Liikuntaa ja aivojumppaa ikääntyneen arkeentutkitusti toimii! Kouvola 24.10.2017 TARJA KINDSTEDT ft. Geriatrisen kuntoutuksen asiantuntija
SISÄLTÖ Toimintakyky Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu Aivojumppa Tutkimuksia
TOIMINTAKYVYN MÄÄRITELMÄ Toimintakyky on keskeinen osa ihmisten hyvinvointia Sillä tarkoitetaan kykyä selviytyä jokapäiväisen elämän askareista ja haasteista: itsestä ja toisista huolehtimisesta, työstä, vapaa-ajasta ja harrastuksista. Näissä toiminnoissa tarvitaan kykyä liikkua, nähdä ja kuulla (fyysinen ulottuvuus) ajatella, oppia ja muistaa (kognitiivinen ulottuvuus) kykyä toimia muiden ihmisten kanssa (sosiaalinen ulottuvuus) psyykkistä toimintakykyä on elämän mielekkyyden kokemista Toimintakyky on tasapainotila kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä Toimintakyky on dynaaminen, muuttava Lähde: STM 2002
TOIMINTAKYVYN ONGELMAT LISÄÄNTYVÄT IÄN MYÖTÄ 55 64-vuotiaista suomalaisista 90% pystyy kävelemään niin nopeasti, että he voivat ylittää kadun turvallisesti vihreän liikennevalon aikana 85 vuotta täyttäneistä tähän pystyy vain 40% Lähes yhdeksän kymmenestä 70 74-vuotiaasta suoriutuu vaikeuksitta keskeisistä perustoiminnoista eli pukeutumisesta, vuoteeseen asettumisesta ja asunnossa liikkumisesta 85 vuotta täyttäneistä enää runsas kolmannes. Ikäinstituutti, Voimaa Vanhuuteen
TOIMINTAKYVYN TURVAAMINEN Fyysinen harjoittelu parantaa lihasvoimaa, tasapainoa ja kävelynopeutta (Rydvik ja Akner 2004) Kuntoutus liikuntaryhmässä kohentaa päivittäistä toimintakykyä (Rolland ym. 2007) Kävely yhdistettynä keskusteluun on tehokkaampaa kuin pelkkä kävely tai keskustelu (Tappen ym. 2000) Aivot hyötyvät liikunnasta (Hansen Anders 2017, Aivovoimaa)
LIHASVOIMA TOIMINNALLISUUDEN TUKENA Ikääntyneiden liikuntaongelmien takana usein heikentynyt lihasvoima Monilla ikääntyneillä lihasvoimien toiminnallinen reservi on pieni, että päivittäiset toiminnot vaativat jo maksimaalista ponnistelua Vähäinenkin sairaus, joka johtaa vuodelepoon voi aiheuttaa liikuntakyvyn menetyksen
INAKTIVITEETIN SEURAUKSENA Jopa 5%/vrk lihasvoimasta vähenee ensimmäisen viikon aikana (Timonen, Leena 2007 Kuopion yliopiston julkaisu D.Lääketiede 406) Osteoporoosi lisääntyy n. 1% päivässä Motoriset yksiköt vähenevät => lihasvoima vähenee => Tasapaino heikkenee Lihasvoimien heikkeneminen tapahtuu eri tahtiin eri lihaksissa Ikääntyessä nopeammin alaraajojen lihaksissa kuin yläraajojen (Vandervoort 1992)
KAATUMISEN PELKO Maarit Piirtola
Muistisairaus lisää kaatumisvaaraa Vaskulaarien dementia: kävelynkaavan häviäminen, halvausoireet, yösekavuus, huimaus, kohtaukset Lewyn kappale tauti: jähmeys, liikkeelle lähdön vaikeus, oireiden vaihtelevuus. aistiharhat, herkkyys neurolepteille Alzheimerin tauti: Hidasliikkeisyys, vaeltelu, eksyminen, asioiden ja ihmisten tunnistaminen Alzheimerin tauti lisää lonkka-murtumariskin seitsemän kertaiseksi
MATERIAALIA ON SAATAVANA Maarit Piirtola
