Kauppa 2009 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2008 Heinä-syyskuu Juli-september July-September Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2008/2007 3. neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä -1 1 1 2 9 11 Keskisuuret yritykset -2 2 Pienet yritykset -3 0 Mikroyritykset -2 8 Vienti Tuonti -4-2 0 2 4 6 8 10 12 Helsinki 5.1.2009 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 Pk-yritysten kokonaisviennin arvo edellisvuoden tasolla Pk-yritysten puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski 17 % Pienten ja keskisuurten yritysten vienti vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä oli arvoltaan 1,6 miljardia euroa, mikä vastaa prosentin kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pkyrityksistä erityisesti mikroyritysten viennin arvo nousi, kasvua oli kahdeksan prosenttia. Pk-yrityksillä vienti kasvoi eniten kemian teollisuuden tuotteissa, joiden viennin arvo kasvoi kahdeksalla prosentilla sekä metalli-, kone-, ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteissa, joiden viennin arvo nousi kuusi prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski pk-yrityksillä 17 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä suurten yritysten vienti kasvoi prosentilla edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Arvoltaan suurten yritysten vienti nousi 14,5 mrd. euroon. Suurten yritysten vientiä kasvatti eniten kemian teollisuuden tuotteet, joita vietiin 2,7 mrd. eurolla, mikä vastaa 23 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna. Suurten yritysten puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin arvo supistui 11 % edellisvuodesta. Pk-yritysten tuonti oli arvoltaan 3,4 mrd. euroa, mikä vastaa prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Pk-yrityksistä sekä keskisuurten että mikroyrityksien tuonnin arvo supistui kahdella prosentilla pienten yritysten tuonnin arvon pysyessä edellisvuoden tasolla. Pk-yritysten tuonnissa kasvussa olivat kemian teollisuuden tuotteet, joiden arvo nousi edellisvuodesta neljä prosenttia, sekä metalli-, kone-, ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet, joissa kasvua oli kolme prosenttia. Pk-yritysten sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski 12 % edellisvuodesta. Suurten yritysten tuonti kasvoi 11 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Arvoltaan suurten yritysten tuonti oli 12,2 mrd. euroa. Suurilla yrityksillä kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo kasvoi 38 %. Suurten yritysten sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski viisi prosenttia ja puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo kaksi prosenttia. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 7-9/2007 7-9/2008 % 7-9/2007 7-9/2008 % PK-yritykset 1588 1600 1 3446 3398-1 Suuret yritykset 14297 14478 1 10992 12186 11 Määrittelemätön 1 109 159 x 55 164 x Yhteensä 15994 16238 2 14493 15748 9 Pk-yritysten viennistä EU-alueelle suuntautui noin 53 % ja suurten yritysten viennistä noin 57 %. Suuret yritykset toivat kolmannella vuosineljänneksellä tavaroita EU:n alueelta 5,6 mrd. eurolla ja EU:n ulkopuolelta 6,6 mrd. eurolla. Pk-yrityksillä tuonti keskittyi selvemmin EU-alueelle, josta tavaroita tuotiin 2,4 mrd. eurolla, mikä vastaa 69 prosenttia pk-yritysten koko tuonnista. Vuoden kolmannella neljänneksellä vientiä harjoittaneita yrityksiä oli yhteensä noin 9 400, joista pkyrityksiä noin 8 000. Vientiä harjoittaneista pk-yrityksistä suurin osa, reilut 4 300 yritystä, oli mikroyrityksiä. Tuontia harjoittaneita yrityksiä oli vastaavasti samalla ajanjaksolla noin 28 000, joista pk-yritysten osuus oli 84 %. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2008/7-9 ja 2007/7-9, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset 16 238 15 994 14 478 14 297 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön 1 600 1 588 1 023 1 005 484 497 93 86 159 109 7-9/2007 7-9/2008 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2008/7-9 ja 2007/7-9, milj. e KOKO TUONTI Suuret yritykset 15 748 14 493 12 186 10 992 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön 3 398 3 446 1 680 1 713 1 211 1 214 507 520 164 55 7-9/2007 7-9/2008 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä 2005-2008, milj. e 18000 Milj. e 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 2005 2006 2007 2008 Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain 2005-2008, milj. e 2000 Milj. e 1600 1200 800 400 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 2005 2006 2007 2008 Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö
