verkostoista ja yleisin markkinoinnin ja viestinnän keinoin. Vinkkejä vapaaehtoisten löytämiseen löydät sivulta 27 ja viestintään sivulta 29. Paikallisryhmän on hyvä varmistaa, että sekä kotimajoittajalla että kotimajoittujalla on realistiset käsitykset siitä, mihin he ovat ryhtymässä. Kaikille osapuolille on tärkeä tehdä selväksi, että Kotimajoitusverkosto tarjoaa parhaansa mukaan apua ja tukea majoituksen osapuolille, mutta vastuu majoituksesta säilyy majoituksen osapuolilla ja viranomaisilla. 3. Majoittajan haastattelu Ennen majoittamista majoittajaa haastatellaan henkilökohtaisesti. Majoittajan haastattelun tarkoituksena on ymmärtää majoittajan elämäntilannetta siltä osin kuin se on majoittamisen kannalta olennaista. Haastattelu tukee majoittajan valmistautumista majoitusprosessiin ja antaa hänelle tilaisuuden kysyä kysymyksiä ja pohtia majoituspäätöstään. Tämän oppaan liittenä sivulla 49 on lista esimerkkikysymyksiä majoittajan haastattelua varten. 4. Kotimajoitussopimus Majoittaja ja turvapaikanhakija sopivat yhdessä majoituksesta. Heidän ensimmäisessä tapaamisessaan on hyvä olla mukana myös paikallisryh- 24

män yhteyshenkilö. Sekä majoittajalla että majoittujalla on mahdollisuus kieltäytyä majoituksesta missä vaiheessa tahansa. Vastaanottokeskuksesen toimitetaan majoittajan talonkirjanote tai muu todistus asumisesta. Majoittaja ja majoittuja voivat myös solmia kirjallisen sopimuksen kotimajoituksesta. Löydät valmiin sopimuspohjan tämän oppaan liitteenä sivulta 25. 5. Tuki majoituksen aikana Paikallisryhmän tehtävä on tukea majoittajaa ja majoittujaa koko majoitusprosessin ajan. Ohjeita ja neuvoja tukitoimintaan löydät seuraavasta luvusta. 4.4. Majoittajan ja majoittujan tukeminen Kotimajoittaja ja majoittuija tarvitsevat tukea majoituksen kaikissa vaiheissa. On tärkeää, että joku paikallisryhmän yhteyshenkilöistä on heille kohtuullisesti tavoitettavissa ja valmis auttamaan majoittajaa tai majoittujaa itse tai ohjaamaan heidät eteenpäin ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Paikallisryhmän tukihenkilöiden ei tarvitse tietää kaikkea, ja apua voi aina kysyä hankkeen työntekijöiltä ja valtakunnallisilta koordinaattoreilta. Kotimajoittajalla ja -majoittujalla on hyvä olla tiedossa paikallisryhmän yhteyshenkilö, johon saa tarvittaessa yhteyden puhelimitse. Tukihenkilö auttaa majoitukseen liittyvissä käytännön asioissa ja ohjaa kysymykset tarvittaessa eteenpäin ongelmien ratkaisemiseksi. Majoittajalle ja majoittujalle voi antaa paikallisryhmän yhteystietojen lisäksi listan paikkakunnalla monikulttuurista toimintaa järjestävistä tahoista ja muista toimijoista, jotka voivat muuten olla majoittajan ja majoittujan tukena. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi monet järjestöt, 25

seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt. Voit myös tulostaa tämän toimintaoppaan majoittajalle ja majoittujalle. Paikallisryhmä voi järjestää paikallisia vertaistapaamisia kotimajoittajille ja majoittujille. Vertaistapaamisissa majoittajat ja majoittujat voivat verkostoitua, vaihtaa kokemuksia ja saada tukea. Vertaistapaamiset tukevat kotimajoitusta ja auttavat myös levittämään hyväksi havaittuja käytäntöjä ja kokemuksia. Vertaistapaamisiin voi myös kutsua keskustelijoiksi eri alojen asiantuntijoita, kuten pappeja, imaameja, monikulttuurisuusasiantuntijoita tai psykologeja. Myös Kotimajoitusverkoston hankkeen työntekijät tulevat mielellään tapaamisiin kertomaan verkoston kuulumisia. Monissa paikallisryhmissä toimivat aktiivit ja tukihenkilöt ovat itse kotimajoittajia. Kotimajoittaminen on kuitenkin jo itsessään aikaa ja voimavaroja vievä vapaaehtoistyön muoto, eikä kaikilla ole mahdollisuutta olla sen lisäksi aktiivinen paikallisryhmässä. Siksi Kotimajoitusverkoston tavoitteena on löytää paikallisryhmiin myös sellaisia vapaaehtoisia aktiiveja, joilla ei ole mahdollisuutta toimia kotimajoittajina, mutta jotka haluavat olla mukana verkoston toiminnassa ja kotimajoittajien ja -majoittujien tukena muilla tavoin. 4.5. Vinkkejä ja neuvoja toiminnan järjestämiseen Kotimajoittajien ja -majoittujien yhteen saattamiseksi ja tukemiseksi tarvitaan yhteyshenkilöitä ja vertaistukea, mutta verkosto voi järjestää monenlaista muutakin toimintaa. Paikallisryhmissämme on järjestetty esimerkiksi kimppakuljetuksia vastaanottokeskukseen, tulkkausapua, apua työn etsimiseen ja työperäisen oleskeluluvan hakemiseen ja vinkkejä harrastusryhmien löytämiseen. Alle olemme koonneet hyviksi havaittuja vinkkejä paikallisryhmän toiminnan järjestämiseen. 26

Yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden kanssa Monilla paikkakunnilla, joiden läheisyydessä on vastaanottokeskus, on paljon erilaista turvapaikanhakijoiden tukemiseen keskittyvää toimintaa. Yhteistyö erilaisten toimijoiden ja kolmannen sektorin aktiivien kanssa on voimavara, joka myös Kotimajoitusverkoston paikallisryhmässä kannattaa hyödyntää. Ottakaa yhteyttä esimerkiksi paikallisiin seurakuntiin, muslimiyhteisöihin, monikulttuurisiin järjestöihin, SPR:n paikallisosastoihin, Lions Clubiin, Rotary-yhdistyksiin, poliittisiin järjestöihin, Marttoihin, kansalaisjärjestöihin, naapuriyhdistyksiin tai muihin toimijoihin, joiden tiedätte tekevän työtä maahanmuuttajien parissa. Muiden toimijoiden kautta voitte saada apua esimerkiksi tiedotukseen, vapaaehtoisten, kotimajoittajien ja -majoittujien löytämiseen ja vapaaehtoisten kouluttamiseen. Mistä löytäisimme vapaaehtoisia? Mitä enemmän paikallisryhmässä on vapaaehtoisia aktiiveja, sitä monipuolisempaa toimintaa pystytte järjestämään. Riittävällä aktiivien määrällä varmistetaan myös se, ettei kenenkään työsarka kasva liian suureksi. Suosittelemme järjestämään säännöllisesti paikallisryhmän tapaamisia ja uusien aktiivien infoiltoja. Kasvotusten tapaaminen ja vapaamuotoinen yhdessäolo ja rakentavat luottamusta ja sitoutumista aktiivien välille, ja tapaamisissa saa usein tukea ja neuvoja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Info-iltojen järjestäminen on myös hyvä tapa tavoittaa ihmisiä, joille Facebookin käyttö on vieraampaa. Hyvä tapa tiedottaa paikallisryhmän toiminnasta on muiden paikallisesti toimivien järjestöjen ja yhteisöjen kautta. Kysykää esimerkiksi tuntemiltanne järjestöiltä, asukasyhdistyksiltä, harrastusryhmiltä tai seurakunnan toimijalta, saisitteko tulla seuraavaan kokoukseen kertomaan Kotimajoitusverkoston toiminnasta lyhyesti. Heidän Facebook-ryhmissään saattaa olla mahdollista myös mainostaa tulevia infotapaamisia. Myös paikallislehdet ja mainokset julkisten tilojen ilmoitustauluilla ovat 27

hyviä viestintäkanavia. On tärkeää viestiä, että Kotimajoitusverkoston toimintaan voi tulla mukaan muutenkin kuin kotimajoittajana. Kotimajoitusverkoston työ on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta merkittävä vapaaehtoisuuden muoto, ja monet haluaisivat tukea toimintaamme, vaikka eivät pystyisikään itse toimimaan majoittajina. Jos teillä on hyvä idea toiminnasta, jolla kotimajoittajia ja turvapaikanhakijoita voisi tukea, kyselkää tälle tominnalle vastuuhenkilöitä verkostoistanne. Olkaa myös avoimia muiden ehdotuksille toiminnan kehittämisestä paikallisryhmänne toiminta saa olla itsenne näköistä. Jakakaa onnistumisenne ja hyvät ideanne myös Kotimajoitusverkoston isossa Facebook-ryhmässä! Minkälaista muuta toimintaa voisimme järjestää? Paikallisryhmänne toiminnassa voivat painottua aktiivien omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. On kuitenkin tärkeää, että paikallisryhmätoiminnan perusperiaatteet toteutuvat muusta toiminnasta riippumatta. Paikallisryhmän toiminnan voi jakaa vastuualueisiin, jos aktiiveja on tähän riittävästi ja tiimien perustaminen tuntuu mielekkäältä. Esimerkiksi majoitus-, tuki- ja viestintävastuiden eriyttäminen omille tiimeille saattaa tehdä toiminnasta tehokkaampaa ja houkuttelevampaa myös uusille vapaaehtoisille, kun jokainen voi keskittyä itseä kiinnostavimpiin asioihin. Tulkkausapu erilaisissa kodin arkeen liittyvissä tilanteissa on havaittu hyväksi ja tarpeelliseksi tueksi kotimajoittajille ja majoittujille. Voitte kysellä esimerkiksi omista verkostoistanne, vastaanottokeskuksesta ja muilta tuntemiltanne englannin- tai suomenkielentaitoisilta turvapaikanhakijoilta, olisivatko he silloin tällöin käytettävissä muiden kotimajoittujien luona tulkkausapuna. Myös kielten opiskelijat saattavat olla kiinnostuneita vapaaehtoisista tulkkaustehtävistä. Turvapaikanhakijoiden on käytävä säännöllisesti vastaanottokeskuksessa noutamassa vastaanottorahansa. Joissakin paikallisryhmissä 28

organisoidaan kimppakyytejä kuun alussa lähimpään vastaanottokeskukseen. Arkisten asioiden tukiryhmä voi auttaa majoittajaa ja majoittujaa monissa asioissa. Uudenlaiseen arkeen sopeutuminen vie molemmilta osapuolilta aikaa ja voimavaroja, jolloin pienissäkin asioissa avustamisella on iso merkitys. Voisiko paikallisryhmäsi aktiiveista koota pienemmän porukan, joka avustaisi esimerkiksi harrastuksen löytämisessä, polkupyörän hankinnassa, puhelimen ja liittymän ostamisessa, matkakortin lataamisessa tai työn etsinnässä? Näissä asioissa alueen muiden järjestöjen kanssa voi olla mielekästä myös tehdä yhteistyötä. Moni kotimajoittaja haluaa olla majoittujan tukena turvapaikkaprosessin edetessä, mutta osaamista ja ammattitaitoa puuttuu. Jos verkostossanne on sosiaalityöntekijöitä, lakimiehiä tai muita yhteiskunnallisten kysymysten asiantuntijoita, tuki ja neuvonta turvapaikkaprosessin eri vaiheissa on monille majoittajille ja majoittujille arvokasta. Huippuosaaminen ei ole tarpeen riittää, että joku ottaa kotimajoittajalta asian selvitettäväkseen ja auttaa eteenpäin. Myös työnhakuun ja työperäisen oleskeluluvan hakemiseen liittyvät neuvot ovat arvokkaita kuten myös opiskelupaikkojen etsintä ja opiskeluperäisen oleskeluluvan hakemisessa auttaminen. 4.6. Vinkkejä tehokkaaseen viestintään Paikallisryhmän sisäinen viestintä Useimmat Kotimajoitusverkoston paikallisryhmät ovat valinneet sisäiseksi viestintäkanavakseen suljetun Facebook-ryhmän. Selkeyden vuoksi suosittelemme nimeämään Facebook-ryhmät yhtenevällä tavalla: Kotimajoitusverkosto Paikkakunta (esimerkiksi Kotimajoitusverkosto Kuopio tai Kotimajoitusverkosto Raasepori). Suljettuun Facebook-ryhmään kannattaa hyväksyä uusia jäseniä har- 29

