Salonpään koulun B-osan pohjatutkimus ja perustamistapaesitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Salonpään koulun B-osan pohjatutkimus ja perustamistapaesitys"

Akseli Kyllönen
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

Liikelaitos Oulun Tilakeskus Kiilakiventie 1 1.2.

1 Liikelaitos Oulun Tilakeskus Kiilakiventie OULU Liikelaitos Oulun Tilakeskus Salonpään koulun B-osan pohjatutkimus ja perustamistapaesitys Oulunsalo

2 Liikelaitos Oulun Tilakeskus SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ TUTKIMUKSET TUTKIMUSTULOKSET Kohdekuvaus Geotekninen kuvaus Pohjavesi Radonriski Maaperän pilaantuneisuus PERUSTAMINEN Rakennuksen sijainti ja korkeusasema Perustamistapa Routasuojaus Salaojitus MAARAKENNUSTYÖT Pintakuivatus ja putkijohdot Maarakenteet ja täyttötyöt JATKOTOIMENPITEET... 4

3 Liikelaitos Oulun Tilakeskus 1 1 TEHTÄVÄ Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen toimeksiannosta on Geobotnia Oy tehnyt pohjatutkimuksia Oulunsalossa osoitteessa: Keskipiirintie 9, Varjakka. Pohjatutkimus on tehty Salonpään koulun B-osan maaperäolosuhteiden selvittämiseksi ja perustamistapaesityksen laatimiseksi. Kenttätyöt on tehty viikolla 2 / TUTKIMUKSET Pohjatutkimus on tehty painokairauksena 5 pisteessä ja ottamalla häiriintyneitä maanäytteitä 3 pisteestä, yhteensä 9 kpl. Yhteensä 6 maanäytteille on tehty rakeisuus- ja vesipitoisuusmääritys. Muille maanäytteille on tehty vesipitoisuusmääritys sekä arvioitu silmämääräisesti maalaji. Tutkimustyön aikainen pohjavedenpinta on havaittu 3 pisteestä näytteenottorei istä. Tutkimuspisteiden lisäksi on vaaittu maanpinna hajakorkoja sekä kaivojen kansien korkoja. Tutkimuspisteiden ja mittausten sijainti on sidottu ETRS-GK26 koordinaattijärjestelmään ja N2000-korkeusjärjestelmään. Tutkimuspisteiden sijainti ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa pohjatutkimuskartassa, piir. n:o 1. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Kohdekuvaus Salonpään koulun olemassa oleva B-osa tullaan purkamaan ja sen tilalle rakennetaan uusi likimain nykyisen rakennuksen kohdalle. Oleva rakennus on 1-kerroksinen. Tutkimuspisteet sijoittuvat olevan rakennuksen länsi- ja eteläsivuille nurmipintaiselle alueelle. Nykyinen maanpinta purettavan osan ympärillä vaihtelee tasovälillä +5,3 +5, Geotekninen kuvaus Maakerrosjärjestys on ylhäältä lukien: Noin 1,0 m paksu kerros löyhää tai keskitiivistä hiekkaa, jonka vesipitoisuus on 8 12 paino-%. Kerros on todennäköisesti ainakin osittain täytemaata, sillä näytteenoton yhteydessä todettiin maassa routaeristettä noin 0,5 0,6 m syvyydessä. Tutkittujen näytteiden perusteella kerrostuma on routimaton. 0,5 1,2 m paksu kerros löyhää tai hyvin löyhää hiekkaa, jonka vesipitoisuus on noin paino-%. Tutkittujen näytteiden perusteella kerrostuma on routimaton. Alimpana maakerroksena on tiivis hienorakeinen hiekka, silttinen hiekka tai hiekkamoreeni, jonka vesipitoisuus on paino-%. Kerrostuma on routivaa. 3.3 Pohjavesi Pohjavedenpinta oli tutkimustyön aikana ( ) tasovälillä +3,35 +3,91 (1,3 2,0 m syvyydessä maanpinnasta).

