Suomen ja Viron välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v (1-10) 2000 Milj. e (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 1 KAUPPA VIRON KANSSA KÄÄNTYNYT SELVÄSTI ALIJÄÄMÄISEKSI Osuus kokonaisviennistä pudonnut kahden prosentin tuntumaan Suomen kauppa Viron kanssa oli suurimman osan viime vuosikymmenestä vahvasti ylijäämäistä. Enimmillään ylijäämää kertyi vuosina 2006 ja 2007 puoli miljardia euroa vuodessa. Vuoden 2009 taantuman aikana vienti supistui huomattavasti tuontia jyrkemmin, ja kauppa kääntyi alijäämäiseksi. Vaje on sen jälkeen yhä kasvanut, ja viime vuoden tammi-lokakuussa vajetta syntyi jo 259 miljoonaa euroa. Viennin arvo oli tammi-lokakuussa miljardi euroa eli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 vastaavana ajanjaksona. Tuonti kasvoi samaan aikaan neljänneksen ja kohosi lähes 1,3 miljardiin euroon. Viron osuus Suomen kokonaisviennistä on laskenut viime vuosikymmenen puolivälin vajaasta kolmesta prosentista viime vuosina kahden prosentin paikkeille. Osuus koko tuonnista on heilahdellut kahden ja kolmen prosentin välillä. Tammi-lokakuussa osuus oli 2,6 prosenttia. Näillä osuuksilla Viro oli 13:nneksi tärkein vientimaa ja 11:nneksi tärkein tuontimaa. Baltian maista se on selvästi suurin. Kauppavaihto sekä Latvian että Liettuan kanssa jää neljäsosaan Viron kanssa käydystä kaupasta. Kuvio 2. Vienti Viroon, Latviaan ja Liettuaan kuukausittain (tammi-lokakuu) 150 Milj. e Viro Latvia Liettua Kuvio 3. Tuonti Virosta, Latviasta ja Liettuasta kuukausittain (tammi-lokakuu) 150 Milj. e Viro Liettua Latvia Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 2 Kuvio 4. Viron osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-10) Osuus % 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Tuonti Vienti 11(1-10) Kuvio 5. Suomen ja Viron välinen kauppatase (1-10) Milj. e (1-10) Taulukko 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v (1-10) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-10) , ,1-259 METALLIEN VIENTI VIROON KASVANUT VAUHDIKKAASTI Sähkötekniikan vienti lisääntyy tasaisesti Metallien ja metallituotteiden viennin arvo kohosi viime vuoden tammi-lokakuussa 147 miljoonaan euroon. Rautaa ja terästä vietiin 58 miljoonan euron arvosta eli lähes neljännes edellisvuotista enemmän. Värimetallien viennin kasvu oli tätäkin voimakkaampaa. Nikkelin vienti moninkertaistui ja sinkin vienti kasvoi kolmanneksen vientimäärän kasvun ansiosta. Kuparin viennin arvon puolitoistakertaistuminen puolestaan johtui hinnan noususta, ja kolmanneksen kasvu alumiinin viennissä perustui sekä hinnan että määrän nousuun. Sinkin viennin arvo oli 15 miljoonaa euroa, nikkelillä, kuparilla ja alumiinilla oli kullakin viiden-kuuden miljoonan euron osuus viennistä. Erilaisten metallitavaroiden vienti (54 miljoonaa euroa) lisääntyi 14 %. Koneiden, laitteiden ja moottoreiden viennin arvo kohosi 89 miljoonaan euroon eli kuusi prosenttia vuoden 2010 tammi-lokakuun vientiä suuremmaksi. Sekä sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden että nosto- ja lastauskoneiden viennin arvo oli lähes 13 miljoonaa euroa. Maatalouskoneiden vienti kasvoi kolmella neljänneksellä ja nousi kahdeksaan miljoonaan euroon. Viidenkuuden miljoonan euron koneryhmiä olivat maansiirto- ja kaivuukoneet, venttiilit ja traktorit. Henkilöautojen vienti yli kaksinkertaistui ja kipusi 30 miljoonaan euroon. Autojen osia vietiin 12 miljoonan euron arvosta. Useimpien sähkölaitteiden vienti Viroon jatkoi nopeaa kasvuaan. Kaapelin vienti lisääntyi 41 % ja päätyi 43 miljoonaan euroon. Sähkömuuttajien vienti (14 miljoonaa euroa) kasvoi kolmanneksen. Sähkökytkentälaitteiden (34 miljoonaa euroa) ja atk-laitteiden (seitsemän miljoonaa euroa) viennin kasvu jäi alle kymmeneen prosenttiin. Puhelinlaitteiden viennin supistuminen jatkui, mutta lasku loiveni selvästi edellisistä vuosista. Vienti jäi tammi-lokakuussa kahdeksaan miljardiin euroon Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 3 eli viisi prosenttia vuoden takaista pienemmäksi. Suurimmillaan vuotuisen puhelinlaiteviennin arvo oli vuonna 2005 yli 80 miljoonaa euroa. Elintarvikevienti on kehittynyt epätasaisesti. Vuonna 2010 ryhmän vienti kasvoi neljänneksen poikkeuksellisen suuren, 35 miljoonan euron arvoisen ohraviennin ansiosta. Tammi-lokakuussa 2011 vienti kääntyi 17 prosentin laskuun, kun ohravienti miltei tyrehtyi. Kahvin viennin arvo (18 miljoonaa euroa) kasvoi viidenneksen hinnannousun vuoksi, kun taas lihan vienti (12 miljoonaa euroa) väheni hieman. Alkoholijuomien vienti (22 miljoonaa euroa) pysyi edellisen vuoden tasolla. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti lisääntyi kymmeneksen ja nousi 96 miljoonaan euroon. Kasvu jakaantui kaikkiin tärkeimpiin tuoteryhmiin. Muoveja vietiin 38 miljoonan euron, väriaineita 16 miljoonan euron ja kemian perusteollisuuden tuotteita 13 miljoonan euron arvosta. Öljytuotteita on yleensä viety Viroon vuosittain miljoonan euron arvosta. Vuonna 2010 viennin arvo ponnahti 112 miljoonaan euroon, mutta palautui viime vuonna lähemmäs tavanomaista tasoa; viennin arvo oli tammi-lokakuussa 62 miljoonaa euroa. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet (58 miljoonaa euroa, kasvua viidennes), paperi ja pahvi (45 miljoonaa euroa) sekä valaisintarvikkeet (24 miljoonaa euroa). Kuvio 6. Vienti Viroon tavararyhmittäin v (1-10) Muut tavarat 19,9 % (+ 25 %) Valaisintarvikkeet 2,4 % (+ 3 %) Moottoriajoneuvot 5,0 % (+ 64 %) Elin tarv., juomat 10,4 % (- 17 %) Öljytuotteet 6,1 % (- 32 %) Kemiall. aineet ja tuott. 9,5 % (+ 9 %) Paperi ja pahvi 4,5 % (- 3 %) Sähkökoneet ja -laitteet 13,1 % (+ 18 %) Moottorit, koneet 8,8 % (+ 6 %) Metallit, metallituott. 14,6 % (+ 26 %) Tekstiil ituott., vaatteet, jalkineet 5,8 % (+ 21 %) Taulukko 2. Vienti Viroon; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet, juomat , , Öljytuotteet 112 9, , Kemialliset aineet ja tuotteet 103 9, , Paperi ja pahvi 57 5, ,5-3 65,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet, 59 5, ,8 21 jalkineet Metallit ja metallituotteet , , Moottorit, eri toimialojen 101 8, ,8 6 erikoiskoneet Sähkökoneet ja -laitteet , , Moottoriajoneuvot 37 3, , Valaisintarvikkeet 27 2, ,4 3 Muut tavarat , ,9 25 Yhteensä , ,0 9 Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 4 SÄHKÖLAITTEIDEN TUONTI VIROSTA KASVANUT NOPEASTI Tammi-lokakuussa lähes kaikkien tärkeiden tavararyhmien tuonti lisääntyi selvästi Sähkölaitteiden tuonti Virosta on viime vuosina kasvanut nopeasti. Ryhmän tuonti putosi taantuman aikana 2009 edellisen vuoden 198 miljoonasta eurosta 139 miljoonaan euroon, mutta nousi seuraavana vuonna 200 miljoonaan euroon. Viime vuoden tammi-lokakuussa tuonti ylsi jo 229 miljoonaan euroon. Sekä sähkömuuttajien (74 miljoonaa euroa) ja sähkökytkentälaitteiden (67 miljoonaa euroa) että elektroniikan komponenttien (26 miljoonaa euroa) tuonti kasvoi lähes kahdella kolmanneksella. Puhelinlaitteiden tuonti puolitoistakertaistui ja nousi 25 miljoonaan euroon. Muusta tuonnista poiketen sähkökaapelin tuonti (25 miljoonaa euroa) jäi edellisvuotista vähäisemmäksi. Erilaisten koneiden, laitteiden ja moottoreiden tuonti lisääntyi neljänneksen. Maansiirto- ja kaivuukoneiden tuonti (34 miljoonaa euroa) yli kaksinkertaistui ja moottoreiden tuonti (55 miljoonaa euroa) lähes puolitoistakertaistui. Nosto ja lastauskoneiden tuonti sen sijaan supistui kolmanneksen ja jäi 34 miljoonaan euroon. Metsäteollisuuden tuotteilla on viime vuosina ollut suunnilleen kymmenen prosentin osuus tuonnista Virosta. Viime vuoden tammi-lokakuussa kuitupuun ja puuhakkeen tuonnin arvo oli yhteensä 67 miljoonaa euroa eli yli neljänneksen edellisvuotista enemmän. Sahatavaran tuonti (16 miljoonaa euroa) puolestaan väheni viidenneksen. Puutuotteita, mm. ovia, ikkunoita ym. rakennuspuusepäntuotteita, tuotiin 45 miljoonan euron arvosta. Tuonti kasvoi lähes neljänneksen. Vaatteiden tuonti lisääntyi runsaan kolmanneksen ja kohosi 65 miljoonaan euroon. Myös jalkineiden tuonti (14 miljoonaa euroa) kasvoi. Liinavaatteiden, kankaiden ym. tekstiilituotteiden tuonti väheni viidenneksen ja jäi 11 miljoonaan euroon. Metallien ja metallituotteiden tuonti on kasvanut nopeasti. Vuonna 2009 tuonnin arvo oli 57 miljoonaa euroa, vuotta myöhemmin 73 miljoonaa euroa ja viime vuoden tammi-lokakuussa 90 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen tuonnin arvo (32 miljoonaa euroa) kasvoi lähes kolmella neljänneksellä, kun sekä tuontimäärät että hinnat nousivat. Metallituotteita, pääasiassa teräsrakenteita ja muita teräsvalmisteita, tuotiin 54 miljoonan euron arvosta. Elintarviketuonti kasvoi hieman yli viidenneksen. Lähes kaikkien elintarvikkeiden tuonti lisääntyi. Maitotaloustuotteiden tuonnin arvo oli 17 miljoonaa euroa, kalan ja kalavalmisteiden tuonnin arvo 15 miljoonaa euroa, kastike- ja maustevalmisteiden 12 miljoonaa euroa, alkoholijuomien 11 miljoonaa euroa ja leipomotuotteiden seitsemän miljoonaa euroa. Sähköllä on viime vuosina ollut viiden-kuuden prosentin osuus koko tuonnista Virosta. Viime vuoden tammi-lokakuussa sähkön tuonnin arvo oli 65 miljoonaa euroa eli viidenneksen edellisvuotista enemmän. Muutos johtui sähkön hinnan noususta. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat huonekalut (79 miljoonaa euroa), valaisintarvikkeet (31 miljoonaa euroa), erilaiset kuljetusvälineet ja niiden osat (27 miljoonaa euroa) sekä rakennusten elementit ja valmiit rakennukset (24 miljoonaa euroa). Tullihallitus Tilastoyksikkö

