Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kotihoidon toimintatapojen kehittäminen 27.4.2017, Tampere-talo
Esityksen teemat 1. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (Case Porvoo) 2. Geriatristen lääkäripalveluiden kehittäminen ja hoitajien osaamisen vahvistaminen 3. Sujuva arki asiakaslähtöisillä resursseilla 4. Keskitetyn asiakas-/palveluohjauksen toimintamallin muodostaminen (Kaapo) 5. Henkilökunnan työhyvinvointi 6. Huomioitavaa kotihoitoa kehitettäessä
1. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi
SUIKVÄTU Uusimaa (=Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi) Voisiko olla osa palvelulupausta? Vuoden 2018 loppuun mennessä työskentelyn tuloksena on kirjallinen ja alueen toimijoiden hyväksymä toimintasuunnitelma iäkkäiden elämisen ja palveluiden yhdistämisestä maakunnassa sisältäen toimintasuunnitelman toteutumisen seurannan (vrt. VaPL 980/2012, 5 ) Kotihoidon kehittämisen näkökulmasta merkityksellinen strateginen työkalu. Vaikuttaa mm. käytettävissä olevaan palveluverkostoon ja toisaalta siihen minkälainen linjaus tulee olemaan kotihoidon kehittämisen ja resurssien osalta
PORVOON SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2015-2018 Yhdessä enemmän elämänlaatua Palveluja ohjaavat linjaukset: lainsäädäntö, laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, kaupunkistrategia, hyvinvointikertomus, vanhusneuvoston rooli Teemat: Vastuutahoina oppilaitokset, kaupungin eri toimialat, yhdistykset, ja vanhusneuvosto SITOUTU -MINEN Asuminen ja asuinympäristö Kulttuuri ja liikunta Vapaaehtoistyö Palveluohjaus ja viestintä Edistämme ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia Lisäämme ikääntyneiden mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin ja liikuntaan Asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät ja toteutamme toimivan palveluverkon Lisäämme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille ja tuemme yhdessä ikäihmisten toimintakykyä Vuosittainen seuranta tapahtuu toimialojen toimintakertomuksissa. Toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan vuoden 2017 keväällä.
2. Geriatristen lääkäripalveluiden kehittäminen ja hoitajien osaamisen vahvistaminen
Geriatristen lääkäripalveluiden ja hoitoketjun kehittäminen Asiakasvirtojen ja kotihoidon asiakkaiden kokonaistilanteiden perusteellinen kartoitus Strateginen päätös, että painopiste on kotihoidossa Hoitajien osaamista tuetaan ja kehitetään Kotihoidon henkilöstön käsitys oman työn merkityksestä on kirkastunut, tiedetään että ollaan osa kokonaisuutta ja kotihoidon onnistuminen on yksi merkki koko palveluketjun onnistumisesta Lyhytaikaisjaksolle pääseminen on helpottunut huomattavasti Potilassiirrot vähenee mikäli lääketieteellinen tuki on riittävä Kotihoidon asiakkaan saama hyöty on moninkertainen OLENNAISTA: PUUTUTTAAN SAMANAIKAISESTI KAIKKIIN HOITOKETJUN VAIHEISIIN! Merkityksellistä niin hoitajan osaamisen vahvistamisen kuin resurssien oikeanlaisen kohdentamisen näkökulmasta!
