Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen ja Uudenmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELYkeskusten alueella

Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA... 5 3 TARKKAILUN TOTEUTUS... 8 3.1 Yleistä... 8 3.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus... 9 3.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu... 10 3.2.2 Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu... 10 3.2.3 Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu... 10 3.2.4 Jälkihoitovaihe... 10 3.2.5 Poikkeustilanteiden tarkkailu... 11 3.3 Näytteiden analysointi... 11 3.4 Päästöjen laskenta... 12 3.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus... 12 3.4.2 Ympärivuotiset kohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta... 13 3.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet... 14 3.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset... 15 3.5 Raportointi... 15 3.5.1 Väliraportointi... 15 3.5.2 Vuosiraportointi... 16 3.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2014... 17 4 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2014... 18 4.1 Yleistä... 18 4.1.1 Tuotantoalueet... 18 4.2 Ominaiskuormitussuot v. 2014... 19 4.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v. 2014... 21 4.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2014... 21 4.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu... 22 4.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu... 22 4.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina... 25 4.4.3 Vedenlaatu alueittain... 28 4.4.4 Puhdistustehot... 29 4.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut... 30 4.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla... 30 4.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina... 32 5 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2014... 33 5.1 Yleistä... 33 5.2 Kuormitus ELY-keskuksittain... 34 5.2.1 Hämeen ELY-keskus... 34 5.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus... 35 5.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus... 36

5.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus... 37 5.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 38 5.3 Kuormitus vesistöalueittain... 39 5.3.1 Kymijoen vesistöalue (14)... 39 5.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18)... 40 5.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27)... 41 5.3.4 Aurajoen vesistöalue (28)... 41 5.3.5 Lapinjoen vesistöalue (33)... 42 5.3.6 Kokemäenjoen vesistöalue (35)... 43 5.3.7 Karvianjoen vesistöalue (36)... 44 5.3.8 Lapväärtinjoen vesistöalue (37)... 44 5.3.9 Teuvanjoen vesistöalue (38)... 45 5.3.10 Närpiönjoen vesistöalue (39)... 45 5.3.11 Kyrönjoen vesistöalue (42)... 46 5.3.12 Lapuanjoen vesistöalue (44)... 47 5.3.13 Purmonjoen vesistöalue (46)... 48 5.3.14 Ähtävänjoen vesistöalue (47)... 48 5.3.15 Kruunupyynjoen vesistöalue (48)... 49 5.3.16 Perhonjoen vesistöalue (49)... 49 5.3.17 Selkämeren rannikkoalue (83)... 50 5.4 Kokonaiskuormitus... 51 6 YHTEENVETO... 52 Liitteet Liite 1 Läntisen Suomen ominaiskuormitussoiden sijainti ja aluejako vuonna 2014 Liite 2 Ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat hydrologisena vuonna 2014 Liite 3 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu vuodenajoittain Liite 4 Ominaiskuormitukset 2014 Liite 5 Tarkkailusoiden pinta-alat ja vuosikuormitukset vesistöalueittain 2014 Liite 6 Tarkkailusoiden pinta-alat ja vuosikuormitukset ELY-keskuksittain 2014 Pöyry Finland Oy Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15 67101 Kokkola Jarmo Sillanpää puh. 010 33 28370 Pia Vesisenaho puh. 010 33 28211 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

5 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2014 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ja Vapo Oy:n 23.12.2013 ELY-keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille 2014 2018. Tarkkailu käsittää ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi 1.11.2013-31.10.2014. Vuoden 2014 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. Tässä raportissa esitetään kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2014 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina. Tuotantoaluekohtaiset tulokset käsitellään tarkemmin erillisissä ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat taivasalla hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona turvetuotannon vesienkäsittelyyn ja kuormitustarkkailuun liittyvää terminologiaa. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi TASO-hankkeen julkaisujen perusteella. Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla http://www.turveinfo.fi/ tai http://www.vapo.fi Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä.

COD Mn COD Mn -arvo tarkoittaa KMnO 4 :n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista kiehuvassa vedessä 20 min aikana hapenkulutuksella mitattuna. Määritys kuvaa siis kaikkea näissä oloissa tapahtuvaa veden sisältämän aineksen hapettumista ja sen määrää vedessä. Permanganaatti hapettaa myös humusta, joten humuspitoisten vesien COD Mn -arvo on korkeampi kuin kirkkaiden. Silti permanganaatti hapettaa vain osan orgaanisista aineista, eivätkä esimerkiksi aminohapot hapetu. COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin- ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien kasvualustana ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä. Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Kasvillisuuskenttä Kasvillisuuskenttä on pengerryksin eristetty tasainen allasmainen kasvillisuuden peittämä alue, jossa kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kentän toiminta perustuu suurelta osin laskeutukseen, jolloin kenttä pidättää kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Ravinteita pidättyy jossakin määrin myös kasvillisuuteen. Kenttien kasvillisuus koostuu ruokohelvestä, pajusta tai luonnollisesta sekakasvustosta. Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon. Kiintoaine Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines. Kosteikko Kosteikolla tarkoitetaan vesienkäsittelyrakennetta, jossa on pysyvää avovesipintaa. Se on tehty patoamalla tai kaivamalla siten, että siinä on sekä syvän, että matalan veden alueita. Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut. Vesiensuojelurakenteet tehdään ensimmäisenä. Kuormitus Kuormituksella eli päästöllä tarkoitetaan tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrää aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi). Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta. 6

Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön. Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m3/päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km2 vuosi) Ominaiskuormitussuo Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Pintavalutuskenttä Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Aina pintavalutuskenttää ei ole mahdollista perustaa luonnontilaiselle alueelle, jolloin joudutaan käyttämään ennestään ojitettua aluetta. Päästötarkkailu Päästötarkkailussa eli kuormitustarkkailussa mitataan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää eli päästöä. Reduktio Vesienkäsittelyrakenteen avulla saavutettava aineen poistuma. Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Turvetuotantoalue kuntoonpanovaiheen jälkeen, kun turvetuotanto on käynnissä. Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai levossa, jolloin turvetta ei tuoteta 7

Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöön on useita eri vaihtoehtoja. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Täydentävä tarkkailu Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useimmilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalishuhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km2) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m3/s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva, mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi. Ympärivuotinen tarkkailu Päästötarkkailussa on mukana jatkuvassa tarkkailussa olevia pisteitä, jotka on valittu ELY-keskuksittain edustavilta soilta tai ne on määrätty ympäristöluvissa. Asemat muodostavat edustavan otoksen tuotannossa ja kuntoonpanovaiheessa olevista tuotantoalueista huomioiden myös erilaiset vesienkäsittelymenetelmät. Veden laatua seurataan ympäri vuoden ja virtaamia mitataan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. 8 3 TARKKAILUN TOTEUTUS 3.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun hoitaa turvetuottaja. Konsultti käyttää käyttötarkkailuyhteenvetojen tietoja apuna kuormituslaskennassa ja raportoinnissa. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla tulkitaan mm. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. Vuoden 2014 näytteenoton, analysoinnin, virtaamamittauksen ja tulosten toimittamisen on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosikuormitusten laskennasta ja vuosiyhteenvedon laadinnasta on vastannut Pöyry Finland Oy. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan tarkkailua, ympärivuotista tarkkailua tai täydentävää

tarkkailua. Kaikkia soita ja tarkkailupisteitä ei tarkkailla joka vuosi. Normaalien päästötarkkailunäytteiden lisäksi turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla omavalvontanäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloitetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ELY-keskusten määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaaliskemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vaikutustarkkailuista on tehty erilliset vuosiraportit eikä niiden tuloksia käsitellä tässä raportissa. Vesistötarkkailussa on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuoleisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. Vesinäytteiden otosta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut vuonna 2014 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedot on laatinut Pöyry Finland Oy. Pohjavesitarkkailusta voi olla velvoite tuotantoalueen ympäristöluvassa. Tällöin suoritetaan joko pohjavesialuekohtaista seurantaa tai tilakohtaista talousvesikaivotarkkailua (tarkkailuohjelman kohta 4.4). Pohjavesinäytteiden otosta, analysoinnista ja tulosten toimittamisesta on vastannut osittain Nab Labs Oy ja eräiden kohteiden osalta Ramboll Oy. Vuosiyhteenvedot ovat laatineet Pöyry Finland Oy ja eräiden kohteiden osalta Ramboll Oy. Biologisia tarkkailuja tehdään yleensä 3 5 vuoden välein ELY-keskusten ennalta hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Biologisella tarkkailulla voidaan saada tietoa siitä, miten turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vesistön tilaan ja miten mahdolliset muutokset näkyvät eliöstön koostumuksessa ja runsaussuhteissa. Pöly- ja melutarkkailua voi olla velvoitteena tuotantoalueen ympäristöluvassa. Jos ympäristöluvassa on tarkkoja määräyksiä mittauksista, toimitaan luvan mukaan. Useimmiten ympäristöluvissa on kuitenkin määrätty, että pöly- ja/tai melutarkkailu tehdään alueellisen ELY-keskuksen määräämällä tavalla ja ehdotus pöly- ja melutarkkailusuunnitelmaksi tulee laatia kolmen kuukauden kuluttua luvan saatua lainvoiman. 9 3.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti (Nab Labs Oy). Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut virtaaman. Konsultti on myös tarkastanut mittapadot silloin, kun on käynyt lukemassa jatkuvatoimiset pinnankorkeusmittarit. Useimmilla kohteilla käytössä oleva mittari on mallia Eijkelkamp e+water L. Muutamilla kohteilla on vielä käytössä Telog (WLS-2109e tai WLS-31). Virtaamamittarit mittaavat hydrostaattista painetta ja ilmoittavat vedenpinnan korkeuden senttimetreinä. Laitteen kalibrointi tarkistetaan jokaisella lukukerralla. Pinnankorkeuden keskiarvo 30 minuutin ajalta ja kellonaika ovat tallentuneet virtaamamittarin muistiin. Virtaamamittarin pinnankorkeusaineisto on purettu kannettavalle tietokoneelle tai tiedonkeruulaitteelle (DTU A-203). Kuntoonpanosoilla virtaama on mitattu joko jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (konsultti) tai tarkkailun tilaaja on mitannut hetkelliset virtaamat päivittäin kuntoonpanotöiden aikana. Mitta-asemilla tehdään ennen tuotantokauden alkua vuositarkastus. Mikäli olosuhteet/ laiterikot tms. mittauspaikassa tilapäisesti estävät mittapadon avulla tehtävän virtaaman mittauksen, sovitaan korvaavasta mittausjärjestelystä (esim. läheisen toimivan aseman tietojen käyttö) erikseen ko. ELY-keskuksen kanssa.

3.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Osalla kohteista on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1.-31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4.-1.5.) 1 krt / viikko 1.4.-31.12. 1 krt / 2 vk Tulvanäytteiden ottoaika vaihtelee tuotantoalueen maantieteellisen sijainnin ja vuotuisten sääolosuhteiden mukaisesti. 10 3.2.2 Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu Ympärivuotiset asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittakaivoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti. Ympärivuotisen virtaaman mittauksen on toteuttanut vuonna 2014 Nab Labs Oy. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1.-31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4.-1.5.) 1 krt / viikko 1.4.-31.12. 1 krt / 2 vk Tulvanäytteiden ottoaika vaihtelee tuotantoalueen maantieteellisen sijainnin ja vuotuisten sääolosuhteiden mukaisesti. 3.2.3 Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta, yleensä kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana ELY-keskuksen määräämän ajan. Tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen. Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useimmilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesäheinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama. Vapo voi omaehtoisesti lisätä tarkkailuvuosina otettavien näytteiden määrää, tarkkailuvuosia tai määritettäviä analyysejä tarpeen mukaan. 3.2.4 Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen tarkkailuista on määräyksiä tuotantoaluekohtaisissa ympäristöluvissa. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta ja päästö- ja vaikutustarkkailua jatkettava vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.

3.2.5 Poikkeustilanteiden tarkkailu Toiminnanharjoittaja on ottanut hydrologisen vuoden ajalta 2014 tarkkailukohteilta normaalin näytteenoton lisäksi ylimääräisiä vesinäytteitä poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, ylivirtaamatilanteet). Ylivirtaamatilanteissa otetut lisänäytteet kuvaavat runsaasta sateesta/valumasta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tarkkailuohjelman mukaan tavoitteena on saada kultakin ympärivuotisessa tarkkailussa olevalta asemalta, jolla on jatkuvatoiminen virtaamamittaus, rankkasateen aikaisia lisänäytteitä. Omavalvontanäytteistä on analysoitu aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Vuonna 2014 otettujen omavalvontanäytteiden tulokset on esitetty kunkin tuotantoalueen tarkkailutulosten yhteydessä. 11 3.3 Näytteiden analysointi Nab Labs Oy:n laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai perusanalyysivalikoima (Taulukko 1). Ympäristölupavaatimusten johdosta tai tilaajan pyynnöstä on tehty myös muita analyysejä. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta sekä kesällä sekä syksyllä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty perusanalyysivalikoima. Tuotantovaiheen täydentävien tarkkailujen näytteistä on yleensä analysoitu perusanalyysivalikoima. Kaikista omavalvontanäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Taulukko 1 Läntisen Suomen päästötarkkailun analyysivalikoimat Laaja analyysivalikoina Kiintoaine (menetelmä SS;F8;GVS) Perusanalyysivalikoima Kiintoaine (menetelmä SS;F8;GVS) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kokonaisfosfori (kok.p) Fosfaattifosfori (suod.) (PO 4 -P) ph Kokonaistyppi (kok.n) Ammoniumtyppi (NH 4 -N) Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO 2+3 -N) Rauta (Fe) Kokonaisfosfori (kok.p) Kokonaistyppi (kok.n) Vesistöihin joutuva kiintoaine koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Yleensä suurin osa turvetuotannon valumavesien kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet nousevat erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa happamilla sulfaattimailla hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen ja näin ollen ph-arvon alenemiseen. Fosforia ja typpeä huuhtoutuu turvetuotantosoilta enemmän kuin luonnontilaisilta soilta. Ravinteiden määrä purkuvesissä arvioidaan kokonais- ja mineraaliravinteiden perusteella. Turvetuotantoalueelta purkautuvissa vesissä saattaa esiintyä runsaasti ammoniumtyppeä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä pienet. Rautaa huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena, ja suurimmat rautakuormitukset sattuvatkin yleensä samaan aikaan suuren kiintoainekuormituksen kanssa. Pääosa happipi- ph

toisten vesien raudasta on kuitenkin humukseen sitoutuneena. Purkuvesien rautapitoisuus yleensä lisääntyy turvetuotannon vaikutuksesta. Turvetuotanto on paikoitellen lisännyt myös liukoisen orgaanisen aineen (humuksen) huuhtoutumista. Humuspitoisuutta on vesistä vaikea määrittää tarkasti. Humuksen määrä voidaan karkeasti arvioida kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn on KMnO 4 -kemikaalin aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrää. Yleisesti ottaen humusaineksen osuus pintavesien orgaanisesta hiilestä vaihtelee ollen keskimäärin noin 50 %, mutta voimakkaasti värillisissä vesissä jo 90 %. Näin ollen COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Tuloksissa COD Mn -arvo ilmoitetaan yksikössä mg O 2 /l. 12 3.4 Päästöjen laskenta 3.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta eli taustahuuhtoumasta. Bruttopäästön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Kiintoaineen, typen ja fosforin päästöt on ilmoitettu yksikössä kg/d tai kg/a. Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Taustapitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). COD Mn osalta turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa ei ole annettu taustapitoisuudelle ohjearvoa, joten nettopäästöjen arviointiin on käytetty Turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksen (Pöyry 2014) luonnontilaisten soiden keskimääräistä COD Mn -pitoisuutta 32 mg/l O 2. Kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) kuormitukset on ilmoitettu yksikössä kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Laskennassa käytetään näytteenottohetken ja seuraavan näytteenottokerran välistä keskivirtaamaa (ei näytteenottohetken virtaamaa). Päästö lasketaan kertomalla otetun näytteen pitoisuus näytteenottojen välisellä keskivirtaamalla. Taustakuormitus lasketaan samalla periaatteella, mutta pitoisuutena käytetään sovittuja taustapitoisuuksia. 1) K d = C * MQ / 1000 Missä K d = Kuormitus (kg/d) C = havaittu pitoisuus (mg/l) MQ = näytteenottopäivien välinen keskivirtaama (m 3 /d)

