2/2006 EPS-ROUTAERISTEIDEN ROUTASUOJAUSMITOITUSOHJE PUTKIKAIVANNOILLE Mitoitusohje suunnittelijalle
2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Routasuojauksen tarve 3 Putkijohtojen routasuojaustapoja 5 EPS-routaeristeiden teknisiä tietoja 7 Routasuojauksen sallitut kuormitukset ja minimiasennussyvyys 8 EPS-routaeristeen mitoitus mitoitusnomogrammien avulla 9 Lämmityskaapelit putkijohtojen sulanapitoon 15 EPS-routaeristyksen asennusohjeita 16 Mitoitusesimerkki putkikaivannon eristämisestä EPS-eristeellä 16 Viiteluettelo 17 Lähteet 17
3 JOHDANTO Ohje maanalaisten putkijohtojen routasuojauksesta EPS-eristeitä käyttäen tehtiin Muoviteollisuus ry:n EPS-rakennuseristeteollisuuden toimintayksikön tilauksesta Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijaryhmän projektityönä. Ohje laadittiin lähinnä norjalaisen routasuojausmitoitusohjeen /1/ perusteella. Kaikki ohjeen laatimiseen käytetty aineisto mainitaan lähde- ja viiteluettelossa. ROUTASUOJAUKSEN TARVE Suomen rakennusmääräyskokoelman osassa D1 /2/ määrätään putkijohdot asennettavaksi roudattomaan syvyyteen eli routarajan alapuolelle. Myös pienempää peitesyvyyttä voidaan käyttää, mutta tällöin putkijohto tulee suojata lämmöneristeillä tai varustaa lämmityksellä. Roudattomaan syvyyteen asennettaessa lämmöneristeitä ei tarvitse asentaa. Putkijohtojen routasuojausta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon mm. seuraavat seikat: ilmastotekijät (vuoden keskilämpötila, mitoituspakkasmäärä, lumipeite) putkijohtojen perustamisolosuhteet (maaperä) putkistosta saatava lämpömäärä ja putkijohdoissa sallittava lämpötilan lasku lämmöneristemateriaalin lämpötekniset ominaisuudet rakenteeseen kohdistuva ulkoinen liikennekuormitus ja kuormitus maasta. Routarajan syvyys saadaan ohjeen sivulla 4 olevasta kuvasta 1, jossa esitetään vesi- ja viemärijohtojen perustamissyvyydet (peitesyvyydet) eri maalajeilla. Usein käytetään noin 2,0 2,6 metrin peitesyvyyttä. Routamitoituksen suunnittelussa tulee huomioida myös paikkakunnan vuoden keskilämpötila ja kerran 50 vuodessa toistuva suurin mitoituspakkasmäärä F50 (KUVA 2). Esimerkiksi Pohjois-Suomessa pitkän talven ja alhaisten keskilämpötilojen takia putket on asennettava roudattomaan syvyyteen (KUVA 2). Tapauksissa, jolloin putkia ei ole järkevää tai mahdollista asentaa roudattomaan syvyyteen (erittäin syvä kaivanto tms.) suositellaan käytettäviksi vaakasuoraa lämmöneristettä ja putkikourueristettä yhdessä. Lisäksi tulee tarkistaa lisälämmityskaapelin tarve. Tällainen tilanne vallitsee usein kalliokaivannoissa ja Pohjois-Suomessa. Maaperän pysyminen sulana on varmistettava lämmöneristeitä käyttämällä silloin, kun putket asennetaan routarajan yläpuolelle lähemmäksi maanpintaa. Etuna putkien matalaan asennuksessa on poiskaivettavan maamassan ja kaivantojen tukemistarpeen väheneminen. Lähemmäksi maanpintaa asennettaessa säästetään etenkin kaivu-, louhinta- ja täyttökustannuksissa, jotka usein muodostavat ison osan putkikaivantojen rakennuskustannuksista. Eristeen tarkoituksena on estää maanpinnalta tulevan kylmyyden pääsy putkien lähelle hidastamalla lämmön poistumista sulana olevasta maakerroksesta. Lämpöä poistuu, kun maan jäähtyessä maassa oleva vesi luovuttaa lämpöenergiaa.
