Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset
Vertailun tarkoitus Vertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä tunnusluvuista Yhteenvedossa on mukana sekä toiminnallisia vertailutietoja että taloudellisia tunnuslukuja Se antaa kuvan kaupunkiseudun perusopetuksen järjestämistavoista ja toimii tietopankkina niin valmistelulle kuin päätöksenteolle Pyrkimyksenä on hyödyntää tietoa, jota kerätään jo nyt, jotta tietojenkeruu ei tarpeettomasti rasita kuntia Tunnuslukujen tarkempi analyysi ja niiden merkitysten arvottaminen tehdään kunnissa niiden omista lähtökohdista
Tietojen kerääminen ja vertailun laatiminen Vertailu käsittää perusopetuksen tiedot, eikä se kata esiopetusta Vertailussa käytettävät talous- ja toimintatiedot on kerätty suoraan kaupunkiseudun kunnilta kesällä 2017 Toimintatietomäärittelyiden laadinnassa on hyödynnetty Kuntaliiton laatiman Kouluikkunan tunnuslukujen määritelmiä. Kerättävät tiedot poikkeavat niistä kuitenkin joltain osin Kustannustiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ja määrittämiin talousja toimintatilaston tietoihin Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on syytä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa Vertailun koontivastuu on ollut Pirkkalan talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokosella Vertailun kehittämistä jatketaan
Tietojen kerääminen ja vertailun laatiminen Vertailu käsittää perusopetuksen tiedot, eikä se kata esiopetusta Vertailussa käytettävät talous- ja toimintatiedot on kerätty suoraan kaupunkiseudun kunnilta kesällä 2017 Toimintatietomäärittelyiden laadinnassa on hyödynnetty Kuntaliiton laatiman Kouluikkunan tunnuslukujen määritelmiä. Kerättävät tiedot poikkeavat niistä kuitenkin joltain osin Kustannustiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ja määrittämiin talous- ja toimintatilaston tietoihin Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on syytä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa Vertailun koontivastuu on ollut Pirkkalan talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokosella Vertailun kehittämistä jatketaan
Oppilasmäärän kehitys kaupunkiseudulla 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Lukuvuosi 2014-2015 3 631 2 952 3 739 921 2 207 15 130 685 4 197 Lukuvuosi 2015-2016 3 674 3 072 3 874 918 2 214 15 475 673 4 232 Lukuvuosi 2016-2017 3 682 3 164 3 980 913 2 243 15 874 667 4 371 Seudun perusopetuksen oppilasmäärä on huomattavassa nousussa. Lukuvuonna 2016-2017 seudulla oli yhteensä 34 894 perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 oppilasta. Lukuvuodessa seudun peruskoulun oppilaiden määrä oli kasvanut noin 750 oppilaalla eli 2,2 prosentilla.
Oppilasmäärä 5 000 Tampereen kaupunkiseudun perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain lukuvuonna 2016-2017 4 500 4 000 3 500 3 000 544 494 79 74 489 481 51 83 456 512 76 68 469 81 478 448 89 66 2 500 2 000 1 937 1 974 1 847 1 806 1 706 1 723 1 654 1 571 1 656 1 500 1 000 500 295 261 261 263 279 107 100 100 122 108 509 483 489 454 447 426 388 394 388 387 368 322 276 95 214 202 192 96 100 85 410 369 393 303 317 297 0 451 434 433 417 426 430 382 348 361 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka 3. vuosiluokka 4. vuosiluokka 5. vuosiluokka 6. vuosiluokka 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seudun oppilasmäärä tulee kasvamaan tulevina vuosina merkittävästi, minkä yllä oleva kuvio osoittaa. 1. ja 9. vuosiluokan oppilasmäärän erotus on noin 900 oppilasta, mikä jo ilman muuttovoiton huomioimista viittaa seudun oppilasmäärän kasvuun jatkossakin.