Miten uudistus vaikutti kotihoidon laatuun Porvoossa? THL teki selvityksen vaikutuksista Vertailuun poimittiin 125 931 kotihoidon asiakkaan RAI-arviointia 30 kunnasta (Porvoosta 4523) ajanjaksolta 1.10.2008 31.3.2014 Asiakkaiden tarpeita kuvattiin kolmella mittarilla: kognitio, palveluntarve ja terveydentilan vakaus Hoidon laatua kuvaavien indikaattorien aihealueet olivat 1. Fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky 2. Turvallisuus 3. Oireiden ja kärsimysten lievittäminen 4. Toimintakyvyn riskitekijät 5. Terveydentila, hoidot ja palvelut Lähde: Finne, Mäkelä ym. 2014
Tulokset Kotihoidon asiakkaiden sairaalakäynnit vähenivät 50% uudistuksen alkamisesta Erityisesti alle 3 kk kotihoitoa saaneiden terveydentila vakaantui nopeammin verrokkeihin nähden Psyykenlääkkeiden käyttö oli verrokkeja hallitumpaa Turvallisuus kehittyi muita parempaan suuntaan Kokonaislääkitys oli tarkistettu verrokkikuntia paremmin Kehitettävää: Vähäiseen kuntoutukseen ja toiminnanvajauksen jatkumiseen ja toisaalta kivun hallintaan tulee kiinnittää huomiota nykyistä paremmin. Myös influenssarokotteen kattavuus on keskimääräistä matalampi Lähde: Finne, Mäkelä ym. 2014
Päätelmät Vaikka kehittämiskohteitakin paljastui, Porvoossa kyettiin säästöistä huolimatta parantamaan kotihoidon laatua. Vanhustenhuollon laitosvaltaisuutta voitaneen purkaa kustannustehokkaasti aiempaa laadukkaammilla kotihoitopalveluilla. Valtakunnalliset säästötavoitteet ovat realistisia, jos Porvoon kaltaiseen lääketieteellisen hoidon kehittämiseen yhdistetään myös omaisten aiempaa parempi tukeminen Lähde: Finne, Mäkelä ym. 2014
3. Sujuva arki asiakaslähtöisillä resursseilla
Sujuva arki kotihoidossa asiakaslähtöisillä resursseilla kotihoidon tarvepohjainen malli Päätavoitteena oli kehittää ja jalkauttaa kotihoitoon toimintamalli, joka mahdollistaisi henkilöstöresurssien joustavan, asiakaslähtöisen ja täysimääräisen hyödyntämisen Tähän vastaamiseksi aloitettiin ns. tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönottoa. Toimintamallilla pyrittiin samanaikaisesti kehittämään sekä kotihoidon tuottavuutta että palvelun laatua ja henkilöstön työhyvinvointia. Espoo Eksote Porvoo Miten onnistuttiin tuolloin ja missä mennään nyt v.2017? Lähde: Sakari-hankkeen loppuraportti
Vaikutusarvioinnin tulokset 1. Tarvepohjaisen toimintamallin aloitus (Porvoo) / pilotointi (Espoo) / suunnittelu (Eksote) lisäsi kotihoidon työntekijöiden välittömän työajan osuutta. Implementoinnissa pisimmälle edenneessä Porvoossa välittömän työajan osuus nousi 6 %-yksikköä. 2. Tervepohjaisen toimintamallin implementoinnin seurauksena Porvoossa sijaiskustannukset pienentyivät 37 %. 3. Tarvepohjaisen toimintamallin implementointi paransi kotihoidon tuottavuutta Porvoossa 12 %. 4. Tarvepohjaisen toimintamallin implementointi tasasi kotihoidon työntekijöiden ruuhkahuippua merkittävästi Porvoossa. Kotihoidon työntekijöiden työmäärä siis tasaantui aamun kiireestä tasaisemmin pitkin päivää. 5. Kannustinpalkkiomallin suunnittelun ja pilotoinnin seurauksena Porvoossa eniten välitöntä työaikaa tehneet kotihoidon työntekijät palkittiin. 6. Kotihoidon asiakkaat saivat enemmän palveluaikaa. Entä missä ollaan vuonna 2017? Lähde: Sakari-hankkeen loppuraportti
Välitön työaika % Kotihoidon välitön työaika 2015-2016 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% LH VÄLITÖN % SH VÄLITÖN % LH + SH VÄLITÖN % Lin. (LH + SH VÄLITÖN %) 0,00% LISTAT 1-18/2015, 1-8/2016
Kotihoidon käyntimäärien kehitys 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Tammi 2016 Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi 2017 Yli 75 v käynnit Käynnit yhteensä Käyntien määrä kasvanut tasaisesti. Resurssien lisäys ollut pienempää Helmi
