MEKA/ttu. Markku Airaksinen. MEKA/ttu

Samankaltaiset tiedostot
Maanmittauslaitoksen uusi metsän arvonmääritysmenetelmä

Metsän arvon määrittäminen Summa-arvomenetelmällä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

Metsän arvon määrittäminen

MAANMITTAUSLAITOS.FI. Markku Airaksinen, Simo Hannelius, Mikko Honkanen, Maija Lääti ja Juhani Väänänen. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 111

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen

MAANMITTAUSLAITOS.FI. Markku Airaksinen, Simo Hannelius, Mikko Honkanen, Maija Lääti ja Juhani Väänänen. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 111

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus

Metsän hinta Suomessa v kauppahintatutkimuksen tulokset. Maanmittauspäivät Esa Ärölä

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu

Metsätilan arvonmääritys

METSÄKIINTEISTÖN SUMMA-ARVON JA TOTEUTU- NEEN KAUPPAHINNAN VERTAILU

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

Metsäomaisuuden kiinteistöarvioinnissa on kaksi

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

KOKONAISARVOHALKOMINEN

Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Optimal Harvesting of Forest Stands

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsäkiinteistön arvon määrittäminen summa-arvomenetelmällä

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

SUMMA-ARVOMENETELMÄ metsän markkina-arvon määrittämisessä

Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

KAUPPA-ARVOMENETELMÄ METSÄKIINTEISTÖJEN MARKKINA-ARVON MÄÄRIT- TÄMISESSÄ Simo Ikäheimonen

Suomen Sijoitusmetsät Oy ja metsäkiinteistömarkkinan analyysi

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh Yhteistyössä mukana

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

FENNIA VARAINHOITO TONTTIAAMUPÄIVÄ

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö

METSÄKIINTEISTÖJEN MARKKINAT JA HINTOIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Riittääkö puu VMI-tulokset

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

Metsälahjavähennyslaskuri

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?


Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Metsätilusjärjestelyt Suomessa luvuilla

Metsäkiinteistön taloudellisen arvon määrittäminen

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

w metsänhoitoyhdistys

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Tällaisissa tapauksissa on käsiteltävä korvaukset yleisimmin:

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Korko Mela-laskelmissa

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Yksityismetsien arvo tuottoarvolaskelmien ja markkina-arvojen mukaan

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Metsähallituksen metsätilakaupat luonnonsuojelua ja metsätaloutta varten 2004 ja 2005

Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia

Transkriptio:

MEKA/ttu Markku Airaksinen MEKA/ttu Projektin asettaminen Asetan metsän kauppahintatutkimus-projektin (MEKA/ttu). Projektin tavoitteena on laatia uusi julkaisu metsäomaisuuden hinnanmuodos-tuksesta ajantasaistamalla metsän markkinaarvon määrittämisessä käytettävät ekonometriset mallit ja ohjeistamalla MMLmotti-sovell-uksen käyttöä metsänarvioinnissa. Johtoryhmä: Sakari Haulos, MMK, puheenjohtaja Markku Vuorinen, KEKE Visa Korhonen, PPOH Simo Hannelius, METLA Raito Paananen, TAPIO Markku Airaksinen, KEKE, sihteeri. Projektiryhmä: Markku Airaksinen, KEKE, projektipäällikkö Maija Lääti, KEKE Juhani Väänänen, KEKE Mikko Honkanen, PPOH.

MEKA/ttu Projektin käynnistämisen syyt Edellisten hintatutkimukset vanhentuneita Tarve useamman arviointimenetelmän käyttöön arvioinnissa Maanmittauslaitoksen myönteinen tahtotila kehitystyölle Metsäntutkimuslaitoksen MOTTI- metsänkasvusimulaattorin kehitys Laitoksen MMLmotti sovelluksen kehitys (markkinapohjainen tuottoarvomenetelmä) Uuden kauppahinta-aineiston tilaaminen Metlalta Metsänarviointimenetelmät

Summa-arvon ja kauppahinnan suhde Metsän kauppahintautkimukset MML:ssa: Metsän hinta Suomessa v. 1983-84, Maanmittaushallituksen julkaisu n:o 61 Metsän hinta Suomessa v. 1995, Maanmittauslaitoksen julkaisu nro 88 Metsän hinta Suomessa v. 2006-07. Ilmestyy vuoden 2010 lopussa.