4 KUVA 1. Vesi- ja viemärijohtojen perustamissyvyydet /4/. Vesijohtojen syvyys putken keskikohdalta mitattuna (m) moreeni-, sora- ja hiekkamaassa sellaisilla paikoilla, missä lumen tai kasvipeitteen vaikutus on vähäinen.
5 KUVA 2. Vuoden keskilämpötilat ( C) Suomessa, kaudelta 1961-1990 ja kerran 50 vuodessa toistuva suurin pakkasmäärä F50 (Kh) /3 / Ohjeessa esitetyt mitoitusnomogrammit soveltuvat lumettomaan maahan, jossa on huomioitu nopeat lämpötilavaihtelut maanpinnassa. Lumen peittämässä maassa lämpötilavaihtelut maan pinnalla lumen alla ovat huomattavasti vaimeampia. Tällöin on periaatteessa mahdollista mitoittaa putkijohtojen routasuojaus hieman kevyemmäksi. PUTKIJOHTOJEN ROUTASUOJASTAPOJA Putkien routasuojauksessa voidaan käyttää vaakasuoria EPS-levyeristeitä, levyistä rakennettavaa (muotoiltua) U-kirjaimen muotoista tai kotelomallista EPS-eristystä tai erityisiä EPS-putkikouru- ja -laatikkoeristeitä. Käytettävän eristämistavan ja tarvittavan eristepaksuuden määrittämiseksi on tiedettävä putkien asennussyvyys ja maaperä, johon putket asennetaan. Esimerkiksi savimaassa eriste suositellaan sijoitettavaksi vaakasuoraan putkien päälle (KUVA 3). Vaakasuoran eristeen asentaminen on helppoa. Suuren vesipitoisuuden ansiosta savimaa luovuttaa paljon lämpöä maan jäähtyessä. Maaperästä vapautuvaa lämpöä käytetään hyväksi pitämällä lämpö putkien alla eristettä käyttäen.
6 KUVA 3. Tyyppikuva, vaakasuora eriste /1/ Routimattomassa maassa voidaan käyttää muotoiltua eristettä. Hiekka- ja soramaassa suositellaan käytettäväksi U-kirjaimen muotoista eristämistapaa (KUVA 4) maaperän lämmönjohtavuusominaisuuksien takia. U-muotoista eristystä käytettäessä putkesta vapautuvan lämmön tarve on pienempi kuin vastaavalla vaakasuoralla eristyksellä. Vaakasuoraa eristettä käytettäessä eristeen leveys tulisi niin suureksi, että sen käyttö ei olisi järkevää. KUVA 4. Tyyppikuva, U-eriste /1/ Kalliokaivannoissa on suositeltavaa käyttää koteloeristystä, koska kalliossa maan jäätymisestä vapautuva lämpö on merkityksetön. Putkien jäätyminen estetään rakentamalla umpilaatikko eristelevyistä tai käyttämällä muotoonleikattua putkieristeelementtiä. Lämpötilan pysyminen 0 ºC:n yläpuolella eristelaatikon sisällä on varmistettava lämmityskaapeleita käyttäen. Lämmityskaapelit pitävät putkistot sulana kylminä talviaikoina myös silloin, kun putkistoissa ei ole virtausta. Laatikkomallinen eriste putkikaivantoon voidaan tehdä joko suorista EPS Routa -eristelevyistä (KUVA 5A), tai voidaan käyttää muotoonleikattua laatikkomallista putkieriste-elementtiä (KUVA 5B). Putkien routasuojaus voidaan toteuttaa helposti myös erityisillä putkikourueristeillä (KUVA 5C), joita voidaan käyttää kalliokaivantojen lisäksi myös muissa maaperissä. Putkieristeen halkaisija ja eristyspaksuus voidaan joustavan tuotantotekniikan ansiosta valita melko vapaasti.