Kuntien osuus seudun oppilasmäärästä lukuvuonna 2016-2017 Ylöjärvi 13 % Kangasala 11 % Vesilahti 2 % Lempäälä 9 % Nokia 11 % Orivesi 3 % Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Tampere 45 % Pirkkala 6 %
oppilasta Laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko vuonna 2016 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 1.-2.-vuosiluokat 16,9 17,2 18,8 15,4 18,2 19,0 17,4 16,4 18,0 3.-6.-vuosikuolat 18,5 17,8 19,3 16,6 19,9 20,3 18,6 17,5 19,1 7.-9.-vuosiluokat 18,7 18,3 19,5 16,4 18,7 20,0 18,8 18,2 19,2 Tunnusluku kuvaa minkä kokoisissa ryhmissä oppilaat keskimäärin opiskelevat (sisältää jakotunnit). Laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko lasketaan siten, että oppilasmäärä jaetaan opetukseen käytetyllä opetusresurssilla ja saatu osamäärä kerrotaan opetussuunnitelman tuntijaon mukaisella tuntimäärällä.
Oppilasta Laskennallinen keskimääräinen ryhmäkoko lukuvuosittain 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 Lukuvuosi 2014-2015 17,8 17,1 18,7 17,5 19,2 19,2 17,2 17,6 18,5 Lukuvuosi 2015-2016 18,6 17,6 19,9 18,1 18,7 19,5 18,3 17,7 18,9 Lukuvuosi 2016-2017 18,2 18,8 19,1 16,0 20,5 20,9 18,5 17,7 19,5 Lukuvuosi 2014-2015 Lukuvuosi 2015-2016 Lukuvuosi 2016-2017 Kuviosta ilmenee laskennallisen keskimääräisen ryhmäkoon muutokset lukuvuosittain. Perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen saatu valtionavustuksen vaikutus on sisältynyt lukuihin. Valtion päätös lopettaa avustuksen myöntäminen on nostanut monen kunnan osalta lukuvuoden 2016-2017 keskimääräistä ryhmäkokoa.
232 Opetuksen kuntakohtainen tuntijako 230 228 226 224 222 220 218 lukuvuosi 2014-2015 lukuvuosi 2015-2016 lukuvuosi 2016-2017 Kuvio kuvaa kunnan päättämää opetussuunnitelman tuntijaon mukaista tuntimäärää. Valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä on 222 tuntia, joka on päätetty valtioneuvoston asetuksella. Uudet opetussuunnitelmat tulivat kaikissa kunnissa voimaan 1.8.2016 alkaen.
Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden osuus ikäluokasta vuonna 2016 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1. vuosiluokka 64% 60% 50% 39% 81% 68% 61% 55% 63% 2. vuosiluokka 19% 32% 8% 17% 64% 45% 40% 23% 35% Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa, jota kunta järjestää harkitsemassaan laajuudessa. Toiminnasta huomattava osuus rahoitetaan valtionosuuksin ja asiakasmaksuin.
Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2016 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Kiinteistökustannukset 1 676 1 709 1 583 1 561 1 890 2 155 1 420 2 069 1 940 Hallintokustannukset 402 495 563 652 584 518 557 619 530 Muu oppilashuolto 466 446 400 578 381 206 443 441 333 Ruokailu 676 488 375 541 422 494 471 529 500 Majoitus ja kuljetus 222 264 177 630 44 86 485 326 177 Opetus 4 529 4 716 4 196 4 767 4 275 5 169 4 566 4 732 4 813 Yhteensä 7 971 8 118 7 294 8 728 7 597 8 628 7 941 8 717 8 292 Kuviossa esitetään oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2016. - Opetus: sisältää annettavan opetuksen kustannukset. - Muu oppilashuolto: sisältää mm. koulunkäynninohjaajien kustannukset. - Hallintokustannukset: sisältävää opetuksen järjestämiseen liittyvät hallintokustannukset keskushallinnosta aina koulun hallintoon saakka. Tietoja tarkennetaan jatkossa. - Majoitus ja kuljetus: kokonaisuus muodostuu pääosin lakisääteisistä koulukuljetuksista. - Kiinteistökustannusten muodostumisen periaatteet, rahoitusmallit ja laskentamallit vaihtelevat kunnittain, eivätkä ne ole siten suoraan toisiinsa verrannollisia. - Ruokapalveluiden kustannuksiin vaikuttaa kunnittain vaihtelevat aterioiden tuotteistamisperiaatteet, kiinteistökanta ja toisistaan poikkeavat järjestämismallit. Näistä syistä luvut eivät ole suoraan verrannollisia.