kiten, ja tarkistaa sellaiset liittymispyynnöt, joiden lähettäjä on kaikille ryhmän jäsenille tuntematon. Jos ryhmään hakijan profiili on salainen, hakijaa voi pyytää kertomaan hieman itsestään ja kiinnostuksestaan Kotimajoitusverkostoa kohtaan yksityisviestillä. Näin kaikki ryhmän jäsenet voivat jakaa asioita ja kysymyksiä Facebook-ryhmässä rauhallisin mielin, ja häiriköinti ryhmässä vältetään. Viestintä Kotimajoitusverkostossa Paikallisryhmän jäsenten on hyvä liittyä Kotimajoitusverkoston valtakunnalliseen Facebook-ryhmään. Siellä voi myös kertoa uuden paikallisryhmän perustamisesta, tavoittaa muita alueen verkostolaisia ja kysyä kysymyksiä. Kotimajoitusverkosto löytyy myös Twitteristä. Viestintä ulospäin Kotimajoitusverkosto on itseohjautuva kansalaisyhteiskunnan toimija, johon osallistumisen kynnys on matala. Mediassa jokainen verkostolainen voi esiintyä omana itsenään juuri sillä tavalla kuin se tuntuu itsestä hyvältä ja sopivalta. Kotimajoitusverkoston nimissä tapahtuvassa viestinnässä on tärkeää pitää yllä yhteistä linjaa, jotta viestimme menevät tehokkaasti perille eikä väärinkäsityksiä synny. Jokaisen verkoston nimissä toimivan on jaettava yhteiset arvot ja toiminta-ajatus, joka löytyy tämän toimintaoppaan sivuilta 5 7. Kotimajoitusverkosto ei kritisoi puolueita, hallitusta kokonaisuutena tai yksittäisiä ministereitä. Voimme ihmetellä jonkin päätöksen seurauksia tai tuoda keskusteluun kotimajoitusasiantuntemuksemme kautta muodostuneita näkökulmia, mutta jätämme poliittiset toimijat rauhaan. Emme julkisesti arvostele vastaanottokeskusten, poliisin, SPR:n tai muiden yhteistyötahojemme toimintaa. Mikäli havaitsemme toimintamme kautta puutteita tai ongelmia esimerkiksi viranomaisten toimin- 30

nassa, voimme keskustella asioista suoraan yhteistyötahojemme kanssa. Kotimajoitusverkosto ei ole ketään vastaan, vaan apua tarvitsevan puolella. Emme kutsu ketään rasistiksi tai viittaa kehenkään ihmiseen tai toimijaan muuten halveksivasti. Tiedotus, mediayhteistyö ja markkinointi Jos paikallisryhmästä löytyy viestinnän ja toimittamisen osaamista, Kotimajoitusverkoston toiminnasta voi levittää tietoa monin tavoin. Tämä ei ole paikallisryhmän toiminnan vaatimus, mutta jo vähäisellä tiedotustyöllä vapaaehtoisten ja kotimajoittajien löytyminen saattaa helpottua merkittävästi. Samalla edistätte Kotimajoitusverkoston toiminnan ja arvopohjan näkymistä paikallisyhteisössä. Paikallisryhmän, joka haluaa tehdä aktiivista viestintää, on hyvä pyrkiä luomaan paikallismedioiden toimittajiin hyvät kontaktit. Soittakaa esimerkiksi paikallislehden ja -radion toimituksiin ja kysykää, kuka toimittaja voisi olla kiinnostunut turvapaikanhakijoita koskevista aiheista. Kun lähetätte tiedotteita, lähettäkää ne vain toimittajille, joiden tiedätte olevan aiheesta kiinnostuneita. Turhista sähköposteista ei ilahdu kukaan, varsinkaan kiireiset toimittajat. Tiedottakaa, kun teillä on tiedottamisen aihetta. Miettikää, minkälaiset näkökulmat voisivat kiinnostaa paikallislehtien lukijoita. Majoittajan tai majoittujan tarinoihin, joissa on jokin tavallisesta poikkeava, paikallisuuteen liittyvä kulma, on helppo tarttua. Voitte myös tiedottaa esimerkiksi tapahtumista, joissa olette mukana. Paikallisryhmän, tapahtumien ja infoiltojen markkinoinnissa voi käyttää mielikuvitusta. Olisiko paikallisilla medioilla kiinnostusta lahjoittaa teille näkyvyyttä esimerkiksi lehdessä, radiossa tai kadunvarsimainoksissa? Voisiko flyereitanne jakaa kirjastoissa, kahviloissa ja ravintoloissa? Mihin paikallisiin tapahtumiin teidän kannattaisi osallistua? Löydätte isosta fb-ryhmästä tai saatte sähköpostitse info@kotimajoitusverkosto.fi Kotimajoitusverkoston graafiset ohjeet, logo sekä erilai- 31

sia tiedote- ja some-postauspohjia. Kannustamme hyödyntämään niitä myös paikallisryhmien viestinnässä, sillä visuaalisesti yhdenmukaiset viestit jäävät paremmin mieleen. Kotimajoitusverkoston hankkeen työntekijät auttavat mielellään paikallisryhmien viestinnässä ja järjestävät paikallisryhmille myös viestintäkoulutusta: info@kotimajoitusverkosto.fi Sosiaalinen media Sosiaalisessa mediassa näkyvyyttä on mahdollista saada varsin edullisesti. Jos koette, että Facebook olisi paikallisryhmällenne sisäisen viestinnän ohella hyvä ulkoisen markkinoinnin ja viestinnän kanava, voitte perustaa salaisen ryhmänne rinnalle julkisen profiilin, jonne päivitätte kuulumisianne ja postaatte kiinnostavista asioista. Tällöin on tietenkin tärkeä olla huolellinen siitä, että jokainen paikallisryhmän jäsenen on helppo erottaa selvästi julkinen profiili ja sisäiselle keskustelulle varattu ryhmä. Voitte aktivoida paikallisryhmällenne myös esimerkiksi Twitterja Instagram-tilit. Julkisten sosiaalisten median tilien käyttö vaatii säännöllistä ylläpitoa ja moderointia. Esimerkiksi Facebookin seinälle tuleviin kysymyksiin on hyvä vastata kohtuullisen ajan kuluessa, ja asiattomat kommentit kannattaa poistaa mahdollisimman pian. Facebookissa keskustelun säännöt voi kirjoittaa esimerkiksi kiinnitettyyn postaukseen. Provokatiivisiin viesteihin ja kommentteihin ei kannata reagoida muilla tavoin kuin poistamalla ne heti. Kotimajoitusverkoston hankkeen työntekijät järjestävät paikallisryhmille myös sosiaalisen median koulutusta. 32