Taulu 1. Vienti tuoteluokittain (CPA) heinä-syyskuussa 2008 Muutos Arvo 2008:7-9/ Osuus Yritysten 2008:7-9 2007:7-9 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % 20-21 Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet 2 803-11 17 100 Suuri yritys 2 639-11 16 94 Pk-yritykset yhteensä 157-17 1 6 - Keskisuuri yritys 91-17 1 3 - Pieni yritys 58-16 0 2 - Mikroyritys 7-22 0 0 Määrittelemätön 7 x 0 0 23-25 Kemian teollisuuden tuotteet 2 906 22 18 100 Suuri yritys 2 690 23 17 93 Pk-yritykset yhteensä 204 8 1 7 - Keskisuuri yritys 137 10 1 5 - Pieni yritys 60 3 0 2 - Mikroyritys 7-2 0 0 Määrittelemätön 11 x 0 0 27-29, 34-35 Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet 5 539 0 34 100 Suuri yritys 4 783-1 30 86 Pk-yritykset yhteensä 700 6 4 13 - Keskisuuri yritys 468 9 3 8 - Pieni yritys 190-2 1 3 - Mikroyritys 43 17 0 1 Määrittelemätön 57 x 0 1 30-33 Sähköteknisen teollisuuden tuotteet 3 812 0 24 100 Suuri yritys 3 525 0 22 93 Pk-yritykset yhteensä 263 4 2 7 - Keskisuuri yritys 160 5 1 4 - Pieni yritys 89 4 1 2 - Mikroyritys 14 5 0 0 Määrittelemätön 24 x 0 1 Muut tuotteet 1 178 7 7 100 Suuri yritys 842 8 5 72 Pk-yritykset yhteensä 276-7 2 24 - Keskisuuri yritys 168-11 1 14 - Pieni yritys 87-4 1 7 - Mikroyritys 22 13 0 2 Määrittelemätön 59 x 0 5 Kaikki tuoteluokat yhteensä 9 401 16 238 2 100 100 Suuri yritys 1 004 14 478 1 89 89 Pk-yritykset yhteensä 7 936 1 600 1 10 10 - Keskisuuri yritys 1 117 1 023 2 6 6 - Pieni yritys 2 491 484-3 3 3 - Mikroyritys 4 328 93 8 1 1 Määrittelemätön 461 159 x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä
Taulu 2. Tuonti tuoteluokittain (CPA) heinä-syyskuussa 2008 Muutos Arvo 2008:7-9/ Osuus Yritysten 2008:7-9 2007:7-9 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % 20-21 Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet 373-2 2 100 Suuri yritys 236-2 2 63 Pk-yritykset yhteensä 136-2 1 36 - Keskisuuri yritys 78 7 1 21 - Pieni yritys 42-7 0 11 - Mikroyritys 15-26 0 4 Määrittelemätön 1 x 0 0 23-25 Kemian teollisuuden tuotteet 3 051 29 19 100 Suuri yritys 2 425 38 15 80 Pk-yritykset yhteensä 620 4 4 20 - Keskisuuri yritys 321 5 2 11 - Pieni yritys 225 3 1 7 - Mikroyritys 74-2 1 2 Määrittelemätön 7 x 0 0 27-29, 34-35 Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet 4 455 0 28 100 Suuri yritys 3 322-1 21 75 Pk-yritykset yhteensä 1 117 3 7 25 - Keskisuuri yritys 578 4 4 13 - Pieni yritys 365 0 2 8 - Mikroyritys 173 5 1 4 Määrittelemätön 17 x 0 0 30-33 Sähköteknisen teollisuuden tuotteet 2 634-6 17 100 Suuri yritys 2 020-5 13 77 Pk-yritykset yhteensä 608-12 4 23 - Keskisuuri yritys 291-17 2 11 - Pieni yritys 233-5 2 9 - Mikroyritys 84-8 1 3 Määrittelemätön 6 x 0 0 Muut tuotteet 5 234 17 33 100 Suuri yritys 4 184 19 27 80 Pk-yritykset yhteensä 917-2 6 18 - Keskisuuri yritys 411-4 3 8 - Pieni yritys 345 2 2 7 - Mikroyritys 161-4 1 3 Määrittelemätön 134 x 1 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä 27 983 15 748 9 100 100 Suuri yritys 1 612 12 186 11 77 77 Pk-yritykset yhteensä 23 514 3 398-1 22 22 - Keskisuuri yritys 1 663 1 680-2 11 11 - Pieni yritys 4 467 1 211 0 8 8 - Mikroyritys 17 384 507-2 3 3 Määrittelemätön 2 857 164 x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä
Kauppa 2009 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain heinä-syyskuussa 2008 5.1.2009 2009:M01 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevón p. 020 492 1895 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/. Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FI-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi E-mail: statistics@tulli.fi Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603
Kauppa 2009 Handel Trade Puun tuonti tammi-lokakuussa 2008 Kuvio 1. Raakapuun tuonti puulajeittain 1.1.2007 31.10.2008 1600 1400 Kuusi Mänty Koivu Eukalyptus Muut 1200 1000 kuutiota 1000 800 600 400 200 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 2007 2008 Helsinki 14.1.2009 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 Puun tuonti Suomeen vuoden 2008 tammi-lokakuussa Raakapuun tuonti hidastui lokakuussa, sellun ja puuhakkeen tuonti lisääntyi edelleen Suomeen tuotiin puuta tammi-lokakuussa 2008 16,2 miljoonaa kuutiometriä, 18 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Raakapuun tuontimäärä nousi 11,5 prosenttia ja polttopuun, puuhakkeen sekä -jätteen tuonti kasvoi 41 prosenttia. Lokakuussa raakapuun tuonti kuitenkin hidastui ja jäi määrältään yhdeksän prosenttia alhaisemmaksi kuin vuoden 2007 lokakuussa. Venäjältä lokakuussa tuodun raakapuun määrä laski kaksi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Puuhakkeen, -jätteen ja polttopuun tuonti jatkoi kasvuaan myös lokakuussa ja nousi neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden lokakuuhun. Venäjältä tuodun puuhakkeen määrä kasvoi lokakuussa 39 prosenttia. Koivun tuonti lisääntyi Raakapuuta Suomeen tuotiin tammi-lokakuussa 2008 11,7 miljoonaa kuutiometriä, josta 5 miljoonaa kuutiometriä oli havupuuta. Miltei puolet tästä määrästä tuotiin Venäjältä. Lehtipuista eniten Suomeen tuotiin koivua, jota tuotiin raakapuuna 5,8 miljoonaa kuutiota, ja siitä 4,8 miljoonaa kuutiota oli peräisin Venäjältä. Raakakoivun tuonti kasvoi selvästi verrattuna edellisvuoteen, jolloin tammi-lokakuussa tuotiin 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Trooppisia