Perusopetuksen oppilaskohtaiset henkilöstökustannusten muodostuminen 2016 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Muut kulut 553 426 410 423 381 728 439 438 573 Henkilöstökulut 3 976 4 290 3 786 4 345 3 894 4 441 4 127 4 295 4 240 Kuviossa esitetään opetuksen osuuden oppilaskohtaiset kustannukset jakautuminen vuonna 2016. - Henkilöstökulut muodostuvat opettajien palkoista sivukuluineen. - Muut kulut ovat kaikkia muita opetuksen järjestämiseen liittyviä kuluja (mm. tarvikkeet, oppikirjat, ict-laitteisto).
10 000 Perusopetuksen oppilaskohtaisten kustannusten kehittyminen 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2015 7 994 7 495 7 409 8 844 8 018 8 596 7 928 8 808 8 280 2016 7 971 8 118 7 294 8 728 7 597 8 628 7 941 8 717 8 292 Kuviossa esitetään oppilaskohtaisten kustannusten muutos.
Pienryhmien, tehostetun- ja erityisen tuen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden osuudet oppilasmäärästä vuonna 2016 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Pienryhmien oppilaiden osuus 2,4 % 2,9 % 6,0 % 3,7 % 4,2 % 6,0 % 3,6 % 2,3 % 4,7 % Tehostetun tuen oppilaat 13,7 % 12,2 % 11,1 % 12,7 % 8,0 % 8,4 % 10,3 % 9,8 % 9,9 % Erityisen tuen oppilaat 3,9 % 4,7 % 4,5 % 5,4 % 5,1 % 6,4 % 5,4 % 4,1 % 5,4 % Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat 1,1 % 1,5 % 1,5 % 2,3 % 1,9 % 2,2 % 0,7 % 1,5 % 1,8 % Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat ovat kaikki myös erityisen tuen oppilaita. Sairaalakoulujen oppilaat ovat mukana luvuissa (mm. Nokia ja Tampere).
18 Tehostetun ja erityisen tuen oppilaita koulunkäynninohjaajaa kohden vuonna 2016 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Tehostetun ja erityisen tuen oppilaita per koulunkäynninohjaaja Kuviossa esitetään tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden lukumäärä koulunkäynninohjaajaa kohden.
Luokka- ja osa-aikaisen erityisopetuksen osuudet vuonna 2016 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Luokkamuotoisen erityisopetuksen osuus 43% 14% 76% 35% 55% 60% 66% 28% 53% Osa-aikaisen erityisopetuksen osuus 57% 86% 24% 65% 45% 40% 34% 72% 47% Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan pääasiassa pysyvissä pienryhmissä, kun taas osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavissa ryhmäkokoonpanoissa. Monessa tapauksessa luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilas opiskelee jonkin ajasta muissa ryhmissä.
120 Oppilasmäärä koulunkäynninohjaajaa ja erityisopettajaa kohden vuonna 2016 100 80 60 40 20 0 Oppilaita per koulunkäynninohjaaja Oppilaita per erityisopettaja Erityisopettajien lukumäärä sisältää sekä erityisluokanopettajat että laaja-alaiset erityisopettajat. Sairaalakoulujen henkilöstörakenne vaikuttaa lukuihin (mm. Nokia ja Tampere).
Oppilasmäärä koulukuraattoria ja koulupsykologia kohden vuonna 2016 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Oppilaita per koulukuraattori 1313 1037 1093 916 763 760 671 858 864 Oppilaita per koulupsykologi 1226 1124 1306 1235 1370 846 671 1072 995 Oppilaita per koulukuraattori Oppilaita per koulupsykologi Oppilasmäärä on jaettu koulukuraattorien ja -psykologien henkilötyövuosien määrällä.