7 A) B) C) KUVA 5. Tyyppikuva A kotelo-eriste /1/; tyyppikuva B laatikkomallinen muotoonleikattu putkieristeelementti; tyyppikuva C putkikourueriste. EPS-ROUTAERISTEIDEN TEKNISIÄ TIETOJA EPS-lämmöneriste (solupolystyreeni, expanded polystyrene) valmistetaan polystyreenistä vesihöyryn avulla paisuttamalla. Ponneaineena käytetään ympäristölle haitatonta pentaania, joka korvautuu ilmalla valmistuksen yhteydessä. EPS-eristeen lämmöneristävyys perustuu suljetussa rakenteessa olevan liikkumattoman ilman alhaiseen lämmönjohtavuuteen (noin 0,025 W/Km). Tavallisimpien EPS-routaeristeiden lyhytaikaisen puristuskestävyyden arvot ovat 120 kpa, 200 kpa, 300 kpa ja 400 kpa. Tavallisin levykoko EPS-routaeristeillä on 1000 x 1200 mm ja vakiopaksuudet ovat 50 m, 70 mm, 75 mm ja 100 mm. Putkikourueristeiden eristepaksuudet ovat yleensä 30 mm, 50 mm ja 100 mm ja vakiopituus on 1000 mm. Putkikourueristeitä valmistetaan yleisesti putkille, joiden halkaisija vaihtelee välillä 15 400 mm. Samaan eristekouruun voidaan sijoittaa useita putkijohtoja. Putkikourueristeiden puristuslujuus on yleensä 100 kpa. EPS-routaeristeiden ilmoitetun lämmönjohtavuuden arvot λ declared (λ D ) ovat välillä 0,033 0,036 W/mK ja lämmönjohtavuuden suunnitteluarvot λ design (λ d ) ovat välillä 0,036 0,041 W/mK. EPS-eristeiden pitkäaikainen lämmönkestävyys on + 80 C ja kylmänkestävyys on vähintään 200 C. Eristelevyn kuormituksesta riippuen lyhytaikainen lämmönkestävyys on + 100 + 130 C. EPS-eriste on mekaanisilta, kemiallisilta ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan hyvin kestävä materiaali. EPS-eristeet ovat myös kosteusteknisesti kestäviä tuotteita. EPS-eristeen vettyvyys on vähäistä eikä EPS-materiaali ime itseensä kapillaarisesti vettä. Ulkopuolinen kosteus ei heikennä EPS-eristeen lämmöneristävyys- tai lujuusominaisuuksia.
8 EPS-eristeet ovat hajuttomia, pölyämättömiä ja myrkyttömiä. EPS-eristeet eivät turmellu biologisesti eivätkä ne lahoa tai mätäne. EPS-eristeet ovat helposti käsiteltäviä ja työstettäviä eikä eristeiden työstö ja asentaminen edellytä erityisten suojavarusteiden käyttöä. EPS-eristelevyjen työstövaiheessa ei synny ihoa ärsyttävää työstöjätettä. EPSeristelevyjä voidaan leikata ja työstää normaaleilla puuntyöstötyökaluilla (esim. saha, puukko). EPS-levyjen leikkaus onnistuu parhaiten hienohampaisella sahalla tai kuumalankaleikkauksella. EPS-eristeen kemiallinen kestävyys on hyvä ja se soveltuu käytettäväksi yhdessä erilaisten rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden kanssa. EPS-eriste kestää tavallisia happoja ja emäksiä, mutta se ei kestä orgaanisia liuottimia kuten bensiinejä, mineraaliöljyä tai muita hiilivetyliuottimia. ROUTASUOJAUKSEN SALLITUT KUORMITUKSET JA MINIMIASENNUSSYVYYS Putkijohtojen suojaksi asennettavan routaeristeen tulee kestää siihen kohdistuvat kuormitukset (mm. rakennusaikaiset kuormat, liikennekuormat). EPS-routaeristeet soveltuvat hyvin putkien routasuojaukseen myös kuormitusten alaisena, sillä