6 5 Kuvio 7. Tuonti Virosta tavararyhmittäin v (1-10) Muut tavarat 19,5 % (+ 15 %) Elintarv., juomat 6,8 % (+ 20 %) Puutavara 6,7 % (+ 15 %) Puutuotteet 3,5 % (+ 23 %) Huonekalut 6,3 % (+ 3 %) Valaisintarvikkeet 2,5 % (0 %) Moottoriajoneuvot 2,2 % (+ 29 %) Sähkökoneet ja -laitteet 18,1 % (+ 46 %) Moottorit, koneet 13,4 % (+ 24 %) Sähkövirta 5,1 % (+ 19 %) Tekstiilituott., vaatteet, jalkineet 7,1 % (+ 23 %) Rakennuselementit, rakennukset 1,9 % (+ 100 %) Metallit, metallituott. 7,1 % (+ 54 %) Taulukko 3. Tuonti Virosta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2010 Milj. e Osuus % Muutos % 2011(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet, juomat 89 7, , Puutavara 88 7, , Sähkövirta 78 6, , Puutuotteet 44 3, , ,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet, 90 7, ,1 23 jalkineet 663,811 Rakennuselementit, valmiit 16 1, ,9 100 rakennukset Metallit ja metallituotteet 73 5, , Moottorit, eri toimialojen , ,4 24 erikoiskoneet Sähkökoneet ja -laitteet , , Moottoriajoneuvot 25 2, , Valaisintarvikkeet 37 2, , Huonekalut 94 7, ,3 3 Muut tavarat , ,5 15 Yhteensä , ,0 25 Tullihallitus Tilastoyksikkö

7 VIENTI VIROON V (1-10) (1-10) 2011(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 209 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,1-1 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 50 0,0 77 0, ,0 68 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 193 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 415 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 299 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 56 0, , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 479 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 877 0, , ,0 28 0, sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 801 0, , , , eläinöljyt ja -rasvat 98 0, , , , kasviöljyt ja -rasvat 692 0, , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 11 0,0 4 0, ,0 1 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 842 0, , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,3 52 YHTEENSÄ , , , ,0 9

8 TUONTI VIROSTA V (1-10) (1-10) 2011(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet x x 01 liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 343 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 364 0, , , , rehuaineet 246 0, , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet x x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 815 0, , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi ,0 x 20 0, , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 891 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 33 0,0 32 0, ,0 11 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 0 0, ,0 x 35 sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 375 0, , , , eläinöljyt ja -rasvat ,0 x 13 0,0 77 0, kasviöljyt ja -rasvat 375 0, , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms ,0 x 32 0,0 17 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 173 0, , ,0 75 0, väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 67 0, , ,0 7 0, haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 915 0, , , , muovit, valmistamattomat 999 0, , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 771 0, , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 171 0, , , , muut valmiit tavarat , , , ,7 7 9 muut tavarat , , , ,9 40 YHTEENSÄ , , , ,0 25

9 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa 2012:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Christina Telasuo p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: [email protected] Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: [email protected] Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax [email protected] Statistics service

10 Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 Jälleenvienti Venäjälle v. 2010; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden, voiteluvalmisteiden ja kotitalouskoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa Matkapuhelimet Lääkkeet Radiot, televisiot ym. Atk-laitteet yms. Henkilöautot Voiteluvalmisteet Sähkötyökalut Kotitalouskoneet Pakettiautot Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

11 JÄLLEENVIENTI VENÄJÄLLE EI PALAUTUNUT TAANTUMAN JÄLKEEN Suomesta Venäjälle vietyjen, mutta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus viennistä Venäjälle on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoteen 2008 asti jälleenviennin osuus pysytteli useina vuosina kolmanneksen tuntumassa. Vuoden 2009 taantuman aikana erityisesti jälleenvientituotteiden kauppa supistui, ja niiden osuus putosi viidenneksen paikkeille. Taantuman jälkeen jälleenvienti ei toipunut samassa suhteessa kuin muu vienti Venäjälle. Erityisesti autojen ja matkapuhelimien vienti pysyi vähäisenä. Jälleenviennin osuus jäi vuonna 2010 laskutavasta riippuen prosenttiin. Sama suuntaus näyttää Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan jatkuneen myös vuonna Jälleenvientitavaroilla oli viime vuonna enää prosentin osuus Venäjälle suuntautuneesta viennistä. Vuonna 2010 jälleenvienti väheni erityisesti henkilöautojen ja matkapuhelimien viennin vähennyttyä. Myös kotitalouskoneiden ja viihde-elektroniikan vienti jäi vuonna 2010 pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Tärkeistä jälleenvientitavaroista vain lääkkeiden vienti kasvoi merkittävästi. Jälleenvienti tavararyhmittäin Matkapuhelimia vietiin Venäjälle 122 miljoonan euron arvosta vuonna Vienti jäi neljänneksen pienemmäksi kuin vuonna Venäjälle vietyjen puhelimien alkuperää ei tiedetä, sillä Suomeen tuodaan paljon puhelimia, jotka eivät jää kotimaan markkinoille. Kotimaista puhelintuotantoa ei ole julkistettu. Jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle ei siis ole selvitettävissä, mutta enimmilläänkin se oli vuonna 2010 vain 122 miljoonaa euroa. Lääkevienti Venäjälle on kasvanut nopeasti. Vuonna 2010 ryhmän vienti nousi 404 miljoonaan euroon, eli neljänneksen suuremmaksi kuin vuonna Monia ryhmän tuotteista valmistetaan Suomessa kotimaan kysyntää enemmän, joten niiden osalta viennissä voi olla kysymys kotimaisesta tuotannosta. Suomessa ei kuitenkaan tuoteta hormoni- ja alkaloidipitoisia lääkkeitä, joten näiden lääkkeiden vienti voidaan laskea jälleenvienniksi. Vuonna 2010 hormoni- ja alkaloidilääkkeiden vienti lähes kaksinkertaistui ja nousi 97 miljoonaan euroon. Viihde-elektroniikan ja kotitalouskoneiden tuotanto Suomessa on niin vähäistä, että suurin osa viennistä Venäjälle on jälleenvientiä. Vuonna 2010 viihde-elektroniikan viennin arvo jäi 85 miljoonaan euroon, eli vajaan viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Kylmäkalusteiden, pesukoneiden ym. kodinkoneiden viennin arvo (26 miljoonaa euroa) putosi puoleen. Osa kodinkoneviennistä saattoi olla kotimaista tuotantoa. Edellisvuotisesta hieman kasvaneesta atk- ja toimistolaiteviennistä (86 miljoonaa euroa) suurin osa oli todennäköisesti jälleenvientiä. Suomessa on kuitenkin ollut sen verran atklaitteiden tuotantoa ja kokoonpanoa, ettei osuutta voi sanoa tarkasti. Sekä viihdeelektroniikka että kodinkoneet ja atk-laitteet on useimmissa tapauksissa tuotu Aasiasta (lähinnä Etelä-Koreasta, Kiinasta ja Japanista). Jonkin verran tuontia on myös EU-maista. Autojen jälleenvienti on romahtanut. Vuonna 2008 henkilöautoja vietiin 1,3 miljardin euron arvosta. Taantuman aikana vienti putosi 234 miljoonaan euroon vuonna Kun muu kauppa alkoi toipua taantumasta, autovienti ei palautunut ennalleen. Vuonna 2010 henkilöautoja vietiin Venäjälle vain 74 miljoonan euron arvosta. Suomessa oli samaan aikaan henkilö-