Vuosiluokkien 7.-9. oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden vuonna 2016 300 250 200 150 100 50 Vuosiluokkien 7.-9. oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden 0 248 227 262 144 209 209 229 194 214 Vuosiluokkien 7.-9. oppilaiden määrä opinto-ohjaajaa kohden Kuvio esittää yläkouluikäisten oppilaiden määrän yhtä opinto-ohjaajaa kohden.
6 Kunnittaiset koulutuspäivät lukuvuonna 2016-2017 5 4 3 2 1 0 Koulutuspäiviä per OVTES-henkilöstö Koulutuspäiviä per KVTES-henkilöstö Kunnittaiset koulutuspäivät kertovat kuinka monta koulutuspäivää keskimäärin opetus- tai muulla henkilöstöllä on ollut.
0,5 Oppilaiden ja opettajien käytössä olevien tvt-laitteiden määrä per oppilas lukuvuonna 2016-2017 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Tietokoneita per oppilas Tablet-laitteita per oppilas Lukumäärät kertovat kuinka monta tietokonetta ja tablet-laitetta perusopetuksessa on per oppilas. Lukumääriä tulkittaessa on syytä huomioida, että lukumäärät sisältävät sekä opettajien että oppilaiden käytössä olevat laitteet.
Koulujen koot oppilasmäärän mukaan jaoteltuina lukuvuonna 2016-2017 Yli 1000 700-999 1 4 1 500-699 2 4 2 3 8 3 300-499 4 1 6 16 3 100-299 5 1 2 3 3 8 3 5 50-99 1 4 1 2 1 Alle 50 3 1 1 1 0 5 10 15 20 25 30 35 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kuviosta käy ilmi kaupunkiseudun kunnissa olevien eri kokoisten koulujen lukumäärät.
Seudun oppilaiden sijoittuminen eri kokoisiin kouluihin lukuvuonna 2016-2017 700-999 12 % Alle 50 1 % 50-99 2 % 100-299 22 % 500-699 33 % Alle 50 50-99 100-299 300-499 500-699 700-999 300-499 30 % Kuviossa esitetään seutukuntien oppilaiden sijoittumista eri kokoisiin kouluihin.
80 Koulujen lukumäärä seudulla tyypeittäin lukuvuonna 2016-2017 70 60 50 40 30 20 10 0 Vuosiluokkien 0-6 koulut Vuosiluokkien 7-9 koulut Vuosiluokkien 0-9 koulut Yhtenäiskoulujen lukumäärä ylittää vuosiluokkien 7-9 koulujen määrän seudulla.
Koulujen keskimääräinen oppilasmäärä seudulla lukuvuonna 2016-2017 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Koulujen keskimääräinen oppilasmäärä 245 288 332 152 374 429 167 364 339 Koulujen keskimääräinen koko on saatu jakamalla oppilasmäärä koulujen lukumäärällä.
Keskeiset muutokset viime vuodesta Perusopetuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet seudulla, mikä on pääosin johtunut opetusryhmien pienentämisavustuksen päättymisestä Ryhmäkokojen kasvu on hillinnyt kustannuskehitystä Monet tunnusluvut ovat säilyneet suhteellisen samalla tasolla Erityisopetuksen tilan arviointi seudulla on käynnistynyt Uusina tarkasteltavina asioina on otettu mukaan henkilöstön koulutusta ja tvt-laitteiden määrää kuvaavat tunnusluvut Koulutustietojen raportointia pyritään tarkentamaan kunnittain ja tunnusluku antaa tietoa opetus- ja kasvatushenkilöstön osaamisen kehittämisestä seudulla TVT-laitteiden määrä kuvaa seudulla käytössä olevien tietokoneiden ja tablet-tietokoneiden määrää suhteessa oppilasmäärään.