Jakson kuormitus (kg/ha) saadaan jakamalla bruttokuormitus (kg/d) mittapadon valuma-alalla ja kertomalla jakson (d) pituudella. Tarkkailujakson pituus (Δt) riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. 2) K bj = K bd / F * Δt Missä Kbj = jakson bruttokuormitus (kg/ha) Kbd = bruttokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Vuosikuormitukset (kg / ha a) saadaan tarkkailujaksojen kuormitusten summana. Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu ja virtaamamittarin datasta voidaan erottaa jakso, jolla kuormitusta ei ole muodostunut. Muilta osin jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän tai seuraavan näytteenoton pitoisuuksien perusteella. Yleensä on käytetty seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Tapauskohtaisesti on kuitenkin valittu parhaiten puuttuvalle näytteenottokerralle soveltuva näyte esim. vuodenajan tai virtaamatilanteen mukaan. Turvetuotantoalueen brutto ja netto kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle 2013 saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut (kg/ha a) tuotantoalueen pinta-alalla (tuotannossa, levossa, valmistelussa ja tuotannosta poistunut alle 5v). 3) K tot = A tot * K om Missä Ktot = Kokonaiskuormitus (kg/a) Kom = Ominaiskuormitus (kg/ha a) Atot = Tuotantoalueen pinta-ala (ha) Kullekin ympärivuotiselle tarkkailukohteelle on käytetty kyseisellä kohteella mitattuja lukuja. Koko tuotantoalueen päästöt on laskettu yhden mittauspaikan tulosten perusteella, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama koko alueella eikä alueella ole muita tarkkailupisteitä. Jos turvetuotantoalueella on muita tarkkailupisteitä, niiden valumaalueella sijaitsevien tuotantoalojen kuormitukset on laskettu ko. tarkkailupisteen tulosten perusteella. Jos osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelymenetelmä on ollut eri kuin tarkkailussa olleilla osa-alueilla, on päästöt tälle alueelle arvioitu erikseen ominaiskuormituslukujen avulla. Päästöt on ilmoitettu kg/d tai kg/a ja kemiallisella hapenkulutuksella kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Tuotannosta viimeisen viiden vuoden aikana poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa. 3.4.2 Ympärivuotiset kohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Osalla ympärivuotisista tarkkailukohteista tarkkailu on aloitettu kesken vuoden tai esimerkiksi virtaamamittaria ei ole ollut tai virtaamadataa on vain osalta vuotta. Virtaamamittauksessa on esimerkiksi voinut olla ongelmia, jolloin suon omia virtaamatietoja ei ole voitu kaikilta osin pitää luotettavina. 13

Näiden tarkkailukohteiden osalta on kuormituslaskennassa käytetty mitattuja omia pitoisuuksia ja virtaamatietoja siltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Puuttuville virtaamajaksoille on käytetty lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskivalumia. Muutoin laskentaperiaate on sama kuin ympärivuotisille kohteille. 14 3.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet Täydentävät tarkkailukohteet ovat kohteita, joilta on otettu näytteitä yleensä 4 kertaa vuodessa tai esimerkiksi kerran kuukaudessa. Omaa jatkuvaa virtaamamittausta ei ole. Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin. Vuonna 2014 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri alueeseen (karttaliite 1, Taulukko 2). Lisäksi alueiden H ja I sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Muilla alueilla kaikki ominaiskuormitussuot olivat tuotantovaiheen tarkkailukohteita. Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin kyseisellä näytejaksolla. Täydentävältä tarkkailupisteeltä mitattu pitoisuus on jaettu ominaiskuormitussoiden keskipitoisuudella. Näin on saatu kertoimet kaikille eri parametreille (kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja COD Mn ) jokaiselle näytekerralle. Esimerkiksi jos täydentävän tarkkailupisteen kiintoainepitoisuus on 10 mg/l ja ominaiskuormitussoiden alueen B keskimääräinen kiintoainepitoisuus samalla jaksolla on 5 mg/l, tulee kertoimeksi 2. Näytekertojen kertoimien avulla on arvioitu ympärivuotisesti pitoisuudet täydentävälle tarkkailukohteelle kaikille virtaamajaksoille, joilta läheisiltä ominaiskuormitussoilta on tuloksia. Läheisten ominaiskuormitussoiden jaksojen keskipitoisuudet kerrottiin tarkkailupisteen kertoimilla. Kertoimina on käytetty näytevälille edellisen näytteen kerrointa tai tapauskohtaisesti vuoden keskimääräistä kerrointa, jos näytteiden väli on pitkä. Näin saatujen laskennallisten pitoisuuksien avulla on laskettu täydentävän kohteen kuormitus samalla tavalla kuin ympärivuotisille kohteille (ks. luku 3.3.1). Valumina kuormituslaskennassa on käytetty läheisen alueen samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisiä valumia (l/s km 2 ). On huomattava että tällä menetelmällä lasketut kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Laskennassa käytettävissä olleiden näytteiden määrä vaikuttaa oleellisesti laskentakertoimiin ja tulosten luotettavuuteen.

Taulukko 2 15 Ominaiskuormitussuot alueittain jaoteltuna, niiden lukumäärä, tila ja sijoittuminen ELYkeskuksittain. Alue Tila Tarkkailusoiden sijainti ELY-keskusten alueella Alue A (n=4) Tuotantovaihe Häme Alue B (n=5) Tuotantovaihe Pirkanmaa / Varsinais-Suomi Alue C (n=3) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa / Varsinais-Suomi Alue D (n=4) Tuotantovaihe Keski-Suomi Alue E (n=6) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa / Varsinais-Suomi / Pirkanmaa Alue F (n=4) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue G (n=2) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue H1 (n=10) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Alue H2 (n=5) Valmisteluvaihe Keski-Suomi Alue I1 (n=3) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue I2 (n=2) Valmisteluvaihe Etelä-Pohjanmaa Alue J (n=8) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue K (n=1) Tuotantovaihe Keski-Suomi Yhteensä 57 kpl 3.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset 3.5 Raportointi Tätä menetelmää käytetään kohteille, jotka eivät kyseisenä vuonna olleet tarkkailussa, mutta joiden ympäristöluvassa edellytetään laskemaan kuormitukset aikaisemmin mitattua puhdistustehoa käyttäen. Lähimpänä sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskimääräisistä yläpuolisen vedenlaadun pitoisuuksista lasketaan tarkkailukohteen aikaisemman puhdistustehon perusteella alapuoliset pitoisuudet eri virtaamajaksoilla. Puhdistustehona käytetään aiempina tarkkailuvuosina otettujen tarkkailupisteen ylä- ja alapuolisten näytteiden keskipitoisuuksista laskettua puhdistustehoa. Näiden reduktion avulla saatujen laskennallisten pitoisuuksien sekä lähellä sijaisevien ominaiskuormitussoiden keskivalumien avulla voidaan laskea kuormitukset samalla periaatteella, kuin ympärivuotisilla tarkkailupisteillä (ks. luku 3.3.1). On huomattava että tällä menetelmällä lasketut kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Puhdistusteho vaihtelee mm. yläpuolisen pisteen pitoisuuksista riippuen. Jos yläpuolisen pisteen veden pitoisuudet ovat korkeat, ovat puhdistustehot yleensä paremmat kuin jos yläpuoliset pitoisuudet olisivat jo valmiiksi alhaisia. Laskennassa käytettyjen lähimpien ominaiskuormitussoiden yläpuolinen vedenlaatu ei ole ollut välttämättä samaa tasoa kuin tarkkailupisteen yläpuolinen vedenlaatu, joten tarkkailupisteen osalta käytetty keskimääräinen puhdistusteho voi olla yli- tai aliarvio. Vuonna 2014 minkään kohteen kuormituksia ei laskettu kyseisellä menetelmällä. 3.5.1 Väliraportointi Jokaisen näytteenottopäivän jälkeen Nab Labs on koonnut edeltävän kahden viikon perusjakson (tai muun poikkeavanpituisen jakson) virtaamamittauksen tiedot päästömäärän väliraportointia varten. Väliraportoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kahden viikon seurantajaksoa. Tulokset on toimitettu Vapolle tiedoksi mahdollisimman pian. Väliraporteissa on esitetty vesimäärä- ja vedenlaatutiedot ja ominaispäästöjen suuruus g/ha/d (kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) jaksoittain sekä päästöjen kertymä vuoden alusta (kg/km 2 ) ja näihin liittyvä grafiikka. Vuosiraportoinnissa käytetyt kuor-

mitusjaksot poikkeavat väliraportoinneissa käytetyistä jaksoista, sillä jaksoja on tarkennettu ja virtaamien osalta tarkistettu. Jaksojen pituuteen vaikuttavat mm. poikkeavat virtaamat (rankkasateet, nollavirtaamat) sekä vuodenaikojen vaihtuminen. Esimerkiksi virtaamamittarikohteiden osalta kevät on rajattu alkamaan siitä kun virtaamat ovat lähteneet keväällä nousemaan. 16 3.5.2 Vuosiraportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko hydrologisen vuoden tarkkailun tulokset päästö- ja vesistötarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille kirjallisessa muodossa ja tarkkailualueen kunnille ensisijassa sähköisessä muodossa sähköpostitse. Vuonna 2014 sekä päästö- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kunkin ELY-keskuksen alueelta. Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt tuotantoalueittain, ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain (3. jakovaihe). Vuotuiset päästömäärät (1.11. 31.10.) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportti sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella. Hydrologisena vuonna 2014 talvi oli poikkeuksellisen lyhyt ja kevät alkoi varsin aikaisin. Terminen kevät 2014 alkoi Etelä- Suomessa ja Länsi-Suomen rannikolla jo helmikuun alkupuolella. Tuolloin rannikkoalueilla sijaitsevilla kohteilla myös virtaamat lähtivät nousuun. Keskisessä Suomessa terminen kevät ja samalla myös virtaamat lähtivät nousuun helmikuun loppupuolella. Termisen kevään alkoi noin kuukautta keskimääräistä aikaisemmin (Taulukko 3 ja Kuva 1). Kevään alku näkyi myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden virtaamissa ja tarkempi kevään alun määrittäminen tarkkailusoille on tehty tarkkailukohteiden virtaamien perusteella.

Taulukko 3 Vuodenaikojen keskimääräiset alkamis ja päättymispäivät alueittain hydrologisena vuonna 2014 (alueiden sijainti karttaliitteessä 1) 17 Alueet: H, I, J, K, D F Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi marras - helmikuu 27.11.2013-46 - 7 93 21.2.2014 Kevät helmi - huhtikuu 22.2. - 16.4.2014 7-15 54 Kesä huhti - syyskuu 17.4. - 17.9.2014 15-37 154 Syksy syys - marras 1.11. - 26.11.2013 43-46 (2013) 64 18.9. - 31.10.2014 37-43 (2014) Alueet: A, B, C, G ja E Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi marras - helmikuu 10.1.2014-1 - 5 29 7.2.2014 Kevät helmi - huhtikuu 8.2. - 16.4.2014 5-15 68 Kesä huhti - syyskuu 17.4. - 21.9.2014 15-37 154 Syksy syys - marras 1.11.2013-9.1.2014 43 (2013) - 1 (2014) 114 18.9. - 31.10.2014 37-43 (2014) Kuva 1 Termisen talven ja kevään alkamisajankohdat hydrologisena vuonna 2014. 3.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2014 Vuonna 2014 Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa oli mukana yhteensä 722 tarkkailupistettä. Niistä 318 oli tuotantovaiheen ympärivuotista päästötarkkailuasemaa, joista osa on siirtynyt ympärivuotiseen tarkkailuun kesken tarkkailuvuoden. Täydentävää tarkkailua suoritettiin 341 pisteellä, erillislaajaa tarkkailua 11 tarkkailupisteellä ja kuntoonpanovaiheen tarkkailua 52 pisteeltä. Lähes puolet kaikista tarkkailuasemista oli vesienkäsittelyn yläpuolisia pisteitä. Osa kuntoonpanovaiheen tarkkailun nimellä olleista kohteista on jo siirtynyt tuotantoon vuonna 2014.

