Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Transkriptio

1 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

2 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella: EU-rahoitus (EAKR ja ESR) kaudelle on lähes 1,3 miljardia euroa. Kansallisen vastinrahoituksen (50 %) kanssa julkista rahoitusta on käytössä n. 2,6 miljardia euroa min. 25% EAKR rahoituksesta (n. 50 milj. euroa/vuosi) vähähiilisyyttä tukevaan toimintaan Rakennerahasto-ohjelman avulla tavoitellaan mm uuden työpaikan syntymistä ja uuden yrityksen syntymistä vuoteen 2023 mennessä Uutta liiketoimintaa 850 yrityksessä 250 yrityksen odotetaan tuovan markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin 200 yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävää uutta ratkaisua => Vähähiilisyys on läpileikkaavana toimintana rahoitettavissa hankkeissa

3 Tavoitteena vähähiilinen talous Tavoitteena on täyttää ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet, lisätä uusiutuvan energian käyttöä, vähentää energian kulutusta ja parantaa materiaalitehokkuutta Uusiutuvan energian tuotannon, jakelun ja käytön edistäminen Tutkimuksen, tuotekehityksen ja ympäristöliiketoiminnan tukeminen Toimijoiden väliset yhteistyöverkostot, uudet arvoketjut ja uudenlaiset toimintatavat - mm. teollinen symbioosi

4 Tavoitteena vähähiilinen talous Ympäristöä vähemmän kuormittavien ja energiatehokkaiden prosessien, teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönotto ja ympäristöjärjestelmät erityisesti pk-yrityksissä Jätteiden hyötykäyttö Energia- ja materiaalitalouden osaamisen kehittäminen Vähähiilistä yhteiskuntaa edistävien strategioiden luominen ja toteuttaminen kaupunkiseuduilla => Rahoitettavien hankkeiden arvioinnissa vähähiilisyys voidaan ottaa huomioon 100 % / 40 % tai 0 % hankkeen sisällöstä riippuen (ns. laskentakerroin laskettaessa koko ohjelman tavoitetta)

5 Tavoitteena vähähiilinen talous / julkinen sektori Yritysten ja muiden toimijoiden kumppanina julkisella sektorilla on merkittävä rooli vähähiilisyyden edistämisessä: Erityisesti suuret kaupungit toimivat kysynnän synnyttäjinä, tilaajina ja pilotoijina, asenteiden ja toimintatapojen muuttajina sekä hyvien käytäntöjen levittäjinä Kaupungit ja kunnat vaikuttavat keskeisesti yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, rakentamiseen, energian tuotantoon ja julkisiin hankintoihin Kaupungit ja kunnat aktivoivat yritysten, yhteisöjen ja kuluttajien yhteistyötä uusien toimintatapojen ja mallien kehittämisessä ja toimivat myös itse esimerkkinä ja edellä kävijöinä

6 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn kehittäminen innovaatioiden, osaamisen ja soveltavan tutkimuksen avulla Innovaatio ja osaamisrakenteiden vahvistaminen, alueellisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen koulutus ja tutkimusinfrastruktuuri, tutkimus ja kehitysympäristöt (esim. demonstraatio ja pilotointialustat ja living labit). Uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehitys ja käyttöönotto sekä uuden teknologian ja soveltaminen ja käyttöönotto pk -yrityksissä Uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ympäristön laadun ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi

7 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen innovaatioiden synnyttämiseksi Kysyntä, käyttäjä ja työelämälähtöiset innovaatiot myös suurten keskittymien ulkopuolella Täydentää INKA ohjelman toteutusta paikallisten innovaatioympäristöjen kehittämisessä

8 Ilmastonmuutos kasvihuoneilmiö hiilidioksidipäästöt - vähähiilisyys Kasvihuonekaasut estävät auringon lämpösäteilyn pääsyä takaisin avaruuteen => ilmasto lämpenee Merkittävimmät ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat pitkäikäiset kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O) Hiilidioksidin osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on % Hiilidioksidipäästöt olivat v samalla tasolla kuin vuonna 1990

9 Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet sektoreittain 2011 (Suomen kokonaispäästöt v olivat 67,0 milj. tonnia) Liuottimet 0,1 % Teollisuusprosessit 8,0 % Maatalous 9,0 % Muu energia 8,8 % Jätehuolto 3,0 % Energiateollisuus 36,8 % Energiasektorin osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä v oli 80 % Vuosittainen vaihtelu suurta; taloussuhdanteet, sademäärät, talven kylmyys Liikenne 20,0 % Teollisuus ja rakentaminen 14,4 % Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 28 % v Lähde: Suomen kasvihuonekaasupäästöt , Tilastokeskus/Katsauksia 2013/1

10 Hiilidioksidipäästöt suuralueittain Teollisuus ja energiantuotanto Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: YM/Tilastokeskus 10 Etunimi Sukunimi

11 Vähähiilinen yhteiskunta ja rakennerahastoohjelman rooli sen toteuttamisessa Vähähiilisessä yhteiskunnassa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu ja syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti vähemmän kuin nykyisin Vähähiilinen yhteiskunta sisältää sekä yritysten, julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan että kuluttajan näkökulmat rr-ohjelmassa paljon sopivia välineitä EAKR-rahoituksesta 25 % suunnattava vähähiilisyyttä edistäviin toimenpiteisiin (energia- ja materiaalitehokkuus, uusiutuva energia, vähähiilisyyttä edistävät strategiat) Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan EU:n rakennerahastojen avulla (Kati Berninger 2012) 11 Etunimi Sukunimi

12 Cleantech ja biotalous hanketyön kärjiksi Cleantechia ovat tuotteet, palvelut ja prosessit, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto (pl. energia- ja metsäteollisuus) oli 25 mrd. euroa v Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian, ja palvelujen tuottamiseen Biotalouden tuotoksen (biotalouden yritysten liikevaihdon) arvioidaan olevan yli 60 mrd. euroa vuodessa 12 Etunimi Sukunimi

13 Valtioneuvoston periaatepäätös : Periaatepäätöksen tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla cleantechissä ja biotaloudessa Cleantech- ja biotalousstrategian tavoitteina on - kasvattaa cleantech-yritysten liikevaihto 50 mrd. euroon - luoda vähintään uutta cleantech-työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä - kasvattaa biotalouden tuotos 100 mrd. euroon ja - luoda uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä 13 Etunimi Sukunimi

14 Miten tästä eteenpäin? Vähähiilisyyttä koskevaa tukimateriaalia valmistellaan viranomaisille ja hakijoille kesän / syksyn aikana: Vähähiilisyys tulee nähdä laajana teemana. Tukiaineistossa on keskeisessä roolissa esimerkit, joita on jo mm. Motivan sivuilla. Vähähiilisyyden periaatteita ja esimerkkejä tuotetaan siten, että ne palvelevat rakennerahasto-ohjelman laajaa toiminta-aluetta pkyrityksistä kuntiin ja alueisiin. Sisällöllisesti esimerkit keskittyvät energiatehokkuuteen (ml. rakennukset, prosessit, liikkuminen), materiaalitehokkuuteen sekä uusiutuvaan energiaan. Läpileikkaavana teemana ovat hankinnat. 14 Etunimi Sukunimi

15 Miten tästä eteenpäin? Uuden ohjelmakauden hankehaku alkanut Yritystukien haku mahdollista alkaen Tietoa yritystukien ja Tekesin myöntämien tukien hakumenettelystä saa ELY-keskusten ja Tekesin verkkosivuilta sekä 15 Etunimi Sukunimi