Ikäihmiset: niiden kustannus, joiden pääasiallinen palvelu oli Säännöllinen kotihoito Kustannus on laskettu /kk/hlö siltä ajalta kun henkilö on ollut pääasiallisen palvelun piirissä Kustannukset/henkilö/kuukausi silloin kun hän oli pääasiallisen palvelun piirissä Keskimäärin /kk/hlö 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 Akseli on katkaistu. Kallein 18 400 /kk. Kalliimpien kustannukset tulevat päöosin ESH:sta Yksi tolppa kuvaa ikäihmistä, joka on ollut vuonna 2015 kotihoidon asiakkaana, ja tolpan korkeus kuvaa hänen sote-kokonaiskustannuksiaan per kuukausi silloin kun hän oli näiden palveluiden piirissä Toimeentulotuki Terveyspalvelut ESH somaattinen Muut ikäihmisten palvelut Kotihoidon tukipalvelut Keskimäärin 44 % kustannuksia muista kuin pääasiallisesta palvelusta 5 000 4 000 3 000 2 000 1 896 1 000 0 Henkilöt N=866 Kotihoito Lähde: Sotesuunnittelun asiakasvirta- ja kustannusanalyysit, 2016
4. Keskitetyn asiakas-/palveluohjauksen toimintamallin muodostaminen (Kaapo)
Huomioitavaa että ylivoimainen enemmistö ohjautuu muiden kuin kunnan palveluiden piiriin
Muutosta ei voi tehdä ilman viestintää
RUORI Ikääntyneiden keskitetty palveluohjaus
5. Henkilökunnan työhyvinvointi
Työhyvinvointia työntekijävetoisesti - Porvoon vapan malli Vapajohtaja nimesi tehtäväalueelta henkilöstöstä (ei esimiehiä) koostuvan työryhmän ja kutsui työryhmän puheenjohtajaksi pääluottamusmiehen. Työryhmän tehtävänä oli laatia realistinen ja yhteinen työkalu /ohjeistus toimenpiteistä, joilla voidaan vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin. Toimeksiannolla tavoiteltiin aitoa mahdollisuutta rakentaa yhteinen työkalu johdolle, esimiehille ja työntekijöille työhyvinvoinnin edistämiseksi. Lähde: Suhonen, 2017
Työhyvinvointiraportin kehittämiskohteet v. 2012 1. Lähiesimiestyön kehittäminen 2. Perehdytyskansiot työyksiköihin (sähköinen) 3. Työskentelytapojen kehittäminen 4. Yhteiset käytännöt ja säännöt 5. Ergonomiapäivitys 6. Työilmapiirin parantaminen 7. Epäasiallinen käytös - siihen puuttuminen v. 2016 Sähköinen kysely koko henkilöstölle työhyvinvoinnin tilasta Kehittämistyöryhmä vieraili kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan kokouksissa Työhyvinvoinnin kehittämisryhmä esittää v. 2017 toimenpiteet tulosyksiköittäin työhyvinvointikiertueen ja sähköisen kyselyn vastausten pohjalta. Lähde: Suhonen, 2017
6. Huomioitavaa kotihoitoa kehitettäessä
I&O hankkeet maakunnittain = Keskitetty asiakas- ja palvelu ohjaus KAAPO = Toimiva kotihoito = Asumisen ja palvelun yhdistäminen = Omaishoidon toimintamallit Kotona asumisen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella IkäOpastin KomPAssi Arvokasta Vanhenemista Omatoimisuutta Tukemalla (AVOT) Toimiva kotihoito Lappiin Kukoistava kotihoito Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkos to ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon Täydentäen toimivaa (Täytyy)
Kasvavaan kysyntään vastaaminen Lähde: Groop 2014
Huomioitavat seikat kotihoitoa kehitettäessä 1. Sovittujen toimintamallien kertaaminen, kertaaminen, kertaaminen 2. Strategia ja toimintasuunnitelma käytännönläheisesti näkyville! 3. Kotihoito keskiöön 4. Riittävä lääketieteellinen tuki 24/7 5. Kotikuntoutuksen kehittäminen 6. Kotihoidon työhyvinvointia parantavat toimenpiteet 7. Henkilöstö aktiivisesti mukana kehittämistyöhön alusta alkaen ja osaamisen vahvistaminen 8. Esimiehen ja työyhteisön tuki 9. Prosessit sujuviksi (esim. Lean-menetelmin) 10. Tehostetaan asiakkaan neuvontaa ja palveluohjausta 11. I&O Kärkihankkeeseen osallistuminen ja tulosten seuraaminen
LÄHTEET Yhdessä enemmän elämänlaatua Porvoon kaupungin suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015 2018 Finne-Soveri H, Mäkelä M, Noro A, Nurme P, Partanen S. Vanhustenhoidon kustannustehokkuutta ja laatua voidaan parantaa. Lääkärilehti 2014;69:3467 3473 Vanhusten palveluketju uudistui Porvoossa Kotihoito keskiöön. Kuntaliitto. 2016. Kivimäki, Tarja (toim.) Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään. Kuntaliitto. 2014. Groop, Johan SAKARI- hankkeen loppuraportti: Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon Mikä se on ja miten se otetaan käyttöön? Kaste. 2014. Ikäihmisten keskitetty neuvonta- ja palveluohjaus loppuraportti. Porvoon kaupunki, NHG. 2016. Sotesuunnittelun asiakasvirta- ja kustannusanalyysit. Porvoon kaupunki, NHG. 2016. I&O Kärkihankkeen hankesuunnitelma, STM, 2016
Kiitos! stm.fi #IKIOMAT stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito Puh: 040 676 1460 tai soili.partanen@porvoo.fi