4 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2014 18 4.1 Yleistä Taulukko 4 Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä oli vuonna 2014 yhteensä 232 tuotantoaluetta. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli 21 745 ha. Levossa oli 1 119 ha ja valmistelussa 1 318 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan 3 420 ha (Taulukko 4). Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) ELYkeskuksittain vuonna 2014. Vapo Oy Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Poistunut alle 5 v Yhteensä Häme 579 56 6,0 45 687 Pirkanmaa 1 901 190 45 520 2 656 Varsinais-Suomi 4 095 20 66 381 4 562 Keski- Suomi 3 850 207 370 565 4 991 Etelä-Pohjanmaa 11 320 657 831 1 893 14 700 Yhteensä 2014 21 745 1 130 1 318 3 404 27 596 4.1.1 Tuotantoalueet Taulukko 5 Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 232 tuotantoaluetta kuivatusvedet 298 eri reittiä pitkin (3. jakovaiheen vesistöt). Tuotantoalueet sijaitsevat varsin laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 17 eri vesistöalueen varrella (Taulukko 5). Eniten tuotantosoita tai niiden osia oli Kokemäenjoen vesistöalueella, jossa sijaitsi kaikkiaan 88 tuotantoaluetta. Kymijoen vesistöalueella oli 68 ja Kyrönjoen vesistöalueella 40 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2014. Vesistöalue Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v 14 Kymijoen vesistöalue 3 823 267 284 588 4 962 18 Porvoonjoen vesistöalue 27 0,5 27 27 Paimionjoen vesistöalue 67 67 28 Aurajoen vesistöalue 65 65 33 Lapinjoen vesistöalue 79 79 35 Kokemäenjoen vesistöalue 5 190 195 303 661 6 349 36 Karvianjoen vesistöalue 2 625 20 5 383 3 033 37 Lapväärtinjoen vesistöalue 340 49 100 490 38 Teuvanjoen vesistöalue 129 3 132 39 Närpiönjoen vesistöalue 276 36 312 42 Kyrönjoen vesistöalue 4 563 76 262 980 5 880 44 Lapuanjoen vesistöalue 1 100 177 126 393 1 796 46 Purmonjoen vesistöalue 138 100 238 47 Ähtävänjoen vesistöalue 951 19 71 97 1 137 48 Kruunupyynjoen vesistöalue 701 179 41 21 942 49 Perhonjoen vesistöalue 1 162 199 77 142 1 580 83 Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 509 509 Yhteensä 2014 21 745 1 130 1 318 3 404 27 596 Vapo Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevien soiden yleisin käytössä oleva vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 61 %:lla tarkkailun tuotantoalasta (tuotannossa, levossa tai valmistelussa) on tehostettuna vesienkäsittelymenetelmänä käytössä ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 25 %:lla tuotan- Pinta-ala, ha

toalasta vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko, kasvillisuuskenttä, ruokohelpikosteikko tai vastaava käsittelymenetelmä. Vuonna 2014 perustason vesienkäsittelymenetelmä oli käytössä noin 6 %:lla tuotantoalasta (Kuva 2). Perustasolla tarkoitetaan, että suolla on vesiensuojelumenetelmänä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet sekä virtaamansäätö. Vapon ympäristötavoitteena on, että vuoden 2014 loppuun mennessä paras käyttökelpoinen vesienkäsittelytekniikka (BAT) on käytössä kaikilla tuotannossa olevilla kohteilla. 19 1 % 6 % Pintavalutuskenttä 17 % Kasvillisuuskenttä 7 % 61 % Kemikalointi Kostteikko Muu 8 % Perustaso Sisältää tuotannossa, levossa ja valmistelussa olevat pinta-alat. Kuva 2 Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2014. 4.2 Ominaiskuormitussuot v. 2014 Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailussa oli vuonna 2014 mukana viiden ELY-keskuksen alueella noin 125 ympärivuotista päästötarkkailuasemaa, joilla oli käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näistä 57 päästötarkkailupisteeltä saatiin kuormitustiedot (vedenlaatu ja jatkuvatoimiset virtaamat) koko hydrologiselta vuodelta 2014 (Taulukko 6). Ominaiskuormitussoiksi kaikkia ympärivuotisia tarkkailukohteita ei voitu ottaa mukaan, koska tarkkailu loppui tai aloitettiin kesken vuoden tai virtaamamittauksessa oli ongelmia. Ympärivuotisia tarkkailupisteitä, joissa on jatkuvatoiminen virtaamamittaus, on lisätty huomattavasti aikaisemmista vuosista. Ominaiskuormitussoiden tarkkailuasemien valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä 6 949 ha, mikä on noin 25 % tarkkailualueen kaikkien tuotantoalueiden kuormituslaskentaan käytettävästä kokonaispinta-alasta (27 601 ha). Kuormituslaskentaan käytettävä pintaala sisältää tuotannossa, levossa, valmistelussa ja alle 5 v sitten poistuneet alueet. Vuonna 2014 ominaiskuormitussoista kaikkiaan 35 suolla oli käytössä pintavalutus, 4 suolla kasvillisuuskenttä, 16 kosteikko ja 2 suolla tehostettuna vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi. 57 ominaiskuormitussuosta tuotannossa oli 50 ja valmistelussa 7 (Taulukko 6).

Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailu kattaa varsin suuren maantieteellisen alueen. Tästä johtuen ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri osa-alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2), mikäli molempia kohteita kuului kyseiseltä alueelta ominaiskuormitussoihin. Taulukko 6 Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna 2014. Ympärivuotiset ominaiskuormitussuot vuonna 2014 Suo Paikkakunta ELY-keskus Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon yht. valuma-alue kpl ha Alue A (n=4) Okssuo pvk ap Tammela Häme Pintavalutus 25 75,3 Okssuo kost. Ap Tammela Häme Kosteikko 27 75,6 Rinnansuo kem ap Tammela Häme kemikalointi 29 51,0 Varsansuo kem ap Ypäjä Häme kemikalointi 15 26,4 Alue B (n=5) Isosuo Kosteikot ap Punkalaidun Pirkanmaa Kosteikko 25 339,4 Nanhiansuo pvk ap Huittinen Varsinais-Suomi Pintavalutus 23 88,3 Hakasuo kost. Ap Huittinen Varsinais-Suomi Kosteikko 23 58,7 Lammisuo pvk 1 ap Köyliö Varsinais-Suomi Pintavalutus 24 205,2 Joutsuo pvk ap Eura Varsinais-Suomi Pintavalutus 23 190,2 Alue C (n=3) Helminkäiskeidas pvk ap Isojoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 114,0 Leppisuot 1 kost. Ap Siikainen Varsinais-Suomi Kosteikko 17 106,6 Leppisuot 2 pvk ap Siikainen Varsinais-Suomi Pintavalutus 28 91,5 Alue D (n=4) Höystösensuo, kasv.kenttä ap Joutsa Keski-Suomi Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 23 19,0 Mesiänsuo pvk ap Joutsa Keski-Suomi Pintavalutus 25 56,4 Jokipolvensuo kasv.kenttä ap Joutsa Keski-Suomi Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 24 29,8 Havusuo kost. Ap Joutsa Keski-Suomi Kosteikko 25 71,4 Alue E (n=6) Satamakeidas pvk ap Honkajoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 25 189,5 Kurkikeidas kasv.kenttä ap Kankaanpää / Honkajoki Varsinais-Suomi Pintavalutus 24 214,1 Jämiänkeidas kost ap Kankaanpää Varsinais-Suomi Kosteikko 23 92,4 Jämiänkeidas pvk ap Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 24 423,3 Ristineva pvk ap Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 25 170,1 Saarikeidas, kost. Ap Jämijärvi Pirkanmaa Kosteikko 24 105,1 Alue F (n=4) Sammatinneva pvk ap Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 21 162,5 Iso-korvaneva lo2 ap Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 21 354,8 Palloneva kost.3 ap Kauhajoki / Jalasjärvi / Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 22 365,6 Riihineva pvk ap Alavus Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 22 43,1 Alue G (n=2) Lammasneva kosteikko 1 ap Teuva Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 24 155,9 Takaneva Kost. Ap Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 24 70,4 Alue H1 (n=10) Mäkikylänsuo kosteikoiden ap Ähtäri Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 23 98,7 Kalmuneva kosteikko ap Keuruu Keski-Suomi Kosteikko 30 88,3 Valkeissuo lo ap Petäjävesi Keski-Suomi Perustaso / pvk 23 68,7 Palosuo pvk ap Jyväskylä Keski-Suomi Pintavalutus 22 135,8 Pirtti-Peurusuo pvk 1 ap Multia Keski-Suomi Pintavalutus 24 101,4 Pirtti-Peurusuo pvk 2 ap Multia Keski-Suomi Pintavalutus 19 77,9 Mahasuo pvk 3 ap Saarijärvi Keski-Suomi Pintavalutus 23 22,6 Raatteikonsuo pajukenttä 5 Saarijärvi Keski-Suomi Kasvillisuuskenttä (Pajukenttä) 18 32,0 Raatteikonsuo Ruokohelpikenttä 5 Saarijärvi Keski-Suomi Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 20 32,0 Saarekeneva kosteikko 9 ap Saarijärvi Keski-Suomi Kosteikko 21 24,8 Alue H2 (n=5) Hirvisuo pvk ap Multia Keski-Suomi Pintavalutus 22 49,1 Heposuo pvk ap Keuruu Keski-Suomi Pintavalutus 28 45,4 Lapsukansuo pvk 1 ap Multia/Petäjävesi Keski-Suomi Pintavalutus 26 40,2 Lapsukansuo pvk 2 ap Multia/Petäjävesi Keski-Suomi Pintavalutus 21 36,4 Lapsukansuo pvk 3 ap Multia/Petäjävesi Keski-Suomi Pintavalutus 27 41,1 Alue I1 (n=3) Naarasneva pvk4 ap Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 219,2 Pannuneva pvk ap Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 84,4 Lypsinneva kost.1 ap Soini Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 28 369,4 Alue I2 (n=2) Kalliosuo pvk 1 ap Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 25 21,4 Kalliosuo pvk 2 ap Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 25 68,1 Alue J (n=8) Korpisalonneva lo7 pvk ap Vimpeli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 266,9 Kapustaneva pvk ap Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 25 171,8 Pyymaanneva pvk 3 ap Evijärvi / Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 237,7 Porrasneva pvk 5 lo1 Evijärvi / Kauhava Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 121,8 Jauhoneva pvk 3 ap Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 21 87,3 Kairinneva pvk 3 ap Halsua Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 167,0 Kairinneva kosteikko 2 ap Halsua Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 21 151,5 Iso-Saapasneva pohj. ap Evijärvi / Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 10 66,8 Alue K (n=1) Purontausneva pvk ap Pihtipudas Keski-Suomi Pintavalutus 27 75,3 Yhteensä 57 kpl 1341 6949 20

4.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v. 2014 21 4.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2014 Ominaiskuormitussoiden (n=57) hydrologisen vuoden 2014 keskivaluma oli 12,7 l/s km 2 (9,3 l/s km 2 vuonna 2013). Valumat olivat suurimmillaan joulukuun 2013 lopulla. Talvi oli huomattavasti keskimääräistä lyhyempi ja lumipeite oli keskimääräistä alhaisempi. Lyhyestä ja vähälumisesta talvesta johtuen kevään valumat olivat huomattavasti normaalia alhaisemmat (Kuva 3). Terminen kevät alkoi jo helmikuussa, noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. Aikaisesta keväästä johtuen kevään tihennetty (1 krt/vko) näytteenotto ei ajoittunut kevään alkuvaiheeseen. Vuodenaikojen välisessä vertailussa syksyn keskimääräiset valumat olivat muita vuodenaikoja suuremmat. Talven keskimääräisten valumien osalta on havaittavissa suuria eroja alueiden välillä (Taulukko 7). Hydrologisen vuoden 2014 alueellisia valumia on tarkemmin käsitelty ELY-keskuskohtaisissa päästöraporteissa. Ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat ja kuvaajat on esitetty liitteessä 2. l/s km2 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Vuorokausikohtaiset keskivalumat 1.11.2013-31.10.2014 Ominaiskuormitussuot (n=57) 0 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. Pvm. Kuva 3 Ominaiskuormitussoiden (n=57) keskimääräiset valumat hydrologisena vuonna 2014.

22 Taulukko 7 Ominaiskuormitussoiden alueelliset keskivalumat vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Kuntoonpanovaiheen soita oli vain alueilla H ja I. Vuodenajat (l/s km2) Vuosi (l/s km2) Suo/alue Talvi Kevät Kesä Syksy keskiarvo min max Alue A (n=4) 2,3 11,6 5,2 18,8 10,4 0,0 167 Alue B (n=5) 2,4 10,2 3,7 13,7 8,0 0,0 120 Alue C (n=3) 6,4 23,0 7,5 38,5 19,9 0,0 171 Alue D (n=4) 6,4 23,0 7,5 38,5 19,4 0,0 366 Alue E (n=6) 4,0 12,9 3,3 26,1 12,4 0,0 127 Alue F (n=4) 14,0 8,5 2,8 12,7 7,9 0,0 149 Alue G (n=2) 0,1 8,1 5,6 18,2 9,6 0,0 136 Alue H1 (n=10) 13,0 13,2 7,2 18,8 11,5 0,0 212 Alue H2 (n=5) 16,9 16,5 12,1 26,1 16,2 0,0 219 Alue I1 (n=3) 14,5 12,3 5,4 17,3 10,7 0,0 179 Alue I2 (n=2) 21,7 24,3 18,0 27,4 21,3 0,0 238 Alue J (n=8) 18,8 13,9 5,2 19,9 12,4 0,0 142 Alue K (n=1) 14,3 19,6 8,7 13,2 12,7 0,0 128 Kaikki (n=57) 11,6 14,0 7,0 21,5 12,7 0,0 366 4.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu 4.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu Edellisiin vuosiin verrattuna ominaiskuormitussoiden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 8). Vuoteen 2013 verrattuna kohteiden keskimääräiset kiintoaine- ja typpi- ja rautapitoisuudet olivat pienempiä. Kokonaisfosforin osalta keskimääräiset pitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla ja CODMn-arvo oli hieman edellisvuotta korkeampi. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Myös sääolot, erityisesti valumat, sekä turvetuotantoon liittyvät kaivuut ym. työt vaikuttavat pitoisuuksiin. Luonnontilaisiin soihin verrattuna voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli melko paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat luonnontilaisia soita korkeammat ja pitoisuuksissa oli huomattavaa vaihtelua tarkkailukohteiden ja näytteenottokertojen välillä. Vuositasolla veden ph oli keskimäärin 5,1. Happamin keskimääräinen ph oli Rinnansuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä (ph 4,1). Myös Varsansuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä vesi oli hapanta (ph 4,4). Molemmilla tarkkailupisteillä vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi, mistä johtuen purkautuvat vedet ovat happamia. Lähimpänä neutraalia vesi oli Satamakeitaan, Mäkikylänsuon ja Leppisuot 1:n tarkkailupisteillä. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn -arvo) oli vuositasolla keskimäärin 47 mg O 2 /l, suurin Okssuon kosteikolla (90 mg O 2 /l) ja pienin Satamakeitaan pintavalutuskentällä (15 mg/l O 2 ). Kaikkien ominaiskuormitussoiden koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 6,7 mg/l. Keskimäärin korkein kiintoainepitoisuus mitattiin Varsansuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä (28 mg/l). Alhaisin kiintoainepitoisuus mitattiin Jauhonevan pintavalutuskentältä 3, jossa 21 näytteen keskimääräinen kiinto-

ainepitoisuus oli 1,8 mg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuutena on käytetty vertailuarvoa 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Keskimäärin eniten kokonaisfosforia oli Nanhiansuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (176 μg/l) ja vähiten Kairinevan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (15 μg/l), kaikkien soiden vuosikeskiarvon ollessa 61 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaisfosforin vertailupitoisuus on 20 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Fosfaattifosforia ominaiskuormitussoiden purkuvesissä oli keskimäärin 19 μg/l. Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin edellisvuoden tapaan Lammisuon pintavalutuskentältä 1 lähtevästä vedestä (3 867 μg/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat Höystösensuolla (keskimäärin 685 μg/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli kaikkien ominaiskuormitussoiden purkuvedessä 1 454μg/l ja ammoniumtyppeä 379 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaistypen vertailupitoisuus on 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Rautapitoisin vesi oli Varsansuon kemikalointiaseman lähtevässä vedessä (8,4 mg/l). Korkea rautapitoisuus on seurausta kemikaloinnissa käytettävästä ferrisulfaatista. Alhaisin keskipitoisuus raudan osalta oli Pirtti-Peurusuon pintavalutuskentällä 2 (0,56 mg/l). Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 2,5 mg/l (Taulukko 8). Vesienkäsittelymenetelmittäin verrattaessa keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli pienin kasvillisuuskentillä ja pintavalutuskentillä. Kasvillisuuskentällisten kohteiden pitoisuudet olivat pienet myös muiden muuttujien osalta. Kohteet joilla vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi, kiintoainepitoisuudet olivat huomattavasti muita kohteita korkeammat. Vastaavasti kemikaloinnin vaikutuksesta COD Mn -arvo oli alhainen. Verrattaessa vesienkäsittelymenetelmiä on huomioitava kohteiden määrä. Kemikalointi kohteita kaksi ja kasvillisuuskenttiä neljä (Kuva 4). 23

