Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo
Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys -talous -öljy ja muut luonnonvarat Ilmastonmuutos -hillintätoimet -sopeutuminen Kuntien resurssit Kuntarakenne Kehitys EU:ssa Kuntien tekninen sektori Teknologian kehitys ja käyttöönotto -eriytyvä kehitys Inhimilliset voimavarat -työvoima -maahanmuuttajat Vaativat asiakkaat Yhteiskunnan haavoittuvuus lisääntyy Elinkeinorakenteen muutokset
Ilmasto- ja energiapolitiikan kiristyminen vaikuttaa kuntiin Kiristyvä ilmastopolitiikka tulee vaikuttamaan voimakkaasti myös kuntiin Energiatehokkuutta on lisättävä Kunnilta vaaditaan toimia, riittääkö vapaaehtoisuus? Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä Tuulivoima, maalämpö, jätteen energiakäyttö yms Painetta kuntien energialaitoksiin Yhdyskuntarakenteeseen lisähuomiota erityisesti kaupunkiseuduilla Hajarakentamiseen tiukempi ote Maapolitiikka, palvelurakenne, kaavoitus, liikennejärjestelmät - seudullinen suunnittelu tarpeen
Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava Tulvariskien entistä parempi hallinta, riskialueiden kartoitus Huomioon rakentamisessa, ml infra Uusi tulvariskien hallintaa koskeva lainsäädäntö Hulevedet Ratkaistava myös vastuut Kuka korvaa varautumisen tulviin? Varautumistehtäviä myös kunnille Kuka vastaa lisääntyneistä vahingoista? Saadaanko aikaan ratkaisu, vai joutuuko kunta käytännössä maksumieheksi
Tuottavuuden parantaminen nousee entistä keskeisemmäksi teemaksi Kuntatalous pysyy tiukkana pitkään Resurssien vähentyessä kysyntä ei vähene, vaan lisääntyy! Kaikkea ei voida tehdä mitä voidaan jättää tekemättä? VM:n tuottavuusohjelmavaatimukset 20 suurimmalle kunnalle vasta alkua Teknologian hyödyntäminen ja uudet palveluinnovaatiot Sähköinen asiointi, palveluverkot, toimitilojen käytön tehostaminen Omistajuudesta huolehtiminen Tarvitaan myös uudenlaista johtajuutta, organisaatiomuutoksia ja toimintatapojen tarkistamista Mittarit ja bench-marking tarpeen
Miten turvata infra- ja toimitilainvestointien rahoitus? Erityisesti peruskorjaus vaatii suuria panoksia Vauhtia saneeraukseen, ettei korjausvelka nouse saavuttamattomiin (vesihuolto: 2-3 kertainen vauhti tarpeen) Kansallinen Infrarahasto?? PPP/JYK-mallien kehittäminen Miten viesti infran merkityksestä saataisiin perille? 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
Kunta- ja palvelurakenteen muutokset jatkuvat Erityisesti yhtenäisillä työssäkäyntialueilla tulevaisuus on yhteinen Yhdistyminen tai yhteistyön tiivistäminen ei kuitenkaan välttämättä helppoa Tiukka kuntatalous kannustaa yhdistymisiin? Kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee jatkumaan Seuraava hallitusohjelma? Eduskunnalle 12.11. annettavassa selonteossa painetta erityisesti kaupunkiseuduille selvityshenkilömenettely Selkeämpi velvoite yhteistyöhön maankäyttö, liikenne ja asumisasioissa Viimekätinen puuttumisoikeus valtiolle? Hajarakentamisen ohjaukseen lisäkeinoja Valtion ja kuntien sopimus Turun ja Tampereen seuduille
Myös kuntatekniikassa kuntayhteistyö lisääntyy Erityisesti tuotantotoiminnassa suuruudesta on hyötyä (jätehuolto, pelastustoimi, vesihuolto..) Myös erityisosaamista voi vahvistaa yhteistyöllä Viranomaistoiminnot, hankinnat, muu? Kuntayhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen Kaupunkiseuduilla keskuskaupungin rooli isäntäkuntana ja palvelujen myyjänä kasvanee
Kunnan ja yksityissektorin työjaosta keskustelu jatkuu.. Paineet kuntien toimintojen avaamiseen markkinoille EU, yksityinen sektori Kunnan roolia vastuunkantajana kokonaisuudesta tarvitaan toisaalta entistä enemmän Yhteiskunnan toimintavarmuus Tarve vaikuttaa markkinoihin kilpailun turvaamiseksi Palvelujen yksityistäminen ilman toimivia markkinoita aiheuttaa ongelmia (hinta, laatu, palvelujen turvaaminen) Entistä selkeämpiä pelisääntöjä kunnille ja sen yhtiöille Mm. markkinoilla toimimiseen Kuntien kannattaa ottaa oppia yksityissektorista, mutta se ei voi luopua omista ominaispiirteistään Demokratia, pieni riskinottokyky yms
Henkilöstön vaihtuminen on myös mahdollisuus Muutostarve on olemassa Kunnan roolin muutos: henkilöstön osaamis- ja koulutuspohjavaatimukset entistä suuremmat Tilaaja- ja hankintaosaaminen Liiketoimintaosaaminen Jos 63 vuotiaana Jos 58 vuotiaana ELÄKKEELLE JÄÄVIEN MÄÄRÄ VUOSITTAIN 1800 1600 1400 1200 1000 800 Henkilöä Henkilöstöresurssit vähenevät Sitä helpottaa se, että osassa tehtäviä voidaan siirtyä seudulliseen toimintaan tai järjestää ne muutoin uudelleen 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 600 400 200 0 Kilpailu osaajista on kova Millä keinoin kuntasektori pärjää kilpailussa?
Kehittämistyö entistä tärkeämpää Toimintaympäristön muutos kannattaa ennakoida se edellyttää toiminnan kehittämistä Muutostekijöiden analysointi ja hallinta mahdotonta yksittäisille kunnille Yhdyskuntien perusrakenteiden osalta ei ole varaa virheisiin Koordinointi muihin hankkeisiin (RYM-shok, KRYSP ym.) Katseet myös Suomen ulkopuolelle Infran merkitys kaupunkiseudun vetovoimatekijänä suuri Kehittämistyön yhdeksi tavoitteeksi teknisen infran merkityksen tekeminen näkyväksi Priorisointi