EPS Routa -eristelevyjä valmistetaan eri lujuusluokissa. Suunniteltujen kuormitusolojen ja rakenteen perusteella valitaan kuormituskestävyydeltään riittävä EPS-eriste. Tarvittava eristeen puristuslujuus voidaan valita kuormituksen perusteella taulukosta 1. EPSroutaeristeen tuotenimikkeessä oleva luku ilmaisee ko. tuotteen puristuslujuuden (esim. EPS 120 Routa laadun lyhytaikainen puristuslujuus on 120 kpa). Nurmialueille ja jalankulkuväylille riittää EPS 120 Routa -eristelaatu. Pihojen ajoväylät on mitoitettava vähintään henkilöautokuormille, mutta jos tiedetään ajoväylän tuleva liikenne, on eristeen puristuskestävyys valittava kuormituksen mukaan. Raskaammassa kuormituksessa käytettäviä EPS-eristelaatuja ovat EPS 300 Routa ja EPS 400 Routa. Taulukko 1 määrittelee myös EPS-routaeristeiden pienimmän mahdollisen asennussyvyyden. Asennussyvyyden määrityksessä tulee huomioida myös kuvan 6 nomogrammissa esitetyt liikennekuormitukset ja maasta aiheutuva kuormitus. Taulukosta 1 saatavia arvoja voidaan käyttää EPS-routaeristeiden minimiasennussyvyyksinä asennettaessa eristelevyjä myös muuhun käyttöön kuin putkikaivantojen routasuojaukseen. Kaikissa tapauksissa EPS-eristeiden päälle on asennettava vähintään 0,3 m paksuinen mekaanisilta rasituksilta suojaava suojakerros. TAULUKKO 1. Pienin asennussyvyys (m) EPS Routa eristeille pyöräkuormituksen perusteella /1/. Pienin lujuus henkilöauto pakettiauto kuorma-auto yhdistelmäajoneuvo asennussyvyys (m) kn/m 2 5 kn/pyörä 8,75 kn/pyörä 40 kn/pyöräpari 50kN/pyöräpari EPS 120 ROUTA 35 0,3 0,4 ei sovellu ei sovellu EPS 200 ROUTA 60 0,3 0,3 0,6 0,8 EPS 300 ROUTA 90 0,3 0,3 0,5 0,5 EPS 400 ROUTA 120 0,3 0,3 0,4 0,4
9 KUVA 6. Eristelevyyn ja putkeen kohdistuva liikenteen ja maan kuormitus /1/. EPS-ROUTAERISTEEN MITOITUS MITOITUSNOMOGRAMMIEN AVULLA Seuraavassa esitettyjen mitoitusnomogrammien (KUVAT 8 16) avulla määritetään putkijohtojen routasuojauksessa tarvittava EPS-routaeristeen eristysleveys ja eristepaksuus. Mitoitusnomogrammeissa on esitetty tarvittavan lisälämmön määrä (W/m johtopituutena), joka tarvitaan pitämään putkijohto jäätymättömänä. Eri maalajeille on esitetty omat mitoitusnomogrammit. Jos eristyskerros mitoitetaan siten, että putkikaivannon lisälämmöntarve on 2 3 W/m, on putken alla olevan maan aina oltava routimatonta. Jos putken alla oleva maa ei saa jäätyä koskaan, on putkijohdosta vapautuvan lämmön eli tarvittavan lisälämmön määrää lisättävä 50 %:a verrattuna nomogrammeista saatavaan minimiarvoon./5/. Useimmissa nomogrammeissa on käytetty tarvittavan eristepaksuuden ja leveyden määrityksessä EPS-routaeristeiden mitoituslämmönjohtavuusarvoja. Nomogarmmin yhteydessä on mainittu, mikäli nomogrammissa on käytetty muita lämmönjohtavuusarvoja. Tällöin nomogrammista luettu tarvittava lisälämmön määrä tai eristepaksuus tulee muuttaa vastaamaan todellisia lämmönjohtavuusarvoja. Muuttaminen tapahtuu kertomalla esim. luettu lisälämmön määrä lämmönjohtavuusarvojen suhteella.