Taulukko 8 Ominaiskuormitussoiden hydrologisen vuoden 2014 keskimääräinen vedenlaatu. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Kuntoonpanovaiheen soita oli vain alueilla H ja I. Suo Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo pvk ap A Pintavalutus 25 5,1 6,4 1536 208 94 23 3,2 71 Okssuo kost. Ap A Kosteikko 27 5,3 3,6 2033 786 40 3 1,7 90 Rinnansuo kem ap A kemikalointi 29 4,1 12,0 1258 511 25 6 6,5 28 Varsansuo kem ap A kemikalointi 15 4,4 28,1 1737 557 87 17 8,4 22 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo, kasv.kenttä ap D Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 23 6,3 2,9 685 82 15 3 1,2 16 Mesiänsuo pvk ap D Pintavalutus 25 6,1 3,2 1557 478 22 4 1,7 36 Jokipolvensuo kasv.kenttä ap D Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 24 6,2 4,8 891 87 19 3 1,9 25 Havusuo kost. Ap D Kosteikko 25 5,9 17,6 2276 1093 51 21 5,9 35 Kalmuneva kosteikko ap H1 Kosteikko 30 6,3 10,0 818 60 36 8 4,0 20 Valkeissuo lo ap H1 Pintavalutus 23 5,1 12,3 2380 716 100 27 3,7 70 Palosuo pvk ap H1 Pintavalutus 22 6,1 4,5 1395 115 85 33 1,5 38 Pirtti-Peurusuo pvk 1 ap H1 Pintavalutus 24 4,7 2,3 1353 205 66 14 1,1 54 Pirtti-Peurusuo pvk 2 ap H1 Pintavalutus 19 5,5 2,6 1124 123 91 52 0,56 46 Mahasuo pvk 3 ap H1 Pintavalutus 23 4,9 2,7 1099 158 30 6 1,9 44 Raatteikonsuo pajukenttä 5 H1 Kasvillisuuskenttä (Pajukenttä) 18 6,2 7,9 1126 245 64 24 2,9 32 Raatteikonsuo Ruokohelpikenttä 5 H1 Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 20 6,6 4,5 949 127 51 21 3,0 28 Saarekeneva kosteikko 9 ap H1 Kosteikko 21 6,5 10,4 1341 355 56 14 2,4 28 Hirvisuo pvk ap H2 Pintavalutus 22 5,7 4,1 1330 154 68 27 0,93 47 Heposuo pvk ap H2 Pintavalutus 26 5,6 4,3 1552 548 81 36 1,6 46 Lapsukansuo pvk 1 ap H2 Pintavalutus 26 4,4 2,6 1126 107 164 101 1,1 59 Lapsukansuo pvk 2 ap H2 Pintavalutus 21 4,8 6,5 950 82 112 61 1,20 48 Lapsukansuo pvk 3 ap H2 Pintavalutus 27 5,6 6,4 1746 521 126 54 3,6 58 Purontausneva pvk ap K Pintavalutus 27 5,2 5,7 2165 743 65 11 2,0 62 Varsinais-Suomen ELY-keskus Nanhiansuo pvk ap B Pintavalutus 23 5,0 9,4 1526 146 176 70 4,4 85 Hakasuo kost. Ap B Kosteikko 23 4,7 5,7 1183 38 42 9 1,6 76 Lammisuo pvk 1 ap B Pintavalutus 24 6,4 15,8 3867 2767 72 23 8,0 41 Joutsuo pvk ap B Pintavalutus 23 5,8 11,9 2011 461 67 9 2,3 55 Leppisuot 1 kost. Ap C Kosteikko 17 4,5 6,1 1554 641 31 7 1,7 48 Leppisuot 2 pvk ap C Pintavalutus 28 6,5 3,8 963 263 46 22 2,2 29 Kurkikeidas kasv.kenttä ap E Pintavalutus 24 5,9 6,8 1323 276 55 10 2,5 37 Jämiänkeidas kost ap E Kosteikko 23 4,4 1,8 1270 439 16 3 1,1 55 Jämiänkeidas pvk ap E Pintavalutus 24 6,1 4,3 1244 124 76 31 2,6 41 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Helminkäiskeidas pvk ap C Pintavalutus 26 6,5 3,3 715 39 63 30 1,1 23 Satamakeidas pvk ap E Pintavalutus 25 6,7 3,7 818 141 49 14 1,6 15 Sammatinneva pvk ap F Pintavalutus 21 4,5 5,8 1242 207 31 7 1,6 68 Iso-korvaneva lo2 ap F Kosteikko 21 5,3 9,2 1640 294 48 5 1,5 52 Palloneva kost.3 ap F Kosteikko 22 6,1 7,3 1197 211 63 19 2,2 38 Riihineva pvk ap F Pintavalutus 22 4,9 3,0 1955 539 62 18 2,2 73 Lammasneva kosteikko 1 ap G Kosteikko 24 5,2 15,7 1412 349 62 13 1,8 42 Takaneva Kost. Ap G Kosteikko 24 5,7 4,4 1248 106 58 13 1,2 50 Mäkikylänsuo kosteikoiden ap H1 Kosteikko 23 6,6 5,3 1475 312 44 11 2,3 33 Naarasneva pvk4 ap I1 Pintavalutus 23 5,1 3,6 1231 91 36 7 1,3 55 Pannuneva pvk ap I1 Pintavalutus 26 5,8 3,7 1560 509 29 2 1,1 48 Lypsinneva kost.1 ap I1 Kosteikko 28 6,0 5,2 1220 115 39 4 2,2 42 Kalliosuo pvk 1 ap I2 Pintavalutus 25 5,9 4,8 1664 700 80 43 Kalliosuo pvk 2 ap I2 Pintavalutus 25 5,5 3,4 1564 426 55 44 Korpisalonneva lo7 pvk ap J Pintavalutus 26 6,4 11,1 1938 631 59 14 4,0 57 Kapustaneva pvk ap J Pintavalutus 25 5,6 8,0 1663 495 55 18 3,6 42 Pyymaanneva pvk 3 ap J Pintavalutus 27 5,5 6,1 2307 629 100 39 3,5 82 Porrasneva pvk 5 lo1 J Pintavalutus 24 6,2 5,8 1809 485 46 11 3,7 64 Jauhoneva pvk 3 ap J Pintavalutus 21 4,9 1,8 1435 229 71 31 1,7 67 Kairinneva pvk 3 ap J Pintavalutus 24 6,6 2,1 863 126 15 5 1,9 33 Kairinneva kosteikko 2 ap J Kosteikko 21 6,5 4,3 1104 137 40 10 3,5 37 Iso-Saapasneva pohj. ap J Pintavalutus 10 5,2 4,1 2040 1276 53 3 69 Pirkanmaan ELY-keskus Isosuo Kosteikot ap B Kosteikko 25 6,4 9,5 1473 131 84 19 2,7 48 Ristineva pvk ap E Pintavalutus 25 5,0 2,6 854 27 19 3 0,77 40 Saarikeidas, kost. Ap E Kosteikko 24 6,4 17,1 1070 187 59 14 3,1 34 ka 2014 (n=57): 1338 5,1 6,7 1454 379 60 19 2,5 47 ka 2013 (n=42): 1062 5,7 8,4 1535 557 61 23 3,4 45 ka 2012 (n=38): 944 5,6 6,4 1612 499 56 20 3,4 52 ka 2011 (n=25): 604 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 ka 2010 (n=21): 501 6,0 9,2 2185 935 72 27 3,8 51 ka 2009 (n=25): 541 6,0 10,3 1855 729 82 28 3,7 47 ka 2008 (n=25) 572 6,0 8,9 1794 711 77 23 3,2 48 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 10 4,1 1,8 685 27 15 < 5 0,56 15 Maksimi: 30 6,7 28 3867 2767 176 101 8,4 90 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=50) 1166 5,7 7,0 1459 381 55 16 2,6 46 Pintavalutus (n=28) 659 5,6 5,6 1570 436 62 19 2,4 52 Kemikalointi (n=2) 44 4,3 20,0 1498 534 56 12 7,4 25 Kasvillisuuskenttä (n=4) 85 6,3 5,0 913 135 37 13 2,3 25 Kosteikko (n=16) 378 5,7 8,3 1395 328 48 11 2,4 45 Valmistelu (n=7) 172 5,4 4,6 1419 363 98 56 1,7 49 24

mg/l 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5,6 Pintavalutus (n=28) 20,0 Kemikalointi (n=2) Kiintoaine 5,0 Kasvillisuuskenttä (n=4) 8,3 Kosteikko (n=16) µg/l 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1570 Pintavalutus (n=28) 1498 Kemikalointi (n=2) Typpi 913 Kasvillisuuskenttä (n=4) 1395 Kosteikko (n=16) 25 µg/l 70 60 50 40 30 20 10 62 56 Fosfori 37 48 mg O2/l 60 50 40 30 20 10 52 CODMn 25 25 45 0 Pintavalutus (n=28) Kemikalointi (n=2) Kasvillisuuskenttä (n=4) Kosteikko (n=16) 0 Pintavalutus (n=28) Kemikalointi (n=2) Kasvillisuuskenttä (n=4) Kosteikko (n=16) Kuva 4 Tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräiset pitoisuudet vesienkäsittelymenetelmittäin hydrologisena vuonna 2014 (n= kohteiden lukumäärä). 4.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan keväällä. Typpipitoisuus oli suurin syksyllä ja talvella. Keväällä lumien sulamisesta aiheutuvat suuret vesimäärät laimentavat vettä, mistä johtuen kevään keskimääräinen COD Mn -arvo sekä ravinnepitoisuudet ovat alhaisia. Kesällä (tuotantokaudella) fosforipitoisuudet ja COD Mn -arvo olivat korkeimmillaan. Talvella typpipitoisuudet olivat korkeampia kuin muina vuodenaikoina. Talven korkeat ravinnepitoisuudet selittyvät pienillä vesimäärillä, jolloin vettä virtaa vähän ja vedet pääsevät väkevöitymään (Taulukko 9 ja Kuva 5). Vuodenaikaisjako on esitetty kappaleessa 3.4.2. Vuodenaikaisjako saattaa vaihdella tarkkailupisteittäin. Taulukko 9 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2014. Vedenlaatu Vuoden- Näytteitä ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn aika kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l talvi 175 5,5 4,2 1743 688 59 30 2,4 44 kevät 204 6,0 9,9 1428 536 58 21 2,8 30 kesä 667 5,8 7,2 1315 214 69 17 2,6 52 syksy 295 5,6 5,1 1613 386 44 14 2,1 48 ka. v. 2014 1341 5,1 6,8 1453 378 61 19 2,5 47 Mediaani v. 2014 1341 5,7 5,4 1353 245 56 14 2,1 44

26 mg/l 12 10 8 6 4 2 0 Kiintoainepitoisuus vuodenajoittain µg/l 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Typpipitoisuus vuodenajoittain talvi kevät kesä kiintoaine syksy ka. v. 2014 talvi kevät muu typpi kesä NH4-N syksy ka. v. 2014 µg/l 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Fosforipitoisuus vuodenajoittain mg O2/l 60 50 40 30 20 10 0 CODMn-arvo vuodenajoittain talvi kevät kesä syksy ka. v. 2014 talvi kevät kesä syksy ka. v. 2014 Muu fosfori PO4-P CODMn Kuva 5 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2014. Typen osalta kuvassa on kokonaistyppipitoisuus ja ammoniumtypen (NH4-N) osuus siitä. Fosforin osalta kuvassa on kokonaisfosforipitoisuus ja fosfaattifostorin (PO4-P) osuus siitä.

Taulukko 10 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu talvella 2014. 27 Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Talvi yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2014 (n=57): 175 5,5 4,2 1743 688 59 30 2,4 44 ka 2013 (n=42): 266 5,8 7,1 1872 1019 74 41 5,0 41 ka 2012 (n=37): 117 5,7 4,3 1827 982 61 39 4,2 47 ka 2011 (n=25): 5,9 5,0 2229 1282 89 84 6,0 51 ka 2010 (n=23): 6,0 7,9 2659 1589 102 54 6,0 51 ka 2009 (n=25): 5,9 6,2 1970 1144 78 42 4,2 42 ka 2008 (n=25) 5,9 5,0 1840 755 45 16 1,9 38 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 0 4,3 1,0 600 93 9,0 2,0 0,43 7 Maksimi: 6 6,7 19 4300 1900 308 138 8,5 87 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=50) 139 5,6 4,4 1741 700 47 23 2,4 42 Pintavalutus (n=28) 87 5,4 4,1 1796 747 52 27 2,1 44 Kemikalointi (n=2) 2 5,7 8,9 2050 920 23 5,5 4,8 21 Kasvillisuuskenttä (n=4) 13 6,1 2,4 1051 373 31 22 1,7 25 Kosteikko (n=16) 37 5,7 5,0 1790 683 46 19 3,1 45 Valmistelu (n=7) 36 5,1 2,9 1753 626 138 88 1,9 55 Taulukko 11 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu keväällä 2014. Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Kevät yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpiFosforiFosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2014 (n=57): 204 5,6 9,9 1428 536 58 21 2,8 30 ka 2013 (n=42): 111 5,6 16,8 1302 406 43 7,7 1,3 24 ka 2012 (n=38): 196 5,6 6,5 1299 475 39 13 1,9 33 ka 2011 (n=25): 5,6 10,0 1426 542 38 10 1,4 27 ka 2010 (n=24): 5,9 7,3 1649 627 43 12 1,8 32 ka 2009 (n=25): 5,9 12,0 1413 575 57 13 2,1 31 ka 2008 (n=25) 5,8 8,1 1455 584 71 16 3,2 34 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 1 4,6 1,2 620 < 5 12,5 2,0 0,45 10 Maksimi: 6 6,9 66 3375 2300 130 77 11,0 59 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=50) 171 6,0 10,2 1434 544 56 19 2,9 29 Pintavalutus (n=28) 93 6,0 7,7 1591 620 61 24 2,7 32 Kemikalointi (n=2) 8 6,2 36,9 1474 741 70 7 7,9 21 Kasvillisuuskenttä (n=4) 12 6,4 7,2 966 301 39 15 2,6 18 Kosteikko (n=16) 58 6,0 12,0 1271 451 49 12 2,5 28 Valmistelu (n=7) 33 5,7 7,5 1385 477 78 39 1,7 33 Taulukko 12 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu kesällä 2014. Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Kesä yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpiFosforiFosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2014 (n=57): 667 5,8 7,2 1315 214 69 17 2,6 52 ka 2013 (n=42): 457 5,8 8,1 1378 278 63 20 3,7 52 ka 2012 (n=38): 348 5,6 7,2 1532 268 75 23 4,7 62 ka 2011 (n=25): 5,9 5,8 1542 393 64 19 2,8 56 ka 2010 (n=22): 6,1 8,1 1750 391 72 17 3,4 61 ka 2009 (n=25): 6,2 9,9 1755 470 103 28 4,7 56 ka 2008 (n=25) 6,1 11,6 1892 673 113 45 5,2 61 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 6 3,8 1,7 561 6 14,8 2,0 0,63 14 Maksimi: 15 6,8 23 4000 2780 258 92 10 108 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=50) 590 5,8 7,4 1316 215 64 14 2,7 52 Pintavalutus (n=28) 336 5,8 6,3 1435 256 74 18 2,6 59 Kemikalointi (n=2) 20 5,3 16,5 1122 273 66 15 7,9 24 Kasvillisuuskenttä (n=4) 45 6,5 5,8 801 33 42 10 2,5 26 Kosteikko (n=16) 189 5,8 8,6 1260 184 52 10 2,3 50 Valmistelu (n=7) 77 5,4 5,7 1312 205 102 41 1,6 53