12 autotuotantoa, mutta nimike- ja hintavertailujen perusteella se suuntautui muualle, joten Venäjälle viedyt autot olivat kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Pakettiautojen jälleenviennin arvo putosi 22 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Autojen jälleenviennin yhteydessä on huomattava, että Suomen kautta transitona viedyt autot eivät sisälly jälleenvientilukuihin. Jälleenvientiin lasketaan vain ne tavarat, jotka on laskettu Suomessa vapaaseen liikkeeseen ennen vientiä eteenpäin. Suurin osa Suomen kautta Venäjälle toimitetuista autoista on kulkenut maantietransitona. Nämä autot on tilastoitu Tullihallituksen julkaisemassa transitotilastossa. Erilaisten voiteluvalmisteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja nousi 88 miljoonaan euroon. Kotimaista tuotantoa oli eri nimikkeissä niin paljon, ettei jälleenviennin tarkkaa osuutta voi laskea, mutta miljoonan euron arvoinen vienti oli ilmeisesti alun perin muualta kuin Suomesta. Porakoneiden yms. käsikäyttöisten sähkötyökalujen 32 miljoonan euron vientiä voidaan pitää kokonaisuudessaan jälleenvientinä. Jälleenvientiä sisältyy moniin muihinkin tavararyhmiin. Tarkkoja jälleenvientilukuja näistä ryhmistä ei kuitenkaan voida laskea. Ongelmana on yleensä se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Niiden arvo voisi enimmillään kohottaa osuutta vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2010 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - matkapuhelimet enintään 122 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 97 milj. euroa - radiot, televisiot ym milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet milj. euroa - henkilöautot 74 milj. euroa - voiteluvalmisteet milj. euroa - sähkötyökalut 32 milj. euroa - kotitalouskoneet milj. euroa - pakettiautot 12 milj. euroa Jos listalla mainitut tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy 593 miljoonaa euroa eli vajaat 13 prosenttia koko viennistä Venäjälle. Kun tähän lisätään todennäköinen jälleenvienti pienemmissä tavararyhmissä, päädytään miljoonaan euroon eli prosenttiin koko viennistä. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)

13 Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2010; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Paperi, kartonki, pahvi (**) 9, ,1 Rauta ja teräs , ,3 Lääkkeet, seerumit, rokotteet , ,9 Öljytuotteet (*) , ,8 Muovit alkumuodossa (*) (**) 4, ,8 Meijerituotteet , ,4 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet , ,2 Värit, maalit, kitit yms (**) 2, ,4 Matkapuhelimet ei julkinen tieto , ,7 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) (*) , ,5 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym , ,2 Voiteluvalmisteet , ,7 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat , ,8 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , ,6 Henkilöautot , ,7 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet , ,6 Hanat ja venttiilit , ,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms , ,1 Sähkökytkentälaitteet , ,0 Kivennäisainesten käsittelykoneet , ,4 Painotuotteet , ,8 Lentokoneet ym. ilma-alukset , ,5 Maa- ja metsätalouskoneet , ,8 Sähkölanka ja -kaapeli , ,7 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet , ,9 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms , ,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , ,1 Sähkökäyttöiset käsityövälineet , ,3 Turkisnahat , ,6 Huonekalut , ,4 Työstökoneet , ,8 Ajoneuvojen renkaat ei julkinen tieto , ,0 Kotitalouskoneet , ,7 Mäntä- ja dieselmoottorit , ,1 Lingot, suodatuslaitteet , ,0 Tehdasvalmisteiset rakennukset , ,8 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , ,4 Puu ja puutavarat , ,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat (**) 0, ,4 Liha , ,2 Suuret tavararyhmät yhteensä , ,8 Muu vienti , ,4 Koko vienti , ,0 (*) Osa tuotannosta ei ole julkista tietoa. (**) Muutamien paperi-, muovi-, väri- ja viljatuotteiden vienti ei ole julkista tietoa. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on käytössä uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuotta 2008 aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin. Nahkojen myyntitieto koskee myyntikautta 2009/2010, eikä vastaa täysin kalenterivuotta.

14 Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Paperi, kartonki, pahvi Rauta ja teräs Lääkkeet, seerumit, rokotteet Öljytuotteet (paitsi ja ) Muovit alkumuodossa Meijerituotteet Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet Värit, maalit, kitit yms , 2030 Matkapuhelimet Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) , , , 8526, , , 4051 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym Voiteluvalmisteet Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, , Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , 8527, 8528 (paitsi , -51 ja -61) Henkilöautot Kuivaus- ja kuumennuslaitteet , , Hanat ja venttiilit Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms Sähkökytkentälaitteet Kivennäisainesten käsittelykoneet , , 3953 Painotuotteet Lentokoneet ym. ilma-alukset Maa- ja metsätalouskoneet Sähkölanka ja -kaapeli Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet (paitsi ) Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , Sähkökäyttöiset käsityövälineet Turkisnahat , , Huonekalut Työstökoneet , Ajoneuvojen renkaat Kotitalouskoneet 8418, , 8450, , , 2752, , Mäntä- ja dieselmoottorit , , 3999 Lingot, suodatuslaitteet , , , Tehdasvalmisteiset rakennukset , , Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , Puu ja puutavarat (paitsi ) Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat , 1106 Liha

15 Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti 2000-luvulla, ja transitokuljetusten arvo on ollut moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOM-luokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.

16 Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Christina Telasuo p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: [email protected] Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: [email protected] Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax [email protected] Statistics service

17 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v (1-11) Milj. e (1-11) (1-11) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

18 1 ALHAINEN JALOSTUSASTE TYYPILLISTÄ TUONNILLE NORJASTA Konevienti toipui vuoden 2010 notkahduksesta Suomen tuonti Norjasta poikkeaa huomattavasti muusta läntisen Euroopan kanssa käydystä kaupasta. Selvästi yli 80 prosenttia tuonnista Norjasta on jalostamattomia tai vain vähän jalostettuja tuotteita. Esim. EU-maista peräisin olevasta tuonnista tällaisten tuotteiden osuus on vain hieman yli neljännes. Suurin syy Norjasta tulevan tuonnin alhaiseen jalostusasteeseen on energian tuonnin suuri osuus. Viime vuoden tammi-marraskuussa lähes puolet tuonnista oli raakaöljyä. Mutta energian lisäksi tuontiin sisältyy paljon jalostamattomia elintarvikkeita, metalleja ja malmirikasteita sekä kemian perusteollisuuden tuotteita. Viime vuoden tammi-marraskuussa vienti Norjaan lisääntyi 16 % ja kohosi lähes 1,5 miljardiin euroon mm. hyvin kehittyneen koneviennin ja kemian viennin ansiosta. Tuonnin arvo nousi 1,8 miljardiin euroon eli 70 % edellisvuotista suuremmaksi lähinnä raakaöljyn tuonnin vuoksi. Kauppatase kääntyi neljän ylijäämävuoden jälkeen alijäämäiseksi. Norja osuus Suomen kokonaisviennistä oli tammi-marraskuussa 2,9 % ja osuus koko tuonnista 3,3 %. Näillä osuuksillaan Norja oli Suomen yhdeksänneksi tärkein vientimaa ja seitsemänneksi tärkein tuontimaa. Suomen lähialueen kauppakumppaneista se on Viroa ja Tanskaa suurempi sekä viennissä että tuonnissa. Kuvio 2. Vienti Norjaan, Tanskaan ja Viroon kuukausittain (tammi-marraskuu) 300 Milj. e Norja Tanska Viro Kuvio 3. Tuonti Norjasta, Tanskasta ja Virosta kuukausittain (tammi-marraskuu) Milj. e Norja Tanska Viro Tullihallitus Tilastoyksikkö

19 2 Kuvio 4. Norjan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-11) Osuus % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Tuonti Vienti 0,5 0, (1-11) Kuvio 5. Suomen ja Norjan välinen kauppatase (1-11) Milj. e (1-11) Taulukko 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v (1-11) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-11) , ,9-322 KONEET, KEMIA JA METALLIT KASVATTIVAT VIENTIÄ Suurista tuoteluokista vain puhelimien ja moottoreiden vienti väheni Erilaisten koneiden ja moottoreiden vienti Norjaan jäi vuonna 2010 kymmeneksen edellisvuotista pienemmäksi. Vuoden 2011 tammi-marraskuussa ryhmän vienti kuitenkin kääntyi selvään kasvuun ja nousi viidenneksen suuremmaksi kuin vuoden 2010 vastaavana ajanjaksona. Mäntämoottoreiden vienti tosin putosi puoleen ja veti koko moottoriviennin 44 miljoonaan euroon eli viisi prosenttia edellisvuotista pienemmäksi, mutta lähes kaikki muu konevienti lisääntyi. Sekä maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti (29 miljoonaa euroa) että maatalouskoneiden vienti (28 miljoonaa euroa) puolitoistakertaistui. Nosto- ja lastauskoneiden vienti (27 miljoonaa euroa) lisääntyi 14 % ja traktoreiden vienti (23 miljoonaa euroa) viidenneksen. Kuljetusvälineiden vienti lisääntyi tammi-marraskuussa muutaman prosentin. Moottoriveneitä vietiin 37 miljoonan euron arvosta. Norja oli Ruotsin jälkeen tärkein veneiden ostaja lähes kolmanneksen osuudella koko veneviennistä. Kuorma-autoja vietiin 24 miljoonan euron ja erilaisia erikoisautoja 18 miljoonan euron arvosta. Henkilöautojen vienti putosi puoleen ja jäi 14 miljoonaan euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo kasvoi lähes viidenneksen vuoden 2010 tammimarraskuusta. Useimmissa tärkeissä kemian tuoteryhmissä sekä vientimäärät että hinnat kohosivat. Muovien viennin arvo nousi 90 miljoonaan euroon ja lannoitteiden vienti 29 miljoonaan euroon. Kemian perusteollisuuden tuotteita vietiin 21 miljoonan euron arvosta. Suomessa jalostettu- Tullihallitus Tilastoyksikkö

