PIENTALON PERUSTUKSET

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PIENTALON PERUSTUKSET"

Outi Lattu
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PIENTALON PERUSTUKSET RAKENNUSPOHJAN LAADUN SELVITYS Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan rakennuspohjan laatu on selvitettävä ennakolta yleensä jokaisen rakennushankkeen yhteydessä. Maaperän laatua selvitettäessä kannattaa ensin ottaa yhteyttä rakennuspaikan kunnan rakennusvalvontaviranomaisiin ja mahdolliseen kunnan geotekniseen osastoon. Näin saattaa selvitä rakennuspaikan maaperätiedot sekä tarvittavien pohjatutkimusten laajuuteen vaikuttavat rakennuspohja ja suunnittelun rakenteet, niiden ja ympäristön aiheuttamat kuormitukset. Rakennuspohjan laadunselvityksessä todetaan maalajityyppi pohjatutkimuksen tarve perustamisolosuhteet perustamistapojen vaihtoehdot maanrakennustöiden tarve POHJATUTKIMUS Pohjatutkimuksella pyritään selvittämään rakennuksen perustamiseen vaikuttavat maaperäolot: kovan pohjan (kallio, kantava maa) syvyys rakennuksen eri osilla edullisin perustamistapa perustamissyvyys maan kantavuus maalajit (liite) maan routivuus pohjaveden korkeus tontin eri osien korkeusasemat pohjatutkimukseen liittyvä perustamistapalausunto RAKENNUKSEN KORKEUSASEMAN VALINTA tontin pintamuoto, kallio pintavesien poisjohtaminen pohjaveden sijainti viereiset tontit rakennuksen sopeuttaminen tontille lattiataso 300 mm maanpintaa korkeammalle viemärien liitostasot

Näin saattaa selvitä rakennuspaikan maaperätiedot sekä tarvittavien pohjatutkimusten laajuuteen vaikuttavat rakennuspohja ja suunnittelun rakenteet, niiden ja ympäristön aiheuttamat kuormitukset.

2 POHJARAKENNUSTYÖT Tehdään aina noudattaen hyväksyttyjä perustamiseen liittyviä suunnitelmia. POHJAN RAIVAUS JA TASAUS poistetaan kannot, kivet ja humus humus käytetään myöhemmin maankaivuu ja louhinta TÄYTTEELLE PERUSTAMINEN maan pintaa halutaan korottaa maalajit vaihdetaan routimattomiin rakennuspaikka tasataan vaakasuoraksi esim. perustuselementtejä varten PINTA- JA SADEVESIEN POISTOSUUNNITELMA maaperän riittävä kuivatus on välttämätöntä perustusten toimivuuden kannalta maanpinnan kuivatus hoidetaan niin, että sade- ja sulamisvedet johdetaan pois rakennuksen vierestä maan pinta muotoillaan niin että se kallistuu poispäin rakennuksesta SALAOJAT rakennuspohjan salaojituksen tarkoituksena on vähentää veden aiheuttamaa kosteuskuormitusta joka kohdistuu perustuksiin ja muihin maanvaraisiin rakenteisiin sekä niiden kautta yläpuolisiin rakenteisiin rakennuksen salaojajärjestelmästä tehdään omat suunnitelmat VIEMÄRI- JAVESIJOHTOASENNUKSET Hoidetaan kaikki piiloon menevät asennukset ja tarkastukset PERUSTAMISTAVAT Perustamistapa ratkaistaan suunnitteluvaiheessa. Perustamistavan valintaan vaikuttavat maaperän laatu tontin kaltevuus maaperän kantavuus talotyyppi ( puurunko, kivirakenteinen, kellarillinen ) pohjavesi radon

rakennuspaikka tasataan vaakasuoraksi esim.