Menetelmäkritiikkiä Metsänarvonlaskennan menetelmät on tuotu Suomeen sellaisenaan Keski-Euroopan olosuhteista, jossa ne kehitettiin 1700-1800-luvuilla. Summa-arvomenetelmän käytettävyydestä metsän markkinahinnan määrittämiseen tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Maankorkokoulukunnan maankorkoteorian mukaan: metsikkö sisältää kaksi erillistä tuotannontekijää ja omaisuusosaa, maan ja puuston, joille kummallekin voidaan laskea oma puhdas tulo ja raha-arvo toisin sanoen maalle maankorko ja sen perusteella maan arvo ja puustolle puuston korko ja siihen perustuva puuston arvo Metsänkorkokoulukunnan metsänkorkoteorian mukaan: metsälön jokainen metsikkö muodostaa itsenäisen osatalouden omine menoineen ja tuloineen, jotka ovat riippumattomia muusta metsälökokonaisuudesta. Menetelmäkritiikkiä Summa-arvomenetelmä Kokonaisarvon korjauksen määrittämisen vaikeus Summa-arvon osat ovat hakkuuarvoa lukuun ottamatta ei- markkinaperäisiä taulukkoarvoja. Perustuu alueellisiin puuston kehityssarjoihin. Tuottoarvomenetelmä Laskentakoron määrittämisen vaikeus Tulevien tuottojen määrittämisen vaikeus.

MOTTI/st Metsäalueen tuottoarvo Metsäalueen tuottoarvo määritetään kaikkien tulevaisuudessa odotettavien tulojen ja menojen nykyarvojen erotuksena. Laskennassa tulot ja menot tapahtumahetkineen poimitaan metsiköille laaditusta kehitysennusteista. Käytännössä kehitysennusteita ei voida laatia nykyhetkestä hamaan tulevaisuuteen, vaan kehitysennusteet tehdään vai tietylle laskentaajanjaksolle nykyhetkestä eteenpäin. Ajanjakson pituudeksi valitaan tyypillisesti 30 tai 50 vuotta. Tämän ajanjakson jälkeen syntyvät tulot/menot voidaan kuvata laskenta-ajanjakson loppuun määritetyn tuottoarvon perusteella. Tämä tuottoarvo voidaan rinnastaa laskenta-ajanjakson aikana syntyneisiin tuloihin/menoihin. Tuottoarvon laskenta

MEKA/ttu MEKA MMLmotti Versio n

MEKA MEKA

MEKA MEKA

MEKA/ttu Tunnuslukuja Metsäkiinteistöjen kauppa ja hallinta seminaari 24.11.2009 HAMK, Evo Metsäkiinteistöjen hinnanmuodostus ja sen kehitys TkT Markku Airaksinen Maanmittauslaitos MOTTI/st Table 4. Empirical study material of 197 sales of forest properties in southern Finland in 2006-2007 classified using the average amount of growing volume.

MOTTI/st Table 5. The average hectare prices ( /ha) of forest properties in growing volume groups and the rate of return percentage. Observation material of years 1995 and 2006-2007. Southern part of Finland Year 1995 2006-2007 Volume of grow- Obs, n Price, /ha Rate of Obs, n Price, /ha Rate of ing stock, m 3 /ha return, % return, % under 40 40 700 5,7 40 1 742 3,6 41-80 68 1 029 8,5 67 2 241 5,0 81-120 73 1 408 8,1 61 2 812 5,4 121-160 36 2 059 8,4 16 3 363 6,2 161-200 18 2 609 10,6 10 3 678 7,5 over 200 15 3 451 13,l 3 7 081 8,8 MEKA Alustavia summa-arvomalleja Alue Malli R 2 E-S MA= 0.02*TAI + 2.4*MAA + 1.2*RP+ 0.6*OP 85.5 EKS MA= 0.01*TAI + 4.2*MAA + 0.9*RP + 0.5*OP 80.2 P-S MA=-0.02TAI + 3.5*MAA + 0.5*RP + 0.3*OP 63.0 K-M MA= 0.10TAI + 3.0*MAA + 1.0*RP + 0.5*OP 81.4

Kiitos