28 Taulukko 13 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu syksyllä (syksy 2013 ja 2014). Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Syksy yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2014 (n=57): 295 5,6 5,1 1613 386 44 14 2,1 48 ka 2013 (n=42): 228 5,7 6,5 1564 583 48 15 2,5 44 ka 2012 (n=38): 272 5,4 5,8 1836 581 43 16 2,6 53 ka 2011 (n=25): 5,7 4,4 2081 799 44 17 2,3 56 ka 2010 (n=21): 6,0 5,7 2111 874 50 10 2,3 47 ka 2009 (n=25): 5,9 17,3 2538 277 67 7 1,0 54 ka 2008 (n=25) 5,9 11,5 1961 842 67 17 3,0 55 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 3 4,1 1,1 701 5 10,0 2,0 0,33 15 Maksimi: 9 7,0 25 3857 3200 122 59 7,6 93 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=50) 267 5,6 5,5 1645 397 41 12 2,2 48 Pintavalutus (n=28) 144 5,6 4,1 1717 383 44 14 1,9 53 Kemikalointi (n=2) 14 4,4 20,7 1922 726 42 11 7,4 30 Kasvillisuuskenttä (n=4) 15 6,2 2,8 1123 132 26 10 1,6 27 Kosteikko (n=16) 94 5,7 6,7 1615 446 41 9 2,1 46 Valmistelu (n=7) 28 5,3 2,5 1389 311 63 30 1,3 50 4.4.3 Vedenlaatu alueittain Vuonna 2014 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri alueeseen A K. Kartta ominaiskuormitussoiden sijainnista alueittain on esitetty liitteessä 1. Lisäksi Alueiden I ja H sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Muilla alueilla kaikki ominaiskuormitussuot edustivat tuotannossa olevia kohteita. Alueiden välistä vertailua vaikeuttaa tarkkailusoiden määrän vaihtelu (1-10 kpl/alue). Alueella J oli tarkkailusoita eniten (10 kpl). Mitä vähemmän kohteita on, sitä enemmän yksittäisten soiden tulokset vaikuttavat keskiarvoon (Kuva 15). Taulukko 14 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2014 alueittain (A K) ja tuotantovaiheen mukaan (1=tuotannossa, 2=kuntoonpanossa). Alue Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Alue A (n=4) 81 4,8 7,3 1609 501 53 11 3,8 63 Alue B (n=5) 70 5,4 10,3 2192 984 97 34 4,6 68 Alue C (n=3) 40 5,2 9,0 1782 551 49 7,9 2,0 52 Alue D (n=4) 72 6,2 3,6 1045 216 19 3,0 1,6 26 Alue E (n=6) 151 5,8 4,6 1100 196 47 14 1,7 39 Alue F (n=4) 89 5,6 6,5 1225 213 48 11 1,8 43 Alue G (n=2) 46 5,0 9,4 1683 444 62 16 2,0 57 Alue H1 (n=10) 228 5,7 6,9 1377 295 63 22 2,6 41 Alue H2 (n=5) 118 5,4 6,2 1258 245 98 48 1,4 46 Alue I1 (n=3) 73 5,8 4,8 1415 301 37 6,4 1,6 45 Alue I2 (n=2) 53 6,0 5,0 1442 407 60 3,7 2,2 42 Alue J (n=8) 193 5,9 5,3 1585 394 55 18 3,2 53 Alue K (n=1) 27 5,6 6,4 1746 521 126 54 3,6 58

29 4.4.4 Puhdistustehot Kaikilla ominaiskuormitussoilla ei otettu näytteitä vesienkäsittelymenetelmälle tulevasta vedestä, mistä johtuen puhdistustehojen osalta kohteiden määrä on hieman pienempi. Kiintoaineen puhdistustehot olivat parhaat pintavalutuskentällisillä kohteilla. Tuotannossa olevien pintavalutuskentällisten kohteiden kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli 74 % ja valmistelussa olevien kohteiden 70 %. Kasvillisuuskenttien keskimääräinen puhdistusteho oli 52 % ja kosteikkojen 58 %. Kahdella kemikalointi kohteella kiintoaineen puhdistustehot olivat heikot, mikä saattaa johtua kemikaalin yliannostelusta. Typpipitoisuuksien osalta puhdistustehoissa ei ollut suuria vaihteluja vesienkäsittelymenetelmien välillä. Typen keskimääräiset puhdistustehot tuotantovaiheen kohteilla oli 22 % ja valmistelussa olevilla kohteilla 21 %. Kokonaisfosforin keskimääräinen puhdistusteho oli tuotantovaiheen kohteilla 38 % ja valmistelussa olevilla kohteilla 13 %. Kemikaloinnin vaikutus näkyy selkeimmin, muita menetelmiä parempina COD Mn - arvon puhdistustehoina, sekä lisääntyvillä rautapitoisuuksilla. Kemikaloinnissa käytetään yleisesti rautasulfaattia, mistä johtuen rautapitoisuudet kohoavat puhdistuksen aikana. Vastaavasti liuennutta orgaanista ainesta eli humusta kuvaavan COD Mn -arvon puhdistustehot olivat kemikalointi kohteilla 43 %. Muilla vesienkäsittelymenetelmillä COD Mn -arvon puhdistustehot ovat heikot (Taulukko 15). Verrattaessa eri vesienkäsittelymenetelmine puhdistustehoja on otettava huomioon kemikalointi kohteiden sekä kasvillisuuskenttien vähäinen määrä. Taulukko 15 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen puhdistusteho vesienkäsittelymenetelmittäin vuonna 2014 (Kaikilla valmisteluvaiheessa olevilla kohteilla vesienkäsittelymentelmänä pintavalutuskenttä). Tuotanto Pintavalutus Kemikalointi Kasvillisuuskenttä Kosteikko Valmistelu (n=48) (n=27) (n=2) (n=4) (n=15) (n=7) Kiintoaine Tuleva (mg/l) 18,9 19,8 21,8 10,4 19,1 15,4 Lähtevä (mg/l) 6,6 5,1 21,2 5,0 7,9 4,6 red % 65 % 74 % 3 % 52 % 58 % 70 % Typpi Tuleva (µg/l) 1 838 2 035 1 951 1 298 1 612 1 808 Lähtevä (µg/l) 1 436 1 540 1 475 906 1 386 1 426 red % 22 % 24 % 24 % 30 % 14 % 21 % Amm.typpi Tuleva (µg/l) 753 880 649 449 618 759 Lähtevä (µg/l) 393 442 544 140 353 368 red % 48 % 50 % 16 % 69 % 43 % 52 % Fosfori Tuleva (µg/l) 87 97 93 50 77 113 Lähtevä (µg/l) 54 59 55 37 47 98 red % 38 % 39 % 41 % 25 % 39 % 13 % Fosfaatti-P Tuleva (µg/l) 30 36 21 17 25 58 Lähtevä (µg/l) 16 20 10 13 10 56 red % 48 % 45 % 51 % 22 % 58 % 3 % Rauta Tuleva (mg/l) 4,9 5,5 6,2 3,9 3,8 2,9 Lähtevä (mg/l) 2,6 2,4 7,5 2,3 2,4 1,7 red % 47 % 57 % -22 % 43 % 37 % 43 % CODMn Tuleva (mg O2/l) 44 48 42 25 43 47 Lähtevä (mg O2/l) 46 51 24 25 45 49 red % -4 % -6 % 43 % % -4 % -5 %

4.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut 30 4.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla Vuonna 2014 nettokuormituslaskennassa kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty Ympäristöministeriön vuonna 2013 julkaisemassa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa määritettyä taustapitoisuutta 1,0 mg/l. Ennen vuotta 2013 taustapitoisuutena käytettiin pitoisuutta 2,0 mg/l. Muuttuneen taustapitoisuuden vuoksi kiintoaineen nettokuormitukset eivät ole vuosien 2013 ja 2014 osalta suoraan vertailukelpoisia edellisvuosiin nähden. Kiintoaineen keskimääräinen nettokuormitus on vuosina 2013 ja 2014 edellisvuosia korkeampi, koska aikaisemmin käytetty taustapitoisuus muuttui puolet pienemmäksi kuin aikaisemmin. Tämä muutos koskee paitsi ominaiskuormitussoita, kaikkien turvetuotantoalueiden kiintoaineen nettokuormituksen vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin. Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2014 niiden 57 ympärivuotisen tarkkailuaseman mittaustuloksia, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta 2014. Vuosina 2012-2014 jatkuvatoimisten virtaamamittarien käyttö tarkkailussa on lisääntynyt, mistä johtuen ominaiskuormitussoiden määrä on myös kasvanut. Vuosina 2005 2011 ominaiskuormituslaskennassa käytettävien tarkkailupisteiden määrä vaihteli 19 25 pisteen välillä (Taulukko 16). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 69 g/ha/d, kokonaistypen 16,9 g/ha/d, kokonaisfosforin 0,56 g/ha/d ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 447 g O 2 /ha/d (Taulukko 16). Vuonna 2014 kiintoaineen keskimääräinen brutto-ominaiskuormitus (kg/ha/a) oli 41 % pienempi vuoteen 2013 verrattuna. Kokonaistypen ja -fosforin bruttoominaiskuormitukset olivat noin viidenneksen edellisvuotta korkeammat. Vuosien välisestä vertailusta voidaan havaita sateisten vuosien vaikutus kuormituksiin. Vuodet 2008 ja 2012 olivat erittäin sateisia, mistä johtuen myös virtaamat ja kuormitukset olivat korkeita (Kuva 6). Kuormitusten pienentymiseen vaikuttaa osaltaan myös vesienkäsittelymenetelmien tehostaminen. Esimerkiksi vuoden 2008 ominaiskuormitussoiden valumaalasta 60 %:lla oli käytössä perustason vesienkäsittelymenetelmä ja pintavalutuskenttä vain 24 %:lla, kun vuonna 2014 pintavalutuskentällisten kohteiden osuus valuma-alasta oli 60 % ja kosteikkojen 36 %. Taulukko 16 Pysyvien tarkkailuasemien ominaiskuormitusluvut g/ha d vuosina 2005 2014. Vuosina 2005-2012 kiintoaineen nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus on ollut 2 mg/l, vuosina 2013-2014 1 mg/l. Vuosi Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d ka 2014 (n = 57) 69 16,9 0,56 447 59 11,0 0,24 74 ka 2013 (n=42) 117 14,4 0,48 346 107 9,4 0,28 30 ka 2012 (n=38) 113 26,5 0,84 773 77 * 17,2 0,48 152 ka 2011 (n=25) 87 18,9 0,56 489 57 * 11,3 0,26 ka 2010 (n=19) 64 19,2 0,57 43 * 13,7 0,35 ka 2009 (n=25) 95 20,5 0,79 69 * 14,0 0,53 ka 2008 (n=24) 123 27,7 0,85 81 * 17,2 0,43 ka 2007 (n=23) 89 23,2 0,75 68 * 18,0 0,54 Ka 2006 (n=24) 126 28,4 0,95 93 * 20,1 0,61 Ka 2005 (n=24) 142 25,1 0,90 117 * 19,0 0,65 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l.

31 Kuva 6 Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräisten brutto-ominaiskuormitusten (kg/ha a) vaihtelu vuosina 2005 2014. Suurimmat kiintoaineen bruttokuormitukset tulivat Saarikeitaalta (115 kg/ha/a). Myös Havusuon (71 kg/ha/a) ja Varsansuon (68 kg/ha/a) kiintoaineen bruttokuormitukset olivat korkeita. Pienimmät kiintoaineen bruttokuormitukset olivat Mahasuon pintavalutuskentällä 3 (5,8 kg/ha/a). Kaikkiaan 12 kohteella kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli pienempi kuin 10 kg/ha/a. Kokonaistypen osalta suurimmat bruttoominaiskuormitukset olivat Lammisuolla (15,5 kg/ha/a) sekä Mesiänsuolla (15,0 kg/ha/a). Pienimmät brutto-ominaiskuormitukset olivat Hakasuolla (1,9 kg/ha/a). Suurimmat brutto-ominaiskuormitukset fosforin osalta tulivat valmistelussa olevan Lapsukansuon pintavalutuskentältä 1 (0,87 kg/ha/a). Pienimmät fosforin bruttoominaiskuormitukset tulivat Jämiänkeitaan kosteikolta (0,052 kg/ha/a). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeimmat Heposuolla (1 002 kg O 2 /ha/a). Pienin kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus tuli Palosuolta (142 kg O 2 /ha/a)(taulukko 17). Vesienkäsittelymenetelmittäin verrattaessa pienimmät kiintoainekuormitukset olivat kasvillisuuskentällisillä (18,5 kg/ha/a) ja pintavalutuskentällisillä (19,8 kg/ha/a) kohteilla. Korkeimmat brutto-ominaiskuormitukset mitattiin kohteilta, joissa vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi (59 kg/ha/a). Kemikaloinnista johtuen COD Mn kuormitus oli keskimääräistä alhaisempi (93 kg O 2 /ha/a). Kaikilla valmistelussa olevilla kohteilla (n=7) tehostettuna vesienkäsittelymenetelmänä oli pintavalutuskenttä. Verrattuna tuotannossa olevien pintavalutuskentällisten kohteiden kuormituksiin olivat valmistelussa olevien kohteiden kuormitukset korkeammat kaikkien laskettujen muuttujien osalta.