Liikunta ja aivot Aivot hyötyvät eniten liikunnasta 150 min kävelyä/vko Hippokampus kasvaa Aivosolujen väliset kytkökset vahvistuvat Anders Hansen, psykiatri, ylilääkäri 2017 Aivovoimaa
Minkälainen harjoittelu? Säännöllinen ja pitkäkestoinen Progressiivinen -> motivoiva Monipuolinen Aerobinen: kävely, polkeminen Voimaharjoittelu Tasapaino Toiminalliset harjoitukset Dualtask
Mikä on oppimiselle ja kehitykselle oleellisinta? Liikunta Sosiaalinen vuorovaikutus Virikkeellinen ympäristö Toiminnallisuus Uudet kokemukset Monipuolisuus Sopivat haasteet
LIHASVOIMAN KEHITTÄMINEN EDELLYTTÄÄ (Ikinä) Harjoitusvastus ylittää päivittäisen kuormitustason Testataan riittävä kuormitus (RPE-asteikko) Vastusta lisätään voiman karttuessa -> nousujohteisuus Harjoituksen ja levon suhde on oikea Eri harjoituksia peräkkäisinä päivinä ->Kehittyminen tapahtuu pääasiassa harjoitusta seuraavan lepovaiheen aikana Riittävä ravitsemus!
LIHASVOIMAHARJOITTELU Sopiva harjoituskuorma on 60-80% 1 RM:stä 2x 10-20 toistoa Huomioitava riittävä palautumisaika siirryttäessä laitteesta toiseen
NOPEUSVOIMAHARJOITTELU Lihasvoima täysin riippuvainen lihaksen käytöstä Lihassolut jaetaan: Hitaisiin (tyyppi I), kestävyystyyppiset, säilyvät hyvin Nopeisiin (tyyppi II), pystyvät suureen työmäärään lyhyessä ajassa Harjoittamalla nopeita lihassoluja myös hitaat kasvavat
TASAPAINOHARJOITUKSET Runsaasti toistoja 20-40 toistoja Hyvää keskittymistä Ei kannata tehdä väsyneenä Tasapainoharjoitukset tehdään ennen lihasvoimaharjoituksia Lihasväsymys heikentää liikehallintaa Suni 2004-2005
AISTIKANANVAT KÄYTTÖÖN Mahdollisimman monen aistikanavan yhtäaikainen käyttö ohjauksessa Kolmikanava- tekniikka Katse, kosketus ja liike Muistin ja luovuuden harjoittaminen liikkeen avulla vahvistaa psyykkistä, kognitiivista ja fyysistä toimintakykyä
KÄVELYN HARJOITTELU Rytmi Askel korkeus/ pituus/ leveys Resiprokaaliliikkeet Ohjaus ja oikeat otteet avustettaessa Kaatumisen pelon voittaminen
Miten nousta lattialta ylös käänny kyljelleen käänny Konttausasentoon nouse polviseisontaan kierrä toinen jalka alle ja nouse toispolviseisontaan ota tukea tuolista tai sohvapöydästä ja nouse ylös
MUSIIKIN VAIKUTUKSET Säätelee tunnetiloja (Saarikallio 2007) Vähentää levottomuutta (Garland ym. 2007) ja psyykkistä jännittyneisyyttä (Pelletier 2004) Lievittää koettua kipua (Roy ym. 2008; Masuda ym. 2005; Pölkki 2006) Tuottaa mielihyvää (Blood y. 2001) Verbaalinen muisti, tarkkaavuuden suuntaaminen ja mieliala parantuivat aivoinfarktipotilailla (Särkämö ym. 2008)
Aivojumppa Pelit Tietokilpailut Muistelu Levyraati Aivojumppa Käsien ja huulion käyttö
Aivojumpan järjestäminen/ kulku Turvallinen ja helppo järjestää pöydän ympärille Jokainen pääsee kertomaan omista kokemuksistaan ja eletystä elämästä Muistellaan kätten töitä. käytetään mahdollisimman monta aistia yhtä aikaa Erilaisia harjoitteita sormille, ranteille, kyynärvarsille ja koko yläraajalle Samalla harjoitetaan ääntä ja tehdään hengitysharjoituksia