puulajeja tuodaan hyvin vähän Eukalyptusta tuotiin tammi-lokakuussa edellisvuosista poiketen hyvin vähän. Vielä vuonna 2007 eukalyptusta tuotiin Suomeen 451 000 kuutiometriä, kun vuoden 2008 tammi-lokakuussa tuonti jäi 12 000 kuutiometriin. Eukalyptuksen tärkein tuontimaa 2000-luvulla on ollut Uruguay, josta on tuotu yli 90 prosenttia kaikesta Suomeen tuodusta eukalyptuksesta. Trooppisia puulajeja ei tuoda raakapuuna Suomeen juuri lainkaan, vaan valtaosa tuonnista on vaneria ja viilua. Tuonti menee lähinnä rakennus- ja huonekaluteollisuuden käyttöön. Puuhakkeen tuonti Etelä-Amerikasta kasvussa Polttopuuta, puuhaketta ja jätettä tuotiin Suomeen tammi-lokakuussa 2008 yhteensä 4,5 miljoonaa kuutiometriä, josta valtaosa oli havupuuhaketta. Sitä tuotiin 2,9 miljoonaa kuutiometriä. Eniten havupuuhaketta tuotiin Venäjältä, jonka osuus tuonnista oli 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Lehtipuuhaketta tuotiin Suomeen tammi-lokakuussa 0,9 miljoonaa kuutiometriä, josta 38 prosenttia tuotiin Uruguaysta ja 29 prosenttia Brasiliasta. Puuhakkeen tuonti näistä maista käynnistyi vuonna 2007 ja on sen jälkeen lisääntynyt voimakkaasti. Muutos lehtipuuhakkeen tuonnissa tammi-lokakuussa 2008 oli 145 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, kun taas havupuuhakkeen tuonti lisääntyi 24 %. Venäjä menettänyt osuuttaan puun tuonnista EU-alueen merkitys puun tuonnissa on lisääntynyt, kun taas Venäjän merkitys on vähentynyt. Vuonna 2002 Venäjältä tuotiin 82 prosenttia kaikesta Suomeen tuodusta puusta, kun tammilokakuussa 2008 Venäjän osuus oli enää vain 60 prosenttia. Osuus laski alle 70 prosentin vuonna 2007, jolloin puutullit alkoivat vaikuttaa tuontiin. Tammi-lokakuussa 2008 on Venäjältä kuitenkin tuotu enemmän puuta kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Samaan aikaan puuta on alettu tuoda myös Valko-Venäjältä. EU-alueen maista eniten osuuttaan puutuonnista on kasvattanut Ruotsi, jonka lisäksi puuta tuodaan mm. Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Latviasta, Virosta ja Liettuasta. EU-maiden osuus raakapuun tuonnista oli 15 prosenttia vuonna 2006, kun vuonna 2007 niiden osuus oli jo 26 prosenttia ja vuonna 2008 27 prosenttia. Kokonaan tai osittain mekaanisesti valmistetun puumassan tuonti on erittäin vähäistä, sitä tuotiin Suomeen tammi-lokakuussa 18 000 tonnia, ja koko vuoden 2007 aikana 8 000 tonnia. Valtaosa mekaanisesta puumassasta tuotiin EU-alueelta, josta eniten puumassaa tuotiin Ruotsista. Brasilia tärkein sellun tuontimaista Sellun tuonti Suomeen on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kun vielä vuonna 2002 sellua (pl. liukosellu) tuotiin Suomeen 92 000 tonnia, vuoden 2008 tammi-lokakuussa Suomeen tuodun sellun määrä oli 312 000 tonnia. Sellun tuonti Suomeen on kasvanut vuosi vuodelta, ja vuonna 2007 kasvu oli 34 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tammi-lokakuussa 2008 Suomeen tuodun sellun määrä kasvoi kuitenkin vain seitsemällä prosentilla verrattuna edellisen vuoden samaan ajanjaksoon. Lokakuussa sellun tuonti kuitenkin kasvoi 38 prosentilla verrattuna vuoden 2007 lokakuuhun. Sellun tuonti Brasiliasta kasvoi lokakuussa kolmanneksella. Suomeen tammi-lokakuussa tuodusta sellusta yli 90 prosenttia oli peräisin Brasiliasta, josta tuotiin lehtipuusta valmistettua sooda- ja sulfaattisellua. Brasilia on ollut Suomen tärkein selluntuontimaa vuodesta 2005 lähtien. Vuoden 2008 tammi-lokakuussa sellua tuotiin pieniä määriä myös Uruguaysta. Liukosellua tuotiin Suomeen tammi-lokakuussa 44 000 tonnia, kun vuoden 2007 tammi-lokakuussa vastaava luku oli 42 000 tonnia. Määrät ovat kuitenkin selvästi alhaisempia kuin vuosina 2005 ja 2006. Liukosellun tärkeimmät tuontimaat olivat Ruotsi ja Venäjä. Taulu 1. Raakapuun, puuhakkeen, -jätteen sekä polttopuun tuonti Suomeen 2002-2008 Milj. euroa Muutos (%) Milj. kuutiometriä Muutos (%) 2002 548,2 16,6 2003 570,2 4,0 17,0 2,5 2004 626,5 9,9 18,4 8,2 2005 737,8 17,8 19,7 7,2 2006 698,9-5,3 18,4-6,4 2007 896,0 28,2 16,9-8,4 2007 tammi-lokakuu 703,6 13,7 2008 tammi-lokakuu 934,5 32,8 16,2 18,3 Taulu 2. Raakapuun, puuhakkeen ja paperimassan tuonti kuljetusmuodoittain tammi-lokakuussa 2008 (SITC-luokat 246-247 ja 251) (1000 tonnia) Kuljetusmuoto Puuhake ja -jäte Pyöreä puutavara Paperimassa Meri 1 116 3 206 338 Sisävesi 0 512 0 Laivakuljetukset yhteensä 1 116 3 717 338 Rautatie 432 3 822 22 Maantie 381 1 949 14 Yhteensä 1 929 9 488 375 Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Taulu 3. Sellun (pl. liukosellu) tuonti Suomeen 2002-2008 1000 tonnia Muutos (%) Milj. euroa Muutos (%) 2002 91,9 40,5 2003 129,6 41 53,2 31 2004 153,5 18 60,2 13 2005 197,1 28 78,7 31 2006 260,2 32 116,7 48 2007 349,6 34 156,5 34 2007 tammi-lokakuu 292,5 130,6 2008 tammi-lokakuu 312,4 7 151,9 16 Taulu 4. Puuhakkeen, raakapuun ja sellun tuonnin arvo tammi-lokakuussa 2006-2008 Puuhakkeen tuonnin arvo tammi-lokakuussa 2006-2008 1000 euroa Muutos (%) Havupuuhake 