4 Liikelaitos Oulun Tilakeskus Radonriski Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen perusteella uudet rakennukset tulee suunnitella ja rakentaa siten, että sisäilman radonpitoisuus on alle 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Säteilyturvakeskuksen tekemien mittausten mukaan Oulunsalo kuuluu vähäisen säteilyriskin alueeseen. Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella radonpitoisuus alittaa enimmäisarvon säännönmukaisesti. Siten rakenteiden suunnittelussa ei ole tarpeen huomioida radonin esiintymistä. 3.5 Maaperän pilaantuneisuus Alueella ole tiedossa olleen maaperää likaavaa toimintaa. Tämän tutkimuksen yhteydessä ei havaittu merkkejä pilaantuneisuudesta. Kuitenkin, mikäli maarakennustöiden yhteydessä havaitaan poikkeavaa hajua tms., tulisi maaperän pilaantuneisuus selvittää. 4 PERUSTAMINEN 4.1 Rakennuksen sijainti ja korkeusasema Uusi rakennus sijoittuu likimain nykyisen purettavan rakennuksen kohdalle. Uusirakennuksen lattiataso esitetään valittavaksi siten, että lattiataso on vähintään 0,3 m ylempänä kuin ulkopuolinen maanpinta. Rakennuksen ulkopuolella maanpinta tulee muotoilla siten, että maanpinta kallistetaan rakennuksen ympärillä n. 3 metrin matkalla kaltevuuteen 5,0 % rakennuksesta poispäin. 4.2 Perustamistapa Rakennuksen alueella esiintyy hyvin löyhä hiekkakerros. Kerroksen paksuus on kuitenkin enimmillään noin 1,2 m, joten löyhän hiekan tiivistymisestä aiheutuvat painumat jäävät varsin vähäisiksi. Hiekan tiivistymisestä aiheutuva painuma on enimmillään noin mm. Pääosa painumista tapahtuu rakennusaikana. Rakennus esitetään perustettavaksi maanvaraisilla seinä- / pilarianturoilla matalaan (routimattoman syvyyden yläpuolelle). Perustusten alle tehdään vähintään 0,3 paksu alustäyttö kalliomurskeesta 0/32. Perustamistason tulee olla vähintään 0,5 alimman ulkopuolisen maanpinnantason alapuolella. Alapohja tehdään maanvaraisesti. Anturaperustusten geotekninen kantavuus käyttörajatilassa on 150 kpa. Anturat mitoitetaan keskeisesti kuormitetun (toimivan) anturaosan suhteen. Rakenteiden suunnittelussa on otettava huomioon n mm:n painuma, josta osa voi olla epätasaista. 4.3 Routasuojaus Rakennettavan alueen maaperä on maan pintaosan hiekkakerroksia lukuun ottamatta routivaa. Routiva maakerros ulottuu routimattoman perustamissyvyyden yläpuolelle.

