iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet Urban Zone () Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä Vaasan Road Show 20.3.2013 Luonnosvaiheen tuloksia! Erikoistutkija Mika Ristimäki, tutkija Maija Tiitu, Tutkija Ville Helminen SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja TTY / Verne liikenteen tutkimuskeskus
Seminaarin ohjelma 9.00 aamukahvi 9.30 Urban Zone: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Vaasan seudulla (Mika Ristimäki ja Maija Tiitu, SYKE & Hanna Kalenoja, TTY Verne) - Yhdyskuntarakenteen vyöhykemenetelmän tiivis kuvaus - Yhdyskuntarakenteen kehitys Vaasan seudulla - Liikkumistottumukset yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä 10.30 Ryhmäkeskustelu 2-3 pienryhmässä 11.15 Ryhmäkeskustelujen tiivis purku ja yleiskeskustelu vyöhykemenetelmän kehittämisestä 12.00 Urban Zone osuus päättyy 12-13 lounas 13.00 Yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittaminen (Airix Ympäristö, Kimmo Vähäjylkkä) 13.50 MAL-verkoston tuoreet tuotokset ja tulevat asiat 14.30 Tilaisuus päättyy
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit Jalankulkuvyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat a) joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana b) kävelyetäisyyteen pysäkille Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki
4
Applications City of Oulu 2010 Oulu source: City of Oulu 2010 18.10.2012 UF Leo Kosonen
UF Project 13.8.2012 UF Leo Kosonen
UF project Four Cities 1960 Walking Cities Walking City Walking City Walking- and Transit City Walking and Transit City 13.8.2012 UF Leo Kosonen
Jalankulkuvyöhykkeet A. Keskustan jalankulkuvyöhyke 1-2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke B. Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke asukas- ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Keskustan reunavyöhyke keskustan jalankulkuvyöhykettä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys erittäin hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa ja pienissä kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite
Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke tarjonnaltaan paras joukkoliikennevyöhyke vuorotiheys max 5-10 - 15 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m B. Joukkoliikennevyöhyke vyöhyke, jolla on hyvä palvelutaso vuorotiheys max 15-30 min, etäisyys pysäkille max 250-400 m C. Seudullinen joukkoliikennevyöhyke vain pääkaupunkiseudun sisemmällä ja ulommalla kehysalueella joukkoliikenne ei palvele ensisijaisesti paikallisyhteyksillä kunnan sisällä vaan pääosin pidempimatkaista ylikunnallista yhteystarvetta vuoroja vähintään kerran tunnissa, etäisyys pysäkille vähintään 250-500 m Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet Suuri tai kohtalainen aluetehokkuus melko suuri asukas-, asuntokunta- ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia
Autovyöhykkeet A. Taajaman autovyöhyke taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajaman ulkopuolinen autovyöhyke taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas- ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi tavoitteena on laatia vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen analysoinnin ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa laadittavan suunnittelumenetelmän avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa tavoitteena on laatia suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa melko pienellä työllä esimerkiksi kunnissa, maakuntien liitoissa, ELY-keskuksissa, Liikennevirastossa sekä muissa suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyvässä vaikutusten arvioinnissa Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Urban Zone kehitystyön päätulokset 2011-2013 Vyöhykemenetelmä laajennetaan valtakunnalliseksi ( 34 ks + muu Suomi) 2012: 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa raportti ( www.ymparisto.fi/ykr ) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys 1980-2010 sekä YKRkartasto ( Mitä tapahtunut?). Teemaraportti 34 kaupunkiseudun kehityksestä ( Miksi tapahtunut?) Yhdyskuntarakenne Suomessa 2030 ( 34 ks + muu Suomi) 2013: Tutkimusraportti, 34 kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys 2035. 