Alexander Popkov 5. Ohjeita kotimajoittujalle Turvapaikanhakija, tervetuloa Suomeen! Tiesitkö, että voit valita asuinpaikkasi turvapaikkaprosessin aikana? Kotimajoitusverkosto auttaa sinua tutustumaan suomalaisiin, jotka haluavat tarjota turvapaikanhakijoille majoituksen omassa kodissaan. Verkostoon kuuluu yli 4 000 jäsentä eri puolilta Suomea. Olemme voittoa tavoittelematon, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisverkosto. Uskomme että suomalaisessa kodissa asuminen tekee turvapaikkaprosessista sinulle vähemmän stressaavan sekä helpottaa tu- 33

tustumistasi suomalaisiin ihmisiin sekä suomen kieleen ja kulttuuriin. 5.1. Kotimajoituksen etsiminen Jos haluat asua suomalaisessa kodissa joko yksin tai puolisosi tai perheesi kanssa, toimi näin: 1. Täytä yhteydenottolomake Lomakkeessa voit kertoa tarkemmin tilanteestasi ja toiveistasi ja esittää lisäkysymyksiä. Välitämme tietosi eteenpäin lähimmälle paikallisryhmälle, joka ottaa sinuun yhteyttä ja järjestää tapaamisen sinun ja mahdollisen kotimajoittajan välille. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan sinua lähimpään Kotimajoitusverkoston paikallisryhmään. 2. Tapaa mahdollinen kotimajoittaja Paikallisryhmä järjestää tapaamisen sinun ja mahdollisen kotimajoittajan välillä. On hyvä muistaa, että tällä hetkellä kotimajoitusta etsiviä turvapaikanhakijoita on enemmän kuin kotimajoittajia. Voit joutua odottamaan kotimajoitusta pitkään. Suosittelemmekin olemaan aktiivinen ja tutustumaan suomalaisiin. Joku heistä voi haluta majoittaa sinut. 3. Kotimajoitussopimus Jos tapaamisen jälkeen molemmat osapuolet ovat halukkaita yhteisasumiseen, voit muuttaa uuteen kotiisi. Paikallisryhmä auttaa ja neuvoo teitä majoitussopimuksen teossa ja vastaanottokeskuksen kanssa asioimisessa. 4. Yhteiselo voi alkaa! Aluksi on usein hyvä sopia yhdessä monista asumiseen liittyvistä käytän- 34

nön asioista. Paikallisryhmä ja verkoston tukihenkilöt neuvovat alkuun ja auttavat sinua ja majoittajaa koko asumisen ajan. 5.2. Kotimajoitus käytännössä Kotimajoitukseen haluavia on ainakin tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin kotimajoittajia. Voi siis olla, että sinulle ei löydy heti kotimajoituspaikkaa. Olet kuitenkin erittäin tervetullut tulemaan osaksi verkostoa ja toimimaan sen jäsenenä. Voit auttaa esimerkiksi tekstien kääntämisessä tai kotimajoittajan ja majoittujan välisten keskusteluiden tulkkaamisessa tai tulla muuten vapaaehtoiseksi Kotimajoitusverkoston paikallisryhmään. Toiminnan kautta pääset myös tapaamaan potentiaalisia kotimajoittajia. Yhteys vastaanottokeskukseen Turvapaikanhakijan on aina oltava rekisteröitynä johonkin vastaanottokeskukseen, vaikka asuisitkin vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Vastaanottokeskus järjestää sinulle kuuluvat palvelut myös ollessasi kotimajoituksessa. Voit saada siirron vastaanottokeskuksesta toiseen, jos kotimajoituspaikka sijaitsee kaukana nykyisestä vastaanottokeskuksestasi. Kaikissa vastaanottokeskuksissa ei kuitenkaan välttämättä ole joka hetki tilaa. Vastaanottoraha Kotimajoitus ei vaikuta turvapaikanhakijan vastaanottorahaan, ellei kyseessä ole avo- tai avioliitto. Kotimajoituksessa asuvalle turvapaikanhakijalle luovutetaan vastaanottoraha samalla tavalla kuin vastaanottokeskuksessa asuvalle. 35

Terveydenhuolto Myös kotimajoituksessa asuvan turvapaikanhakijan terveydenhuolto kulkee vastaanottokeskuksen terveydenhoitajan tekemän lähetteen kautta. Kiireellistä hoitoa tai ensiapua vaativissa tilanteissa turvapaikanhakijalla on oikeus hoitoon myös kunnan terveyskeskuksessa. Lapset ja raskaana olevat naiset saavat käyttää kunnan neuvolapalveluita. Kotimajoittuja varaa terveydenhoitajalleen ajan vastaanottokeskuksen kautta. Turvapaikkaprosessi kotimajoituksessa Kotimajoitus ei vaikuta turvapaikkahakemuksen käsittelyaikaan. Poliisin haastatteluista ilmoitetaan kirjeitse siihen osoitteeseen, missä asut. Myös kutsu poliisiasemalla tapahtuvaan turvapaikkapäätöksesi tiedoksiantoon lähetetään postitse kotiosoitteeseesi. Maahanmuuttoviraston haastatteluista ilmoitetaan sinulle vastaanottokeskuksen kautta. Vastaanottokeskuksella on oltava sinun ajantasaiset yhteystietosi. On tärkeää, että vastaanottokeskuksella on osoitteesi lisäksi myös puhelinnumero, josta sinut saa kiinni. Sinun on asuttava siinä osoitteessa, jonka ilmoitat vastaanottokeskukselle. Turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana saat liikkua vapaasti Suomessa, kunhan ilmoitat yhteystietosi vastaanottokeskukseen. Myös silloin, kun lähdet kotimajoituspaikasta matkalle, sinun on ilmoitettava vastaanottokeskukseen väliaikaiset osoite- ja yhteystiedot, jotta he saavat sinuun yhteyden tarvittaessa. Kielikurssi Vaikka olet kotimajoituksessa, vastaanottokeskus saattaa vaatia sinua osallistumaan opintotoimintaan. On etusi mukaista, että käyt kielikurssilla. Jos vastaanottokeskuksen kielikurssille osallistuminen on esimerkiksi välimatkan takia mahdotonta, kannattaa ottaa selville mitä muita kielikursseja paikkakunnalla järjestetään. 36