5 Liikelaitos Oulun Tilakeskus 3 Routimaton perustamissyvyys on seuraava: lämmin rakennus, ulkoseinälinja; 1,6 metriä lämmin rakennus, nurkka; 2,0 metriä (vähintään 2,0 metrin päähän nurkasta) kylmä rakenne; 2,5 metriä Rakennus esitetään routaeristettäväksi ulkopuolisella routaeristeellä. Routaeriste mitoitetaan perustamissyvyyden ja alapohjan lämmönvastuksen mukaan kerran viidessäkymmenessä (50) vuodessa toistuvalle pakkasmäärälle F 50 = Kh. 4.4 Salaojitus Rakennus esitetään salaojitettavaksi, koska pohjavesipinta on lähellä maanpintaa. Salaojat tehdään muovisesta salaojaputkesta 110/95, lujuusluokka SN8. Salaojat sijoitetaan ulkoseinälinjoille sekä yksi linja lattian alle. Salaojien minimikaltevuus on rakennuksen ulkopuolisilla salaojilla 0,5 % ja sisäpuolisilla 1,0 %. Salaojien ympärille sekä perustusten alapohjan alle on tehtävä yhtenäinen kapillaarisen vedennousun katkaiseva salaojituskerros, jonka paksuus on vähintään 0,20 metriä. Salaojituskerroksen ja pohjamaan väliin asennetaan luokan N2 suodatinkangas. 5 MAARAKENNUSTYÖT 5.1 Pintakuivatus ja putkijohdot Pintakuivatus esitetään hoidettavaksi riittävillä maanpinnan kallistuksilla suoraan maastoon / teiden sivuojiin sekä sadevesiviemäröintiä käyttäen. Maanpinta tasataan sadevesikaivoihin päin kaltevaksi. Suositeltava piha-alueen minimikaltevuus on asfaltoitavalla alueella 1,0 % ja nurmi- / sorapintaisella alueella 2,0 %. Rakennuksen ympärillä maanpinta kallistetaan vähintään 3 metrin matkalla kaltevuuteen 5,0 %. Putkijohdot perustetaan suoraan maanvaraisesti. Putkikaivantojen lopputäyttö voidaan nurmialueella tehdä kaivumailla. 5.2 Maarakenteet ja täyttötyöt Mahdollinen humusmaa sekä mahdollinen rakennusjätettä, puuta tai muita vieraita aineksia sisältävä täytemaa poistetaan rakennuksen. Lattian ja anturoiden alustäyttö tehdään kerroksittain tiivistäen routimattomalla hiekalla, soralla tai murskeella. Täyttötöiden tiiviys- ja kantavuusvaatimukset on esitetty taulukossa 1. Tiiviysaste D v määritetään volymetrikokeella tai Troxlerilla ja lasketaan parannetun Proctor-kokeen mukaisesta maksimikuivatilavuuspainosta. E 1 ja E 2 ovat levykuormituskokeen kantavuusarvot.

6 Liikelaitos Oulun Tilakeskus 4 Taulukko 1. Täyttötöiden tiiviys- / kantavuusvaatimukset Kerros Tiiviysaste D v, % Kantavuus E 1 tai E 2, MPa Kantavuussuhde E 2 /E 1 Perustusten alustäyttö 97 E Alapohjan alustäyttö 93 E Seinän vierustäyttö Kantava kerros - E ,2 Suodatin-/eristyskerros Putkikaivantojen täyttö liikennealueella Lyhytaikaiset putkijohtokaivannot, yms. luiskataan seuraavasti: 1:1, kun kaivannon syvyys on < 1,8 metriä 1:1,5, kun kaivannon syvyys on 1,8 2,5 metriä yli 2,5 m syvien kaivantojen stabiliteetti on selvitettävä tapauskohtaisesti. Työn aikana putkijohtolinjojen kaivu voi ulottua pohjavedenpinnan alapuolelle. Hiekkaisissa maakerroksissa vedentulo kaivantoon voi olla voimakasta ja se voi aiheuttaa kaivuluiskien sortumista. Mikäli vedentulo on voimakasta, on pohjavesipinta suositeltavaa alentaa pohjavedenalennusputkia käyttäen kaivutason alapuolelle ennen kaivutöitä. 6 JATKOTOIMENPITEET Tämä asiakirja on tarkistettava, kun uudisrakennuksen sijainti, tyyppi ja kuormat ovat tiedossa. Geobotnia Oy Janne Herva, DI Olli Nuutilainen, DI Liitteet: Sijaintikartta, 1 s. Pohjatutkimusmerkinnät, 1 s. Pohjatutkimuskartta, piir. n:o 1 Pohjatutkimusleikkaukset A-A ja B-B, piir. n:o 2

7 Liikelaitos Oulun Tilakeskus LIITE SIJAINTIKARTTA Tutkimusalue

8 Liikelaitos Oulun Tilakeskus LIITE POHJATUTKIMUSMERKINNÄT

Samankaltaiset tiedostot

Kerrostaloalueen maaperän yleispiirteinen pohjatutkimus, Hallikuja

Kempeleen kunta Takatie 6 12.8.2013 90440 KEMPELE Kempeleen kunta Kerrostaloalueen maaperän yleispiirteinen pohjatutkimus, Hallikuja Kempele Kempeleen kunta SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ... 1 2 TUTKIMUKSET... 1 3