Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013, välirapork ilmestyi keväällä 2010
Pellolta kulkeutuu enemmän fosforia Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa 2.5 P loss kg ha 1 yr 1 2 1.5 1 0.5 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Suomi Tanska Norja Ruotsi Svendsen LM, &Kronvang B (1991), Rekolainen et al. (1997), Vagstad et al. (2000, 2001), Ulén et al. (2007), Heckrath et al. (2008)
Peltoalasta ympäristötukijärjestelmän piirissä Val$ontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 175/2008
Maatalouden kuormitukseen vaiku@aa Luonnonolot (maaperä, topografia, sateisuus, lämpö$la ) Etelä- Suomessa maaperä herkäs$ erodoituvaa Tuotantosuunta, tapa ja intensiteek Viljanviljely lisääntynyt ja alueellises$ eromunut karjataloudesta Suorakylvö yleistynyt (2008: > 1600 km 2 ) Typpitase: 67,5 kg ha 1 (1995-1999) - > 43,1 kg ha 1 (2007-2008 ), 36 % Fosforitase: 13,0 kg ha 1 (1995-1999) - > 4,7 kg ha 1 (2007-2008), 64 % Maan kasvukunto saamanut heiketä Maatalouspoli$ikka ja markkina$lanne Kesannoin$säädökset EU:n maatalouspoli$ikka vs. EU:n ympäristöpoli$ikka Ympäristötoimet Maatalouden ympäristötuki (1995 ) NitraaKdirek$ivi Ympäristöohjelmat Vesipoli$ikan puitedirek$ivi: Monet maatalouden kuormimamat vedet hyvässä $lassa vasta 2027 Val$oneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015: Maatalouden ravinnekuormitusta vähennemävä kolmanneksella vuosien 2001 2005 tasosta Bal$c Sea Ac$on Plan: Suomen vähennemävä 150 t a 1 P ja 1200 t a 1 N Bal$c Sea Ac$on Summit 2010: Saaristomeri hyvä $laan v. 2020 mennessä
Fosforin kierto Peltomaa Apa$iK 17 000 t a 1 Eroosio: Maa- aines P Väkirehu 2750 t a 1 * Huuhtoutuminen: Liuennut P 17 000 t a 1 Me Ko$eläimet Kuvat: S. Alasuutari, P. Ekholm, E. Jaakkola, S. Mi$kka, P. Valkama * = Karkea arvio, suuri vuotuinen vaihtelu Sato 550 t a 1
Karkeita maalajeja Pellot tasaisia Nurmia Nautoja LiuennuMa fosforia Savimaita Pellot kaltevia Erikoiskasveja Sikoja ja kanoja Fosforia maahiukkasten mukana Viljoja TiKe & Syke
Maalajeja ja maankorkeuksia Lounais- Suomessa
Peltojen fosforiluvun muutos 1986-2007 16 % Maaseutukeskuksien keskiarvot jaemuna karkeas$ valuma- alueimain Aineisto: Viljavuuspalvelu Oy Ekholm, Rankinen, Uusitalo, Vesikko, Rita, Sjöblom. 2010. Maan eroosio ja fosforikuormitus. Aakkula, Manninen, Nurro (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikumavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) VäliraporK. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2010.
Ekholm, Rankinen, Uusitalo, Vesikko, Rita, Sjöblom. 2010. Maan eroosio ja fosforikuormitus. Aakkula, Manninen, Nurro (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikumavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) VäliraporK. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2010.
Maatalouden fosforikuorman muutos vuosina 1985-2006 Jokien ainevirtaamista vähennemy teollisuuden, asutuksen ja metsätalouden kuormitus Virtaamana vaikutus tasamu Rankinen, Ekholm, Sjöblom, Rita, Vesikko. 2010. Ainevirtaamat valuma- alueilla ja niihin vaikumavat tekijät. Aakkula, Manninen, Nurro (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikumavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) VäliraporK. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2010.
Miksi maatalouden fosforikuormitus vähentynyt? Lannoitus vähentynyt Peltomaan fosforiluku pienentynyt Suurin lasku fosforikuormituksessa Pohjanmaalla, jossa myös peltojen fosforiluku pienentynyt eniten Eroosiontorjuntatoimet? Muokkauksen keventäminen ym. Nurmiviljely vähentää kuormitusta eroosioherkillä alueilla, mu@a saa@aa lisätä muilla alueilla
Miksi fosforikuormitus ei ole laskenut Varsinais- Suomessa Peltojen fosforiluku ei ole laskenut Erikoiskasviviljely? KoTeläintalous?
Maatalouden typpikuorman muutos vuosina 1985-2006 Jokien ainevirtaamista vähennemy teollisuuden, asutuksen ja metsätalouden kuormitus Virtaamana vaikutus tasamu Rankinen, Ekholm, Sjöblom, Rita, Vesikko. 2010. Ainevirtaamat valuma- alueilla ja niihin vaikumavat tekijät. Aakkula, Manninen, Nurro (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikumavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3) VäliraporK. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2010.
Miksi typpikuormitus on kasvanut? Peltoala on kasvanut Karjatalouden keski@yminen jatkunut Nurmiviljely? Maan lämpötla noussut Orgaanisen aineen hajoamisen kiihtyessä typen huuhtoutuminen saa@aa kasvaa Typpikuorman kasvu ongelmallista erityisest Itämeren kannalta
Yhteenveto ja suosituksia Ongelmia erityisest koteläintaloudessa ja erikoiskasvien viljelyssä Ravinteiden käy@ö - Lannoitusmäärä - Kuinka paljon ravinteita tarvitaan kannamavaan tuotantoon eri kasveilla ja eri maalajeilla? - Lanta (alueellinen keski@yminen) - - - - Levitystapa Kesannot ja luonnonhoitopellot vähentävät kuormitusta Maan- ja vesiensuojelussa olisi hyödynne@ävä niin ikivanhoja kuin upouusia menetelmiä Tietoa maatalouden kuormituksesta, eri vesiensuojelumenetelmien tehosta ja vesistövaikutuksista rii@ämä@ömäst