2013: 15 kaupunkiseudun tulevaisuusinventointi osana hankeen kaupunkiseuturaportteja Suunnitteluvälineen toteutus Yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevien mitoitusarvojen määrittäminen, kynnysarvoja suunnitteluun. 2013: suunnittelumenetelmän kokoaminen opasmuotoon Case-kohteet ja niiden raportointi 2012, 2013:Vyöhykesuunnittelun case-kohdetutkimuksia mm. Helsingin seudun erillistarkastelut, monikeskuksisuus ja poikittaisliikenne, Uudenmaan maakuntakaavaluonnos Vyöhykkeiden visualisointi ja rakennetun ympäristön analyysi Suunnitteluvälineen tueksi alakeskusten laatuanalyysi. Elävät kaupunkikeskukset SY julkaisu 2013 Kytkeytyminen eri suunnittelukohteisiin 2011-2013: tulokset osana rakennemalleja, liikennejärjestelmäsuunnitelmia, ja kaavoituskohteita. Liittäminen osaksi YKR-järjestelmää, avoimeen käyttöön (2013)
Yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelun kehitystyö Kuopion malli, 1 metopolialueen kehitys, AC - kahdeksan kaupunkiseutua, Urban Zone UF, Urban Fabrics ( TEKES, kunnat, yrityksiä, SYKE) YRAVA ( Yhdyskuntarakenteen vaikutusten arviointiopas, YM:lle, SYKE-Airix, TTY) Katumetro I ja II ( Hki-Lahti käytävä, PKS Tukholma Suurkaupunkivertailu YKR vyöhykkeillä, HY-SYKE) Lahden YK vaikutusten arviointi Kotka-Haminan kehityskuvan vaikutusten arviointi MAL-verkko ( -Roadshow) -näyttely Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Urban Zone aluejaot Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden ryhmät Kaupunkiseutujen vaikutusalueet Etäisyysperusteiset alueet Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 YKR-keskustaajaman väestö 2010 YKR-keskustaajaman työpaikat 2007 Helsinki 1 145 755 609 945 Tampere 309 126 143 399 Turku 249 707 118 151 Oulu 182 981 79 763 Lahti 115 222 49 583 Jyväskylä 114 759 52 684 Pori 90 969 38 917 80 000 asukasta Kuopio 81 144 39 078 35 000 työpaikkaa Hyvinkää-Riihimäki 69 692 27 757 Vaasa 64 181 35 445 Joensuu 62 607 28 204 Kotka-Hamina 54 283 22 376 Lappeenranta 53 869 24 661 Kouvola 49 976 21 986 Rovaniemi 49 412 20 804 Hämeenlinna 48 867 24 167 40 000 asukasta Seinäjoki 45 228 21 140 20 000 työpaikkaa Kemi-Tornio 44 554 15 331 Porvoo 37 174 14 341 Mikkeli 35 881 17 307 Kokkola 34 765 16 156 Lohja 33 586 13 103 Rauma 33 256 16 098 Kajaani 30 581 12 838 Salo 30 451 18 378 25 000 asukasta Imatra 29 337 10 490 10 000 työpaikkaa Savonlinna 23 170 9 910 Forssa 22 649 10 958 Pietarsaari 20 900 10 469 Varkaus 20 379 9 527 Raahe 19 061 9 929 Heinola 17 710 5 883 Valkeakoski 16 898 7 646 Iisalmi 15 727 7 480
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 YKR-keskustaajaman väestö 2010 YKR-keskustaajaman työpaikat 2007 Helsinki 1 145 755 609 945 Tampere 309 126 143 399 Turku 249 707 118 151 Oulu 182 981 79 763 Lahti 115 222 49 583 Jyväskylä 114 759 52 684 Pori 90 969 38 917 80 000 asukasta Kuopio 81 144 39 078 35 000 työpaikkaa Hyvinkää-Riihimäki 69 692 27 757 Vaasa 64 181 35 445 Joensuu 62 607 28 204 Kotka-Hamina 54 283 22 376 Lappeenranta 53 869 24 661 Kouvola 49 976 21 986 Rovaniemi 49 412 20 804 Hämeenlinna 48 867 24 167 40 000 asukasta Seinäjoki 45 228 21 140 20 000 työpaikkaa Kemi-Tornio 44 554 15 331 Porvoo 37 174 14 341 Mikkeli 35 881 17 307 Kokkola 34 765 16 156 Lohja 33 586 13 103 Rauma 33 256 16 098 Kajaani 30 581 12 838 Salo 30 451 18 378 25 000 asukasta Imatra 29 337 10 490 10 000 työpaikkaa Savonlinna 23 170 9 910 Forssa 22 649 10 958 Pietarsaari 20 900 10 469 Varkaus 20 379 9 527 Raahe 19 061 9 929 Heinola 17 710 5 883 Valkeakoski 16 898 7 646 Iisalmi 15 727 7 480 Vaasan kaupunkiseutu osa keskisuuri 2. luokkaa. Osa luvuista ks luokan mukaan
Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa Väliraportti ladattavissa www.ymparisto.fi/ykr Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