Taulukko 17 Tarkkailusoiden vuosikuormitukset (kg/ha/a ja kg O 2 /ha/a) vuonna 2014. 32 Vapo LS tarkkailusoiden vuosikuormitukset (kg/ha/a ja kg O2/ha/a)) vuonna 2014 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn kpl ha kg/ha/a Kg O2/ha/a kg/ha/a Kg O2/ha/a Hämeen ELY-keskus Okssuo pvk ap A Pintavalutus 25 75,3 7,6 3,5 0,11 123 5,6 2,5 0,07 60 Okssuo kost. Ap A Kosteikko 27 75,6 20 10,2 0,19 293 15 8,0 0,10 150 Rinnansuo kem ap A kemikalointi 29 51,0 46 5,0 0,10 109 42 3,1 0,02-13 Varsansuo kem ap A kemikalointi 15 26,4 75 5,9 0,22 71 72 4,4 0,16-23 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo, kasv.kenttä ap D Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 23 19,0 9,4 3,2 0,06 66 4,9 1,0-0,03-78 Mesiänsuo pvk ap D Pintavalutus 25 56,4 28 15,0 0,18 306 19 10,7 0,01 31 Jokipolvensuo kasv.kenttä ap D Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 24 29,8 23 5,8 0,10 166 17 2,7-0,03-35 Havusuo kost. Ap D Kosteikko 25 71,4 71 11,0 0,23 166 66 8,5 0,13 7 Kalmuneva kosteikko ap H1 Kosteikko 30 88,3 40 3,4 0,14 71 36 1,5 0,06-52 Valkeissuo lo ap H1 Pintavalutus 23 68,7 67 9,3 0,29 220 63 7,3 0,21 94 Palosuo pvk ap H1 Pintavalutus 22 135,8 9,7 2,6 0,11 53 8,0 1,7 0,08-2 Pirtti-Peurusuo pvk 1 ap H1 Pintavalutus 24 101,4 15 7,5 0,28 264 9,0 4,6 0,16 77 Pirtti-Peurusuo pvk 2 ap H1 Pintavalutus 19 77,9 9,6 4,0 0,26 130 6,1 2,2 0,19 16 Mahasuo pvk 3 ap H1 Pintavalutus 23 22,6 5,8 2,6 0,07 93 3,1 1,3 0,01 7 Raatteikonsuo pajukenttä 5 H1 Kasvillisuuskenttä (Pajukenttä) 18 32,0 32 5,9 0,25 152 27 3,5 0,16-3 Raatteikonsuo Ruokohelpikenttä 5 H1 Kasvillisuuskenttä (ruokohelpi) 20 32,0 11 2,2 0,11 59 8,5 1,0 0,06-16 Saarekeneva kosteikko 9 ap H1 Kosteikko 21 24,8 40 5,2 0,20 89 36 3,4 0,12-31 Hirvisuo pvk ap H2 Pintavalutus 22 49,1 28 7,3 0,33 233 23 4,8 0,23 75 Heposuo pvk ap H2 Pintavalutus 26 45,4 31 12,6 0,56 369 23 8,5 0,40 107 Lapsukansuo pvk 1 ap H2 Pintavalutus 26 40,2 9,3 5,3 0,87 292 4,5 2,9 0,77 137 Lapsukansuo pvk 2 ap H2 Pintavalutus 21 36,4 30 5,7 0,67 292 25 3,1 0,57 126 Lapsukansuo pvk 3 ap H2 Pintavalutus 27 41,1 10 3,7 0,20 122 8,0 2,5 0,15 47 Purontausneva pvk ap K Pintavalutus 27 75,3 23 8,8 0,30 220 19 6,9 0,22 93 Varsinais-Suomen ELY-keskus Nanhiansuo pvk ap B Pintavalutus 23 88,3 22 3,4 0,27 145 20 2,3 0,22 76 Hakasuo kost. Ap B Kosteikko 23 58,7 20 1,9 0,08 115 18 1,1 0,05 61 Lammisuo pvk 1 ap B Pintavalutus 24 205,2 56 15,5 0,27 173 51 13,2 0,18 29 Joutsuo pvk ap B Pintavalutus 23 190,2 17 4,3 0,09 81 15 3,3 0,05 20 Leppisuot 1 kost. Ap C Kosteikko 17 106,6 42 10,1 0,18 259 36 7,2 0,06 69 Leppisuot 2 pvk ap C Pintavalutus 28 91,5 27 9,8 0,31 220 19 6,2 0,16-15 Kurkikeidas kasv.kenttä ap E Pintavalutus 24 214,1 33 6,2 0,16 130 28 4,1 0,08-6 Jämiänkeidas kost ap E Kosteikko 23 92,4 6,8 6,0 0,05 190 2,9 4,1-0,02 67 Jämiänkeidas pvk ap E Pintavalutus 24 423,3 16 5,3 0,21 127 13 3,7 0,15 27 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Helminkäiskeidas pvk ap C Pintavalutus 26 114,0 20 4,7 0,29 121 15 1,9 0,18-59 Satamakeidas pvk ap E Pintavalutus 25 189,5 18 4,7 0,20 74 13 2,4 0,11-71 Sammatinneva pvk ap F Pintavalutus 21 162,5 12 3,6 0,07 149 10 2,3 0,03 71 Iso-korvaneva lo2 ap F Kosteikko 21 354,8 14 4,5 0,10 116 12 3,3 0,06 45 Palloneva kost.3 ap F Kosteikko 22 365,6 19 3,4 0,12 90 17 2,1 0,07 10 Riihineva pvk ap F Pintavalutus 22 43,1 8,0 6,9 0,17 208 5,0 5,4 0,11 114 Lammasneva kosteikko 1 ap G Kosteikko 24 155,9 39 5,3 0,15 133 36 3,5 0,07 16 Takaneva Kost. Ap G Kosteikko 24 70,4 13 3,4 0,12 107 10 2,1 0,08 28 Mäkikylänsuo kosteikoiden ap H1 Kosteikko 23 98,7 14 4,4 0,12 85 11 2,9 0,05-13 Naarasneva pvk4 ap I1 Pintavalutus 23 219,2 7,1 2,8 0,05 93 4,9 1,7 0,01 22 Pannuneva pvk ap I1 Pintavalutus 26 84,4 17 7,0 0,11 174 13 4,9 0,02 42 Lypsinneva kost.1 ap I1 Kosteikko 28 369,4 13 4,5 0,10 146 10 2,7 0,03 31 Kalliosuo pvk 1 ap I2 Pintavalutus 25 21,4 36 12,7 0,53 323 28 8,8 0,37 72 Kalliosuo pvk 2 ap I2 Pintavalutus 25 68,1 19 8,9 0,31 249 14 6,2 0,20 72 Korpisalonneva lo7 pvk ap J Pintavalutus 26 266,9 44 7,7 0,18 198 40 5,7 0,10 76 Kapustaneva pvk ap J Pintavalutus 25 171,8 27 8,1 0,19 171 23 5,9 0,10 30 Pyymaanneva pvk 3 ap J Pintavalutus 27 237,7 15 6,0 0,16 154 12 4,6 0,11 65 Porrasneva pvk 5 lo1 J Pintavalutus 24 121,8 20 10,1 0,19 239 16 7,9 0,11 101 Jauhoneva pvk 3 ap J Pintavalutus 21 87,3 7,4 5,3 0,22 208 3,9 3,6 0,15 96 Kairinneva pvk 3 ap J Pintavalutus 24 167,0 7,6 4,0 0,06 122 3,3 1,8-0,02-15 Kairinneva kosteikko 2 ap J Kosteikko 21 151,5 19 5,8 0,17 161 15 3,5 0,07 12 Iso-Saapasneva pohj. ap J Pintavalutus 10 66,8 9,9 7,1 0,16 213 6,4 5,4 0,09 101 Pirkanmaan ELY-keskus Isosuo Kosteikot ap B Kosteikko 25 339,4 28 4,5 0,19 123 25 3,3 0,14 47 Ristineva pvk ap E Pintavalutus 25 170,1 6,8 3,5 0,06 123 3,1 1,7-0,02 5 Saarikeidas, kost. Ap E Kosteikko 24 105,1 115 5,1 0,24 124 111 3,1 0,16-4 ka 2014 (n=57): 1341 6949 25 6,2 0,21 163 21 4,2 0,13 35 ka 2013 (n=42): 1062 6022 43 5,2 0,18 126 39 3,4 0,10 11 ka 2012 (n=38): 944 4708 41 9,7 0,31 282 28 * 6,3 0,18 56 ka 2011 (n=25): 604 3728 32 6,9 0,21 179 21 * 4,1 0,10 ka 2010 (n=19): 409 3458 24 7,0 0,21 16 * 5,0 0,13 ka 2009 (n=25): 541 4495 35 7,5 0,29 25 * 5,1 0,19 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l Minimi: 5,8 1,9 0,052 53 2,9 1,0-0,03-78 Maksimi: 115 15 0,87 366 111 13 0,77 150 Vesiensuojelutaso (ka): Tuotanto (n=50) 1167 6647 25,3 5,9 0,16 148 22 4,0 0,09 27 Pintavalutus (n=28) 660 3928 19,2 6,2 0,17 156 16 4,3 0,10 37 Kemikalointi (n=2) 44 77 60,2 5,5 0,16 90 57 3,8 0,09-18 Kasvillisuuskenttä (n=4) 85 113 18,8 4,3 0,13 111 14 2,0 0,04-33 Kosteikko (n=16) 378 2529 32,1 5,5 0,15 142 29 3,8 0,08 28 Valmistelu (n=7) 174 302 24,1 8,0 0,50 268 19 5,2 0,39 91 4.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina Turvetuotannon päästötarkkailun eräänä tärkeänä tehtävänä on selvittää kuormituksen kokonaismäärän ohella myös sen jakautumista eri vuodenajoille. Tämä on yksi syy, miksi tarkkailu on suunniteltu ympärivuotiseksi. Tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus eri vuodenaikoina on esitetty liitteessä 4. Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vaihtelivat vuonna 2014 selvästi eri vuodenaikoina (Taulukko 18, liite 4). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeimmil-

laan keväällä ja syksyllä. Muiden muuttujien osalta ominaiskuormitus oli suurin syksyllä. Syksy ja etenkin vuodenvaihde 2014 oli erittäin sateinen ja virtaamat olivat korkealla, mistä johtuen myös syksyn kuormitukset olivat kevättä korkeammat. Etenkin kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitukset olivat syksyllä muita vuodenaikoja korkeammat. Normaalina vuonna kuormitukset ovat korkeimmillaan keväällä lumien sulamisvesien aikaan. Talvi 2013 2014 oli kuitenkin keskimääräistä vähälumisempi, mistä johtuen kevään tulvat jäivät vähäisiksi. Kesällä 2014 ei ollut paljon rankkasateita, mistä johtuen kesän aikaiset kuormitukset olivat alhaiset. Maantieteellisesti tarkkailukohteet sijaitsevat varsin laajalla alueella, jolloin vuodenaikojen pituudet vaihtelevat kohteiden välillä. Taulukko 18 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina vuonna 2014. Jakso Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d Talvi (n=57) 46 16,1 0,52 391 35 10,8 0,31 54 Kevät (n=57) 103 17,3 0,67 341 91 11,5 0,44-32 Kesä (n=57) 41 8,4 0,38 305 35 5,2 0,26 105 Syksy (n=57) 105 34,4 0,84 914 85 24,5 0,44 282 Vuosi (n=57) 69 16,9 0,56 447 58 11,4 0,34 96 33 5 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2014 5.1 Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu ohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Tarkastelussa ovat mukana päästöasemat kaikkien niiden ELY-keskusten alueelta, jotka kuuluvat ohjelman mukaan tarkkailuun. Aikaisempina vuosina Vapon Läntisen Suomen alueen tarkkailusoiden vuosikuormitus on laskettu pysyvien tarkkailuasemien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla, paitsi ympärivuotisessa tarkkailussa olevien kohteiden osalta omilla ominaiskuormitusluvuilla. Vuodesta 2012 lähtien laskentatapaa on muutettu siten että laskennassa on käytetty, aina kun mahdollista, kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja. Ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttämällä suon omia mittaustuloksia (veden laatu, virtaamat) siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Tarvittaessa laskennassa on käytetty apuna lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden valumia ja vedenlaatutietoja. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy kappaleesta 3.3 Päästöjen laskenta. Kuormituslaskennassa siirryttiin vuonna 2009 käyttämään samaa laskentaperiaatetta kuin Vapon Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa. Lisäperusteena on turvetuotannon tarkkailuopas (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 18.5.2006), joka suosittaa, että tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt lasketaan samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätään kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Vuosina 2009-2014 tuotannossa, valmistelussa ja levossa olevien alueiden sekä alle 5 vuotta sitten poistuneiden alueiden kuormitus on laskettu kertomalla pinta-ala (ha) kuormituksen vuosikeskiarvolla (kg/ha/a). Aikaisempina vuosina Vapo Oy:n läntisen alueen tarkkailussa levossa olleiden alueiden kuormitukset laskettiin mukaan puolet

pienempinä ja lisäksi laskettiin 5-10 vuotta sitten tuotannosta poistuneilta aloilta samoin puolet kuormituksista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn otettiin mukaan kuormituslaskentaan 2011, jolloin sille laskettiin bruttokuormitukset. Vuodesta 2013 lähtien COD Mn :n osalta on laskettu myös nettokuormitukset. 34 5.2 Kuormitus ELY-keskuksittain Seuraavissa kappaleissa on esitetty Vapon Läntisen suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden kokonaiskuormitukset ELY-keskuksittain. Vuosien välistä vertailua tehtäessä on otettava huomioon, että vuonna vuoden 2014 raportissa ei ole enää mukana Kekkilä Oy:n sekä yksityisten tuottajien tuotantoalueita. Nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten kohteiden pinta-alat ja kuormitukset ELY-keskuksittain vuonna 2014 on esitetty liitteessä 7. 5.2.1 Hämeen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Hämeen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2014 lopulla 11 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 579 ha. Levossa oli 56 ha, valmistelussa 6,0 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 45 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Röyhynsuo Janakkalassa (tuotannossa 127 ha). Pinta-alan osalta pienin turvetuotantoalue olivat Letkunsuo Ypäjällä (19 ha) (liite 6). Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 11 tuotantoalueen kuormittavalta 687 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 35 790 kg, kokonaistyppi 4 272 kg, kokonaisfosfori 106 kg ja COD Mn 92 636 kg O 2 (Taulukko 19). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 7). Taulukko 19 Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009 2014. Hämeen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 728 13 41 37 25 236 5 975 231 17 823 4 122 156,7 Vuosi 2010 734 11 82 49 18 109 5 837 172 11 582 4 205 106,5 Vuosi 2011 666 76 86 38 24 115 5 469 181 147 448 15 417 3 294 93,6 Vuosi 2012 698 116 55 47 46 553 10 149 257 224 884 36 010 7 503 151,0 40 751 Vuosi 2013 649 170 4 58 52 686 5 567 165 99 791 49 993 4 221 111,4 10 135 Vuosi 2014 579 56 6 45 35 790 4 272 106 92 636 33 532 3 143 60,9 20 378 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

35 Kuva 7 Hämeen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. 5.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelta vuoden 2014 lopulla 35 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 1 901 ha. Levossa oli 190 ha, valmistelussa 45 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 520 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Isosuo Punkalaitumella (tuotannossa 311,9 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Hautakankaanneva Kihniössä (tuotannosta poistuneita aloja 5,0 ha) (liite 6). Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 35 tuotantoalueen kuormittavalta 2 656 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 78 932 kg, kokonaistyppi 12 186 kg, kokonaisfosfori 474 kg ja COD Mn 379 029 kg O 2 (Taulukko 20). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 8). Taulukko 20 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009 2014. Pirkanmaan Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 2 892 104 436 122 497 24 520 1 100 89 212 16 199 768 Vuosi 2010 2 416 5 143 233 64 362 17 988 562 43 581 12 792 354 Vuosi 2011 2 451 39 57 274 79 076 18 051 558 478 321 50 521 10 913 273 Vuosi 2012 2 618 62 20 343 126 173 25 587 915 906 013 82 262 14 601 476 137 846 Vuosi 2013 2 379 188 5,0 381 103 539 13 094 526 381 082 92 918 7 783 313 22 542 Vuosi 2014 1901 190 45 520 78 932 12 186 474 379 029 70 009 7 725 295 93 486 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

