Selvitys vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun menetelmistä liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelussa 27. tammikuuta 2017 Turku Heidi Lusenius, Varsinais-Suomen liitto
Keskeiset termit Vuorovaikutteinen suunnittelu Suunnittelu toteutetaan vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa. Osallistava suunnittelu Puhutaan usein silloin, kun päättäjät tai paikallinen viranomainen tekee yhteistyötä asukkaiden tai sidosryhmien kanssa. Tässä työssä termejä ei ole tarkemmin eroteltu, sillä vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun tavoitteet ovat usein yhteneviä. 2
Vuorovaikutuksen tavoitteet? Tavoitteena tiedon jakaminen, vastaanottaminen, keskustelu ja ideointi, suunnitteluun ja suunniteltavaan asiaan sitoutuminen, asenteisiin vaikuttaminen, yhteistyön tekeminen. Suunnittelijan näkökulmasta helpottaa suunnittelutyötä, päätöksentekoa, parantaa alueidenkäytön ja liikennesuunnittelun avoimuutta. Osallistamalla keskeisten asioiden tunnistaminen ja priorisoiminen on helpottuu. Interaktiivisen suunnittelun avulla halutaan saada ja antaa palautetta heti kun mahdollista. Kuvan lähde: Heidi Lusenius, mukaelma Stella Aaltosen ja Ester Kreutzin kaaviosta 2009. 3
Menetelmien käyttöön liittyviä huomioita Suunnittelijoiden rooli on keskeinen vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun käytänteiden vakiinnuttajina. Tärkeää huomioida suunnittelun raamit ja viestiä niistä. Voidaanko hankalasti tavoitettavat kohderyhmät tavoittaa jonkun toisen tahon avustuksella paremmin? On huomioitava, kuinka vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun raportointi ja viestiminen? Vuorovaikutteisen suunnittelun prosessin arviointi ja parantaminen toteutetaan. 4
Suunnittelukulttuurit, -tasot sekä kohderyhmät Suunnittelukulttuurien eroavaisuudet Suunnittelukulttuuri on vallitsevien käytäntöjen ja ajattelutapojen kokonaisuus. Kehittynyt pitkällä aikavälillä, jolloin myös sen muutos tapahtuu vähitellen. Ruotsissa: lainsaadännölle perustuva kaikilta vaadittu osallistamisen taso; mutta huomioitavaa, että siellä tavoitteena on lisätä epävirallista osallistamista ideoiden keräämiseksi sekä viihtyisän ympäristön suunnittelemiseksi. Suunnittelutasot Tässä työssä suunnittelutasot ovat strateginen suunnittelu, yleissuunnittelu sekä yksityiskohtainen suunnittelu. Lisäksi kunnossapidon suunnittelu. Suunnittelun kohderyhmät Kohderyhmiä 12: asukkaat, lapset, nuoret, opiskelijat, työssäkäyvät, eläkeläiset, liikuntarajoitteiset ja vammaiset, poliitikot, teknisen puolen virkamiehet, kaikkien alojen virkamiehet, yritykset sekä järjestöt. Huomioitavaa, että jokaisen kohderyhmän sisällä suurta vaihtelua. 5
Menetelmät tukevat toisiaan Belgialaisen Ghentin kaupungin kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelussa hyödynnettiin eri menetelmiä. Eri menetelmiä voidaan hyödyntää suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Uudenlaiset menetelmät täydentävät muita, myös jo paljon hyödynnettyjä menetelmiä. Menetelmät tulee valita tapauskohtaisesti. 6