YKR-kaupunkiseutujen vaikutusalueet sekä niiden ryhmittely Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 Vyöhykekriteerit metropolialueen ulkopuolella Vyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Kriteeri ruudut, jotka ovat enintään noin 1 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta joukkoliikenteen ja kaupan palvelutasoon sekä asukas- ja työpaikkamääriin perustuvassa paikkatietoanalyysissä esiin nousevat toimintojen keskittymät keskustan reunavyöhyke ruudut, jotka ovat 1 2,5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta intensiivinen joukkoliikennevyöhyke ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 15 min (Turku ja Tampere 10 min), kävelyetäisyys enintään 250 m joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muut taajamat taajaman ulkopuolinen alue ruudut, joissa joukkoliikenteen vuoroväli enintään 30 min, kävelyetäisyys enintään 250 m bussipysäkille taajama-alueet, jotka eivät täytä muiden vyöhykkeiden kriteerejä kaupunkiseudun vaikutusalueen muut taajamat, joille ei ole määritelty vyöhykeluokkaa YKR-taajaman ulkopuoliset ruudut
Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
10 000 Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Seinäjoki 2 000 1 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010
10 000 9 000 Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista Yhdyskuntarakenne hajautuu voimakkaasti Vaasan kaupunkiseudun kaavan lievealueilla 8 000 7 000 Kotka-Hamina 6 000 Hyvinkää-Riihimäki Vaasa 5 000 Joensuu Lappeenranta Kouvola 4 000 Rovaniemi Hämeenlinna 3 000 Seinäjoki 2 000 1 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010
asukasta 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Sisempi ydinalue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sisempi ydinalue 1985 1990 1995 2000 2005 2010 jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke asukasta 10 000 Ulompi ydinalue 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke Ulompi ydinalue 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1985 1990 1995 2000 2005 2010 joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen vyöhyke
asukasta 14 000 Kehysalue 100 % Kehysalue 12 000 10 000 90 % 80 % 70 % 8 000 6 000 60 % 50 % 40 % 4 000 30 % 2 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 20 % 10 % 0 % 1985 1990 1995 2000 2005 2010 autovyöhyke muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke autovyöhyke muu taajama taajaman ulkopuolinen vyöhyke
asukasta/ha työpaikkaa/ha 55,0 Asukastiheys 55,0 Työpaikkatiheys 50,0 50,0 45,0 45,0 40,0 40,0 35,0 35,0 30,0 30,0 25,0 25,0 20,0 20,0 15,0 15,0 10,0 10,0 5,0 5,0 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue
Etäisyys keskustasta selittää 9,0 % joukkoliikennevyöhykkeen asukastiheyden vaihteluista Vaasan kaupunkiseudulla ei ole nähtävissä selkeitä keskustaetäisyyden kynnysarvoja, joissa joukkoliikennevyöhykk een asukastiheys laskisi äkisti Deviance explained = 9%
0,55 0,50 0,45 0,40 0,35 Aluetehokkuus 24% 22% 20% 18% 16% 14% Yli 75-vuotiaiden osuus 0,30 12% 0,25 10% 0,20 8% 0,15 6% 0,10 0,05 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke koko alue 4% 2% 0% 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue
Moniautoisten asuntokuntien osuus Autottomien asuntokuntien osuus 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 0% 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke autovyöhyke muu taajama muu taajama taajaman ulkopuolinen alue taajaman ulkopuolinen alue koko alue koko alue
Moniautoisten asuntokuntien osuus autovyöhykkeellä Autottomien asuntokuntien osuus joukkoliikennevyöhykkeellä 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 10% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 Vaasa Kotka-Hamina Kouvola Hämeenlinna Kaikki kaupunkiseudut Joensuu Lappeenranta Rovaniemi Seinäjoki 15% 10% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 Vaasa Kotka-Hamina Kouvola Hämeenlinna Joensuu Lappeenranta Rovaniemi Kaikki kaupunkiseudut