Kotimajoittuvat lapset Kotimajoitusverkosto ei lähtökohtaisesti majoita yksin tulleita alaikäisiä, mutta perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia, majoitetaan paljon. Lapsilla on oikeus maksuttomaan koulunkäyntiin myös kotimajoituksen yhteydessä. Keskustele lastesi koulunkäynnin aloituksesta oman sosiaalityöntekijäsi kanssa. Kouluun hakeutuminen tapahtuu sosiaalityöntekijän avustuksella. 5.3. Suomalaisia tapoja Suomalaisessa kodissa monet asiat saatetaan tehdä eri tavalla kuin mihin olet tottunut. Jotkin erot liittyvät käytännön asioihin, toiset taas kodin kulttuuriin ja ilmapiiriin. On hyvä keskustella majoittajan kanssa avoimesti kulttuuri- ja tapaeroista ja sopia yhdessä kodin yhteisistä säännöistä. Monissa asioissa molemmat osapuolet ovat varmasti valmiita joustamaan, jotta yhteinen arki on kaikille mukavaa. Kotimajoittajalla on kuitenkin viime kädessä oikeus päättää siitä, miten hänen kodissaan toimitaan. Tähän olemme keränneet joitakin kokemuksia siitä, minkälaisia a- sioita Suomessa ja suomalaisessa kodissa asuessa saattaa kohdata. Ihmiset ja kodit ovat tietenkin aina erilaisia, eivätkä yleistykset koskaan päde sellaisenaan jokaiseen suomalaiseen ihmiseen tai perheeseen. Tämän tekstin kirjoittajina on ollut maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka ovat asuneet yhdessä suomalaisten kanssa. Suomalainen koti on yleensä hiljainen ja siisti, ja suomalaiset nauttivat usein kodeissaan rauhasta ja jopa hiljaisuudesta. Yksityisyys on suomalaisille tärkeää: yllätysvieraita käy harvoin, ja jokaisella perheenjäsenellä on usein oma huone. Suomalaiset ottavat kengät jalastaan sisätiloissa ja jättävät ne eteiseen, myös ollessaan vieraina toisten kodissa. 37

Perheissä usein molemmat vanhemmat käyvät töissä, joten arki voi olla kiireistä ja esimerkiksi kotitöille ei jää paljoa aikaa. Ei ole tavatonta, että perheenjäsenet syövät illallista eri aikoihin. Sauna on tärkeä osa suomalaista kotia. Sauna on pieni huone, joka lämmitetään kuumaksi. Saunassa oleva kiuas on kasa kuumia kiviä, joille heitetään vettä jotta lämpötila ja ilmankosteus huoneessa nousevat. Korkea lämpötila ja kostea ilma saavat kehon hikoilemaan ja rentoutumaan. Saunaan mennään useimmiten alasti. Miehet ja naiset saunovat usein erillään, mutta esimerkiksi saman perheen eri sukupuolta olevat jäsenet saattavat myös saunoa yhdessä. Jos alasti oleminen on sinulle epämukava ajatus, voit hyvin pitää ylläsi pyyhettä tai kieltäytyä saunasta kohteliaasti. Monissa suomalaisissa kodeissa on lemmikkejä, jotka tyypillisesti asuvat sisällä talossa muun perheen kanssa. Suomalaiset saattavat kuivattaa pyykkinsä, myös alusvaatteet, ulkona tai yhteisissä tiloissa. Suomalaisia ihmisiä kuvaillaan usein hiljaisiksi ja varautuneiksi. Tutustumiselle ja ystävystymiselle täytyy antaa aikaa. Suomalaiset eivät esimerkiksi välttämättä aloita keskustelua tuntemattomien kanssa tai kutsu uusia tuttavia kylään kotiinsa kovin helposti. Jotkut saattavat kysyä esimerkiksi ulkonäköön, kulttuuriin tai uskontoon liittyviä asioista varsin suoraan, vaikka tarkoitus ei ole olla loukkaava. Toisaalta monet saattavat olla hyvinkin varovaisia ottamaan esimerkiksi kulttuurieroja puheeksi. Tyypillisesti suomalaiset antavat suoraan kysymykseen suoran vastauksen ja odottavat samaa muilta. Jos suomalainen esimerkiksi tarjoaa sinulle teetä ja sinä kieltäydyt, hän ajattelee ettet oikeasti halua teetä eikä tarjoa sitä sinulle uudestaan. Suomalaiset suhtautuvat aikatauluihin usein melko tiukasti. Jos olette sopineet tapaamisen tiettyyn ajankohtaan, jo muutaman minuutin myöhästymisestä on kohteliasta ilmoittaa. Muutenkin suomalaiset 38

tyypillisesti pitävät tiukasti kiinni sovituista asioista, ja odottavat samaa muilta. Monet suomalaiset juovat alkoholia. Monet juovat ruoan kanssa olutta tai viiniä, erityisesti silloin, kun kylässä on vieraita. Myös saunan jälkeen nautitaan tyypillisesti olutta. Erityisesti perjantaisin ja lauantaisin monet nuoret ja aikuiset käyvät ravintoloissa ja yökerhoissa, ja jotkut saattavat käyttäytyä humalaisesti myös ulkona kadulla. Alkoholia saa Suomessa ostaa vain yli 18-vuotiaat. Sisällä tupakointi on kielletty useimmissa ravintoloissa ja julkisissa tiloissa, eikä myöskään useimmissa suomalaisessa kodeissa tupakoida sisällä. Muut päihteet ovat Suomessa laittomia. Suomalaisessa yhteiskunnassa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia, ja useimmille muunlaista ajattelua on vaikea ymmärtää. Useimmat äidit ovat aktiivisesti työelämässä ja isät hoitavat lapsia yhtä paljon kuin äidit, ja monet saattavat loukkaantua jos tämä kyseenalaistetaan. On normaalia, että pariskunnat asuvat yhdessä menemättä naimisiin. Seksiin suhtaudutaan Suomessa usein avoimesti, eikä siihen liity häpeää. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on tasa-arvoiset oikeudet, ja samaa sukupuolta olevat ihmiset voivat Suomessa mennä naimisiin. Usein sanotaan, että suomalaiset eivät osaa flirttailla. Jos suomalainen on kiinnostunut ihmisestä, hän osoittaa sen usein melko selvästi. Jos vaikuttaa siltä, että suomalainen ei ole kiinnostunut, tämä pitää usein paikkaansa, eikä silloin ole hyvä jatkaa flirttailua. Suostumuksen raja Suomessa on 16 vuotta, mutta täysi-ikäisen ja alaikäisen ihmisen seurustelua ei yleensä pidetä sopivana jos ikäero on paria vuotta suurempi. Täysi-ikäinen ei lain mukaan saa harrastaa seksiä alle 16-vuotiaan kanssa, ja tämän säännön rikkomisesta voi seurata vankeusrangaistus. Myös täysiikäisen flirttailua alle 16-vuotiaan kanssa pidetään herkästi ahdisteluna ja epäsopivana. Suomalaisen lain mukaan kaikilla on oikeus päättää omasta kehos- 39

taan. Kaikenlainen lasten ruumiillinen kurittaminen on Suomessa laitonta. Seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja raiskaus ovat vakavia rikoksia, ja toiseen ihmiseen koskeminen ilman lupaa voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Suomalainen yhteiskunta on melko maallinen, ja monien mielestä uskonnollisuus tai uskonnottomuus on ihmisen yksityisasia. Suurin uskonto on luterilaisuus, ja kristillisyys näkyy edelleen yhteiskunnassa monella tavalla. Kirkko tekee paljon sosiaalityötä esimerkiksi köyhien keskuudessa, ja esimerkiksi perinteinen uskonnollinen virsi lauletaan kouluissa joka kevät koulun päättymisjuhlassa. Uskontoa opetetaan koulussa. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada oman uskonsa mukaista opetusta tai vaihtoehtoisesti tunnustuksetonta elämänkatsomusopetusta. 40

