Soista voimaa vai soidinmenoja?

Samankaltaiset tiedostot
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Avosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services)

Avosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services)

Vapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen

SOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA. Kansalaispaneelin taustamateriaali

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely. Etelä-Pohjanmaan liitto 2016

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Soidensuojelu Suomessa

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Valtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Metsäpolitikkafoorumi

NATURA VERKOSTO

LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista

Suoseuran esitelmätilaisuus

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.

Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suostrategian toteutus, kommentteja

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden hiilivarastojen kehitys

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines. saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön?

Kuva: Seppo Tuominen

Soiden monikäyttö ja Zonation

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

MaaS-palveluiden potentiaali Suomessa tuloksia kansalaiskyselystä. Timo Liljamo

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

ZA5223. Flash Eurobarometer 290 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Kirjastopolku 5 B Lohja VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE 1.3.

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun asukkaiden näkemykset soiden käytöstä

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Monimuotoisuuden suojelu

SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Q1 Vastaajan sukupuoli

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Transkriptio:

Soista voimaa vai soidinmenoja? Kansalaisten ja maanomistajien suojeluasenteet ja maksuhalukkuus lisäsuojelusta Janne Artell, Ioanna Grammatikopoulou & Eija Pouta

ValuES-hanke Ekosysteemipalveluiden arvottamismenetelmien mahdollisuudet ja rajat: Integroidun arvottamiskehikon kehittäminen Potential and Pitfalls of Alternative Approaches to Ecosystem Service Valuation: Developing an Integrated Valuation Framework 2 7.12.2017

Tavoitteet Kartoittaa asenneilmapiiriä soidensuojelun ja turvetuotannon ympärillä Selvittää nykykehityksestä poikkeamisen taloudellisia arvoja arvoa tuottavat tekijät, erilaiset ryhmittymät Kyselyaineisto Taloustutkimuksen paneeli loppuvuodesta 201 Kysely testattu fokusryhmän (n 9) ja pilottikyselyn avulla (n 200) 1997 vastaajaa 3 7.12.2017

Oletus asenteiden aja arvojen jakautumisesta: Asennenelikenttä soiden suojelu ja turvetuotanto Suojeluarvot Kestävä biotalous Ei arvoa Resurssiarvo 7.12.2017

HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Soidensuojelu ja turvetuotantoasenteet kysely 201 (n 1997) Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavien soihin liittyvien väitteiden kanssa? 5 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä 3 En samaa tai eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Keskiarvo Kannatan soiden suojelua 1 38 3,10 Soita tulisi suojella nykyistä enemmän 28 8 3,72 Suoluonnon hyvällä tilalla on minulle erityisen suuri merkitys 1 31 37 11 5 3, Ojitetut suot tulisi palauttaa luonnontilaan 13 35 13 3,3 Soidensuojelu ja niiden taloudellinen hyödyntäminen ovat mielestäni yhtä tärkeitä asioita 11 25 9 3,1 Soiden suojelua on parempi lisätä muualla maassa kuin eteläisessä Suomessa 13 38 29 2,2 Suomessa suojellaan jo nyt riittävästi luontoa 7 18 21 32 2,5 Suot ovat muita luonnonympäristöjä vähemmän tärkeitä alueita 2 9 2 32 2,1 0 10 20 30 0 50 0 70 80 90 100 %

HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Soidensuojelu ja turvetuotantoasenteet kysely 201 (n 1997) Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavien kotimaiseen turvetuotantoon liittyvien väittämien kanssa? Mielestäni 5 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä 3 En samaa tai eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Keskiarvo Energiaomavaraisuudesta huolehtiminen on tärkeää Turpeenotto vaarantaa soiden kasvi- ja eläinlajeja Turpeenotto heikentää olennaisesti lähivesien laatua Turpeenotto heikentää olennaisesti mahdollisuuksia liikkua soilla 23 35 3 32 32 38 30 35 20 17 12 7 31 2 2,10 3,95 3,8 3,5 Turpeenotto vaarantaa marjasaaliit 19 3 30 13 3,52 Turpeenotto ja käyttö voimistavat merkittävästi ilmastonmuutosta Turpeen energiakäyttöä ei voida perustella energiaomavaraisuudella Turpeen käyttö energiantuotannossa on kannatettavaa Metsästysharrastus kärsii turpeen nostosta Turvetta voidaan ottaa soilta vaarantamatta ympäristöä 5 8 13 12 18 17 0 10 20 30 0 50 0 70 80 90 100 % 7.12.2017 28 7 3 38 32 23 21 17 18 9 11 11 3,28 3,0 3,02 2,91 2,0

Soidensuojelu ja turvetuotantoasenteet kysely 201 (n 1997) Ryhmittely (faktorointi ja klusterointi) Soiden suojelu ++ Suojeluarvot Turvetuotanto aiheuttaa ongelmia (n 5, %) Ei vahvaa kantaa Ei vahvaa kantaa JA Soidensuojelu hyödyntäminen (n 55, 28%) Suojelu muualla kuin Etelä- Suomessa Soiden suojelu JA omavarainen Omavarainen turve-energia + kestävä biotalous Ei ongelmatonta (n 5, %) Suojelu muualla kuin Etelä-Suomessa Omavarainen turve-energia ++ Resurssiarvo Ei haittaa ympäristölle tai ilmastolle ++ (n 21, 12%) 7 7.12.2017

Suuralueille jakautuminen Suojeluarvot (28%) Omavarainen kestävä biotalous (%) Suojeluarvot (21%) Ei vahvaa kantaa (2%) Omavarainen kestävä biotalous (35%) Resurssiarvo (18%) Ei vahvaa kantaa (2%) Resurssiarvo (13%) Suojeluarvot (30%) Omavarainen kestävä biotalous (31%) Suojeluarvot (29%) Omavarainen kestävä biotalous (32%) Ei vahvaa kantaa (30%) Resurssiarvo (10%) 8 7.12.2017 Ei vahvaa kantaa (30%) Resurssiarvo (8%)

Ryhmiin jakautuminen suon omistuksen mukaan 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kyllä Ei EOS 9 Suojeluarvot Omavarainen biotalous Resurssiarvo Ei vahvaa kantaa kestävä 0,0 % 20,0 % 5 10,0 % 0,0 % 10 Ojitettu, 5 Luonnontilainen, Molemmat, 5 Omistaa, ei tiedä, 0 Ei maanomistaja, 171 Omistettu suoalue täydennysehdotuksessa 9 7.12.2017 eos, 9

SUONOMISTAJAT (ei painotettu) n 23 Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien soidensuojeluun liittyvien väitteiden kanssa? 5 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä 3 En samaa tai eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Jättäisin arvokkaat suokohteet taloudellisen käytön ulkopuolelle omilla maillani joka tapauksessa 2 2 21 8 Voin vaikuttaa maitteni suojeluun halutessani 30 37 5 Metsästysoikeuksien säilyminen suojelualueilla on tärkeää 2 19 11 13 Tarjoaisin mielelläni suojeluun soveltuvia maita suojeltavaksi 21 Tiedän, mihin tahoon ottaa yhteyttä soiden suojeluun liittyen 1 18 Maillani on ennestään suojelemattomia, suojeluun soveltuvia suoalueita 8 1 28 0 10 20 30 0 50 0 70 80 90 100 %