20 3 jen öljytuotteiden, lähinnä bensiinin, viennin arvo kohosi 24 miljoonasta eurosta 41 miljoonaan euroon. Sekä vientimäärä että -hinta nousivat kolmanneksen. Metallien viennin arvo on parin viime vuoden aikana kasvanut nopeasti, kun sekä raudan ja teräksen että kuparin vientihinnat ja määrät ovat kasvaneet. Raudan ja teräksen viennin arvo kasvoi yli viidenneksen vuonna 2010 ja lähes viidenneksen viime vuoden tammi-marraskuussa. Viennin arvo nousi viime vuonna 111 miljoonaan euroon. Värimetallien viennin arvo miltei kaksinkertaistui vuonna Viime vuonna kasvu hidastui, mutta vienti nousi kuitenkin 15 % suuremmaksi kuin vuoden 2010 tammi-marraskuussa. Kuparin viennin arvo oli 24 miljoonaa euroa. Metallituotteiden 85 miljoonan euron arvoisesta viennistä erilaisten rauta- ja teräsrakenteiden osuus oli 44 miljoonaa euroa. Metsäteollisuustuotteilla on alle kymmeneksen osuus viennistä Norjaan. Paperia ja pahvia vietiin viime vuoden tammi-marraskuussa 77 miljoonan euron arvosta eli kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Puutuotteiden vienti pysyi melko tarkasti edellisvuotisella tasolla. Lattialaattoja, ovia ym. rakennuspuusepän tuotteita vietiin 22 miljoonan euron ja vaneria ym. levytuotteita 17 miljoonan euron arvosta. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti Norjaan jäi viime vuonna 124 miljoonaan euroon eli vuoden takaiselle tasolle. Sähkömuuttajien vienti (30 miljoonaa euroa) ja eristimien, kaapelin yms. vienti (25 miljoonaa euroa) tosin lisääntyi selvästi, mutta puhelinlaitteiden vienti (36 miljoonaa euroa) supistui viisi prosenttia. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat viime vuoden tammi-marraskuussa kumituotteet, pääasiassa autojen renkaat (61 miljoonaa euroa) ja elintarvikkeet (31 miljoonaa euroa, josta viljan ja viljatuotteiden osuus oli 13 miljoonaa euroa). Kuvio 6. Vienti Norjaan tavararyhmittäin v (1-11) Muut tavarat 17,6 % (+ 19 %) Kuljetusvälineet 9,5 % (+ 3 %) Sähkökoneet ja -laitteet 8,4 % ( 0 %) Elintarvikkeet 2,1 % (+ 52 %) Öljytuotteet 2,8 % (+ 72 %) Kemiall. aineet ja tuott. 11,6 % (+ 18 %) Kumituott. 4,1 % (+ 13 %) Puutuott. 2,9 % (+ 1 %) Paperi ja pahvi 5,2 % (+ 6 %) Rauta ja teräs 7,4 % (+ 17 %) Muut metallit 1,9 % (+ 15 %) Moottorit, koneet 20,9 % (+ 20 %) Metallituott. 5,7 % (+ 35 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

21 4 Taulukko 2. Vienti Norjaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-11) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 22 1, , Öljytuotteet 30 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Kumituotteet 56 4, , Puutuotteet 46 3, , Paperi ja pahvi 78 5, , Rauta ja teräs 102 7, , Muut metallit 27 1, , Metallituotteet 68 4, , Moottorit, eri toimialojen , ,9 20 erikoiskoneet Sähkökoneet ja -laitteet , , Kuljetusvälineet , ,5 3 Muut tavarat , ,6 19 Yhteensä , ,0 16 LISÄÄNTYNYT ÖLJYN TUONTI NOSTI ENERGIAN OSUUDEN YLI PUOLEEN TUONNISTA Metallien tuonnin kasvu pysähtyi tammi-marraskuussa Pitkälle jalostetuilla tuotteilla on poikkeuksellisen pieni osuus Suomen tuonnissa Norjasta, kun verrataan tuonnin rakennetta muista Länsi-Euroopan maista tulevaan tuontiin. Tuonti Norjasta koostuu energiatuotteista, raaka-aineista ja puolivalmisteista. Jalostettujen tavaroiden osuus on vain hieman toistakymmentä prosenttia koko tuonnista. Raakaöljyn tuonnin arvo kohosi viime vuoden tammi-marraskuussa 870 miljoonaan euroon eli nelinkertaiseksi edellisvuotiseen verrattuna. Tuontihinta nousi kolmanneksen ja tuontimäärä kolminkertaistui. Norjan osuus Suomen koko raakaöljyn tuonnista oli 14 prosenttia, ja se oli Venäjän jälkeen tärkein öljyn tuontimaa. Öljytuotteita tuotiin 32 miljoonan euron arvosta. Kaasujen tuonnin arvo (48 miljoonaa euroa) kasvoi yli neljänneksen. Kaikkiaan energian tuonti kattoi yli puolet koko tuonnista. Vuonna 2010 energian osuus oli hieman yli neljännes ja vuonna 2009 hieman yli kolmannes. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti Norjasta väheni tammi-marraskuussa kymmeneksen, kun muovien tuonti putosi puoleen ja jäi 21 miljoonaan euroon. Kemian perusteollisuuden tuonti sen sijaan kasvoi 12 % ja kohosi 79 miljoonaan euroon. Paperiteollisuuden käyttöön tuotujen side- ja liima-aineiden tuonti pysyi 20 miljoonassa eurossa eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Metallien perusteollisuuden tuonnin arvo kaksinkertaistui vuonna 2010 sekä hintojen että määrien nousun vuoksi. Viime vuoden tammi-marraskuussa tuonnin arvo jäi edellisvuotiselle tasolle, kun värimetallien tuontimäärä väheni. Rautaa ja terästä tuotiin 109 miljoonan euron, alumiinia 78 miljoonan euron ja sekä nikkeliä että kuparia 27 miljoonan euron arvosta. Norja oli Venäjän jälkeen Suomen tärkein värimetallien tuontimaa 15 prosentin osuudella kaikesta värimetallituonnista. Elintarviketuonti kasvoi 12 % lisääntyneen kalan tuonnin ansiosta. Kalaa ja kalavalmisteita tuotiin 132 miljoonan euron arvosta, mikä kattoi lähes puolet Suomen koko kalan tuonnista. Rehuaineita, lähinnä soijaa, tuotiin 16 miljoonan euron arvosta. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti kasvoi yli neljänneksen ja kohosi 139 miljoonaan euroon. Osuus koko tuonnista Norjasta oli vajaat kahdeksan prosenttia. Kaapelin ja muiden sähköjohtimien osuus ryhmän tuonnista oli 36 miljoonaa euroa, moottoreiden osuus 14 miljoonaa euroa ja kotitalouskoneiden osuus 12 miljoonaa euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

22 5 Kuvio 7. Tuonti Norjasta tavararyhmittäin v (1-11) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 7,7 % (+ 28 %) Muut tavarat 8,3 % (+ 9 %) Elintarvikkeet 9,2 % (+ 12 %) Muut metallit 8,1 % (- 1 %) Rauta ja teräs 6,0 % (+ 3 %) Kemiall. aineet ja tuott. 8,1 % (- 9 %) Kaasut 2,7 % (+ 29 %) Öljy, öljytuotteet 50,0 % (+ 316 %) Taulukko 3. Tuonti Norjasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2010 Milj. e Osuus % Muutos % 2011(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet , , Öljy, öljytuotteet , , Kaasut 37 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Rauta ja teräs 113 9, , Muut metallit , ,1-1 7 Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 119 9, ,7 28 Muut tavarat , ,3 9 Yhteensä , ,0 70 Tullihallitus Tilastoyksikkö

23 VIENTI NORJAAN V (1-11) (1-11) 2011(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 22 0,0 21 0, ,0 2 0, liha ja lihatuotteet 306 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat 385 0,0 66 0, , ,0 > kala- ja kalavalmisteet 63 0,0 50 0, , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 494 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 433 0, , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet x x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 14 0,0 25 0, , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 52 0,0 > ,0 97 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 231 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 30 0,0 19 0, ,0 33 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 725 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 215 0,0 66 0, ,0 14 0, sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 166 0, , ,0 88 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,5 5 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,6 4 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 953 0, , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,7 84 YHTEENSÄ , , , ,0 16

24 TUONTI NORJASTA V (1-11) (1-11) 2011(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 197 0, , , , liha ja lihatuotteet 15 0,0 21 0, ,0 60 0, maitotaloustuotteet ja munat 108 0, , ,0 42 0, kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 950 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 14 0,0 3 0, ,0 2 0,0-4 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet x ,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 461 0, , , , puutavara ja korkki 569 0,1 84 0, , ,0 > paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 110 0,0 12 0, ,0 14 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms ,1 39 0, ,0 10 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat , , , , kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 7 0,0 5 0, , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,7 3 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 16 0,0 45 0, ,0 20 0, kumituotteet 798 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,6 3 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 39 0,0 43 0, ,0 50 0, vaatteet , , , , jalkineet 102 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,6 15 YHTEENSÄ , , , ,0 70

25 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa 2012:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Christina Telasuo p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: [email protected] Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: [email protected] Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax [email protected] Statistics service