Artikulointi-, hengitys- ja koordinaatioharjoituksia Luettele numeroita järjestyksessä: 1:stä eteenpäin ja taaksepäin. Artikuloi selvästi Mustan kissan paksut posket Ärrän kierrän ympäri orren, ässän pistän taskuun. Valitse jokin tuttu laulu, johon voit liittää apraksiaharjoituksia Kalliolle kukkulalle, rakennan minä majani
Muistin parannusmenetelmiä Assosiointi l. asioiden yhdistäminen toisiinsa Visualisointi l. mielikuvien muodostaminen Aktiivinen havainnointi Keskittyminen
limuistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus - tukimushanke 2007-2011 ikunallisen kuntoutuksen vaikuttavuus Tutkimuksessa selvitettiin, voiko intensiivisellä ja Pitkäkestoisella liikunnallisella harjoittelulla parantaa/ hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä kotona asuvilla muistisairailla? Kotona asuvia Alzheimerin tautia sairastavia ikäihmisiä (yli 64 v.) (N=210), joilla haurastumisen merkkejä. Prof. Kaisu Pitkälä
Tutkittavat kuntoutusmuodot 1. Kotona tapahtuva, muistisairaiden fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu ja kuntoutus x2 x 1t/vk ad 12kk ja tarvittaessa ravitsemusneuvontaa 2. Päiväkuntoutusyksikössä tapahtuva, muistisairaiden fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu ja kuntoutus x2 x 4t/vk ad 12kk ja tarvittaessa ravitsemusneuvontaa 3. Kontrolli, normaalissa hoitojärjestelmässä tapahtuva hoito, kirjalliset liikunta- ja ravitsemusohjeet
Päiväkuntoutus Päivän aloitus Tutustuminen Ryhmäytyminen Lämmittely Kuntosaliharjoittelu Toiminnalliset harjoitukset Lounas Rentoutus tai Aivojumppa Tasapainoharjoittelu Päivän päätös
Kotikuntoutus Yksilöllinen ja tavoitteellinen suunnitelma Ongelmatilanteiden selvittäminen Toiminnalliset harjoitukset Kotiohjelma -> Liikuntasuositus Omaisen tukeminen Ergonomia Kuntoutuspalveluista tiedottaminen Apuvälineet Tarpeellisuus Käyttö ja huolto Omaisen ohjaus
JOHTOPÄÄTÖKSET Kotikuntoutuksella oli positiivisia vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn ja kognitioon. Kotikuntoutusryhmässä toimintakyvyn heikkeneminen hidastui merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään. Ero alkoi näkyä 6kk kuntoutuksen jälkeen ja oli vielä selvempi 12 kk kohdalla. Ryhmäkuntoutuksessa ero ei muodostunut yhtä selväksi. Participation rate, median (max 89/y) Group exercise Home exercise Controls P value 75 81-0.016* No of falls/year 101 83 171 <0.001 No of hip fractures 2 3 3 NS Prof. Kaisu Pitkälä
Kansainvälinen, 9 maata IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUSTUTKIMUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA (2016 2019) Tarkoituksena on selvittää säännöllisen liikunnan ja ravitsemusohjauksen vaikutuksia toimintakykyyn ja lihaskadon ehkäisyyn. Harjoittelu koostuu Kävelystä Lihasvoimaharjoituksista Tasapainoharjoituksista Venyttelyistä
KIITOS! Tarja Kindstedt tarja.kindstedt@fysiogeriatria.fi Geriatrisen kuntoutuksen asiantuntija