3 PERUSTUKSET Perustuksiin luetaan kuuluviksi rakennuksen kuormia maaperään välittävä antura, perusmuuri, joskus myös pilarit ja näiden kosteuden kulkua säätelevät kerrokset ja lämpöeristeet. Rakennuksen perustukset on suunniteltava hyvin ( kokenut rakennesuunnittelija ) ja rakennettava huolellisesti suunnitelmia noudattaen. Perustukset / kuormitus Rakennukseen kohdistuu monenlaisia kuormituksia: tuulikuorma lumikuorma ympäröivän maan aiheuttama maanpaine rakennuksen oma paino Kaikki nämä siirtyvät runkoa pitkin perustuksille ja kuormittavat anturoita ja sitä kautta perusmaata Perustukset / lämpö perustuksien kautta lämpö pyrkii karkaamaan ulos toisaalta kylmä pyrkii tulemaan sisälle ja erityisesti perustusten alle Perustukset / kosteus Erittäin merkittävä tekijä perustusten suunnittelussa on kosteus, jota maaperässä esiintyy maakosteus, joka nousee kapillaarisesti ylöspäin sadevesi laskeutuu maanläpi perustusten alle Routa ja routiminen Maan jäätymistä = maaperässä olevan veden jäätymistä ja siitä aiheutuvaa maan kohoamista sanotaan roudaksi eli routimiseksi. Tällainen maan kohoaminen ei saa päästä tapahtumaan perustusten alla, tai jos niin käy se tietää rakenteiden rikkoutumista. Perustusten suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään olosuhteet tekemään sellaisiksi, ettei perustusten alle jää kosteutta ja ettei sinne pääse myöskään pakkanen. Routaraja Routarajalla tarkoitetaan sitä etäisyyttä maanpinnasta, mihin asti maan jäätyminen talvella ulottuu. Etelä-Suomessa routaraja on n. 1,5 m ja Pohjois-Suomessa n. 2.2 m. PERUSTUSTEN ROUTASUOJAUS JA PERUSMUURIEN LÄMMÖNERISTYS Routiva maa ja matala perustus Routiminen estetään routalevyillä kuivattamalla maaperä Routaeristeet rakennesuunnittelija määrittelee perustamisolosuhteiden perusteella, ja ne on asennettava suunnitelman mukaisesti. MATALAPERUSTUS Tämä perustamistapa on suomalaisen pientalon perinteinen perustustyyppi. Matalaperustuksessa anturat ovat välittömästi maan tai kallion varassa routarajan yläpuolella. Tämä on mahdollista siten, että käytetään hyväksi maahan varastoi-

Perustukset / kuormitus Rakennukseen kohdistuu monenlaisia kuormituksia: tuulikuorma lumikuorma ympäröivän maan aiheuttama maanpaine rakennuksen oma paino Kaikki nämä siirtyvät runkoa pitkin

4 tunutta lämpöä. Routaeristyksellä estetään lämmön karkaaminen perustusten alta sekä estetään pakkasen pääsy perustusten alle. yleisin edullinen soveltuu routimattomille ja routiville maalajeille. kantaville ja heikosti kantaville maapohjille REUNAVAHVISTETTU LAATTA ( KANTAVA) Käytetään kun maan kantavuus on heikko soran päälle tuleva betonilaatta raudoitetaan kantavaksi reunapalkki raudoitetaan kantavaksi laatta ja reunapalkki toimivat yhdessä betonilaatan päälle lämmöneristys ja pintabetoni MAANVARAINEN LAATTA- PERUSMUURI täytesora kapillaarikatko kiviaines lämmöneriste betonilaatta lattiarakenne KANTAVA LAATTA-PERUSMUURI ( tuuletettu alapohja) tehdään jos talo halutaan nostaa maasta ylöspäin voidaan välttää suuret ja kalliit soratäytöt rakennus tulee rinteeseen voidaan välttää maaperän kosteusriskit radonkaasut ryömintätila, huoltomahdollisuus, huolehdittava riittävä tuuletus PILARI- PALKKI yleinen vapaa-ajan asuntojen perustamistapa PERUSMUURIN JA ANTURAN TOTEUTTAMISTAPOJA betoni paikalla valaen kevytsoraharkot betoniharkot valmismuottiperustus elementtisokkelipalkit ALAPOHJAN TOTEUTTAMINEN betonista paikalla valaen liittolaatta ontelolaatta puurakenne

raudoitetaan kantavaksi laatta ja reunapalkki toimivat yhdessä betonilaatan päälle lämmöneristys ja pintabetoni MAANVARAINEN LAATTA- PERUSMUURI täytesora kapillaarikatko kiviaines lämmöneriste