2006 I-X 73 131 2007 I-X 83 689 14 2008 I-X 105 781 26 Lehtipuuhake 2006 I-X 4 044 2007 I-X 14 064 248 2008 I-X 37 765 169 Raakapuun tuonnin arvo tammi-lokakuussa 2006-2008 1000 euroa Muutos (%) Havupuu 2006 I-X 278 839 2007 I-X 313 048 12 2008 I-X 330 459 6 Lehtipuu 2006 I-X 245 207 2007 I-X 285 116 16 2008 I-X 448 513 57 Sellun tuonnin arvo tammi-lokakuussa 2006-2008 1000 euroa Muutos (%) Havupuuta 2006 I-X 7 356 2007 I-X 6 641-10 2008 I-X 8 991 35 Lehtipuuta 2006 I-X 84 971 2007 I-X 123 947 46 2008 I-X 142 952 15 Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Kuvio 2. Raakapuun tuonti maittain tammi-lokakuussa 2008 (1000 m3) Ruotsi; 1036,83; 9 % Muut; 460,14; 4 % Valko-Venäjä; 720,735; 6 % Viro; 500,911; 4 % Liettua; 352,405; 3 % Latvia; 799,065; 7 % Venäjä; 7863,667; 67 % Kuvio 3. Puuhakkeen, -jätteen ja polttopuun tuonti maittain tammi-lokakuussa 2008 (1000 m3) Uruguay; 336,214; 9 % Muut; 300,376; 8 % Brasilia; 256,604; 7 % Viro; 471,864; 12 % Latvia; 611,314; 16 % Venäjä; 1928,969; 48 % Tullihallitus Tilastoyksikkö
Kauppa 2009 Handel Trade Puun tuonti tammi-lokakuussa 2008 2009:M02 14.1.2009 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p. 020 492 1855 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatilastojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi/ Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FI-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi E-mail: statistics@tulli.fi Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603
Kauppa 2009 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2007 Jälleenvienti Venäjälle v. 2007; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; atk-laitteiden, kotitalouskoneiden ja puuntyöstökoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) 900 800 Milj. euroa 700 600 500 400 300 200 100 0 Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Kotitalouskoneet Atk-laitteet Kopiokoneet Voiteluvalmisteet Lääkkeet Käsityökalut Puuntyöstökoneet Helsinki 9.2.2009 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
JÄLLEENVIENNIN OSUUS VIENNISTÄ VENÄJÄLLE PYSYTELLYT 30 %:N TUNTUMASSA VUONNA 2007 Venäjä oli vuonna 2007 Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa. Sen osuus Suomen kokonaisviennistä kohosi hieman yli 6,7 miljardiin euroon, mikä kattoi 10,2 % Suomen kokonaisviennistä. Arviolta 30 % Venäjälle viedyistä tavaroista oli muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, joten jälleenviennin osuus pysytteli samalla tasolla kuin vuonna 2006. Autot olivat edellisen vuoden tapaan tärkein jälleenviennin tavararyhmä. Suomeen tuotuja henkilöautoja vietiin Venäjälle 794 milj. euron arvosta. Viennin arvo lisääntyi kymmeneksen. Pakettiautojen vienti lähes kaksinkertaistui ja nousi 39 milj. euroon. Muualla tuotettuja radioita, televisioita ym. viihde-elektroniikan laitteita vietiin Venäjälle 370 milj. euron arvosta. Matkapuhelimien jälleenvienti oli aiempien vuosien tavoin vaikeasti arvioitavissa. Suomeen tuotiin puhelimia huomattavasti kotimaan kysyntää enemmän, joten suuri osa tuoduista puhelimista viedään edelleen. Mutta Suomessa on myös huomattavasti puhelintuotantoa, joten viennin kotimaisuusastetta on mahdotonta arvioida. Puhelimia vietiin Venäjälle 510 milj. euron arvosta. Kotimaisten ja jälleenvietyjen tuotteiden osuuksien arviointi on vaikeaa myös mm. kotitalouskoneiden ja atk-laitteiden viennissä. Suurin osa näiden ryhmien viennistä on kuitenkin jälleenvientiä. Muita merkittäviä jälleenviennin tavararyhmiä olivat kopio- ja telekopiolaitteet, voiteluvalmisteet, lääkkeet sekä erilaiset työstökoneet ja työkalut. Tulkinnanvaraisten tavararyhmien vuoksi jälleenviennin tarkkaa osuutta koko viennistä ei voida laskea. Suppeimmallakin laskutavalla jälleenviennin arvoksi saadaan n. 1,6 miljardia euroa eli lähes neljännes koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmalliset tavararyhmät laskettaisiin kokonaisuudessaan jälleenvienniksi, osuus nousisi 2,3 miljardin euron paikkeille eli hieman yli kolmannekseen koko viennistä. Jälleenviennin osuus sijoittunee näiden ääriarvojen välille, 30 %:n paikkeille. Jälleenvienti tavararyhmittäin Kymmenen suurinta tavararyhmää kattoi yli puolet koko viennistä Venäjälle vuonna 2007. Henkilöautot pysyivät suurimpana ryhmänä 794 milj. euron osuudellaan. Osuus koko viennistä kasvoi hieman ja kohosi lähes 12 %:iin. Vaikka Suomen oman henkilöautotuotannon arvo olikin 565 milj. euroa vuonna 2007, Venäjälle viedyt autot voidaan tarkkojen tuotenimikkeiden ja kappalehintojen perusteella laskea muualla valmistettujen autojen jälleenvienniksi. Muusta autoviennistä 39 milj. euron arvoinen pakettiautojen vienti oli kokonaisuudessaan jälleenvientiä, sillä kyseisessä ryhmässä ei ole kotimaista tuotantoa. Raskaampaankin kuljetuskalustoon (dumppereihin ja kuorma-autoihin) saattaa sisältyä jälleenvientiä, mutta kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin Venäjälle, joten mahdollista jälleenvientiä ei voi erottaa.