10 Mitoituksen periaatteellinen kulku on seuraava (KUVA 7): selvitetään putkikaivannon maaperä selvitetään paikkakunnan mitoituspakkasmäärä ja vuoden keskilämpötila selvitetään maaston kaltevuussuhteet ja putkijohdon alkupään ja liittymän korko, joka vaikuttaa asennussyvyyden valintaan valitaan asennussyvyys nomogrammista luetaan mitoituspakkasmäärän ja asennussyvyyden perusteella tarvittava eristysleveys ja paksuus selvitetään nomogrammista mahdollisesti tarvittava lisälämmön määrä ERISTYSTAVAN VALINTA POHJAMAA ASENNUSSYVYYDEN VALINTA KAIVUUOLOSUHTEET PUTKEN KUORMITUS ERISTELAADUN VALINTA KUORMITUS PAKSUUDEN JA LEVEYDEN MITOITUS NOMOGRAMMIT LISÄLÄMMITYSKAAPELI Kuva 7. Mitoituksen kulkukaavio.
11 Vaakasuora routaeriste KUVA 8. Vaakasuora eriste savimaapohjassa /1/. KUVA 9. Vaakasuora eriste hiekka- ja soramaapohjassa /1/.
12 U-muotoinen routaeriste KUVA 10. U-eriste hiekka- ja soramaapohjassa /1/. Kotelomallinen routaeriste KUVA 11. Koteloeriste kapeassa kalliokaivannossa, asennussyvyys 0,5 m /1/.
13 KUVA 12. Koteloeristys kapeassa kalliokaivannossa asennussyvyyksillä 0,8 m; 1,2 m; 1,6 m /1/. KUVA 13. Koteloeristys leveässä kalliokaivannossa asennussyvyydellä 0,5 m /1/.
14 KUVA 14. Koteloeristys leveässä kalliokaivannossa asennussyvyyksillä 0,8 m; 1,2 m; 1,6 m /1/. EPS-putkikourueriste KUVA 15. Eristysputki kapeassa kalliokaivannossa /1/.
15 KUVA 16. Eristysputki leveässä kalliokaivannossa /1/. Yleisenä ohjeena voidaan todeta, että EPS-putkieristekouruja käytettäessä eristepaksuus vaihtelee välillä 100 150 mm maalajin mukaan, kun asennussyvyys on 1,0 1,4 m. Asennussyvyyden ollessa noin 1,4 1,6 m riittää putkikourun eristepaksuudeksi 50 mm. Putkikouruja käytettäessä tulee tarkistaa lämmityskaapelien käyttötarve. Esimerkiksi asennettaessa EPS-putkilaatikkoelementtejä alle yhden metrin syvyyteen tulee putket suojata lisäksi lämmityskaapelilla. LÄMMITYSKAAPELIT PUTKIJOHTOJEN SULANAPITOON Putkikaivannoissa tarvittava lisälämpö, joka saadaan nomogrammeja 7-15 lukemalla, voidaan tuoda putkistoon lämmityskaapeleilla. Lisälämmityskaapelit suojaavat putkea jäätymiseltä ja pitävät putkessa olevan nesteen sulana kaikissa ulkolämpötiloissa. Lämmityskaapeleita on saatavilla mallista riippuen useita eri tehoisia, joko putken päälle tai sisälle asennettavia. Ominaisuuksiensa mukaan lämmityskaapelit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: vakiovastuskaapelit, vakiometritehoiset kaapelit ja itsesäätyvät kaapelit. Tarkempia tietoja tuotevaihtoehdoista antaa valmistaja.