Selvityksessä käsitellyt menetelmät Paljon käytetyt menetelmät Työryhmät ja kokoukset Foorumit Yleisötilaisuudet Kysely Työpajat Tempaukset ja kampanjat Verkkosivut Perinteinen media Uudenlaiset menetelmät Karttakysely Aineiston kerääminen suunnittelua ja kunnossapitoa varten Rantautuminen suunnittelukohteeseen Verkkopalvelu Keskustelualustat internetissä Sosiaalinen media Mobiilisovellukset Pelit 7
Paljon käytetyt menetelmät Osa 1 Työryhmät ja kokoukset Foorumit Työryhmien perustamisen taustalla aina päätös työryhmän perustamisesta. Työryhmälle annetaan tietyt valtuudet asioiden hoitamiseen. Kokoukset: voivat olla kertaluontoisia tai jatkuvia. Kokousten asialistat voivat pysyä samana, jolloin kokouksissa aina tietty rakenne. Tavoitteena: tiedon kerääminen, jakaminen, toimenpiteiden suunnittelu, asenteisiin vaikuttaminen sekä yhteiseen työhön sitoutuminen. Foorumeihin kutsutaan laajempi osallistujajoukko. Tilaisuudessa toimii puheenjohtaja, joka vie tilaisuutta eteenpäin. Tilasta riippuen puhuja voi seisoa yleisön edessä, seassa tai takana. Tavoitteena: tiedon välittäminen, tiedon jalostaminen ja keskustelu, vuorovaikutuksen lisääminen sekä yhteisten toimenpiteiden suunnittelu. 8
Paljon käytetyt menetelmät Osa 2 Yleisötilaisuudet Avoin tilaisuus, jonka järjestäjinä toimivat perinteisesti kunnat, julkiset toimielimet tai kansalaisjärjestöt. Tilaisuutta järjestäessä huomioitava ajankohta, tila sekä tilaisuudesta tiedottaminen. Jatkossa: yleisötilaisuus vuorovaikutteisemmaksi esimerkiksi hyödyntämällä mobiilisovellusta tai internetsivuja kysymysten esittämiseen ja vastausten keräämiseen. Myös sosiaalisen median elementit, kuten twiitit aihetunnisteella #. Tavoitteena: lisätä yhteisön osallistumista prosessiin, tiedon jakaminen, tiedon jalostaminen, asenteisiin vaikuttaminen sekä sitoutuneisuuden lisääminen. Kysely Luonteeltaan konsultoiva, voidaan toteuttaa paperisena, sähköisenä tai puhelimitse. Huomioitava kyselyn rakenteen ja kysymysten selkeys ja ymmärrettävyys. Kysely voidaan toteuttaa toisen tahon avustuksella, esimerkiksi osana senioreiden tilaisuutta. Tavoitteena: tiedon kerääminen, tarkan tutkimustiedon saaminen esimerkiksi strategioiden pohjaksi, suuntaa-antavan tiedon saaminen keskustelun herättäjäksi, vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja sitouttaa. 9
Paljon käytetyt menetelmät Osa 3 Työpajat Työpajassa ihmiset kokoontuu yhteen pohtimaan käsiteltävää aihetta. Voidaan järjestää useita prosessin eri vaiheissa. Työpajojen kautta kuullaan paremmin kansalaisten ja sidosryhmien ajatukset ja huolet. Tavoitteena: molemminpuolinen vuorovaikutus, tiedon tuottaminen, tiedon jakaminen ja jalostaminen, asenteisiin vaikuttaminen sekä sitouttaminen. Tempaukset ja kampanjat Pyritään tavoittamaan sekä aktivoimaan ihmisiä tiettyyn teemaan liittyen. Usein interaktiivisia: osallistujalla aktiivinen rooli. Voidaan toteuttaa sellaisen tapahtuman yhteydessä, jossa jo tavoiteltu kohderyhmä liikkeellä. Tavoitteena: jakaa tietoa, vaikuttaa asenteisiin sekä sitouttaa. Kuvien lähteet: yläpuolella Valonian työpaja Marja Tommola 2016, alapuolella European Cyclist Challengen internetsivut 2017. 10