Matkapuhelimia vietiin Venäjälle vielä vuonna 2006 lähes 600 milj. euron arvosta. Vuonna 2007 vienti supistui 14 % ja jäi 510 milj. euroon. Matkapuhelimia tuotiin Suomeen lähes 15 miljoonaa kappaletta. Suomessa myytiin hieman yli kaksi miljoonaa puhelinta, joten suurin osa tuoduista puhelimista meni jälleenvientiin. Koska kotimaan tuotantotiedot on salattu, on mahdotonta arvioida Venäjälle vietyjen matkapuhelimien kotimaisuusastetta. Kodinkoneiden kotimainen tuotanto on hyvin vähäistä. Kotitalouskoneiden tuotannon arvo jäi 38 milj. euroon ja viihde-elektroniikan tuotannon arvo kolmeen miljoonaan euroon. Siten radioiden, televisioiden, digi-laitteiden yms. viihde-elektroniikan 370 milj. euron arvoinen vienti ja kotitalouskoneiden 179 milj. euron arvoinen vienti Venäjälle oli lähes kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Viihde-elektroniikan vienti lisääntyi 12 %; kotitalouskoneiden vienti sen sijaan jäi yhdeksän prosenttia vuoden 2006 vientiä pienemmäksi. Jälleenviedyistä viihdeelektroniikan tuotteista suuri osa oli peräisin Kaakkois-Aasiasta, kotitalouskoneita puolestaan tuotiin EU-alueelta, mm. Italiasta. Erilaisia kopio-, telekopio- yms. tulostus- ja tiedonsiirtolaitteita vietiin Venäjälle 89 milj. euron arvosta. Kotimaista tuotantoa ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan, joten vienti oli kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Atk-laitteiden vienti Suomesta oli lähes viisinkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna, joten suurin osa viennistä on jälleenvientiä, alkuperämaana mm. Kiina. Tuotannon arvo vuonna 2007 oli 93 milj. euroa, ja viennin arvo 454 milj. euroa, josta Venäjän osuus 110 milj. euroa. Osa viennistä Venäjälle on selvästikin jälleenvientiä, mutta tarkkaa osuutta ei voida laskea. Eri teollisuudenalojen käyttöön tarkoitettuja voiteluvalmisteita vietiin Venäjälle 68 milj. euron arvosta vuonna 2007. Vienti kasvoi 15 %. Valmisteiden kotimainen tuotanto on hyvin vähäistä; viedyt tuotteet ovat peräisin mm. Ranskasta, Ruotsista ja Saksasta. Muita tärkeitä tavararyhmiä jälleenviennissä olivat hormoneja ja alkaloideja sisältävät lääkkeet (44 milj. euroa), sähkökäyttöiset käsityövälineet (n. 36 milj. euroa) ja höyläkoneet ym. puuntyöstökoneet (n. 30 milj. euroa). Muut tavararyhmät, joiden vienti saattaa sisältää jälleenvientiä Edellä mainittujen tavararyhmien lisäksi jonkin verran jälleenvientiä sisältyy todennäköisesti moniin muihinkin vientitavararyhmiin. Tarkkaa tietoa näistä ei kuitenkaan saada, sillä tuotteen kotimainen tuotanto voi olla salattu, tai tuotetta sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Tällaisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Näiden ryhmien osuus kokonaisviennistä on kuitenkin vähäinen. Enimmillään ne nostaisivat jälleenviennin osuutta koko viennistä Venäjälle kahdella-kolmella prosenttiyksiköllä. Yhteenveto Edellä mainittujen lukujen perusteella Suomen viennistä Venäjälle voidaan arvioida jälleenvienniksi n. 30 %:n osuus seuraavasti:
- henkilöautot 794 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 510 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 370 milj. euroa - kotitalouskoneet 140-179 milj. euroa - kopio-, telekopio- yms. laitteet 89 milj. euroa - voiteluvalmisteet 64-68 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 44 milj. euroa - pakettiautot 39 milj. euroa - käsityökalut 36-38 milj. euroa - saha-, höylä- ym. työstökoneet 30 41 milj. euroa - atk-laitteet 17-110 milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy lähes 2,3 mrd. euroa eli 34 % koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeet luokitellaan kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää 1,6 mrd. euroon eli 24 %:iin koko viennistä. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)
Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2007; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Henkilöautot 564 820 794 002 11,8 1 696 638 46,8 Matkapuhelimet salattu 509 903 7,6 6 883 942 7,4 Paperi, kartonki, pahvi 9 643 914 485 675 7,2 8 401 647 5,8 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 2 697 369 753 5,5 575 591 64,2 Rauta ja teräs 6 733 263 275 655 4,1 5 927 808 4,7 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 2 948 805 245 773 3,7 2 220 747 11,1 Öljytuotteet 944 716 (*) 220 139 3,3 3 362 481 6,5 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 868 938 212 166 3,2 577 668 36,7 Värit, maalit, kitit yms. 948 798 189 611 2,8 555 653 34,1 Kotitalouskoneet 38 267 178 698 2,7 333 220 53,6 Muovit alkumuodossa 701 224(*) 146 117 2,2 875 384 16,7 Meijerituotteet 1 577 108 122 086 1,8 359 319 34,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 145 173 121 773 1,8 408 981 29,8 Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) salattu 113 569 1,7 2 078 127 5,5 Atk-laitteet ja niiden osat 92 963 109 664 1,6 454 218 24,1 Painotuotteet 3 659 554 97 235 1,4 290 951 33,4 Kopio-, telekopio- yms. laitteet 312 89 062 1,3 139 295 63,9 Maa- ja metsätalouskoneet 466 628 82 848 1,2 378 396 21,9 Metallintyöstökoneet 429 139 81 607 1,2 374 388 21,8 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 1 885 472 81 083 1,2 1 916 009 4,2 Teollisuuden erikoiskoneet 788 900 71 396 1,1 617 111 11,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet 671 866 70 579 1,0 473 310 14,9 Hanat ja venttiilit 458 222 69 381 1,0 365 255 19,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 1 090 216 68 311 1,0 681 852 10,0 Voiteluvalmisteet 3 338 67 759 1,0 85 881 78,9 Sähkökytkentälaitteet 640 073 56 303 0,8 535 971 10,5 Ajoneuvojen renkaat salattu 54 313 0,8 335 687 16,2 Puu ja puutavarat 4 918 637 53 357 0,8 2 900 368 1,8 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 1 593 392 48 478 0,7 289 012 16,8 Sähkölanka