5 RADON-PERUSTUKSET Erillisen suunnitelma mukaisesti alapohjan tiivistyksen ja tuuletuksen huolellinen toteuttaminen. SYVÄPERUSTUS syväperustusta käytettäessä perusmuurianturat tai pilarianturat ulotetaan roudattomaan syvyyteen syväperustusten yhteydessä ei yleensä tarvita erillistä routasuojausta rakennuksen alapohja voi olla maanvarainen tai kantava syväperustusten haittana on suuret kaivu- ja täyttötyöt mikäli perustamissyvyys on yli 3 m on yleensä edullisempaa perustaa rakennus paaluille kuin pilareille. PAALUPERUSTUS paaluperustusta käytetään silloin kun mikään muu perustustapa ei ole mahdollinen tai edullisempi. mikäli kantava maapohja sijaitsee syvällä erittäin heikosti kantavan maakerroksen alapuolella. paaluperustuksessa rakennuksen kuormat siirretään sokkelipalkin ja paaluhatun välityksellä paaluille ja lopuksi tiiviiseen kantavaan maapohjaan. KELLARILLISET PERUSTUKSET kellarillinen perustus soveltuu kaltevalle rakennuspaikalle, rinnetonteille. kellarillista taloa suunniteltaessa on yleensä varauduttava suuriin maansiirtotöihin perustukset on kuivatettava salaojilla ja kellarinseinät on eristettävä huolellisesti kosteudelta tietyt edellytykset täyttävällä kellarikerroksella saadaan taloon rakennusoikeuteen sisältymätöntä lisätilaa SALAOJITUS salaojaputkista muodostetaan ns. salaojalinjat, jotka tulevat rakennuksen kaikille sivuille salaojavesien poistosuunta näkyy suunnitelmista nurkkakohtiin tehdään tarkastuskaivot SALAOJIEN SIJOITUS JA RAKENNE putket sijoitetaan anturan sivulle putken korkeusaseman määrittelee rakennesuunnittelija putkiston pohja tiivistetään putken kaltevuus on yleensä 1:100 putkiston alle asennetaan vähintään 100 mm paksuinen kerros salaojasepeliä putkiston päälle asennetaan vähintään 200 mm paksuinen kerros salaojasepeliä PERUSTUSTEN TÄYTÖT täyttämiseen käytetään suunnitelman mukaista kiviainesta täyttö tehdään kerroksittain ( enintään 300 mm ) jokainen täyttökerros tiivistetään täryttämällä, vettä käytetään tarvittaessa salaojitusta eikä routaeristettä saa rikkoa korkeissa harkkorakenteisissa perusmuureissa täyttötyö pitää tehdä molempia puolia tasaisesti täyttäen

alapohja voi olla maanvarainen tai kantava syväperustusten haittana on suuret kaivu- ja täyttötyöt mikäli perustamissyvyys on yli 3 m on yleensä edullisempaa perustaa rakennus paaluille kuin

6 PERUSTUSTÖISSÄ ESIITYNEITÄ RA KEN NUS - VIR HE ITÄ MAANKAIVUU pohjatutkimukset vajavaisia perustamistapalausunto puuttuu kaivetaan liian syvään täyttömaasta lisäkustannuksia pintavesien poisjohtamissuunnitelmat puuttuu pohjaveden pinnan selvittäminen puuttuu MAANSIIRROT pihasuunnitelmaa ei ole tehty riittävän tarkaksi turhat poiskuljetukset PERUSTUKSET ristimittavirheet muuraukset eivät mahdu talo sijainti ei kohdallaan perustusten mittavirheet, elementit eivät mahdu routaeristys liian lähellä maanpintaa maapohjan routiminen rakennuksen epätasainen painuminen rakennuksen nurkat eristetty huonosti salaojien toimimattomuus, huonosti tehty tai puuttuvat TALON KORKEUSASEMA VÄÄRÄ liian korkealla, lisää maatäyttöjä liian alhaalla ulkoverhous kosteusriskialueella liian alhaalla, talon ulkonäkö pintavedet valuvat taloa kohden, kosteusriski kasvaa MAANVARAISET LATTIAT huolimaton täyttötyö, lattia painuu täyttömaa jäätynyt rakennusvaiheessa, lattiat painuvat RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA tuuletus usein puutteellinen kosteus tiivistyy rakenteisiin

eivät mahdu talo sijainti ei kohdallaan perustusten mittavirheet, elementit eivät mahdu routaeristys liian lähellä maanpintaa maapohjan routiminen rakennuksen epätasainen painuminen rakennuksen

Samankaltaiset tiedostot

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas Perustukset ja pohjarakenteet Lauri Salokangas 1. Pohja- ja maarakentamisen peruskäsitteitä Maamekaniikka maan mekaanisen käyttäytymisen mallintaminen laskennallisin keinoin; sisältää maaparametrien määrittämisen