Paljon käytetyt menetelmät Osa 4 Verkkosivut Toimivat usein virallisina tiedonjakamisen väylänä. Vuorovaikutus pääsääntöisesti yhdensuuntaista. Hyvä hyödyntää muiden menetelmien kanssa. Hyvä tiedonjakamiseen myös niille, joita prosessiin muuten osallistuminen ei kiinnosta. Verkkosivuilta ohjata esimerkiksi sosiaaliseen mediaan osallistumaan keskusteluun. Tavoitteena: tiedon jakaminen (esimerkiksi tulevista tilaisuuksista), asenteisiin vaikuttaminen. Perinteinen media Sanomalehdet, radio.. Vuorovaikutus pääsääntöisesti yhdensuuntaista, tärkeä viestinnän väline. Tukee muita menetelmiä. Hyvä hyödyntää verkkosivujen ja sosiaalisen median kanssa julkaista tietoa eri väylissä. Tavoitteena: tiedon jakaminen, asenteisiin vaikuttaminen. 11
Uudenlaiset menetelmät: Karttakysely Voidaan kerätä paikkasidonnaista tietoa. Teknisyys ja kartan luettavuus huomioitava. Voidaan julkaista sähköisenä ja/tai toteuttaa esimerkiksi kohderyhmien tilaisuuksissa. Tavoitteena: kerätä aineistoa suunnittelun taustalle tai esimerkiksi kunnossapitoa varten. Esimerkkinä Ruotsissa Örebron ja Lekebergin kuntien tekemä yhteistyö, jossa hyödynnettiin karttakyselyä. Haluttiin tietää lasten elinympäristöstä. Lapsille pidettiin info-tilaisuus, jossa kerrottiin kaupunkisuunnittelusta sekä lapsen oikeuksista. Lapsille laadittiin selkeä kartta, johon heidän tuli merkitä paikkoja ja reittejä. Huomiona oli, että lapset voivat kokea yllättävät ympäristöt mieluisiksi tai pelottaviksi. Lisätietoja: <http://www.ubcwheel.eu/index.php/gpdb/article/3235> Kuvan lähde: karttakysely Örebron kunta 2011. 12
Uudenlaiset menetelmät: Aineiston kerääminen suunnittelua ja kunnossapitoa varten Aineiston kerääminen esimerkiksi teiden käyttäjien avustuksella. Voidaan toteuttaa antamalla käyttäjille laite, joka paikantaa kuljetun reitin. Mahdollista myös puhelimen signaalin avulla. Saadun aineiston analysointi vaatii resursseja. Tavoitteena: aineiston kerääminen, yhteenkuuluvuuden lisääminen, sitouttaminen. Esimerkkinä Espoon digikokeilu, jossa kuntalaiset ja kaupungin henkilökunta kuvasivat Google Street Viewin tapaan kuvamateriaalia pyöräteistä lokakuussa 2016. Otetut kuvat tallentuivat Mapillary-karttapohjalle. Kuvaaminen tapahtui kameroilla sekä älypuhelimiin ladattavan sovelluksen avulla. Kuva- ja tietopankin keräämisen tavoitteena on sujuvoittaa pyöräteiden kunnossapitoa. Lisätietoja: <http://www.espoo.fi/fi- FI/Pyoratiet_kuntoon_Kaupunkilaiset_ja_kaup(103616)> Kuvan lähde: Mapillaryn internetsivut 2016. 13
Uudenlaiset menetelmät: Rantautuminen suunnittelukohteeseen Suunnittelijat menevät paikan päälle suunniteltavalle alueelle. Liikennesuunnittelun osalta paikan päällä siellä liikkuvien ihmisten kanssa jutteleminen. Tavoitteena: kerätä tietoa ja mielipiteitä, jakaa tietoa, vaikuttaa asenteisiin, rakentaa luottamusta. Esimerkkinä Uppsala, jossa yleiskaavoituksen puolella pyritään hyödyntämään myös epävirallista osallistamalla. Yleiskaavoituksen työntekijät menevät sinne, missä ihmisiä on, keskustelemaan suunnittelusta ja suunniteltavasta aiheesta. 14