16 EPS-ROUTAERISTYKSEN ASENNUSOHJEITA Putkille tehtyyn kaivantoon levitetään vähintään 100 mm:n kerros soraa, mursketta tai hiekkaa, jonka päälle putket asetetaan. Samoin putkien päälle lisätään 100 mm soraa tai mursketta. Sora-/murskekerrokset tulee tasata ja tiivistää ennen eristelevyjen asennusta. Mikäli putkien päälle tuleva tasauskerros tiivistetään koneellisesti, on otettava huomioon, että täryttimen käyttö edellyttää enintään 300 mm paksuutta täyttökerroksen osalta. Tiivistyksen jälkeen eristelevyt asennetaan huolellisesti toisiaan vasten ja erityisesti saumakohdat varmistetaan, jotta vältytään kylmäsilloilta. Eristelevyjen päälle on aina asennettava vähintään 0,20 m paksuinen suojaava, tiivistetty sora-/murskekerros, joka suojaa eristelevyä mekaaniselta rasitukselta. Suojakerros on asennettava myös työn ajaksi. Mikäli suojakerros EPS-routaeristeen päällä on pienempi kuin taulukossa 1 on mainittu, on suojakerrosta lujitettava tai käytettävä lujempaa tuotelaatua. Teillä ja kaduilla on suojaavan maakerroksen suosituspaksuutena pidettävä kuitenkin vähintään 0,5 0,7 m liukkaudentorjuntasyistä. Maaperässä oleva lämmöneristelevy vähentää lämpöenergian vapautumista ja tällöin vaarana on tienpinnan jäätyminen korkeammassa lämpötilassa. Jäätymisen ehkäisemiseksi on siis lisättävä maakerroksen paksuutta eristelevyn yläpuolella. MITOITUSESIMERKKI PUTKIKAIVANNON ERISTÄMISESTÄ EPS-ERISTEELLÄ Esimerkkikohde sijaitsee Järvenpäässä. Järvenpään korkeudella mitoituspakkasmäärä on 35 000 Kh ja vuoden keskilämpötila on 4 C (s. 5, kuva 2). Putkilinjastoon asennetaan viemäriputki (ø 160 mm) ja vesijohtoputki (ø 64 mm) sekä sähkösyöttö. Putkilinja sijaitsee kalliomaaperällä ja kulkee piha-alueen alitse. Pihalle oletetaan enintään pakettiautoliikennettä. Mitoituksen kulku: 1) Järvenpäässä putkilinjastolle roudaton asennussyvyys (z) kalliomaaperällä on 3,2 m (s. 4, kuva 1). 2) Putket asennetaan asennussyvyydellä 0,5 m leveään kalliokaivantoon ja eristeeksi valitaan EPS 200 Routa (s. 8, taulukko 1). Käytettäväksi eristepaksuudeksi valitaan 50 mm. Asennussyvyys putkille saadaan yhteenlaskemalla taulukosta saatu minimiasennussyvyys EPS eristeelle (0,3 m), valitun eristelevyn paksuus (0,05 m) sekä putkien päälle (eristelevyn alle) levitettävän suojakerroksen paksuus konellisessa tiivistyksessä (0,1 m), jolloin asennussyvyydeksi saadaan ~0,5 m. 3) Putkilinjaan asennettavien putkien perusteella valitaan eristelaatikon leveydeksi 0,6 m ja korkeudeksi 0,4 m. Mitoituksessa käytettävän nomogrammin (s. 13, kuva 13) perusteella saadaan tarvittavaksi lisälämmönmääräksi 5,7 W/m. 4) Tarvittava lisälämpö eristelaatikkoon saadaan käyttämällä lisälämmityskaapelia, jonka teho (W/m) on vähintään nomogrammista saatava arvo.