Kansalaisten suojeluhalukkuus Vaikutukset eteläisen Suomen suoalueilla Hiilivarasto vähenee nykyisestä (voimistaen ilmastonmuutosta) Suolajiston monimuotoisuus Vedenlaadultaan heikentyneiden järvien määrä kasvaa Marjastukseen käytettävissä oleva luonnontilainen suoala Tilanne vuonna 2050 Nykykehitys Vaihtoehto Y Vaihtoehto Z vähenee 12% vähenee % vähenee 12 % heikkenee huomattavasti nykyisestä säilyy ennallaan heikkenee hieman nykyisestä 100 järveä 100 järveä 70 järveä 120 neliökilometriä 120 neliökilometriä 370 neliökilometriä Turpeen käytön muutos ja osuus kotimaisesta energiantuotannosta kasvaa nykyisestä 13 % osuus säilyy ennallaan 10 % osuus vähenee nykyisestä 7 % osuus Vaikutus verotukseenne vuosina 2017 202 11 7.12.2017 0 / vuosi 20 / vuosi 20 / vuosi (10 vuodessa (10 vuodessa (10 vuodessa yhteensä 0 ) yhteensä 200 ) yhteensä 200 ) Kannatan vaihtoehtoa ( ) ( ) ( )

Kustannustietoinen suojelija 39% Turvelähtöinen ratkaisu % Kallis ratkaisu hyvä, ei turpeelle 21 % Valintakokeen paljastamat ryhmät ja asenneryhmät Kustannuksista viis, ei turpeelle 1 % Suojeluarvot Suojeluarvot 57 % % 25 % 1% <1% Omavarainen kestävä biotalous 3 % 1 % 0% 19 % 1 % 8 % Resurssiarvo 50% 20 % 21 % 9 % 12 % 38 % 0% Ei vahvaa kantaa 3 % 18 % 13 % 13 % 13 % Hiilivarasto vähenee Kustannuksista viis, pro järvet ja monimuotoisuus, Suolajiston nykytila monimuotoisuus säilyy eikä heikkene huomattavasti Kustannustietoinen suojelija 30% Kustannuksista viis, pro järvet ja monimuotoisuus, nykytila 11 % vain % eikä 12% -30? Ei merkitsevä Haitta Ei merkitsevä Ei merkitsevä 20% 10% 81 Ei merkitsevä Hyöty + Hyöty Hyöty + 0% Omavarainen kestävä biotalous Resurssiarvo Ei vahvaa kantaa Turvelähtöinen ratkaisu Heikentyneiden järvien määrä 10 kpl eikä 100 kpl Marjastukseen käytössä oleva luonnontil. ala 370 eikä 120 neliö-km 38 Ei merkitsevä Hyöty + Hyöty Hyöty + 59 29 Ei merkitsevä Ei merkitsevä Ei merkitsevä Turpeen käytön muutos Kustannuksista viis, ei ja osuus kotim. turpeelle energiantuotannosta kasvaa (13 %) eikä vähene (7 %) Säilyy (10 %) eikä Kallis ratkaisu hyvä, ei turpeelle Ei merkitsevä 112 Haitta - Haitta - Haitta 1 88 Haitta Haitta Hyöty

Thank you! Kiitos!

Valintaan vaikuttavat tekijät yleisesti tärkeysjärjestyksessä 1. Suolajiston monimuotoisuus 2. Vedenlaadultaan heikentyneiden järvien määrä 3. Marjastukseen käytettävissä oleva luonnontilainen suoala. Hiilivaraston väheneminen (voimistaa ilmastonmuutosta). Turpeen käytön muutos ja osuus kotimaisesta energiantuotannosta Maksuhalukkuus ennallaan pysymisestä korkeampi kuin vähenemisestä nykyisestä 1 7.12.2017

Maksuhalukkuus /1997 = 7,3% valitsi aina ei muutosta nykytilaan 70,0% Tarjotun summan hyväksymisprosentti valintatehtävässä 0,0% 50,0% 0,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% 10,00 20,00 50,00 100,00 200,00 300,00 500,00 Sarja1 59,1% 5,9% 3,1% 29,0% 2,5% 2,9% 2,5% 7.12.2017