Uudenlaiset menetelmät: Verkkopalvelu Verkkosivu, jossa toiminnallisia ominaisuuksia. Usein yksisuuntaista vuorovaikutusta (kuten palautepalvelu), mutta voi olla myös interaktiivisempia (kuten Dresden Debate). Tavoitteena: jakaa tietoa, luoda uutta tietoa sekä vaikuttaa asenteisiin. Esimerkkinä saksalaisen Dresdenin kaupungin verkkopalvelu, jota kaupunki hyödynsi osana kestävän liikennejärjestelmän suunnittelua. Verkkopalvelussa jaettiin suunnitteluun liittyvää tietoa. Asukkaat pystyivät osallistumaan suunnitteluun esimerkiksi lyhyiden kyselyjen kautta. Huomioitavaa on, että verkkopalvelussa oli suunnitelmaluonnosta koskevia teemoittaisia keskusteluja, joihin asukkaita pyydettiin osallistumaan. Kartalle pystyi pistetyökalulla lisäämään tekstikohteen esimerkiksi vapaa-aikaan liittyen. Lisätietoja: <http://www.dresdner-debatte.de/> Kuvan lähde: Dresden Debate -verkkopalvelu 2017. 15
Uudenlaiset menetelmät: Keskustelualustat internetissä Alustoja, joiden kautta voidaan hoitaa esimerkiksi projektin sisäinen viestintä. Sopivat ryhmä- ja tiimityöskentelyyn. Alustoja on useita ja niiden ominaisuudet vaihtelevat: Google Driven avulla voidaan laatia yhteisiä raportteja, kun taas Trellon kautta jakaa aikataulut ja tehtävät. Tavoitteena: niiden avulla voidaan jakaa ja yhdistää tietoa, tehdä päätöksiä sekä suunnitella yhdessä. Esimerkkinä 6Aika-hanke, jossa Slack määriteltiin olevan hankkeen virallinen vuorovaikutuskanava. Hankkeessa on mukana eri kaupunkien edustajia sekä muita tahoja. Slackin viestiketjut voidaan määrittää olevan tietyille henkilöille lukittuja tai kokonaan avoimia. Keskustelu on vapaamuotoisempaa sähköpostiviesteihin verrattuna. Huomioitavaa on, että keskeisin ideointi ja vuorovaikutus tapahtuu tapaamisissa ja kokouksissa. Lisätietoja: 6Aika, Juha Pulmuranta, Lounaispaikka. Kuvan lähde: Slack Guiden 2016. 16
Uudenlaiset menetelmät: Sosiaalinen media Osallistaminen 2 uusi sukupolvi. Sosiaalisen median kanavia on useita ja ne ovat hieman toisistaan poikkeavia. Niissä voidaan tuottaa sisältöä, osallistua keskusteluihin, ilmentää arvoja ja asenteita sekä olla yhteydessä muihin. Voidaan käyttää monipuolisesti ja rinnakkain. Voidaan hyödyntää yleisötilaisuuden yhteydessä: aihetunnisteella myös sellaiset voi osallistua, jotka eivät pääse paikalle. Kaupunkilaisten ylläpitämä Lisää kaupunkia Tampereelle -monta ylläpitäjää, virkamiehet kommentoivat ja osallistuvat keskusteluun. Tavoitteena: jakaa tietoa, reagoida nopeasti nousseisiin aiheisiin ja kysymyksiin, kertoa suunnittelun prosessista, saada tietoa ja ideoita sekä vaikuttaa asenteisiin ja sitouttaa. Esimerkkinä CityConnect-projekti, Englannissa Leedsin ja Bradfordin kaupunkien yhteistyönä. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelu. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin tulevien tilaisuuksien ja vaikutusmahdollisuuksien markkinointiin. Lisäksi viestintä ja tilannekatsausten julkaiseminen sosiaalisessa mediassa. Lisätietoja: <https://twitter.com/cityconnect1?lang=fi> Kuvan lähde: CityConnect-projektin Twitter-sivu 2017. 17