26 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

27 1 VIENTI RANSKAAN EI OLE PALAUTUNUT TAANTUMAN JÄLKEEN Tuontikin vaisua Suomen vienti Ranskaan kääntyi viime vuonna aavistuksen laskuun edellisen vuoden pienen kasvun jälkeen. Viennin arvo Ranskaan oli viime vuonna lähes 1,8 miljardia euroa, eli yhden prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Vienti ei ole toipunut vuoden 2009 taantumaa edeltävälle tasolle, jolloin vienti laski 28 prosenttia. Kasvua vuonna 2010 oli seitsemän prosenttia. Tuonti Ranskasta laski viime vuonna kolme prosenttia ja oli arvoltaan lähes kaksi miljardia euroa. Tuonti kasvoi vuonna 2010 kolme prosenttia, mutta laski vuonna 2009 seitsemän prosenttia. Tuonnin väheneminen oli taantumavuonna paljon pienempi verrattuna viennin laskuun. Vuonna 2011 kauppa oli Suomelle 207 miljoonaa euroa alijäämäistä. Alijäämää kertyi myös kahtena edellisenä vuotena, 305 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 247 miljoonaa euroa vuonna Ranskan osuus Suomen viennistä on laskenut hieman viimeisten kahden vuoden aikana, viime vuonna osuus oli 3,1 prosenttia. Tuonnissa Ranskan osuus on laskenut kolme vuotta ja sen osuus oli viime vuonna 3,3 prosenttia. Taantumavuonna 2009 Ranskan osuus kasvoi hieman eli Ranskan kanssa käytävä kauppa laski vähemmän kuin kauppa keskimääräisesti. Ranska oli vuonna 2011 kahdeksanneksi tärkein vientimaista ja tuontimaista se oli seitsemäs. Suomen vienti laski viime vuonna hieman vähemmän Ranskaan kuin Espanjaan. Vienti Italiaan pysyi samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan tuonti Italiasta ja Espanjasta nousi viime vuonna, kun tuonti Ranskasta laski. Kuvio 2. Vienti Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan kuukausittain Milj. e 200 Ranska Italia 100 Espanja Kuvio 3. Tuonti Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta kuukausittain Milj. e Ranska Italia Espanja Tullihallitus Tilastoyksikkö

28 2 Kuvio 4. Ranskan osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % Kuvio 5. Suomen ja Ranskan välinen kauppatase Milj. e Tuonti Vienti Taulukko 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1-207 PUHELIMIEN VIENNIN LASKU YHÄ NOPEAA Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Ranskaan kokonaisuudessaan laski kuusi prosenttia vuonna Ne ovat suurin vientitavararyhmä ja muodostivat lähes kolmanneksen koko viennistä Ranskaan. Ryhmän vienti kehittyi kuitenkin hyvin epätasaisesti. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti kasvoi 38 prosenttia, 76 miljoonasta 104 miljoonaan. Eri toimialojen erikoiskoneiden vienti nousi reilun neljänneksen ja oli arvoltaan 263 miljoonaa euroa. Traktoreiden vienti lisääntyi 48 prosenttia ja kohosi arvoltaan 87 miljoonaan euroon. Sähkön kytkentälaitteiden, muuntajien, muuttajien yms. viennin arvo oli viime vuonna 69 miljoonaa euroa eli lähes kymmeneksen edellisvuotista pienempi. Puhelimien vienti Ranskaan romahti myös vuonna Laskua kertyi 69 prosenttia ja vienti oli arvoltaan enää 48 miljoonaa euroa. Puhelimien vienti on laskenut nopeasti viime vuosina, vielä vuonna 2008 puhelimia vietiin yli 300 miljoonalla eurolla Ranskaan. Paperin ja pahvin vienti laski kaksi prosenttia viime vuonna ja oli arvoltaan 230 miljoonaa euroa. Paperin ja pahvin vienti lisääntyi vuoteen 2000 asti, jolloin viennin arvo oli 661 miljoonaa euroa. Sen jälkeen paperin ja pahvin viennin arvo on supistunut niin, että Ranskan osuus Suomen paperiviennistä on enää kolme prosenttia. Ranska oli viime vuonna yhdeksänneksi tärkein paperin ja pahvin vientimaista. Saksa oli selvästi suurin vientimaa lähes viidenneksen osuudellaan. Puutavaran viennissä Ranska säilytti viime vuonna asemansa kolmanneksi tärkeimpänä vientimaana Ison-Britannian ja Japanin jälkeen, vaikka puutavaran vienti sinne laskikin viisi Tullihallitus Tilastoyksikkö

29 3 prosenttia ja jäi 118 miljoonaan euroon. Paperimassan vienti nousi neljä prosenttia viime vuonna ja oli arvoltaan 72 miljoonaa euroa. Kaikkiaan metsäteollisuustuotteiden osuus koko viennistä Ranskaan oli viime vuonna 26 prosenttia. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo kohosi viime vuonna 148 miljoonaan euroon eli 24 prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Raudan ja teräksen viennin määrä yli puolitoistakertaistui, vaikka vientihinnat hieman laskivat. Perusmetallien vienti sen sijaan laski, viisi prosenttia. Eniten laskivat nikkelin (- 35 %) ja sinkin (-50 %) vienti. Kuparin vienti oli kuitenkin nousussa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti lisääntyi seitsemän prosenttia ja kohosi 196 miljoonaan euroon. Öljytuotteiden vienti supistui 29 prosenttia ja oli arvoltaan 84 miljoonaa euroa. Kojeita ja mittareita vietiin Ranskaan 79 miljoonan euron arvosta (+ 3 %). Kuvio 6. Vienti Ranskaan tavararyhmittäin v Muut tavarat 16 % (+ 11 %) Kojeet, mittarit yms. 4,5%(+ 3 %) Puutavara 6,7 % (-5 %) Paperimassa 4,1 % (+ 4 %) Tehdasvalmisteiset talot 2,6 % (0 %) Paperi ja pahvi 13,1 % ( -2 %) Sähkökoneet ja -laitteet 8 %(-50 %) Eri toimialojen erikoiskoneet 15 % (+ 27 %) Voimakoneet ja moottorit 5,9 % (+ 38 %) Öljytuotteet 4,8 % (- 29 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 11,2 % (+ 7 %) Metallit ja metallituotteet 8 % (+ 24 %) Taulukko 2. Vienti Ranskaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 125 7, , Paperimassa 69 3, , Öljytuotteet 118 6, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet 119 6, , Voimakoneet ja moottorit 76 4, , Eri toimialojen erikoiskoneet , , Sähkökoneet ja -laitteet , , Tehdasvalmisteiset talot 46 2, , Kojeet, mittarit yms. 76 4, ,5 3 Muut tavarat , ,0 11 Yhteensä , ,0-1 Tullihallitus Tilastoyksikkö

30 4 RANSKAN OSUUS HENKILÖAUTOJEN JA LÄÄKKEIDEN TUONNISTA SUPISTUNUT Kuljetusvälineiden tuonnin osuus koko tuonnista Ranskasta laski viime vuonna 14 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli lähes 26 prosenttia. Tämä johtui lentokoneiden tuonnin romahtamisesta, laskua oli viime vuonna 86 prosenttia ja tuonnin arvo jäi 47 miljoonaan euroon. Henkilöautojen tuonti sen sijaan nousi 29 prosenttia viime vuodesta. Ranskan osuus Suomeen tuoduista henkilöautoista on kuitenkin supistunut selvästi viime vuosien aikana. Vielä vuonna 2002 Ranskan osuus autotuonnista oli 17 prosenttia, mutta sen jälkeen osuus on pienentynyt niin, että viime vuonna se oli kahdeksan prosenttia. Suomeen tuotiin viime vuonna kaikkiaan henkilöautoa, josta Saksan osuus oli lähes , Ison-Britannian , Japanin ja Ranskan kappaletta. Ranskasta tuotujen henkilöautojen arvo oli 163 miljoonaa euroa. Henkilöautojen tuonti romahti vuonna 2009 myös Ranskasta, laskua oli 57 prosenttia. Kahtena viime vuotena tuonti on palautunut lähes 30 prosentin vuosivauhdilla, mutta se ei ole noussut taantumavuotta edeltävälle tasolle. Henkilöautojen osuus koko tuonnista Ranskasta viime vuonna oli kahdeksan prosenttia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden sekä voimakoneiden ja moottoreiden tuonnin arvo oli viime vuonna 196 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Voimakoneiden ja moottoreiden tuonnin arvo oli 26 miljoonaa euroa, laskua kertyi 13 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Maansiirto- ja kaivuukoneita tuotiin 21 miljoonalla eurolla, kasvua oli 52 prosenttia ja teollisuuden erikoiskoneiden osia 25 miljoonalla eurolla (+ 47 %). Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Ranskasta laski 28 prosenttia ja oli arvoltaan 143 miljoonaa euroa viime vuonna. ATK-laitteiden tuonti laski 69 prosenttia 15 miljoonaan euroon ja toimistokoneiden 43 prosenttia kuuteen miljoonaan euroon. Puhelinlaitteiden tuonti väheni 14 prosenttia ja oli arvoltaan 35 miljoonaa euroa. Sähkön kytkentälaitteiden tuonnin arvo oli 33 milj. euroa (+ 9 %) ja elektroniikan komponenttien 14 miljoonaa euroa (+ 40 %). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko Ranskan-tuonnista oli 24 prosenttia. Viime vuonna kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi 24 prosenttia ja kohosi arvoltaan 474 miljoonaan euroon. Tuontia kasvattivat etenkin lääkkeet, joiden tuonti kääntyi peräti 87 prosentin nousuun ja kasvoi arvoltaan 99 miljoonaan euroon. Ranskan osuus Suomen lääketuonnista oli kuitenkin enää kuusi prosenttia. Vuosina 2003 ja 2004 Ranska oli tärkein lääkkeiden tuontimaista melkein 15 prosentin osuudella, mutta vuoden 2005 jälkeen lääkkeiden tuonti sieltä on laskenut nopeasti. Muovien tuonnin arvo oli hieman yli sata miljoonaa euroa eli 15 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Hajuaine- ja kosmeettisten tuotteiden tuonti kasvoi seitsemän prosenttia, 66 miljoonaan euroon. Elintarvikkeiden ja juomien osuus tuonnista Ranskasta oli kymmenen prosenttia viime vuonna. Elintarvikkeiden tuonti lisääntyi viisi prosenttia ja kohosi arvoltaan 129 miljoonaan euroon. Hedelmien ja kasvisten tuonnin arvo nousi edellisvuoden 28 miljoonasta eurosta viime vuonna 32 miljoonaan euroon. Omenien osuus koko hedelmä- ja kasvistuonnista Ranskasta oli 41 prosenttia. Alkoholipitoisten juomien tuonnin arvo kohosi 74 miljoonaan euroon eli viisi prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Ranska oli näiden juomien tärkein tuontimaa 23 prosentin osuudellaan. Viinien osuus alkoholijuomien koko tuonnista oli 54 prosenttia. Ranskan osuus viinien tuonnista oli 20 prosenttia ja selvästi osuuttaan kasvattaneen Chilen 18 prosenttia sekä Espanjan 14 prosenttia. Metalleja ja metallituotteita tuotiin Ranskasta viime vuonna 117 miljoonan euron arvosta eli seitsemän prosenttia edellisvuotista enemmän. Raudan ja teräksen tuonnin arvo kasvoi kuusi prosenttia ja oli 81 miljoonaa euroa. Öljytuotteiden tuonnin arvo kasvoi 69 prosenttia, 78 miljoonaan euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö

31 5 Kuvio 7. Tuonti Ranskasta tavararyhmittäin v Muut tavarat 23,9 % (+ 14 %) Elintarvikkeet ja juomat 10,4 % (+ 5 %) Öljytuotteet 4,0 % (+ 69 %) Kuljetusvälineet 14,3 % (- 46 %) Sähkökoneet ja -laitteet 7,3 % (- 28 %) Teollisuuden koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit 10,0 % (+ 16 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 24,2 % (+ 24 %) Metallit ja metallituotteet 5,9 % (+ 7 %) Taulukko 3. Tuonti Ranskasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 01-09,11 Elintarvikkeet ja juomat 194 9, , Öljytuotteet 46 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Metallit ja metallituotteet 109 5, , Teollisuuden koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit 169 8, , Sähkökoneet ja -laitteet 198 9, , ,79 Kuljetusvälineet , ,3-46 Muut tavarat , ,9 14 Yhteensä , ,0-3 Tullihallitus Tilastoyksikkö

32 VIENTI RANSKAAN V SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet liha ja lihatuotteet 245 0, , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet 178 0,0 3 0, , vilja ja viljatuotteet 528 0, , , hedelmät ja kasvikset 12 0,0 90 0, , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 66 0,0 39 0, , rehuaineet 438 0, , , erinäiset elintarvikkeet 804 0, , , juomat ja tupakka 94 0,0 75 0, , juomat 94 0,0 75 0, , tupakka ja tupakkavalmisteet raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 514 0,0 36 0, , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 683 0,0 0 0, ,0 > kivennäisaineet, valmistamattomat 265 0, , , malmit ja metalliromu 512 0, , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 59 0,0 74 0, , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 166 0, , , eläinöljyt ja -rasvat 10 0,0 6 0,0-35 6,8 0,0 7,0 42 kasviöljyt ja -rasvat 156 0, , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 468 0, , , lannoitteet, valmistetut 159 0, , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , ,8-1 8 erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet 393 0, , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 181 0, , , muut valmiit tavarat , , ,0-6 9 muut tavarat , , ,5 35 YHTEENSÄ , , ,0-1

33 TUONTI RANSKASTA V SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 33 0,0 12 0, , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , ,5-7 1 juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , ,0-3 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at ,0-49 0, öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa 67 0,0 24 0, , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 281 0, , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu 195 0, , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms ,0-4 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut 308 0, , , sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 734 0, , , eläinöljyt ja -rasvat 86 0, , , kasviöljyt ja -rasvat 520 0, , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , ,0-8 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut 478 0, , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 253 0, , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , ,1-5 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat , , ,3 2 YHTEENSÄ , , ,0-3

34 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa 2012:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Christina Telasuo p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: [email protected] Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: [email protected] Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax [email protected] Statistics service

35 Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v (1-2) Mrd. euroa (1-2) Tuonti Vienti 2012 (1-2) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

36 1 METALLITEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA KASVOI VIIME VUONNA Taantumaa edeltänyttä tasoa ei saavutettu Metalliteollisuuden viennin arvo kasvoi viime vuonna 13 prosenttia ja tuonnin arvo 11 prosenttia. Vuotta aikaisemmin vienti ja tuonti puolitoistakertaistuivat, kun ala toipui vuoden 2009 taantumasta. Vaikka metallien ulkomaankauppa on kasvanut, se ei ole kuitenkaan saavuttanut huippuvuosien tasoa. Metalliviennin arvo oli viime vuonna runsaat 8,8 miljardia euroa ja tuonnin arvo lähes 7,9 miljardia euroa. Suurimmillaan sekä viennin että tuonnin arvo oli vuonna 2007 lähes 9,5 miljardia euroa. Metallien kauppaa on viime vuosina kasvattanut erityisesti kaasuputkien tuonti ja vienti. Vuosien aikana kaasuputkia tuotiin yhteensä vajaan 1,2 miljardin euron arvosta ja vietiin yli 1,4 miljardin euron arvosta. Vientiä on lisäksi kasvattanut erilaisten terästeollisuuden tuotteiden vienti, tuontia puolestaan malmirikasteiden tuonnin lisääntyminen ja hintojen kohoaminen. Raudan ja teräksen osuus viennistä oli viime vuonna viisi miljardia euroa eli yli puolet toimialan koko viennistä. Värimetalleja vietiin 2,4 miljardin euron arvosta. Tuonnista rikasteiden ja romun osuus, 3,4 miljardia euroa, oli lähes puolet. Alankomaat ja Ruotsi ovat Suomen selvästi tärkeimmät kauppakumppanit metalliteollisuuden ulkomaankaupassa. Alankomailla oli viime vuonna viidenneksen osuus metalliteollisuuden viennistä ja vajaan 13 prosentin osuus tuonnista. Ruotsi oli vientimaista toisena ja tuontimaista suurin 15 prosentin osuudella sekä viennistä että tuonnista. Saksalla on kymmeneksen osuus viennistä ja tuonnista. Milj. e 1000 Kuvio 2. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti ja tuonti kuukausittain (tammi-helmikuu) Vienti Tuonti Metalliteollisuuden ulkomaankauppaan on laskettu SITC-ulkomaankauppaluokituksen ryhmät 28 (malmit ja metalliromu), 67 (rauta ja teräs), 68 (muut metallit) ja 69 (metallituotteet). Tullihallitus Tilastoyksikkö

37 2 Kuvio 3. Metalliteollisuuden tuotteiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-2) Osuus % Tuonti Vienti (1-2) Milj. e Kuvio 4. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonnin ja viennin tase (1-2) (1-2) Taulukko 1. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v (tammi-helmikuu) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,9 113 Teräksen vienti nousi lähelle huippuvuosien tasoa Värimetallien viennin kasvu takerteli Rautaa ja terästä vietiin viime vuonna viiden miljardin euron arvosta. Vienti kasvoi 12 prosenttia vuodesta 2010 ja nousi miltei vuoden 2007 viennin tasolle. Alankomaat oli aiempien vuosien tavoin tärkein vientimaa 1,3 miljardin euron osuudellaan. Itämerelle vietyjen kaasuputkien vienti kaksinkertaistui ja kohosi 771 miljoonaan euroon. Ruotsiin vietiin rautaa ja terästä 736 miljoonan euron arvosta. Raudan ja teräksen viennin arvon nousu johtui lähinnä hinnan noususta: hinnat nousivat keskimäärin kymmeneksen, kun vientimäärien kasvu jäi kahteen prosenttiin. Kehitys oli kuitenkin epätasaista. Putkien vientimäärä kasvoi selvästi, mutta hinta jäi alemmaksi kuin vuonna Levyvalmisteiden viennissä sen sijaan hinnat kohosivat paljon nopeammin kuin muussa teräsviennissä, mutta vientimäärä supistui. Värimetalleista vain nikkelin vienti lisääntyi selvästi. Viennin arvo nousi 669 miljoonaan euroon eli yli neljänneksen suuremmaksi kuin vuonna Sen sijaan sinkin (463 miljoonaa euroa), koboltin (196 miljoonaa euroa) ja alumiinin (129 miljoonaa euroa) vienti pysytteli suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Kuparin viennin arvo väheni kymmeneksen ja jäi 840 miljoonaan euroon. Saksa kipusi Alankomaiden ja Ruotsin ohitse värimetallien tärkeimmäksi ostajamaaksi; sen osuus värimetalliviennistä oli lähes puoli miljardia euroa. Saksa oli selvästi tärkein kuparin viennissä, USA puolestaan nikkelin ja Ruotsi alumiinin ostajana. Tullihallitus Tilastoyksikkö

38 3 Kaikkien tärkeiden värimetallien hinnat nousivat viime vuonna. Lisäksi ryhmän viennin arvoa kasvatti nikkelin vientimäärän nousu. Kuparin ja alumiinin vientimäärät jäivät edellisvuotista pienemmiksi. Metallituotteiden vienti lisääntyi yli viidenneksen ja kohosi lähes miljardiin euroon. Tästä oli erilaisten rauta- ja teräsrakenteiden osuus 238 miljoonaa euroa, tärkeimpinä vientimaina Ruotsi ja Norja. Käsityövälineiden viennin arvo oli 117 miljoonaa euroa ja naulojen, ruuvien, pulttien yms. viennin arvo 70 miljoonaa euroa. Venäjä oli näissä ryhmissä tärkein ostajamaa. Rikasteiden ja romun viennin arvo on vuosikaudet vaihdellut vajaan 200 miljoonan ja vajaan 300 miljoonan euron välillä. Viime vuonna ryhmän vienti kuitenkin kasvoi kolmella neljänneksellä ja kohosi lähes puoleen miljardiin euroon. Kasvu johtui suureksi osaksi siitä, että Venäjälle vietiin 119 miljoonan euron arvosta kuparin ja nikkelin valmistuksen välituotteita. Vuotta aiemmin tällaista vientiä ei ollut lainkaan. Myös muu rikaste- ja romuvienti lisääntyi viime vuonna selvästi Milj.e Kuvio 5. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti tuoteryhmittäin v Rauta ja teräs Muut metallit Metallituotteet Malmit ja metalliromu Kuvio 6. Metalliteollisuuden tuotteiden tärkeimmät vientimaat v Osuus ja arvon muutos edellisestä vuodesta % Muut maat 25,2 % (+ 14 %) Alankomaat 19,7 % (+ 4 %) Norja 2,9 % (+ 24 %) Iso-Britannia 3,2 % (+ 21 %) Ruotsi 15,0 % (+ 1 %) Italia 3,3 % (+ 16 %) USA 3,5 % (+ 21 %) Kiina 3,7 % (- 9 %) Venäjä 4,8 % (- 18 %) Saksa 9,8 % (+ 29 %) Määrittelemätön 8,9 % (+ 112 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