Alustavia tuloksia yhdyskuntarakenteesta Vaasan seudulta Monipuolisia alakeskuksia vain Mustasaari, kaupan suuryksiköitä ja pieniä lähipalvelukeskuksia Autovyöhykkeen kehitys poikkeuksellisen voimakasta Joukkoliikennevyöhykkeen alhainen tehokkuus, heikot nauharakenteet Lapsiperheiden kohtuullisen suuri osuus selittää osan tuloksista Maapolitiikka ydinalueella vs. kehysalueilla Voimakasta autokaupunkikehitystä erityisesti kehysalueella 2030? monipuoliseen yhdyskuntarakenteeseen perustuvan Vaasan ydinalueen laajentuminen? Riittääkö elinvoimaa alakeskusten ja joukkoliikennevyöhykkeiden täydennysrakentamiseen samaan aikaan? Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi Suunnittelukäyttöön soveltuvia mitoitusarvoja Asuminen ja työpaikat - asukastiheys - asuntokunnan keskikoko - asumisväljyys - yli 75-vuotiaiden osuus - työpaikkatiheys Liikkumistottumukset - autonomistus - kulkutapajakauma - henkilöautosuorite
Matkat omassa elinpiirissä Keskivertosuomalaisen liikkumisen jalanjälki harrastusmatkat 1 muut vapaaajan matkat 9 työperäiset matkat 7 vierailumatka 7 ostos- tai asiointi - 1 opiskelutai koulumatkat 0,4 1 056 matkaa pitkät matkat 26 21 000 kilometriä harrastusmatkat 127 vierailumatkat 112 opiskelu- - tai koulumatkat 69 muut vapaaajan matkat 147 matkat omassa elinpiirissä 1 030 työperäiset matkat 205 ostos tai asiointi 369 muut vapaaajan matkat 5 200 km harrastusmatkat 300 km pitkät matkat 11 300 km työperäiset matkat 3 350 km vierailumatkat 2 100 km matkat omassa elinpiirissä 9 700 km ostos tai asiointi 370 km opiskelu tai koulumatka 75 km muut vapaaajan matkat 1 600 km harrastusmatkat 1 000 km vierailumatkat 1 400 km opiskelutai koulumatka 400 km lähtötiedot: Liikennevirasto, Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011 työperäiset matkat 2 800 km ostos tai asiointi 2 500 km
Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta työpaikka koti päivittäistavarakauppa vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %.
alueelliset aineistot HLT 2010-11 Liikkumista koskevat tunnusluvut - perusaineistojen havaintomäärät (vastaajien määrä) 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 metropolialue 3314 suuret kaupunkiseudut 1837 keskisuuret kaupunkiseudut 1 keskisuuret kaupunkiseudut 2 pienet kaupunkiseudut 1 pienet kaupunkiseudut 2 muut 2401 1901 907 605 1340 Oulun HLT 2009 5040 Jyväskylän HLT 2009 Lahden HLT 2010 3130 4440 HSL 2007-2008 20180 Turun HLT 2008 Tampereen HLT 2004-05 2800 2600
Liikkumista koskevat aineistot HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n= 2 400) Oulun alueellinen HLT 2009 (n=5 000) Jyväskylän alueellinen HLT 2009 (n=4 400) Lahden alueellinen HLT 2010 (n= 3 100) HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 900) HLT 2010-11: sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=900) HLT 2010-11: taajamakokoluokat 1-3, taajaman ulkopuolinen alue (n=1 300) Lisäksi käytettävissä on ajoneuvokannan hallinta- ja ennustemallin käyttöön saatuja mittarilukematietoja noin 40 %:sta henkilöautokannasta. HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 800) Turun alueellinen HLT 2008 (n=2 800) Tampereen alueellinen HLT 2004-05 (n=2 600) Tampereen alueellinen HLT 2012 (tammikuu 2012) HLT 2010-11: sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=600) HSL 2007-2008 (n=20 200) HLT 2010-11: sisempi ja ulompi ydinalue (n=3 300)
Liikennesuorite eri kaupunkiseuturyhmissä 0 5 10 15 20 25 30 metropoli 1,1 0,8 4,7 19,9 suuret kaupunkiseudut 1,1 0,8 1,5 20,5 keskisuuret 1 keskisuuret 2 pienet 1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,6 0,4 22,0 22,6 23,4 pienet 2 0,8 0,5 0,4 25,2 muut 0,8 0,6 0,7 28,6 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla
maaseutumain en reuna-alue kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue Kulkutapajakauma keskisuurilla kaupunkiseuduilla - Vaasa, Joensuu, Kotka-Hamina, Lappeenranta, Kouvola, Rovaniemi, Hämeenlinna ja Seinäjoki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 39 % 9 % 46 % 3 % keskustan reunavyöhyke 22 % 17 % 57 % 1 % joukkoliikennevyöhyke 18 % 13 % 63 % 3 % autovyöhyke 11 % 10 % 74 % 2 % joukkoliikennevyöhyke 22 % 11 % 59 % 3 % autovyöhyke 13 % 10 % 74 % 3 % autovyöhyke 13 % 6 % 78 % 2 % luokittelematon taajama 12 % 5 % 74 % 3 % taajaman ulkopuolinen alue 13 % 5 % 71 % 4 % luokittelematon taajama 14 % 6 % 78 % 0 % taajaman ulkopuolinen alue 8 % 4 % 74 % 2 % jalan pyörällä autolla joukkoliikenteellä muu