Mirka Seppälä 6. Tietoa turvapaikkaprosessista Turvapaikkaprosessi voi kestää hakijasta riippuen useita kuukausia, jopa vuoden. Kotimajoittaja tekee merkittävää vapaaehtoistyötä tarjoamalla turvapaikanhakijalle kodin, eikä häneltä edellytetä mitään muuta tukea tai vapaaehtoistyötä. Kotimajoittajan ei tarvitse olla tietoinen luonaan majoittuvan turvapaikanhakijan tilanteesta, eikä esimerkiksi turvapaikanhakija ole velvollinen jakamaan hänen kanssaan statustaan tai hakemustaan koskevia tietoja. 41

Turvapaikanhakijan avustaminen turvapaikkaprosessissa on kotimajoittajalle täysin vapaaehtoista. Rohkaisemme majoittajia keskustelemaan turvapaikanhakijan kanssa avoimesti omista valmiuksistaan olla tukena ja apuna ja kertomaan rehellisesti, jos se ei ole mahdollista. Monet turvapaikkaprosessia koskevat kysymykset saattavat tulla kuitenkin kotimajoituksen aikana esille ja vaikuttaa yhteiseen arkeen ja tunnelmaan kotona. Siksi olemme koonneet alle prosessin pääpiirteitä sekä listanneet tahoja, joilta eri vaiheisiin voi saada apua ja neuvoja. Olemme myös kirjoittaneet joitakin tapoja, joilla kotimajoittaja voi halutessaan olla turvapaikanhakijan apuna ja tukena prosessin edetessä. Turvapaikkaprosessi on tässä kuvattu vain pääpiirteittäin kotimajoittamisen näkökulmasta. Kattavampi kuvaus turvapaikkahakemuksen etenemisestä ja käsittelystä on löytyy esimerkiksi Maahanmuuttoviraston ja Pakolaisneuvonnan sivuilta. Pakolaisneuvonta tarjoaa Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille myös oikeudellista neuvontaa. 6.1. Turvapaikkahakemuksen käsittelyn vaiheet Kotimajoitusverkoston kautta majoitetaan turvapaikanhakijoita suomalaisiin koteihin. Henkilöt, jotka kauttamme majoittuvat, ovat siis jo jättäneet turvapaikkahakemuksensa ja heidän turvapaikkahakemuksensa on käsittelyssä. Turvapaikkahakemuksen jättäminen Jotta Suomesta voi hakea turvapaikkaa, henkilön on ensin saavuttava Suomeen. Saapuja ilmoittaa heti maahan saapuessaan tai mahdollisimman pian rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille hakevansa turvapaikkaa Suomesta. Turvapaikkahakemuksen vastaanottava viranomainen 42

kirjaa hakijan perustiedot, ottaa sormenjäljet ja tekee tarvittavat rekisteritarkistukset. Hakemus siirtyy käsittelyjonoon Maahanmuuttovirastoon ja turvapaikanhakija ohjataan vastaanottokeskukseen odottamaan hakemuksen etenemistä. Kun turvapaikkahakemus on jätetty ja turvapaikanhakija on rekisteröity vastaanottokeskukseen, hän voi liikkua Suomessa vapaasti ja päättää, missä asuu. Turvapaikkapuhuttelu Kun hakemus on käsitelty Maahanmuuttovirastossa, turvapaikanhakijalle lähetetään kotiosoitteeseen kutsu turvapaikkapuhutteluun. Turvapaikkapuhuttelussa kysytään syitä turvapaikan hakemiselle. Turvapaikkapuhutteluun otetaan mukaan kaikki asiakirjat, jotka tukevat turvapaikan myöntämistä. Mikäli kotimajoittaja haluaa auttaa turvapaikanhakijaa ja turvapaikanhakija haluaa kertoa majoittajalle tarkemmin tilanteestaan, majoittaja voi esimerkiksi keskustella turvapaikanhakijan kanssa tulevasta puhuttelusta ja varmistaa, että kaikki olemassa olevat dokumentit, jotka voisivat puoltaa hakemusta, ovat hallussa ja mukana. Turvapaikanhakijaa voi muistuttaa siitä, että Suomessa kaikki mahdollinen tieto on hyvä todistaa dokumentein esimerkiksi kotimaassa tapahtuneista rikoksista voi etsiä kopion rikosilmoituksesta tai sairaskertomuksesta. Turvapaikkapuhutteluun ei myönnetä oikeusapua, mutta turvapaikanhakijalla on oikeus ottaa turvapaikkapuhutteluun mukaan avustaja. Avustajalla ei tarvitse olla lakitutkintoa, ja usein riittääkin, että mukana on tukija, joka kannustaa, rohkaisee ja muistuttaa kertomaan kaikista turvapaikkahakemukseen liittyvistä asioista. Avustajan pääsyä mukaan puhutteluun ei saa evätä ilman valituskelpoista, kirjallista päätöstä. 43

Ensimmäinen turvapaikkapäätös Turvapaikkapuhuttelun jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen. Päätöksen saapumisessa voi kestää hakijasta riippuen useita kuukausia, tai se voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Jos päätös on myönteinen, turvapaikanhakijalle on myönnetty oleskelulupa. Oleskeluluvan saamiseen liittyvistä asioista kerrotaan sivulla 45. Jos päätös on kielteinen, siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Valituksen tekemiseen saa julkista oikeusapua. Valituskirjelmä on jätettävä joko Maahanmuuttovirastolle tai suoraan hallinto-oikeudelle 21 päivän kuluessa kielteisen päätöksen saamisesta. Hallinto-oikeuden käsittelyn ajan turvapaikanhakijalla on oikeus oleskella Suomessa, jos päätös käsitellään normaalissa menettelyssä. Käsittely saattaa kestää useita kuukausia, tai päätös voi tulla hyvinkin nopeasti. Maahanmuuttovirasto suosittelee, että kotimajoittaja ja -majoittuja ottavat ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen yhteyttä vastaanottokeskukseen ja keskustelevat yhdessä vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa siitä, miten toimitaan jos seuraavakin päätös on kielteinen. Toinen turvapaikkapäätös Jos hallinto-oikeus ei muuta Maahanmuuttoviraston päätöstä, turvapaikanhakija voidaan käännyttää maasta. Valituksen tekemiseen saa julkista oikeusapua. Päätöksestä voi valittaa ainoastaan, jos saadaan valituslupa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valituslupaa on haettava 14 päivän kuluessa toisen kielteisen päätöksen saamisesta. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen käännytys voidaan panna täytäntöön, vaikka valitusprosessi korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi kesken. Käännytyspäätöksen täytäntöönpanokieltoa voi hakea hallintooikeudelta. Ensimmäisen negatiivisen päätöksen jälkeen turvapaikanhakija on oikeutettu julkiseen oikeusapuun. Kotimajoittaja voi kuitenkin halutessaan olla tukena ja esimerkiksi kannustaa edelleen tuomaan esille kaikki 44