36 Kuva 8 Pirkanmaan ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. 5.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2014 lopulla 30 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 4 077 ha. Levossa oli 20 ha, valmistelussa 60 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 379 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Satamakeidas Honkajoella (tuotannossa 569,6 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Keinusuo Loimaalla (tuotannosta poistuneita aloja 9,0 ha) (liite 6). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 30 tuotantoalueen kuormittavalta 4 542 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 162 800 kg, kokonaistyppi 29 298 kg ja kokonaisfosfori 868 kg. Orgaanisen aineen määrää epäsuorasti kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitus oli 743 557 kg happea vuodessa (Taulukko 21). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 9). Taulukko 21 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2009 2014. Varsinais-Suomen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 4 614 233 298 158 304 35 900 1 490 108 707 23 501 994 Vuosi 2010 5 052 344 351 137 798 35 458 1 320 94 095 24 530 883 Vuosi 2011 4 873 195 272 321 183 197 34 468 1 144 882 138 126 924 20 400 581 Vuosi 2012 4 864 86 250 382 268 247 57 095 2 062 1 580 783 191 363 37 463 1 294 237 021 Vuosi 2013 4 948 74 139 308 202 755 33 697 1 533 852 316 181 487 23 065 1 107 151 632 Vuosi 2014 4 095 20 66 381 162 800 29 298 868 743 557 153 624 20 928 536 193 041 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

37 Kuva 9 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. 5.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2014 lopulla 53 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 3 850 ha. Levossa oli 207 ha, valmistelussa 370 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 565 ha. Suurimmat yksittäiset tuotantoalueet olivat Kaijansuo Karstulassa (tuotannossa 467,9 ha) ja Savonnevan alue (tuotannossa 411,7 ha). Pienin tuotannossa ollut tuotantoalue oli Viitasaarella sijaitseva Kolkunsuo (tuotannossa 2,4 ha). (liite 6). Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 53 tuotantoalueen kuormittavalta 4 991 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 128 034 kg, kokonaistyppi 29 755 kg, kokonaisfosfori 887 kg ja COD Mn 760 154 kg O 2 (Taulukko 22). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 10). Taulukko 22 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2009 2014. Keski-Suomen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 4 992 46 443 424 212 872 43 953 1 715 153 444 29 096 1 121 Vuosi 2010 5 069 137 572 439 143 110 45 048 1 232 93 131 32 521 734 Vuosi 2011 5 027 67 634 428 206 036 45 038 1 232 1 165 571 136 584 27 675 537 Vuosi 2012 4 532 408 554 497 249 861 54 928 1 672 1 516 508 172 482 35 143 894 163 541 Vuosi 2013 4 384 343 580 733 249 863 36 487 1 414 923 068 227 682 24 751 940 174 089 Vuosi 2014 3850 207 370 565 128 034 29 755 887 760 154 107 768 19 955 496 137 301 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

38 kg/ha/a 60 KIINTOAINE kg/ha/a 400 CODMn 40 20 36 23 33 42 41 26 300 200 100 189 253 153 159 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kg/ha/a Kok.N 12,0 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kg/ha/a Kok. P 0,4 9,0 6,0 3,0 7,4 7,2 7,3 9,2 6,0 6,1 0,3 0,2 0,1 0,29 0,20 0,20 0,28 0,23 0,19 Kuva 10 0,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. 5.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta vuoden 2014 lopulla 102 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 11 320 ha. Levossa oli 657 ha, valmistelussa 831 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1 893 ha. Suurimmat yksittäiset tuotantoalueet olivat Korpisalonneva Vimpelissä (tuotannossa 811,9 ha) ja Haukinevan alue Seinäjoella (tuotannossa 811,1 ha). Pienimmät tuotantoalueet olivat Susineva Jalasjärvellä (5,0 ha) ja Riitasuo Ähtärissä (9,9 ha) (liite 6). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 102 tuotantoalueen kuormittavalta 14 700 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 389 777 kg, kokonaistyppi 80 954 kg, kokonaisfosfori 2 266 kg ja COD Mn 2 196 045 kg O 2 (Taulukko 23). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 11). Taulukko 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2009 2014. Etelä-Pohjanmaan Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 12 065 466 1 253 730 507 345 108 624 4 016 373 528 75 170 2 678 Vuosi 2010 11 832 197 1 421 1 346 366 317 102 724 2 991 250 263 73 704 1 830 Vuosi 2011 10 896 688 991 1 675 478 293 100 226 3 036 2 613 735 317 136 59 937 1 425 Vuosi 2012 11 184 867 806 1 728 662 585 145 358 4 781 4 457 257 470 522 97 249 2 861 1 099 303 Vuosi 2013 11 683 437 977 1 863 548 652 66 835 2 146 1 838 120 503 897 44 393 1 247 322 614 Vuosi 2014 11320 657 831 1893 390 794 81 101 2 269 2 198 504 342 356 56 864 1 301 647 931 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

39 Kuva 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. 5.3 Kuormitus vesistöalueittain Vapo Oy:n Läntisen Suomen alueen vesistöalueittain kootut, tuotantoalueittain lasketut kuormitukset on koottu liitteeseen 5. Alla on esitetty yhteenvedot kuormituksista vesistöalueittain. Vuonna 2010 Kalajoen vesistöalueen tarkkailu siirtyi pois Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailuun. Vuodesta 2012 lähtien on laskettu nettokuormitus myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ). COD Mn -kuormitus ilmoitetaan yksikössä kg O 2 (katso kappaleet 3.3 ja 3.4). Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Lisäksi vuoden 2014 yhteenvetoraportissa ei enää ole mukana yksityisten tuottajien eikä Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueita. Tästä johtuen osalla vesistöalueista pinta-alat ovat pienentyneet vuoteen 2013 nähden. 5.3.1 Kymijoen vesistöalue (14) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kymijoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa 68 Vapo Oy:n suota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 3 823 ha. Valmistelussa oli 284 ha, levossa 267 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta poistuneita alueita oli 588 ha (Taulukko 24). Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Kaijansuo (tuotannossa 420,9 ha) Valkunan valuma-alueella (14.673). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Oriräme (tuotannossa 1,2 ha) Kortteisen kanavan valuma-alueella (14.492).

40 Taulukko 24 Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Kymijoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 3 938 58 336 277 165 194 34 551 1 327 118 838 22 962 863 Vuosi 2010 3 949 11 491 386 112 111 35 466 952 73 055 25 670 563 Vuosi 2011 3 895 53 435 356 156 272 34 618 942 884 382 102 699 21 224 406 Vuosi 2012 3 488 557 465 403 199 980 44 817 1 321 1 229 085 137 199 28 906 694 138 764 Vuosi 2013 3 483 409 438 583 200 012 29 389 1 094 736 492 182 105 20 126 720 129 656 Vuosi 2014 3 823 267 284 588 140 051 29 391 854 745 651 120 113 19 755 470 133 254 Kuva 12 Kymijoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. Suhteutettuna kuormitukset pinta-alaan laskemalla ominaiskuormitukset (kg/ha/a) voidaan tehdä vuosien välistä vertailua. Kymijoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden brutto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuotta pienemmät kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta. COD Mn :n osalta brutto-ominaiskuormitus oli hieman edellisvuotta korkeampi ja kokonaistypen osalta samaa tasoa edelliseen vuoteen verrattuna (Kuva 12). 5.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Porvoonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla Vapo Oy:n Hollolan Hirvisuo (Taulukko 25). Hirvisuolla otettiin vuonna 2014 koekäyttöön kemikalointi. Alueella suoritetuista kaivuutöistä johtuen Hirvisuolta mitattiin korkeita kiintoainepitoisuuksia, mistä johtuen kiintoainekuormitus oli huomattavasti edellisvuotta korkeampi (Taulukko 25).

Taulukko 25 Porvoonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. 41 Porvoonjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 25,3 0,9 908 196 7,6 657 134 5,1 Vuosi 2010 25,6 1,6 640 191 5,6 423 136 3,5 Vuosi 2011 26,7 1,6 900 195 5,8 5 053 588 117 2,7 Vuosi 2012 26,7 520 269 4,2 12 430 198 189 1,0 6 791 Vuosi 2013 21,7 5,0 0,5 664 194 4,8 6 996 585 154 3,2 4 210 Vuosi 2014 26,7 0,5 6 018 195 9,0 3 655 5 942 157 7,5 1 237 5.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Paimionjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa Tarvasjoen Juvanrahka (Rahkasuo) ja Tammelan Koivansuo. Molemmat tuotantoalueet olivat tuotannossa ja niiden tuotannossa oleva pintaala oli 67 ha. Paimionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden brutto-kuormitus oli kiintoaineen osalta 31 % ja fosforin osalta 24 % edellisvuotta pienempi. Kokonaistyppikuormitus oli edellisvuoden tasolla ja COD Mn kuormitus 11 % suurempi (Taulukko 26). Taulukko 26 Paimionjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Paimionjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 27,0 936 202 7,8 677 138 5,2 Vuosi 2010 27,0 41,0 1 600 477 14,1 1 058 341 8,6 Vuosi 2011 68,0 2 162 468 13,9 12 142 1 413 281 6,5 Vuosi 2012 57,0 11,0 1 602 476 13,7 16 596 764 264 5,4 2 048 Vuosi 2013 57,0 8,0 1 375 275 7,6 8 925 1 166 171 3,4 1 900 Vuosi 2014 67,0 944 264 5,7 9 914 711 148 1,1 2 460 5.3.4 Aurajoen vesistöalue (28) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Aurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa Loimaan Harmantinsuo. Aurajoen vesistöalueen turvetuotannon brutto-kuormitus oli kiintoaineen osalta lähes kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Typen kokonaiskuormitus oli 43 %, kokonaisfosforin 71 %, ja COD Mn kuormitus 48 % pienempi edellisvuoteen nähden (Taulukko 27).

42 Taulukko 27 Aurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Aurajoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 68,0 2 357 510 19,7 1 706 347 13,2 Vuosi 2010 64,0 1 506 448 13,2 995 321 8,1 Vuosi 2011 64,0 2 035 441 13,1 11 428 1 330 264 6,1 Vuosi 2012 64,7 3 038 722 13,6 25 622 2 299 537 6,2 12 683 Vuosi 2013 64,7 1 894 693 36,8 30 028 1 638 565 31,6 21 071 Vuosi 2014 64,7 3 693 394 10,6 15 605 3 529 312 7,4 10 359 5.3.5 Lapinjoen vesistöalue (33) Lapinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa Eurassa sijaitseva Joutsuo. Vuonna 2014 Joutsuolla oli tuotannossa 78,8 ha. Vuosi 2012 oli erittäin sateinen, jolloin myös virtaamat olivat korkeita ja kokonaiskuormitukset olivat korkeat. Vuonna 2014 Joutsuon kiintoainekuormitus oli hieman edellisvuotta korkeampi, brutto-ominaiskuormituksen ollessa kuitenkin huomattavasti keskimääräistä alhaisempi. Muiden laskettujen muuttujien osalta kuormitukset olivat edellisvuotta alhaisemmat (Taulukko 28 ja Kuva 13). Taulukko 28 Lapinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Lapinjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 82,6 4,0 3 002 649 25 2 172 442 16,8 Vuosi 2010 82,6 4,0 2 038 607 18 1 347 434 11,0 Vuosi 2011 82,6 4,0 1 517 849 21 20 662 488 591 10,6 Vuosi 2012 78,2 4,0 7 531 1 574 36 38 628 6 003 1 192 21 11 888 Vuosi 2013 78,2 4,0 965 352 9,1 8 797 769 254 5,2 2 537 Vuosi 2014 78,8 1 324 341 6,8 6 497 1 174 266 3,8 1 680 kg/ha/a KIINTOAINE kg/ha/a 100 500 CODMn 80 92 400 470 60 300 40 200 239 20 35 24 18 12 17 100 107 82 0 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kg/ha/a kg/ha/a Kok.N 25,0 0,5 Kok.P 20,0 0,4 15,0 19,2 0,3 0,44 10,0 0,2 0,29 0,24 9,8 0,21 5,0 7,5 7,0 0,1 4,3 4,3 0,11 0,09 0,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 13 Lapinjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014.

5.3.6 Kokemäenjoen vesistöalue (35) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kokemäenjoen vesistöalueelta oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa 88 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai niiden osaaluetta. Yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 5 190 ha. Valmistelussa oli 303 ha ja levossa 195 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 661 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Jämiänkeitaan Palojoen valuma-alueelle laskeva 437 ha ala. Kiintoaineen ja COD Mn :n osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013 ja vuoteen 2014 saakka laskennassa on ollut mukana myös Kekkilä Oy:n tuotantoalueita, joten vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 7. Taulukko 29 Kokemäenjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Kokemäenjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 5961 390 677 228 992 49 164 2 087 164 841 33 127 1 446 43 Vuosi 2010 5962 620 469 169 569 45 600 1 584 116 220 32 260 1 050 Vuosi 2011 5918 247 594 464 244 877 46 220 1 497 1 207 632 171 713 27 929 766 Vuosi 2012 5875 402 524 532 336 162 68 198 2 422 2 061 171 237 070 43 329 1 432 330 357 Vuosi 2013 * 5204 267 357 517 252 811 36 087 1 585 847 997 231 415 25 264 1 150 109 675 Vuosi 2014 * 5190 195 303 661 170 571 33 537 1 116 904 439 157 520 23 222 706 230 335 * Vain Vapo Oy:n tuotantoalueet Kuva 14 Kokemäenjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. Suhteutettuna Kokemäenjoen vesistöalueen kokonaiskuormitukset tuotantoalueiden pinta-alaan voidaan verrata kuormituksia eri vuosien välillä. Vuonna 2014 alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitukset olivat COD Mn -kuormitusta lukuun ottamatta pienemmät kuin edellisvuonna. Vesimäärällä on suuri vaikutus kokonaiskuormituksiin. Vuosi 2012 oli erittäin sateinen, mistä johtuen myös virtaamat olivat korkeita. Kokemäenjoen vesistöalueella mitattiin 100-vuotisen havaintojakson toiseksi suurimmat vuosisadannat vuonna 2012, mikä selittää vuoden 2012 korkeat kuormitukset (Taulukko 29 ja Kuva 14).