Kulkutapajakauma Oulun seudulla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 37 % 26 % 32 % 5 % sisempi ydinalue keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 27 % 23 % 19 % 8 % 19 % 26 % 62 % 54 % 44 % 3 % 8 % 7 % joukkoliikennevyöhyke 19 % 21 % 52 % 7 % autovyöhyke 14 % 20 % 64 % 1 % ulompi ydinalue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke 31 % 23 % 14 % 13 % 11 % 19 % 13 % 23 % 50 % 54 % 67 % 66 % 7 % 1 % 6 % 4 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 30 % 10 % 56 % 3 % intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 21 % 12 % 61 % 7 % kehysalue joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama 10 % 11 % 15 % 15 % 15 % 17 % 73 % 71 % 64 % 2 % 3 % 4 % maaseutumainen reuna-alue taajaman ulkopuolinen alue muu taajama taajaman ulkopuolinen alue 6 % 11 % 16 % 8 % 9 % 13 % 72 % 77 % 68 % 11 % 3 % 6 % jalan pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä
maaseutumai nen reunaalue kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue Liikennesuorite keskisuurilla kaupunkiseuduilla - Vaasa, Joensuu, Kotka-Hamina, Lappeenranta, Kouvola, Rovaniemi, Hämeenlinna ja Seinäjoki henkilökm henkilöautolla/asukas 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 keskustan jalankulkuvyöhyke 12,7 keskustan reunavyöhyke 18,4 joukkoliikennevyöhyke 17,9 autovyöhyke 20,6 joukkoliikennevyöhyke 12,3 autovyöhyke 23,4 taajaman ulkopuolinen alue 18,6 autovyöhyke 30,0 luokittelematon taajama 26,7 taajaman ulkopuolinen alue 28,9 luokittelematon taajama 27,4 taajaman ulkopuolinen alue 42,0
Liikennesuorite Oulun seudulla (henkilökm/asukas) 0 5 10 15 20 25 30 35 sisempi ydinalue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 4,4 6,5 13,0 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 7,7 joukkoliikennevyöhyke 7,6 ulompi ydinalue autovyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke 11,9 11,7 12,3 15,6 autovyöhyke 15,1 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 11,8 kehysalue intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke 15,1 16,4 autovyöhyke 19,3 muu taajama 20,2 maaseutumainen reuna-alue taajaman ulkopuolinen alue muu taajama taajaman ulkopuolinen alue 18,9 22,9 29,0 jalan pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä
Liikkumistottumukset vyöhykemenetelmän valossa Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeet suosivat jalan ja pyörällä liikkumista jalankulun ja pyöräilyn osuus matkoista suuri henkilöautosuoritteet pienempiä kuin muilla vyöhykkeillä Alakeskukset osana kaupunkirakennetta hyvä palvelutarjonta lyhentää matkojen pituutta alakeskusten vaikutusalueilla vaikuttaa erityisesti nuorten aikuisten ja iäkkäiden liikkumismahdollisuuksiin (ryhmät joissa moniautoisten talouksien osuus pieni) Autovyöhykkeillä suurimmat henkilöautosuoritteet autovyöhykkeillä ja taajaman ulkopuolisilla alueilla päivittäin henkilöautolla liikuttujen kilometrien määrä on suurin Kehysalue on alueryhmänä ongelmallisin vain vähän reaalisia mahdollisuuksia palvelujen ja joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen
Ryhmätyön kulku Kolme ryhmää 20 min keskusteluaikaa kukin ryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka esittelee lopuksi ryhmäkeskustelun tulokset (noin 5 minuutin purku) näkökulmana sekoittunut kaupunkirakenne ja monikeskuksisuus Monikeskuksisuus ja alakeskukset Vaasan seudulla Vyöhykemenetelmässä Vaasan kaupunkiseudulta tunnistettu alakeskuksena ainoastaan Mustasaari - Mitkä ovat merkittävimmät lähipalvelukeskukset? - Painotetaanko palvelujen sijoittumisen suunnittelussa enemmän keskustan reunavyöhykettä vai alakeskuksia? - Tukeeko kaupan rakenne alakeskuksia Vaasan seudulla? - Mitkä ovat täydennysrakentamisen kannalta potentiaalisimmat vyöhykkeet Vaasan seudulla?