17 VIITELUETTELO /1/ Gundersen Per, Jonsson Esben, Berggren Hans, Olsen Ole J., Jenssen Einar: Teknisk/ konomisk vurderong av nye prinsipper for legging av vann-, avl pssustemer og kabler I boligområder: Norges byggforsningsinstitutt, 1979 arbeidsrapport 24. /2/ Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, kiintestöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 7.1.1987. /3/ Talonrakennuksen routasuojausohjeet, Rakennustieto Oy, Helsinki 1997, s. 28, kuva 10 ja kuva 11. /4/ VESIHUOLTO osa II, Suomen rakennusinsinöörien liitto ry RIL-124-2-2004, s. 610, kuva 463 Ilmastotekijöiden vaikutus vesi ja viemärijohtojen jäätymiseen. /5/ Seppänen Urpo: Ilmastotekijöiden vaikutus vesijohtojen ja viemärireiden jäätymisiin: Oulun yliopiston vesitekniikan laboratorio, sarja A, julkaisu 37, 1989. LÄHTEET Mäkelä Harri: Matalaan asennettujen putkijohtojen routasuojaus ja lämmöneristäminen, Valtion teknillinen tutkimuslaitos, tiedotteita nro 113, s. 16-18, 43-47. Ympäristöministeriö: Suomen rakentamismääräyskokoelma, asunto- ja rakennusosasto: osa C4, Lämmöneristys, ohjeet 2003. Ympäristöministeriö: Suomen rakentamismääräyskokoelma, asunto- ja rakennusosasto. D1, Kiinteistöjen vesi ja viemärilaitteistot, ohjeet ja määräykset 1987. Seppä Taisto, Rovaniemen kaupungin LVI-tarkastaja, puhelinkeskustelu 29.4.2004. Dipl.ins. Mäkelä Harri: Kokemuksia kunnallistekniikan routaeristyksistä, INSKO Huttunen Kari, Kivikoski Harri, Mäkelä Harri, Laherto Antti, Lehtonen Heikki, Outinen Kari: Kevennetty kunnallistekniikka, putkijohtojen routasuojaus ja lämmöneristäminen Elimäen Napan koerakennuskohteissa Valtion teknillinen tutkimuslaitos, tiedotteita nro 519, s. 22-36, 1/7-1/10. VTT Yhdyskuntatekniikka, Tie- ja geotekniikka: Torpparinmäen koealue putkijohtojen routasuojaus; 15v seurantatulokset, tutkimusselostus N:o YKI325/96 s. 35-57. ThermiSol Oy: Thermisol Routa EPS-eristeet: RT K-36309. ThermiSol Oy: Isora-EPS-eristeet: RT K-35856. Tonteri Kari, Juvankoski Markku, Kivikoski Harri, Lindroos Pekka: Torpparinmäen geotekniset koerakenteet seurantatulokset ja kokemukset, Valtion teknillinen tutkimuslaitos, tiedotteita nro 831, s. 49-69.
18 Hoikkala Simo: EPS-eristeet, routasuojauksen mitoitusohjeet: EPSrakennuseristeteollisuus c/o Muoviteollisuus ry, 11.1.2000. Röpelinen Jyrki: Vesi- ja viemärijohtojen jäätymisen ehkäiseminen: Oulun yliopiston vesitekniikan laboratorio, sarja A, julkaisu 47,1991. Röpelinen Jyrki, Haavikko Minna, Massa Pertti: Lämpöeristeiden toimivuus vesijohto- ja viemärikaivannoissa: Oulun yliopiston vesitekniikan laboratorio, sarja A, julkaisu 48, 1992. ThermiSol- eristeet, putkieristeet: http://www.thermisol.fi/eristeet/tuotteet/putkieristeet.html, 21.1.2004. Kivikoski Harri: Kevennetty kunnallistekniikka, putkijohtojen routasuojaus ja lämmöneristäminen Elimäen Napan koerakennuskohteissa: Valtion teknillinen tutkimuslaitos, geotekniikan laboratorio, tiedotteita nro 832, 1988.