ja -kaapeli 676 447 48 404 0,7 402 063 12,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 239 672 44 576 0,7 192 894 23,1 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 316 814 44 452 0,7 317 737 14,0 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 11 411 41 323 0,6 101 353 40,8 Huonekalut 1 058 730 39 923 0,6 278 398 14,3 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 2 467 38 481 0,6 55 119 69,8 Tehdasvalmisteiset rakennukset 943 540 35 889 0,5 261 806 13,7 Liha 680 647 35 512 0,5 121 892 29,1 Turkisnahat 138 824 34 931 0,5 295 672 11,8 Elektroniikan komponentit 292 093 33 226 0,5 184 463 18,0 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 170 594 31 273 0,5 266 973 11,7 Paperiteollisuuskoneet 1 878 558 30 484 0,5 1 116 358 2,7 Kattilat 643 186 28 707 0,4 170 483 16,8 Lingot, suodatuslaitteet 312 764 26 586 0,4 240 632 11,0 Alukset ja uivat rakenteet 1 639 179 23 247 0,3 1 796 213 1,3 Kuumennus- ja höyrytyskoneet 207 340 20 510 0,3 207 023 9,9 Kosmetiikka 106 991 19 866 0,3 64 871 30,6 Alumiini ja alumiinitavarat 262 385 17 850 0,3 311 562 5,7 Suuret tavararyhmät yhteensä 5 681 536 84,5 50 480 422 11,3 Muu vienti 1 042 839 15,5 15 207 194 6,9 Koko vienti 6 724 375 100,0 65 687 616 10,2 (*) osa tuotannosta salattu Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus) Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin
Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Henkilöautot 87032110-87039090 341021-341024 Matkapuhelimet 85171200 32202025 (osa) Paperi, kartonki, pahvi 48010000-48239085 2112 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 85192010-85238099, 85271210-85287300 323011-323033 Rauta ja teräs 72011011-73269098 2710-2722; 2811-28112360 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 84251110-84314980 2922; 2952 (paitsi 295240) Öljytuotteet 27101111-27101999 2320 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 30012010-30049099 2441; 2442 Värit, maalit, kitit yms. 32011000-32159080 2412; 2430 Kotitalouskoneet 84181020-84189990, 84221100, 84501111-84509000, 85081100, 85161011-85169000 297111-297124; 297127-297128 Muovit alkumuodossa 39011010-39140000 2416 Meijerituotteet 04011010-04069099 1551 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 87041010-87049000 341041-341043; 341051 Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) 85171100, 85171800-85189000,85255000-85269200, 85291011-85299097 322011 (osa), 322020; 323041-323043 Atk-laitteet ja niiden osat 84713000-84719000, 84733020-84733080 3002 Painotuotteet 49011000-49119900 2211-2222 Kopio-, telekopio- yms. laitteet 84431100-84439990 295613-295615, 30021640, 32202080 Maa- ja metsätalouskoneet 84321010-84379000 2932 Metallintyöstökoneet 84541000-84669400 2942-2943, 2951 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 85011010-85049099 3110 Teollisuuden erikoiskoneet 84791000-84799080 295625-295626 Kivennäisainesten käsittelykoneet 84741000-84749090 295240; 295262 Hanat ja venttiilit 84811005-84819000 2913 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 39171010-39219090 2521 Voiteluvalmisteet 34031100-34039990 246631 Sähkökytkentälaitteet 85351000-85389099 3120 Ajoneuvojen renkaat 40111000-40139000 2511-2512 Puu ja puutavarat 44011000-44219098 2010-203013 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 68010000-68159990 2661-2666 (paitsi 266120); 2670; 2681-2682 Sähkölanka ja -kaapeli 85441110-85447000 3130; 3161 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 10011000-11090000 01111; 1561; 1597 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 38091010-38249098 246632-246648 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 84651010-84659990 294312 Huonekalut 94013010-94049090 3611-3615 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 84671110-84679900 2941 Tehdasvalmisteiset rakennukset 94060011-94060080 203020; 281110; 252320; 266120 Liha 02011000-02109990 1511-151311 Turkisnahat 43011000-43040000 1253 Elektroniikan komponentit 85401111-85429000 3210 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 87060011-87089997 3430 Paperiteollisuuskoneet 84391000-84419090 29551 Kattilat 84021100-84049000 2822-283013 Lingot, suodatuslaitteet 84211100-84219900 292314; 292411-292413 Alukset ja uivat rakenteet 89011010-89080000 3511-3512 Kuumennus- ja höyrytyskoneet 84191100-84199085 292311; 292440; 295315; 295622 Kosmetiikka 33030010-33079000 2452 Alumiini ja alumiinitavarat 76011000-76169990 2742
Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja transitokuljetusten arvo on moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 30,7 mrd. euroa vuonna 2007. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.
Kauppa 2009 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2007 2009:M04 9.2.2009 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 020 492 1845 Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatilastojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi/. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi E-mail: statistics@tulli.fi Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603