Maksuhalukkuus ryhmittäin 100% 90% 80% Maksun hyväksymisprosentti 70% 0% 50% 0% 30% 20% 10% 0% 10 20 50 100 200 300 500 Suojeluarvot 7% 2% 1% 38% 30% 3% 3% Kestävä biotalous 0% 57% 3% 30% 2% % 2% Resurssiarvot 38% 3% % 17% 1% % 1% Suojellaan Ei arvoa muualla 0% 53% 32% 2% 21% 25% 2% 1 7.12.2017

HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Tärkeys 5 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä 3 En samaa tai eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Keskiarvo Suot ovat tärkeä osa suomalaista kansallismaisemaa 55 9 2 1,37 Pidän soista 2 9 3,9 Pidän muista luonnonalueista enemmän kuin soista 19 3 29 12 3,55 Liikun soilla mielelläni 1 2 21 12 3,09 Suolla liikkuminen on epämiellyttävää 9 2 21 28 17 2,79 Suot ovat minulle vieras ympäristö 10 23 28 25 2, Pelkään soita 3 1 13 21 8 2,03 0 10 20 30 0 50 0 70 80 90 100 17 7.12.2017 %

HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Mitä tekee suolla? 1,5% käynyt 3 vuoden aikana. Kyllä En Kävelen 9 Tarkkailen luontoa 8 1 Marjastan 72 28 Valokuvaan Tarkkailen lintuja 5 55 5 Hiihdän 2 7 Suunnistan Tarkastan tiluksiani Teen metsätöitä 12 11 11 88 89 89 Metsästän Jotain muuta 8 9 92 0 10 20 30 0 50 0 70 80 90 100 % 18 7.12.2017

HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ KÄYNYT ETELÄISESSÄ SUOMESSA SUOLLA KOLMEN VUODEN SISÄLLÄ Missä määrin seuraavat asiat liittyvät tavalliseen käyntiinne suolla? 5 Erittäin paljon Melko paljon 3 Ei paljon tai vähän 2 Melko vähän 1 Erittäin vähän Keskiarvo Virkistys ja elpyminen 30 5 13 7 3,91 Suomaisemasta nauttiminen 31 0 17 8 3,8 Mahdollisuus nähdä kasveja ja eläimiä luonnontilassa 1 17 10 5 3,7 Tunne, että suot ovat arvokkaita sinällään 2 37 23 11 3,2 Marjastaminen 3 17 17 10 3,1 Halu säilyttää soita tuleville sukupolville 19 2 30 13 3, Kansallisesti tai alueellisesti tärkeään kohteeseen tutustuminen 12 30 19 12 3,12 Päädyn suolle tai olen suolla sattumalta 2 25 25 18 2,77 Oppiminen ja suon tutkiminen 7 21 29 2,7 Inspiraatio ja uudet ideat 5 19 28 2 2,58 Taiteelliset kokemukset 1 25 2,32 Suohon liittyviin elinkeinoihin tutustuminen 2 18 7 1,88 Metsästäminen 3 3 8 80 1,3 0 10 20 30 0 50 0 70 80 90 100 19 7.12.2017 %

HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Kuinka tärkeitä seuraavat soiden tuottamat hyödyt ovat mielestänne Suomessa? 5 Erittäin tärkeä Melko tärkeä 3 Ei tärkeä eikä merkityksetön 2 Jokseenkin merkityksetön 1 Täysin merkityksetön Keskiarvo Marjat 0 11 20,25 Suokasvien elinympäristöt 2 3 12 21,2 Soilla elävät eläimet 2 3 12 20,2 Pinta- ja pohjaveden puhdistaminen 39 3 20,19 Hiilivarasto ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 2 37 2,1 Vesivarasto tulvien estämiseksi 30 7 17 5 1 3,99 Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet 30 3 19 2 3,93 Turve 21 2 23 10 3, Riistaeläimet 1 38 29 12 5 3,8 Puuraaka-aine 7 25 7 2,98 0 10 20 30 0 50 0 70 80 90 100 %