seikat, jotka voivat tukea turvapaikkapäätöksen saamista. Maahanmuuttovirasto muistuttaa kotimajoittajia siitä, että osa turvapaikanhakijoista tulee saamaan toisenkin kielteisen päätöksen. Tähän on hyvä varautua henkisesti. Työperäinen oleskelulupa Turvapaikanhakijat, kuten muutkin ulkomaalaiset, voivat hakea oleskelulupaa myös esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella. Muu oleskelulupahakemus voi olla vireillä samanaikaisesti turvapaikkahakemuksen kanssa. Kotimajoittaja voi halutessaan esimerkiksi auttaa turvapaikanhakijaa löytämään sellaista työtä, jonka perusteella työperäistä oleskelulupaa voi hakea. Lisätietoa työperäisestä oleskeluluvasta löytyy Maahanmuuttoviraston sivuilta. 6.2. Turvapaikkapäätökset ja kotimajoituksen päättyminen Oleskelulupa Oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle annetaan kuntapaikka. Tämän jälkeen vastuu palveluista siirtyy vastaanottokeskuksesta kunnalle, eikä turvapaikanhakija voi siis enää hakea vastaanottokeskuksesta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita tai saada vastaanottorahaa. Lisätietoa vastaanottokeskuspalveluiden päättymisestä löytyy Maahanmuuttoviraston sivuilta. Käytännössä kotimajoituksessa olevan turvapaikanhakijan kuntapaikka on määräytyy majoittajan asuinkunnan mukaan. Jos oleskeluluvan saaneella ei ole vakituista toimeentuloa tai asuntoa, kunta on velvollinen huolehtimaan hänen viimesijaisesta toimeentulostaan asumisesta, vaatetuksesta, ruoasta ja terveydenhuollosta. Majoituksen jatkaminen tai esimerkiksi aterioiden tarjoaminen oleskeluluvan 45

saaneelle ei siis ole kotimajoittajan velvollisuus, vaan kunnan on huolehdittava kaikkien kuntalaisten toimeentulon edellytyksistä. Kotimajoittaja voi edelleen auttaa oleskeluluvan saanutta haluamallaan tavalla. Monet kotimajoittajat ovat halunneet olla apuna esimerkiksi asunnon vuokraamisessa tai töiden etsimisessä, mutta useissa kunnissa on myös järjestöjä, jotka tekevät tämänkaltaista työtä. Paikallisryhmästä, valtakunnallisilta koordinaattoreilta ja Kotimajoitusverkoston hankkeen työntekijöiltä voi kysyä vinkkejä alueellasi toimivista järjestöistä ja toimijoista. Kielteinen turvapaikkapäätös Jos turvapaikanhakija ei saa valituslupaa tai jos korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen, kielteinen turvapaikkapäätös on lopullinen. Tässä vaiheessa Kotimajoitusverkoston toimintaan kuuluva kotimajoittaminen päättyy. Poliisi antaa kielteisen päätöksen tiedoksi turvapaikanhakijalle ja kertoo samalla maasta poistamisen vaihtoehdoista. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi hakea vapaaehtoisen paluun tukea, josta kerrotaan lyhyesti tämän luvun viimeisessä kohdassa. Turvapaikkapäätöksen ilmoittamisen jälkeen vastaanottopalvelut päättyvät yleensä 30 päivän kuluttua. Tämän jälkeen turvapaikanhakija ei siis enää saa vastaanottokeskuksen palveluita, kuten vastaanottorahaa tai sosiaali- ja terveyspalveluita. Turvapaikanhakija ei myöskään voi enää palata vastaanottokeskukseen asumaan. Lisätietoa vastaanottokeskuspalveluiden päättymisestä löytyy Maahanmuuttoviraston sivuilta. Poliisin antamasta tiedoksiannosta alkaen kotimajoittajan ja turvapaikanhakijan kannattaa varautua siihen, että jos turvapaikanhakija ei itse noudata päätöstä, poliisi poistaa hänet maasta. Poliisi tarvitsee maasta poistamiseen täytäntöönpanokelpoisen käännytyspäätöksen. Täytäntöönpanokieltoa voi hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Jos turvapaikanhakija on saanut lopullisen täytäntöönpanokelpoisen kieltei- 46

sen päätöksen, poliisin lakisääteinen tehtävä on poistaa hänet maasta. Poliisi ei aina voi ilmoittaa tarkkaan, milloin maasta poistaminen tapahtuu. On mahdollista, että turvapaikanhakijaa tullaan hakemaan kotimajoittajan luota, ja poliisilla voi olla tätä varten kotietsintälupa. Jos turvapaikanhakija katoaa kotimajoittajan luota kesken turvapaikanhakuprosessin, siitä tulee ilmoittaa vastaanottokeskukseen. Mikäli turvapaikanhakija katoaa kielteisen päätöksen saatuaan, kotimajoittaja ei ole velvollinen ilmoittamaan siitä poliisille. Halutessaan hän voi näin tehdä, mutta ilmoittaminen ei poliisin mukaan välttämättä estä mahdollista kotietsintää. Kotimajoittaja ei saa estää viranomaista tekemästä työtään, mutta hänellä ei myöskään ole velvollisuutta auttaa löytämään kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Ihmiset pysyvät samoina, oli turvapaikkapäätös mikä tahansa. Mikäli sekä kotimajoittaja että kotimajoittujat niin haluavat, yhteiseloa voidaan jatkaa yhdessä sovituin säännöin myös kielteisen päätöksen saamisen jälkeen. Ns. paperittomana Suomessa oleskelevan majoittaminen ei ole laitonta. Kotimajoitusverkosto on Maahanmuuttoviraston yhteistyökumppani turvapaikanhakijoiden majoittamiseen liittyvässä toiminnassa, joten kun turvapaikanhakijastatus menetetään, majoittaminen ei enää kuulu Kotimajoitusverkoston toiminnan piiriin. Ymmärrämme, että tilanne voi olla molemmille osapuolille vaikea. Paikallisryhmä, valtakunnalliset koordinaattorit ja hankkeen työntekijät auttavat, neuvovat ja tukevat molempia osapuolia parhaansa mukaan myös majoituksen päättyessä. Kannustamme kotimajoittajaa ja -majoittujaa olemaan yhteydessä vastaanottokeskukseen ja keskustelemaan vaihtoehdoista jo turvapaikkaprosessin aikana. 47