Uudenlaiset menetelmät: Mobiilisovellukset Sovelluksen käyttö ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. Käyttäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa. Mobiilisovelluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kunnossapidon suunnittelussa tai osana työryhmän toimintaa. Sovellusta hyödyntävän tahon tulee olla aktiivinen. Tavoitteena: tiedon kerääminen ja ideointi, vaikuttaa asenteisiin sekä sitouttaa. Esimerkkinä Täsä-mobiilisovellus vuonna 2015, joka oli osallistavan mobiilisovelluksen prototyyppi. Sovellus sisälsi kysymyksiä sekä mahdollisuuden merkitä kartalle kehittämisideoita tai havaittuja ongelmia. Yhtenä pelin tavoitteena oli mahdollistaa käyttäjien välinen vuorovaikutus. Tykkää/ei tykkää -painike oli paljon käytetty. Sovelluksen markkinoinnissa sosiaalinen media tärkeä. Liikennesuunnittelun kannalta mahdollistaisi useiden kohderyhmien osallistumisen helposti. Lisätietoja: Sampo Ruoppila, Turun yliopisto. <http://tasa-sovellus.b-part.eu/> Kuvan lähde: Täsä Mobiilisovellus jolla voit vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun 2016. 18
Uudenlaiset menetelmät: Pelit Monipuolisia, voidaan muokata hyvin kohderyhmän ja suunnitteluprosessin mukaan. Pelaajat voivat eläytyä ja ideoida mahdollisia ratkaisuja ja skenaarioita. Pelien kautta osallistuja oppii myös suunnitteluprosessista. Tärkeä kertoa suunnitteluraamit osallistujille. Tavoitteena: jakaa tietoa, saada tietoa ja jalostaa tietoa eteenpäin, vaikuttaa ajattelumalleihin, sitouttaa, ratkaista ongelmia sekä tehdä päätöksiä. Esimerkkinä Hämeenlinnan Cities: Skylines -pelin hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa keväällä 2016. Pelin hyödyntäminen lähti tarpeesta, sillä kaupungin ydinkeskustaan rakennetaan lähitulevaisuudessa uutta. Cities: Skylines pelissä on paljon massaa liikkeellä. Viralliseen kisaan osallistui 17 pelaajaa. Pelin edetessä peli antaa pelaajalle palautetta, jolloin suunnittelu on toteutettava harkitusti. Pelissä voi suunnitella tieverkostoa sekä joukkoliikenteen reittejä. Lisätietoja:<http://yle.fi/uutiset/3-8696412> Kuvan lähde: Välimäki 2016. 19
Menetelmät koottu suuntaa antavasti, ote taulukosta 20
Keskustelua johtopäätöksistä Suunnittelukulttuuri vaikuttaa vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun toteuttamiseen. Millainen on teidän suunnittelukulttuuri, voitaisiinko vuorovaikutusta ja osallistamista toteuttaa eri tavoin tai täydentää? Millainen on teidän suunnitteluprosessi? Missä vaiheessa suunnittelua eri kohderyhmien olisi hyvä olla mukana? Mitä kohderyhmiä voitaisiin tavoittaa paremmin? Mitkä ovat hyvät nykyiset menetelmät, miten voitaisiin täydentää? Uusiin menetelmiin perehtyminen ja niiden soveltaminen; menetelmät täydentävät toisiaan. Viestiminen on tärkeää: esimerkiksi nuoria voidaan informoida eri osallistumisenväylistä sellaisten väylien kautta, joita he käyttävät. Miten hyvin suunnitteluun ja suunniteltavaan aiheeseen vaikuttavat tekijät kuten lait ja muut puitteet on viestitty? Kunnan strategisella tasolla laatia vuorovaikutuksen ja osallistamisen suunnitelma? Huomioida koko prosessi ja vuorovaikutus osana prosessia. 21
Kiitos! Heidi Lusenius Yhteystiedot Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36, Turku heidi.lusenius@varsinais-suomi.fi http://www.civitas.eu Lisätietoja: Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto mari.sinn@varsinais-suomi.fi