Kauppa 2009 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2008 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2008/2007 4. neljännes, % Yhteensä -12-10 Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset -15-10 -11-11 -12-10 Pienet yritykset -17-7 Vienti Tuonti -20-15 -10-5 0 Helsinki 25.3.2009 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 Ulkomaankaupan arvo laskussa sekä suurilla että pk-yrityksillä vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Pienten ja keskisuurten yritysten vienti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä oli arvoltaan 1,5 miljardia euroa, mikä vastaa 12 % laskua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suurten yritysten viennin arvo viimeisellä neljänneksellä oli 13,1 mrd. euroa, jääden 11 % edellisvuodesta. Suurin pudotus viennin arvossa tapahtui puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden kohdalla, suurilla yrityksillä laskua edellisvuodesta oli 19 % ja pk-yrityksillä 15 %. Kemian teollisuuden tuotteiden viennin supistuminen oli maltillisempaa, suurilla yrityksillä viennin arvo laski kolme prosenttia ja pkyrityksillä kahdeksan prosenttia. Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden viennissä pkyritysten viennin arvo jäi 15 % ja suurten yritysten 16 % edellisvuodesta. Pk-yritysten sähköteknisen teollisuuden tuotteiden viennin arvo laski yhdeksän prosenttia, suurten yritysten viisi prosenttia. Pk-yrityksistä voimakkaimmin supistui pienten yritysten vienti, laskien 17 % edellisvuodesta. Pienillä yrityksillä tippuivat erityisesti metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden (-26 %) sekä kemian teollisuuden tuotteiden (-21 %) viennin arvo. Pk-yritysten tuonnin arvo loka-joulukuussa 2008 oli 3,3 mrd. euroa ja suurten yritysten 10,5 mrd. euroa. Pk-yritysten tuonnin arvo jäi 11 % edellisvuodesta, suurten yritysten 10 %. Pk-yrityksistä eniten putosi keskisuurten yritysten tuonnin arvo, jossa laskua oli 15 % edellisvuoteen verrattuna. Suurten yritysten puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti kasvoi neljällä prosentilla, pienten ja keskisuurten tuonnin supistuessa prosentilla. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvon lasku oli pk-yrityksissä voimakkaampaa kuin suurissa yrityksissä: pk-yritysten tuonti laski seitsemän prosenttia, suurten yritysten kaksi prosenttia. Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden tuonti supistui 18 % niin suurissa kuin pk-yrityksissäkin. Sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski pk-yrityksissä 13 % ja suurissa yrityksissä 18 % edellisvuodesta. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 2007/10-12 2008/10-12 % 2007/10-12 2008/10-12 % Pk-yritykset 1 751 1 544-12 3 685 3 286-11 Suuret yritykset 14 741 13 072-11 11 634 10 506-10 Määrittelemätön 1 190 139 x 95 121 x Yhteensä 16 682 14 754-12 15 415 13 913-10 Pk-yritysten viennistä 54 % ja suurten yritysten viennistä 58 % suuntautui EU-alueelle viimeisellä vuosineljänneksellä. Suurten yritysten tuonnin arvosta noin puolet (51 %) tuli EU-alueelta. Pkyrityksillä tuonti keskittyi selvemmin EU-alueelle, josta tuotujen tavaroiden arvo oli 70 % pk-yritysten koko tuonnista. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vientiä harjoittaneita yrityksiä oli yhteensä vajaat 9 000, mikä on noin 500 vähemmän kuin edeltävän vuoden vastaavana ajankohtana. Vientiä harjoittavia pk-yrityksiä oli noin 7 500, joista 53 % mikroyrityksiä. Tuontia harjoittaneiden yritysten lukumäärä laski noin 400:lla edellisvuodesta, ollen vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä vajaat 27 000. Pk-yritysten osuus tuontiyrityksistä oli 83 %. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2008/10-12 ja 2007/10-12, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset 14 754 16 682 13 072 14 741 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön 1 544 1 751 969 1 082 477 576 98 94 139 190 2008/10-12 2007/10-12 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2008/10-12 ja 2007/10-12, milj. e KOKO TUONTI 13 913 15 415 Suuret yritykset 10 506 11 634 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön 3 286 3 685 1 585 1 874 1 181 1 271 519 540 121 95 2008/10-12 2007/10-12 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä 2005-2008, milj. e Milj. e 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 2005 2006 2007 2008 Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain 2005-2008, milj. e 2000 Milj. e 1600 1200 800 400 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 2005 2006 2007 2008 Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Taulu 1. Vienti tuoteluokittain (CPA) loka-joulukuussa 2008 Muutos Arvo 2008:10-12/ Osuus Yritysten 2008:10-12 2007:10-12 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokan selite lukumäärä milj. e % % % 20-21 Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet 2 569-18 17 100 Suuri yritys 2 396-19 16 93 Pk-yritykset yhteensä 168-15 1 7 - Keskisuuri yritys 100-16 1 4 - Pieni yritys 62-12 0 2 - Mikroyritys 6-21 0 0 Määrittelemätön 6 x 0 0 23-25 Kemian teollisuuden tuotteet 2 289-4 16 100 Suuri yritys 2 100-3 14 92 Pk-yritykset yhteensä 180-8 1 8 - Keskisuuri yritys 127-2 1 6 - Pieni yritys 46-21 0 2 - Mikroyritys 7 0 0 0 Määrittelemätön 8 x 0 0 27-29, 34-35 Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet 4 898-16 33 100 Suuri yritys 4 202-16 29 86 Pk-yritykset yhteensä 645-15 4 13 - Keskisuuri yritys 426-10 3 9 - Pieni yritys 179-26 1 4 - Mikroyritys 40-3 0 1 Määrittelemätön 51 x 0 1 30-33 Sähköteknisen teollisuuden tuotteet 3 894-5 26 100 Suuri yritys 3 602-5 24 93 Pk-yritykset yhteensä 269-9 2 7 - Keskisuuri yritys 148-11 1 4 - Pieni yritys 96-15 1 3 - Mikroyritys 25 61 0 1 Määrittelemätön 24 x 0 1 Muut tuotteet 1 104-9 8 100 Suuri yritys 772-6 5 70 Pk-yritykset yhteensä 282-8 2 26 - Keskisuuri yritys 168-13 1 15 - Pieni yritys 93 1 1 8 - Mikroyritys 20-10 0 2 Määrittelemätön 50 x 0 5 Kaikki tuoteluokat yhteensä 8 968 14 754-12 100 100 Suuri yritys 999 13 072-11 89 89 Pk-yritykset yhteensä 7 503 1 544-12 11 11 - Keskisuuri yritys 1 085 969-10 7 7 - Pieni yritys 2 421 477-17 3 3 - Mikroyritys 3 997 98 5 1 1 Määrittelemätön 466 139 x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö
5 Taulu 2. Tuonti tuoteluokittain (CPA) loka-joulukuussa 2008 Muutos Arvo 2008:10-12/ Osuus Yritysten 2008:10-12 2007:10-12 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % 20-21 Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet 374 2 3 100 Suuri yritys 237 4 2 63 Pk-yritykset yhteensä 135-1 1 36 - Keskisuuri yritys 80 4 1 22 - Pieni yritys 40-9 0 11 - Mikroyritys 15-8 0 4 Määrittelemätön 2 x 0 1 23-25 Kemian teollisuuden tuotteet 2 284-3 16 100 Suuri yritys 1 718-2 12 75 Pk-yritykset yhteensä 558-7 4 24 - Keskisuuri yritys 284-6 2 12 - Pieni yritys 201-9 1 9 - Mikroyritys 73-5 1 3 Määrittelemätön 8 x 0 0 27-29, 34-35 Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet 3 938-18 28 100 Suuri yritys 2 891-18 21 73 Pk-yritykset yhteensä 1 029-18 7 26 - Keskisuuri yritys 500-28 4 13 - Pieni yritys 361-8 3 9 - Mikroyritys 168-5 1 4 Määrittelemätön 18 x 0 0 30-33 Sähköteknisen teollisuuden tuotteet 2 592-17 19 100 Suuri yritys 1 938-18 14 75 Pk-yritykset yhteensä 648-13 5 25 - Keskisuuri yritys 291-19 2 11 - Pieni yritys 252-12 2 10 - Mikroyritys 106 6 1 4 Määrittelemätön 6 x 0 0 Muut tuotteet 4 725-1 34 100 Suuri yritys 3 722-1 27 79 Pk-yritykset yhteensä 915-3 7 19 - Keskisuuri yritys 431-3 3 9 - Pieni yritys 327-0 2 7 - Mikroyritys 157-7 1 3 Määrittelemätön 88 x 1 2 Kaikki tuoteluokat yhteensä 26 646 13 913-10 100 100 Suuri yritys 1 602 10 506-10 76 76 Pk-yritykset yhteensä 22 040 3 286-11 24 24 - Keskisuuri yritys 1 584 1 585-15 11 11 - Pieni yritys 4 326 1 181-7 9 9 - Mikroyritys 16 130 519-4 4 4 Määrittelemätön 3 004 121 x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö
Kauppa 2009 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain loka-joulukuussa 2008 25.3.2009 2009:M07 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevon p. 020 492 1895 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/. Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FI-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi E-mail: statistics@tulli.fi Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603
Kauppa 2009 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2008 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset; 0,1; 0 % Laivakuljetukset; 37,6; 89 % Kuvio 2. Tuontikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 4,1; 6 % Muut kuljetukset; 3,4; 5 % Rautatiekuljetukset; 9,8; 14 % Laivakuljetukset; 52,1; 75 % Helsinki 12.6.2009 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
VIENNIN LASKU PUDOTTI ULKOMAANKAUPAN KULJETUSTEN TONNIMÄÄRÄÄ VUONNA 2008 Suomen ulkomaankaupassa kuljetettu tavaramäärä väheni miljoonalla tonnilla vuonna 2008. Tonnimäärän lasku johtui vientitavaran kuljetusten supistumisesta, joka kiihtyi vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla. Vientikuljetusten tonnimäärä väheni vuoden aikana viidellä prosentilla. Tuontikuljetusten määrä sen sijaan kasvoi hieman, ja loppuvuonna 2008 Suomeen kuljetettiin enemmän tavaraa kuin vuoden alkupuoliskolla. Ulkomaankaupan kuljetusten kokonaismäärä laski vuonna 2008 yhdellä prosentilla ja oli suuruudeltaan vähän alle 112 miljoonaa tonnia. Tästä määrästä 82 prosenttia oli merikuljetuksia ja 17 prosenttia maakuljetuksia. Muiden kuljetusmuotojen osuudeksi jäi yksi prosentti. Vientikuljetusten määrä jäi 42,3 miljoonaan tonniin Vientikuljetusten määrän vuoden 2007 loppupuolella alkanut väheneminen jatkui vuonna 2008 ja nopeutui loppuvuodesta. Laskua oli viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2007, mikä tarkoittaa yli kahden miljoonan tonnin supistumista. Vientitavarasta 88 prosenttia eli noin 37 miljoonaa tonnia kuljetettiin meriteitse. Määrässä oli laskua viisi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Myös maantiekuljetusten tonnimäärä laski vähän alle kahdella prosentilla jääden kuitenkin lähes edellisvuoden tasolle. Rautateillä kuljetettu tonnimäärä kasvoi hieman ollen suuruudeltaan 1,2 miljoonaa tonnia. Samalla rautatiekuljetusten suhteellinen osuus kaikista vientikuljetuksista nousi hieman jääden kuitenkin alle kolmen prosentin. Maantiekuljetusten suhteellinen osuus vientikuljetuksista nousi hieman, vaikka tonnimäärä pienenikin ja niiden osuus kaikista vientikuljetuksista oli kahdeksan prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden vientikuljetukset vähenivät eniten Viennin kokonaiskuljetuksista 46 prosenttia oli metsäteollisuuden tuotteita, joiden viennin määrä oli vajaat 20 miljoonaa tonnia. Verrattuna edellisvuoteen metsäteollisuuden tuotteita kuitenkin vietiin yli kaksi miljoonaa tonnia vähemmän. Puutavaran osuus vientikuljetuksista oli neljä miljoonaa tonnia, missä oli kymmenen prosentin supistuminen edellisvuoteen nähden. Paperin ja pahvin vienti supistui myös kymmenellä prosentilla jääden 12 miljoonaan tonniin. Öljytuotteiden vientikuljetusten määrä oli 6,6 miljoonaa tonnia eli kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti laski kuusi prosenttia jääden 4,7 miljoonaan tonniin. Raudan ja teräksen viennin määrä supistui prosentilla ollen suuruudeltaan 3,2 miljoonaa tonnia. Viennin määrä tärkeimpiin kauppakumppanimaihin laski Kolme tärkeintä vientimaatamme olivat samat kuin vuonna 2007, mutta vientimäärät kaikkiin kolmeen tärkeimpään maahan laskivat. Ruotsiin suuntautuneiden vientikuljetusten määrä oli 5,6 miljoonaa tonnia, jossa oli laskua kuusi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vienti Saksaan supistui lähes seitsemän prosenttia jääden suuruudeltaan 5,2 miljoonaan tonniin. Kolmanneksi merkittävin vientimaa oli edellisvuoden tapaan Iso-Britannia, jonne suuntautunut vienti kuitenkin supistui 16 prosenttia jääden noin kolmeen miljoonaan tonniin. Venäjälle vietiin 2,7 miljoonaa tonnia tavaroita, missä oli kahden prosentin kasvu verrattuna vuoteen 2007. Vienti Puolaan kasvoi lähes kolmanneksella ollen suuruudeltaan kaksi miljoonaa tonnia. Vientimäärä Kiinaan lähes puolitoistakertaistui ollen suuruudeltaan 1,3 miljoonaa tonnia. Yhdysvaltoihin vietiin tavaroita 2,7 miljoonaa tonnia, missä oli laskua kuusi prosenttia.