39 4 Lähes puolet metalliteollisuuden tuonnista rikasteita ja romua Nikkelin ja teräsputkien tuonti kääntyi selvästi miinukselle Malmirikasteiden ja metalliromun tuonnin arvo kasvoi viime vuonna kymmeneksen ja kohosi runsaaseen 3,4 miljardiin euroon. Rauta- ja teräsromun tuonti pysyi edellisvuotisella tasolla. Lähes 1,1 miljardin euron arvoisesta tuonnista Alankomaiden osuus oli 833 miljoonaa euroa. Muiden metallien romua tuotiin 50 miljoonan euron arvosta. Kuparirikasteen arvo, 705 miljoonaa euroa, oli seitsemän prosenttia suurempi kuin vuonna Rikastetta tuotiin lähinnä Perusta, Portugalista ja Chilestä. Nikkelirikasteen tuonnin arvo nousi yli kolmanneksen, kun sekä määrä että hinta kohosivat. Etelä-Afrikan osuus 385 miljoonan euron arvoisesta tuonnista oli 198 miljoonaa euroa. Erilaisia nikkelin valmistuksen välituotteita tuotiin 328 miljoonan euron arvosta pääasiassa Brasiliasta ja Australiasta. Sinkkirikasteen tuonnin arvo oli 295 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen tuonti kasvoi pääosin voimakkaasti. Viidenneksellä vähentyneen kaasuputkituonnin vuoksi putkien tuonti kääntyi kuitenkin viiden prosentin laskuun, ja tämä painoi koko rauta- ja teräsryhmän kasvun 14 prosenttiin. Ryhmän koko tuonnin arvo oli hieman yli kaksi miljardia euroa. Putkituonnin arvo oli 655 miljoonaa euroa, josta venäläisten ja saksalaisten kaasuputkien osuus oli 292 miljoonaa euroa. Levyvalmisteita tuotiin 603 miljoonan euron arvosta eli neljännes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsin osuus levytuonnista oli lähes 200 miljoonaa euroa. Tankoja, profiileja yms. tuotiin 352 miljoonan euron arvosta mm. Saksasta ja Norjasta. Ferroseoksien tuonnin arvo oli 325 miljoonaa euroa, siitä Kreikan osuus 134 miljoonaa euroa. Tankojen tuonnin arvo kasvoi lähes kolmanneksen ja ferroseosten tuonnin arvo yli neljänneksen. Kaikissa näissä tavararyhmissä sekä tuontihinnat että määrät kohosivat. Värimetallien tuonnin arvo kasvoi nikkeliä lukuun ottamatta. Kymmeneksen lisäys kuparin tuonnissa (354 miljoonaa euroa) perustui hinnan nousuun; tuontimäärä supistui hieman. Alumiinin tuonnin arvo kohosi 258 miljoonaan euroon eli 15 prosenttia edellisvuotista suuremmaksi, kun sekä määrä että hinta nousivat. Määrän nousu veti puolestaan koboltin tuonnin arvon (158 miljoonaa euroa) kolmanneksen kasvuun. Koboltin hinta putosi jyrkästi. Nikkeliä tuotiin 201 miljoonan euron arvosta eli neljännes vähemmän kuin vuonna Hinta tosin kaksinkertaistui, mutta tuontimäärä putosi kolmannekseen. Kuparia tuotiin eniten Saksasta ja Venäjältä, kummastakin 73 miljoonan euron arvosta. Alumiinin tuonnista Norjan osuus oli 82 miljoonaa euroa ja nikkelin tuonnista Venäjän osuus 107 miljoonaa euroa. Kobolttia tuotiin lähes yksinomaan Kongon demokraattisesta tasavallasta. Metallituotteiden tuonti lisääntyi 14 prosenttia ja kohosi vajaaseen 1,4 miljardiin euroon. Käsityövälineiden osuus ryhmän tuonnista oli 210 miljoonaa euroa. Erilaisia metallirakenteita tuotiin 185 miljoonan euron ja nauloja, ruuveja, pultteja yms. 149 miljoonan euron arvosta. Saksa oli selvästi tärkein metallituotteiden tuontimaa ennen Ruotsia ja Kiinaa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

40 Milj.e Kuvio 7. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti tuoteryhmittäin v Malmit ja metalliromu Rauta ja teräs Muut metallit Metallituotteet Kuvio 8. Metalliteollisuuden tuotteiden tärkeimmät tuontimaat v Osuus ja arvon muutos edellisestä vuodesta % Muut maat 34,3 % (+ 9 %) Ruotsi 14,9 % (+ 15 %) Alankomaat 12,7 % (+ 6 %) Etelä-Afrikka 2,8 % (+ 55 %) Kanada 2,9 % (+ 248 %) Kiina 3,1 % (+ 25 %) Brasilia 3,7 % (+ 23 %) Norja 4,0 % (+ 3 %) Peru 4,1 % (+ 25 %) Saksa 10,6 % (- 6 %) Venäjä 7,0 % (- 3 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

41 Taulukko 2. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti tuoteryhmittäin v (tammi-helmikuu) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Rev. 4) Malmit ja metalliromu (SITC 28) Rauta ja teräs (SITC 67) Muut metallit (SITC 68) Metallituotteet (SITC 69) Metalliteollisuus yhteensä Osuus % koko vien- Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % nistä , , , , , , ,6 2012(1-2) ,9 Taulukko 3. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti tuoteryhmittäin v (tammi-helmikuu) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Rev. 4) Malmit ja metalliromu (SITC 28) Rauta ja teräs Muut metallit Metallituotteet (SITC 67) (SITC 68) (SITC 69) Metalliteollisuus yhteensä Osuus % koko tuon- Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % nista , , , , , , ,0 2012(1-2) ,5

42 Taulukko 4. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti tärkeimpiin maihin v SITC 28, 67, 68 ja 69; milj. euroa; maat vuoden 2011 suuruusjärjestyksen mukaan Osuus % vuoden 2011 viennistä ja arvon muutos % verrattuna edelliseen vuoteen Osuus % Muutos % 1 Alankomaat ,7 4 2 Ruotsi ,0 1 3 Saksa , Määrittelemätön(*) , Venäjä , Kiina ,7-9 7 USA , Italia , Iso-Britannia , Norja , Puola , Tanska , Viro , Japani , Ranska , Intia , Belgia , Espanja , Etelä-Korea , Hongkong ,7 43 Muut maat yhteensä ,0 12 Metalliteollisuus yhteensä ,0 13 (*) "Määrittelemätön" sisältää mm. kansainvälisille merialueille suuntautuneen kaasuputkiviennin. Taulukko 5. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti tärkeimmistä maista v SITC 28, 67, 68 ja 69; milj. euroa; maat vuoden 2006 suuruusjärjestyksen mukaan Osuus % vuoden 2011 tuonnista ja arvon muutos % verrattuna edelliseen vuoteen Osuus % Muutos % 1 Ruotsi , Alankomaat ,7 6 3 Saksa ,6-6 4 Venäjä ,0-3 5 Peru , Norja ,0 3 7 Brasilia , Kiina , Kanada , Etelä-Afrikka , USA , Puola , Australia , Italia , Iso-Britannia , Kongo (dem. tasavalta) , Chile , Kreikka , Portugali , Viro ,6 39 Muut maat yhteensä ,0 0 Metalliteollisuus yhteensä ,0 11

43 Taulukko 6. Metalliteollisuuden tuotteiden tärkeimmät vientimaat tuoteryhmittäin v Maat vuoden 2011 suuruusjärjestyksen mukaan; milj. euroa Osuus % vuoden 2011 viennistä ja arvon muutos % verrattuna edelliseen vuoteen Malmit ja metalliromu (SITC 28) Osuus % Muutos % 1 Venäjä , Kiina , Ruotsi , Belgia , Saksa , Iso-Britannia ,3-8 7 Intia , Portugali , Norja , Hongkong ,9-9 Muut maat yhteensä ,3 34 Yhteensä ,0 75 Rauta ja teräs (SITC 67) 1 Alankomaat ,3 7 2 Määrittelemätön(*) , Ruotsi ,8 6 4 Saksa , Puola , Italia , Tanska , Venäjä , Norja , Iso-Britannia ,2 17 Muut maat yhteensä ,6 7 Yhteensä ,0 12 Muut metallit (SITC 68) 1 Saksa , Alankomaat ,5-7 3 Ruotsi , USA , Japani ,2 1 6 Kiina , Iso-Britannia , Italia ,6-6 9 Ranska , Viro ,7 46 Muut maat yhteensä ,9-8 Yhteensä ,0 4 Metallituotteet (SITC 69) 1 Ruotsi , Venäjä , Norja , Saksa ,0-6 5 Viro , Ranska , Iso-Britannia , USA ,0 0 9 Alankomaat , Tanska ,1 19 Muut maat yhteensä ,6 27 Yhteensä ,0 22 (*) "Määrittelemätön" sisältää mm. kansainvälisille merialueille suuntautuneen kaasuputkiviennin.