Käännytyksen turvaamistoimet Turvapaikanhakijalle voidaan määrätä ilmoittautumis- tai asumisvelvollisuus vastaanottokeskuksessa tai hänet voidaan ottaa säilöön maasta poistamisen turvaamiseksi. Kaikille turvapaikanhakijoille niitä ei määrätä. Poliisi kertoo määräämistään turvaamistoimista ja niiden sisältämistä velvoitteista turvapaikanhakijalle hänen ymmärtämällään kielellä. Velvoitteiden noudattamista valvovat viranomaiset, eikä kotimajoittajalla ole velvollisuutta ilmoittaa poliisille esimerkiksi jos kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut majoittuja päättäisi velvoitteesta huolimatta jättää ilmoittautumatta vastaanottokeskukseen. Säilöönottopäätös on valituskelpoinen, ja se on tehtävä kirjallisesti. Vapaaehtoinen paluu Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi hakea vapaaehtoisen paluun tukea koko hakemusprosessin ajan. Vapaaehtoisesta paluusta jaetaan tietoja vastaanottokeskuksissa, ja siitä voi lukea myös Maahanmuuttoviraston sivuilta. Tukea haetaan siitä vastaanottokeskuksesta, jossa turvapaikanhakija on kirjoilla. Jos turvapaikanhakija ei ole enää kirjoilla vastanottokeskuksessa, tukea haetaan suoraan Maahanmuuttovirastolta. 48

Nina Lindfors 7. Liitteet 1. Esimerkkejä majoittajalta kysyttävistä haastattelukysymyksistä Perustiedot ja tausta Minkälaiseen tilaan turvapaikanhakija majoittuisi luonasi? Onko sinulla aikaisempaa kokemusta turvapaikanhakijoista tai maahanmuuttajista? Ketä kodissasi asuu? Millaista arkenne on? Oletko itse asunut vieraassa kulttuurissa pidempiä aikoja? 49

Odotukset ja toiveet Mikä sai sinut kiinnostumaan kotimajoituksesta? Mitä odotat arjelta turvapaikanhakijan kanssa? Minkälaisen henkilön/perheen haluaisit kotiisi asumaan ja miksi? Minkälainen henkilö/perhe olisi sinulle hankala majoittuja ja miksi? Minkälaista tukea toivoisit saavasi toimiessasi kotimajoittajana? Millä elämän osa-alueella sinun on vaikea tehdä kompromisseja majoittajana? Esimerkiksi siisteys, vuorokausirytmi, ruokailutavat jne. Käytännön tilanteet Miten yleensä toimit vaikeissa ihmissuhdetilanteissa? Miten ratkaiset vaikeat tilanteet? Miten yleensä reagoit ns. epätäydellisyyteen? Onko sinulle vaikeaa, jos joku kodissasi asuva hoitaa käytännön asioita eri tavalla kuin sinä? Onko sinun helppo ilmaista tunteita? Onko sinun helppo ottaa vaikeita asioita puheeksi? 2. Esimerkki kotimajoittajan ja kotimajoittajan välillä solmittavasta sopimuksesta Kirjallinen sopimus kotimajoittajan ja majoittujan välillä on täysin vapaaehtoinen, eivätkä kaikki koe sitä tarpeelliseksi. Mikäli haluatte tehdä sopimuksen, voitte käyttää pohjana tätä sopimusta tai kirjoittaa kokonaan uuden. 50

Asuinsopimus Majoittaja puhelin Turvapaikanhakija puhelin kotimajoitusosoite Kotimajoitus perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Turvapaikanhakijalle ei kuulu työvelvoitetta. Majoittaja ja majoittuja ovat kuitenkin sopineet, että he jakavat seuraavia kotitöitä: Turvapaikanhakija ei maksa vuokraa. Turvapaikanhakija ostaa omat ruokansa ja muut henkilökohtaiset tarvikkeensa. Majoittajalla ei ole ylläpitovelvoitetta turvapaikanhakijan suhteen. Majoittaja ja majoittuja ovat sopineet, että majoittuja osallistuu asumisen kustannuksiin seuraavasti (vesimaksu, sähkölasku tms): Turvapaikanhakija ja majoittaja ovat sopineet seuraavista talon säännöistä, joita tulee noudattaa: Tilat (jaettu ja yksityinen) Tupakointi, alkoholin tai muiden päihteiden käyttö kodissa Ruoka ja siihen liittyvät rajoitukset Pyykkihuolto

Yleinen siisteys Vieraat ja yövieraat Hiljaisuus Lasten hoito ja kasvatus Korvausvelvollisuus jonkun asian särkyessä Muuta Majoittajalla ja turvapaikanhakijalla on oikeus yksityisyyteen. Valokuvien tai muun tiedon, josta turvapaikanhakija tai majoittaja on tunnistettavissa jakamisesta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sovitaan yhdessä ja etukäteen. Majoittaja ja turvapaikanhakija voivat purkaa sopimuksen ilman rangaistusta tai maksua. Asiasta tulee ilmoittaa toiselle osapuolelle mahdollisimman hyvissä ajoin. Ongelmien ilmaantuessa ottakaa aina välittömästi yhteyttä Kotimajoitusverkoston tukihenkilöön. Tukihenkilön yhteystiedot: Vastaanottokeskuksella on tiedot majoittajasta ja majapaikasta. Turvapaikanhakijalla säilyy oikeus palata vastaanottokeskukseen. Vastaanottokeskuksen työntekijän yhteystiedot:

Kotimajoitusverkosto koordinoi turvapaikanhakijan kotimajoitusta, joten verkoston koordinoima majoitus päättyy turvapaikkapäätökseen. Verkosto kannustaa kuitenkin ihmisiä toimijuuteen ja itsenäiseen päätöksentekoon suhteessa majoituksen jatkamiseen. Verkosto ei ole sopimuksessa osapuolena. Verkosto antaa tukea ja tietoa sekä majoittajalla että turvapaikanhakijalle myös turvapaikkapäätöksen jälkeen riippumatta siitä, saako turvapaikanhakija oleskeluluvan vai ei. Aika ja paikka: Allekirjoitukset: Majoittaja Turvapaikanhakija

Nina Lindfors