5.3.7 Karvianjoen vesistöalue (36) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Karvianjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa 26 Vapo Oy:n turvesuota tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 2 625,1 ha. Levossa oli 20 ha ja valmistelussa 5,0 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 382,5 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Satamakeitaan Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037) vetensä purkava 480,5 ha:n lohko. Pienin tuotantoalue puolestaan oli Honkaluoman valuma-alueella (36.033) sijaitseva Lakkikeidas 18,0 ha (liite 5). Karvianjoen vesistöalueella sijaitsevien 26 tuotantoalueen kuormittavalta 3 032,6 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 109 244 kg, kokonaistyppi 17 700 kg, kokonaisfosfori 551 kg ja COD Mn 407 377 kg O 2. Edellisvuoteen verrattuna kiintoaineen kuormitus pieneni 21 % ja kokonaisfosforikuormitus 15 %. Kokonaistypen kuormitus lisääntyi 15 % ja COD Mn -kuormitus 7 % (Taulukko 30). Taulukko 30 Karvianjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Karvianjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 2963,7 172,4 122,1 134,6 100 965 24 755 1 033 67 892 16 487 703 44 Vuosi 2010 2945,1 95,2 139,7 258,9 86 074 22 288 699 60 594 15 917 444 Vuosi 2011 2723,4 114,8 60,5 276,6 99 501 21 187 650 535 335 66 369 12 905 319 Vuosi 2012 2756,8 60,4 6,0 317,6 159 726 30 513 1 082 749 235 115 239 18 538 638-29 287 Vuosi 2013 2738,3 20,0 5,0 333,9 136 855 15 249 648 376 967 124 336 8 989 397-34 592 Vuosi 2014 2625,1 20,0 5,0 382,5 109 244 17 700 551 407 377 97 368 11 762 313 27 338 kg/ha/a 60 KIINTOAINE kg/ha/a 300 CODMn 40 20 30 25 31 51 44 36 200 100 169 239 122 134 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kg/ha/a 10,0 Kok.N 8,0 9,7 6,0 7,3 6,5 6,7 4,0 4,9 5,8 2,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kg/ha/a Kok.P 0,4 0,3 0,30 0,34 0,2 0,20 0,20 0,21 0,1 0,18 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 15 Karvianjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. 5.3.8 Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Lapväärtinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa neljä Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta. Tuotantoalueilla oli yhteensä tuotannossa 340,2 ha, valmistelussa 49,4 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 100,4

ha. Vuonna 2014 tuotannosta poistui 30,8 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Mustaiskeidas (190,7 ha) Karijoen yläosan valuma-alueella (37.043) (liite 5). Lapväärtinjoen vesistöalueella sijaitsevan neljän tuotantoalueen 490 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2014 seuraava: kiintoaine 9 914 kg, kokonaistyppi 2 710 kg, kokonaisfosfori 72 kg ja COD Mn 79 771 kg O 2. Edellisvuoteen verrattuna kiintoaineen kuormitus kasvoi 42 %, kokonaistyppikuormitus, 76 % ja COD Mn kuormitus 54 %. Kokonaisfosforin kuormitus pieneni 11 % edellisvuoteen nähden (Taulukko 31). Taulukko 31 Lapväärtinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Lapväärtin Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 367,2 82,1 3,0 14 342 3 309 148 9 883 2 194 103 45 Vuosi 2010 401,1 82,0 19,0 10 396 3 280 113 6 102 2 206 70 Vuosi 2011 396,9 51,4 12 018 2 823 104 74 477 6 899 1 543 53 Vuosi 2012 396,9 10,0 51,4 11 768 3 793 122 118 751 4 467 1 968 49-9 022 Vuosi 2013 371,5 7,2 49,4 69,6 6 991 1 542 80 51 750 5 186 640 44-8 978 Vuosi 2014 340,2 49,4 100,4 9 914 2 710 72 79 771 7 646 1 576 26 7 193 5.3.9 Teuvanjoen vesistöalue (38) Teuvanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa Vapo Oy:n Profeetanneva Teuvalla. Profeetannevan tuotannossa oleva ala oli 129 ha ja viimeisen viiden vuoden aikaan tuotannosta on poistunut 2,9 ha (Taulukko 32). Teuvanjoen vesistöalueella sijaitsevan Profeetannevan tuotantoalueen 132 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2014 seuraava: kiintoaine 2 107 kg, kokonaistyppi 769 kg, kokonaisfosfori 19 kg ja COD Mn 16 612 kg O 2. (Taulukko 32). Taulukko 32 Teuvanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2014. Teuvanjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 147,9 5 126 1 109 43 3 710 755 29 Vuosi 2010 131,9 3 104 924 27 2 052 661 17 Vuosi 2011 129,0 2,9 4 193 908 27 23 552 2 742 545 13 Vuosi 2012 129,0 2,9 8 338 1 701 52 35 169 6 536 1 250 34 3 632 Vuosi 2013 129,0 2,9 2 097 333 13 9 455 1 829 199 7,8 84 Vuosi 2014 129,0 2,9 2 107 769 19 16 612 1 699 565 11 3 561 5.3.10 Närpiönjoen vesistöalue (39) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Närpiönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa kolme Vapo Oy:n tuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 275,9 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 35,9 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kurikan Takaneva (tuotannossa 177,2 ha) Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella (39.005) (liite 5).

Närpiönjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 312 ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2014 seuraava: kiintoaine 3 921 kg, kokonaistyppi 1 296 kg, kokonaisfosfori 77 kg ja COD Mn 57 698 kg O 2. (Taulukko 33). Taulukko 33 Närpiönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Närpiönjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 298,7 4,1 0,0 10 495 2 270 88 7 596 1 545 59 46 Vuosi 2010 276,2 4,1 22,5 7 126 2 122 63 4 710 1 518 38,4 Vuosi 2011 233,6 35,5 35,9 11 120 2 364 80 61 491 6 206 1 135 31 Vuosi 2012 289,9 12,0 35,9 13 726 3 463 284 128 498 8 396 2 130 230 35 236 Vuosi 2013 289,9 10,0 35,9 4 866 868 55 19 023 4 241 556 43-2 261 Vuosi 2014 275,9 35,9 3 921 1 296 77 57 638 3 027 849 59 29 001 5.3.11 Kyrönjoen vesistöalue (42) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kyrönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa 40 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 4 563 ha, levossa 76 ha, valmistelussa 262 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 980 ha. Kyrönjoella sijaitsevista tuotantoalueista suurin on Haukinevan tuotantoalue, Haasojan valuma-alueella sijaitseva Haukineva, jossa oli vuonna 2014 tuotannossa 481,9 ha ja valmistelussa 223 ha. Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 5 737 ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2014 seuraava: kiintoaine 186 339kg, kokonaistyppi 30 011 kg, kokonaisfosfori 899 kg ja COD Mn 842 501 kg O 2 (Taulukko 34). Taulukko 34 Kyrönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2014. Kyrönjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 5 081 72 384 302 195 490 41 405 1 529 146 035 29 042 1 034 Vuosi 2010 4 851 77 337 737 136 334 40 784 1 189 89 679 29 118 722 Vuosi 2011 4 475 125 33 869 183 938 38 171 1 197 1 005 708 121 416 22 541 572 Vuosi 2012 4 732 20 20 902 315 600 60 512 2 006 1 953 823 240 075 41 618 1 251 632 556 Vuosi 2013 4 589 15 262 931 293 416 24 928 793 681 109 275 888 16 200 443 96 044 Vuosi 2014 4 563 76 262 980 186 339 30 011 899 842 501 169 876 21 779 570 315 680

47 Kuva 16 Kyrönjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. Suhteutettuna Kyrönjoen vesistöalueen kokonaiskuormitukset tuotantoalueiden pintaalaan voidaan verrata kuormituksia eri vuosien välillä. Vuonna 2014 alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitukset olivat kiintoainekuormitusta lukuun ottamatta hieman edellisvuotta korkeammat. Kuormitukset olivat alhaiset verrattuna vuoden 2012 kuormituksiin. Vuosi 2012 oli sateinen ja virtaamat olivat korkeita, mistä johtuen myös kuormitukset olivat keskimääräistä vuotta korkeammat (Taulukko 34 ja Kuva 16). 5.3.12 Lapuanjoen vesistöalue (44) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapuanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa 17 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 1 100 ha, levossa 166 ha, valmistelussa 126 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 409 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Rahka-Romuneva (tuotannossa 163,6 ha) Kuotesjärven-Vehkajoen valuma-alueella (44.096) (liite 5). Lapuanjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 1 801,5 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2014 seuraava: kiintoaine 42 060 kg, kokonaistyppi 8 677 kg, kokonaisfosfori 276 kg ja COD Mn 246 979 kg O 2 (Taulukko 35). Taulukko 35 Lapuanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Lapuanjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 1 559 222 8 196 66 836 14 540 557 48 452 9 944 373 Vuosi 2010 1 575 30 58 270 45 524 13 555 400 30 086 9 694 245,6 Vuosi 2011 1 348 147 64 366 61 190 13 249 395 343 674 40 007 7 953 183 Vuosi 2012 1 375 75 370 100 934 16 934 530 487 668 76 385 10 780 285 58 624 Vuosi 2013 1 367 42 128 381 59 462 7 576 263 208 675 53 466 4 616 145 8 018 Vuosi 2014 1 100 177 126 393 41 933 8 629 274 245 727 36 868 6 091 172 83 282

48 Kuva 17 Lapuanjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. 5.3.13 Purmonjoen vesistöalue (46) Purmonjoen vesistöalueella oli vuoden 2014 lopulla toiminnassa Vapo Oy:n Porrasneva Evijärvellä. Porrasnevalla oli tuotannossa 138,3 ha ja valmistelussa 99,6 ha. Lapuanjoen vesistöalueella sijaitsevien Porrasnevan 238 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2014 seuraava: kiintoaine 4 407 kg, kokonaistyppi 2 384 kg, kokonaisfosfori 56 kg ja COD Mn 73 643 kg O 2 (Taulukko 36). Taulukko 36 Purmonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Purmonjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 63,2 167,1 24 840 4 607 130 21 490 3 770 96 Vuosi 2010 63,2 167,1 1 867 1 776 28 137 1 343 11,1 Vuosi 2011 81,5 143,0 7 137 1 545 46 40 087 4 666 928 21 Vuosi 2012 118,9 1,8 109,5 7 547 3 533 55 89 130 4 261 2 712 22 31 631 Vuosi 2013 138,2 1,8 88,7 15 282 1 693 44 42 489 14 480 1 292 28 16 825 Vuosi 2014 138,3 99,6 4 407 2 384 56 73 643 3 344 1 834 35 38 210 5.3.14 Ähtävänjoen vesistöalue (47) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Ähtävänjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa 11 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 950,8 ha, levossa 18,5 ha, valmistelussa 70,7 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 96,6 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonneva (tuotannossa 217,4 ha) Poikkijoen valuma-alueella (47.084) (liite 5). Ähtävänjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 1 136 ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2014 seuraava: kiintoaine 30 150 kg, kokonaistyppi 6 939 kg, kokonaisfosfori 181 kg ja COD Mn 177 123 kg O 2 (Taulukko 37).

Taulukko 37 Ähtävänjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2014. 49 Ähtävänjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 850,9 171,0 98,6 38 130 7 444 312 27 809 4 863 209 Vuosi 2010 798,2 220,3 116,0 25 216 7 860 229 16 255 5 620 139,8 Vuosi 2011 871,8 26,0 181,0 118,4 42 766 8 905 245 241 888 29 311 5 541 110 Vuosi 2012 834,9 61,0 182,4 166,6 44 701 12 166 349 363 542 27 609 7 893 179 64 419 Vuosi 2013 845,1 44,7 182,4 164,8 28 521 6 897 157 188 348 24 013 4 644 67 40 677 Vuosi 2014 950,8 18,5 70,7 96,6 30 150 6 939 181 177 123 25 268 4 497 83 20 880 5.3.15 Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kruunupyyn vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa 6 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 701,3 ha, levossa 178,6 ha, valmistelussa 41,0 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 21,0 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonneva (tuotannossa 417,3 ha) Porasenjoen yläosan valuma-alueella (48.006) (liite 5). Kruunupyynjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 942 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2014 seuraava: kiintoaine 28 379 kg, kokonaistyppi 7 084 kg, kokonaisfosfori 177 kg ja COD Mn 198 659 kg O 2 (Taulukko 38). Taulukko 38 Kruunupyynjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. Kruunupyynjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 808,8 67,3 25,5 31 249 6 759 261 22 618 4 601 174 Vuosi 2010 878,4 26,6 25,5 21 899 6 521 192 14 473 4 663 118 Vuosi 2011 841,2 35,2 77,3 25,5 31 131 6 741 201 174 846 20 354 4 046 93 Vuosi 2012 788,7 84,1 78,5 25,5 26 830 12 058 310 403 791 13 954 8 839 182 178 469 Vuosi 2013 876,3 76,2 21,5 6,0 28 221 6 004 170 174 451 25 290 4 539 111 77 962 Vuosi 2014 701,3 178,6 41,0 21,0 28 379 7 084 177 198 659 24 927 5 358 108 88 193 5.3.16 Perhonjoen vesistöalue (49) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Perhonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa 12 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 1 162 ha, levossa 199 ha, valmistelussa 77 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 142 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kairineva, jonka suurimman osan (215 ha tuotannossa, levossa 133 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana poistunut 135,9 ha) vedet purkautuvat Venetjoen alaosan alueelle (49.071) (liite 5). Perhonjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 1 580 ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2014 seuraava: kiintoaine 31 262 kg, kokonaistyppi 9 745 kg, kokonaisfosfori 208 kg ja COD Mn 222 744 kg O 2 (Taulukko 39).

Taulukko 39 Perhonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2014. 50 Perhonjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2009 1246 293 61 68 148 12 524 401 48 219 7 541 202 Vuosi 2010 1171 364 47 54 991 10 359 312 42 623 7 267 188,1 Vuosi 2011 948 211 358 83 50 110 11 133 325 289 705 32 507 6 732 149 Vuosi 2012 1030 241 233 109 56 166 12 110 441 373 348 38 440 7 679 263 63 143 Vuosi 2013 1165 204 90 136 38 360 8 305 216 243 602 32 750 5 500 104 58 262 Vuosi 2014 1162 199 77 142 31 262 9 745 208 222 744 24 697 6 462 76 12 663 Kuva 18 Perhonjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2009 2014. Suhteutettuna Perhojoen vesistöalueen kokonaiskuormitukset tuotantoalueiden pintaalaan voidaan verrata kuormituksia eri vuosien välillä. Vuonna 2014 alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitukset (kg/ha/a) olivat typpikuormitusta lukuun ottamatta hieman edellisvuotta pienemmät. Verrattaessa viimeisen kuuden vuoden aikaisia kuormituksia, olivat vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha/a) kokonaistyppeä lukuun ottamatta koko jakson (2009-2014) alhaisimmat (Kuva 18). 5.3.17 Selkämeren rannikkoalue (83) Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2014 lopulla toiminnassa kolme Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 509 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Iso-Rydistönkeidas (tuotannossa 200,6 ha) Kasalanjoen valuma-alueella (83.073). Alla on esitetty Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2014 kokonaiskuormitukset (Taulukko 40). Vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden bruttokuormitus kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Edellisvuotta korkeammat kuormitukset selittyvät Iso- Rydistönkeitaan kosteikon 1 keskimääräistä korkeammilla kuormituksilla.