44 Taulukko 7. Metalliteollisuuden tuotteiden tärkeimmät tuontimaat tuoteryhmittäin v Maat vuoden 2011 suuruusjärjestyksen mukaan; milj. euroa Osuus % vuoden 2011 tuonnista ja arvon muutos % verrattuna edelliseen vuoteen Malmit ja metalliromu (SITC 28) Osuus % Muutos % 1 Alankomaat ,6 2 2 Ruotsi , Peru , Brasilia , Kanada , Etelä-Afrikka , Australia ,5-5 8 Chile ,0-8 9 Portugali , USA ,7 21 Muut maat yhteensä ,0-21 Yhteensä ,0 10 Rauta ja teräs (SITC 67) 1 Saksa , Ruotsi , Venäjä , Kreikka , Norja ,8 5 6 Italia , Iso-Britannia , Ranska ,0 6 9 Espanja , Alankomaat ,2 45 Muut maat yhteensä ,0 25 Yhteensä ,0 14 Muut metallit (SITC 68) 1 Venäjä , Norja ,1 1 3 Kongo (dem. tasavalta) , Saksa , Ruotsi ,6-3 6 Belgia , Alankomaat , Iso-Britannia , Kiina , Australia ,0 10 Muut maat yhteensä ,8-22 Yhteensä ,0 6 Metallituotteet (SITC 69) 1 Saksa ,1 8 2 Ruotsi ,6 9 3 Kiina , Puola , Viro , Italia ,4 1 7 Taiwan , Tanska , USA , Iso-Britannia ,3 8 Muut maat yhteensä ,0 16 Yhteensä ,0 14

45 Taulukko 8. Eräiden metalliteollisuuden tuotteiden viennin arvo ja paljous v sekä muutos (%) Arvo milj. e Paljous, 1000 tonnia SITC Rev Muutos % Muutos % 675 Levyvalmisteet seostettua terästä Putket ja putkenosat rautaa tai terästä Kupari Nikkeli Sinkki (*) (*) (*) 676 Tangot ja profiilit rautaa tai terästä Levyvalmisteet rautaa tai seostamatonta terästä Pinnoitetut levyvalmisteet rautaa tai seostamatonta terästä Metallirakenteet ja niiden osat Värimetallien romu Rauta ja teräs valanteina ja välituotteina Alumiini (*) Sinkin (SITC 686) paljoustietoja ei julkaista. Taulukko 9. Eräiden metalliteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo ja paljous v sekä muutos (%) Arvo milj. e Paljous, 1000 tonnia SITC Rev Muutos % Muutos % 282 Rauta- ja teräsromu Nikkelimalmi ja -rikasteet Kuparimalmi ja -rikasteet Putket ja putkenosat rautaa tai terästä Rautamalmit ja -rikasteet Kupari Tangot ja profiilit rautaa tai terästä Harkkorauta, peilirauta, ferroseokset yms Sinkkimalmit ja -rikasteet Levyvalmisteet seostettua terästä Alumiini Käsityövälineet ja vaihdettavat työterät Nikkeli Metallirakenteet ja niiden osat Levyvalmisteet rautaa tai seostamatonta terästä

46 Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 2012:M10, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Christina Telasuo p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu [email protected] Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice [email protected] Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service [email protected]

47 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-2) 8000 Milj. e (1-2) Tuonti Vienti 2012 (1-2) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

48 1 RUOTSI YHÄ SUURIN VIENTIMAAMME Öljytuotteet kasvattivat sekä vientiä että tuontia Suomen vienti Ruotsiin kasvoi viime vuonna Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan 12 prosenttia edellisvuotista suuremmaksi ja kohosi hieman yli 6,7 miljardiin euroon. Yhdessä vuoden 2010 erittäin vahvan kasvun myötä viennin arvo on ohittanut vuoden 2008 tason. Tämän vuoden tammi-helmikuussa vienti Ruotsiin laski kaksi prosenttia. Ruotsi on yhä Suomen tärkein vientimaa 11,9 prosentin osuudella koko viennistä vuonna Tuonti Ruotsista kasvoi 15 prosenttia ja nousi kuuteen miljardiin euroon. Tämän vuoden tammihelmikuussa tuonti Ruotsista nousi 13 prosenttia. Ruotsi oli kolmanneksi tärkein tuontimaa kymmenen prosentin osuudella kokonaistuonnista. Ruotsin ulkomaankaupassa Suomi oli viime vuonna kuudentena viennissä ja seitsemäntenä tuonnissa. Suomen osuus Ruotsin kokonaisviennistä oli 6,1 prosenttia ja osuus koko tuonnista 5,3 prosenttia 1. Energiatuotteiden vienti Ruotsiin on erityisesti kasvattanut osuuttaan viimeisten kolmen vuoden aikana. Samaan aikaan on koneiden ja laitteiden viennin osuus laskenut lähes neljänneksestä vuonna 2009 alle viidennekseen viime vuonna. Myös tuonnissa energiatuotteiden osuus on kasvanut. Raaka-aineet ovat toinen ryhmän, jonka tuonnin osuus on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuvio 2. Vienti Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle kuukausittain (1-2) Milj. e Saksa Ruotsi Venäjä Kuvio 3. Tuonti Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä kuukausittain (1-2) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Lähde: Statistiska Centralbyrån Tullihallitus Tilastoyksikkö

49 Kuvio 4. Ruotsin osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-2) Osuus % (1-2) Tuonti Vienti Kuvio 5. Suomen ja Ruotsin välinen kauppatase (1-2) Milj. e (1-2) Taulukko 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,3-30 VOIMAKKAASTI NOUSSEET ÖLJYTUOTTEIDEN HINNAT KASVATTIVAT VIENTIÄ Koneiden ja sähkötekniikan vienti palautumassa Öljytuotteet nousivat viime vuonna suurimmaksi vientiryhmäksi Ruotsin kanssa käytävässä kaupassa lähes 24 prosentin osuudella. Ruotsiin vietiin koko öljytuotteiden viennistä lähes kolmasosa ja maa on ylivoimaisesti suurin öljytuotteiden vientimaa. Öljytuotteiden viennin arvo kohosi yli 1,6 miljardiin euroon ja kasvua kertyi 36 prosenttia. Viennin kasvu johtui suurimmaksi osaksi vientihintojen lähes 30 prosentin noususta. Vientimäärän kasvu jäi lähes viiteen prosenttiin. Sähkön vienti laski 271 miljoonasta eurosta 178 miljoonaan euroon eli 34 prosenttia. Lasku johtui lähes kokonaan vientimäärän pienentymisestä. Rautaa ja terästä vietiin viime vuonna Ruotsiin 736 miljoonan euron arvosta, kasvua edellisvuoteen kertyi kuusi prosenttia. Raudan ja teräksen osuus koko viennistä Ruotsiin oli lähes 11 prosenttia. Vientimäärä laski seitsemän prosenttia, mutta vientihinnat nousivat 14 prosenttia. Värimetallien vientimäärä laski 29 prosenttia, mutta vientihinnat kohosivat 15 prosenttia. Värimetallien arvon laskuksi tuli lähes viidennes. Viennin arvo oli 330 miljoonaa euroa ja osuus lähes viisi prosenttia. Kuparin viennin arvo laski runsaaseen 126 miljoonaan euroon, nikkelin vienti nousi 138 miljoonaan euroon ja alumiinin vienti 34 miljoonaan euroon. Metallituotteiden, mm. erilaisten teräs- ja alumiinirakenteiden, viennin arvo nousi 203 miljoonaan euroon, kasvua oli lähes kolmannes. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi viidenneksen ja oli arvoltaan 632 miljoonaa euroa. Niiden osuus koko viennistä Ruotsiin oli vuonna 2011 runsas yhdeksän prosenttia. Lannoit- Tullihallitus Tilastoyksikkö

50 3 teiden vienti (79 milj. euroa) jatkoi nopeata kasvuaan, nousuvauhti oli 58 prosentilla. Lääkevalmisteiden (38 milj. euroa) viennin kasvuvauhti oli kuusi prosenttia ja muovien (208 milj. euroa) vienti nousi kymmenen prosenttia. Koneiden, laitteiden ja moottoreiden vienti Ruotsiin kääntyi peräti neljänneksen kasvuun viime vuonna ja oli arvoltaan 674 miljoonaa euroa. Ryhmän osuus oli kymmenes koko viennistä Ruotsiin. Maansiirto- ja kaivuukoneiden (80 milj. euroa), ja traktoreiden (60 milj. euroa) vienti lisääntyi noin viidenneksen, mutta maatalouskoneiden (67 milj. euroa) vain neljä prosenttia. Moottoreiden vienti (96 milj. euroa) kasvoi lähes neljänneksen ja nosto- ja lastauskoneiden (77 milj. euroa) 45 prosenttia sekä erilaisten ilmastointi-, jäähdytys- yms. laitteiden (49 milj. euroa) vienti 40 prosenttia. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti nousi kahdeksan prosenttia 305 miljoonaan euroon. Sähkömuuttajien vienti (51 milj. euroa) nousi 38 %, mutta puhelinlaitteiden (61 milj. euroa) vienti laski 14 prosenttia. Sähkökytkentälaitteiden (58 milj. euroa) vienti kasvoi kahdeksan prosenttia, mutta sähkökaapelin vienti pysytteli lähes vuoden 2010 tasolla (49 milj. euroa). Atk-laitteiden vienti yli puolitoistakertaistui ja oli arvoltaan 24 miljoonaa euroa. Kotitalouskoneiden vienti kasvoi runsaan viidenneksen 22 miljoonaan euroon. Kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin kokonaisuudessaan laski hieman viime vuonna, mutta ryhmän sisällä vienti kehittyi epätasaisesti. Linja-autojen vienti laski 58 prosenttia (14 milj. euroa), henkilöautojen vienti pysyi lähes edellisvuoden tasolla (48 milj. euroa) ja kuorma-autojen vienti kasvoi runsaan viidenneksen (75 milj. euroa). Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien vienti nousi 89 miljoonaan euroon, kasvua kertyi 23 prosenttia. Perävaunuja vietiin 69 miljoonan euron arvosta eli lähes puolitoista kertaa niin paljon kuin vuotta aiemmin. Veneiden vienti laski lähes viidenneksen ja jäi 47 miljoonaan euroon. Metsäteollisuustuotteiden vienti Ruotsiin on vähäistä. Paperia ja pahvia vietiin viime vuonna 305 miljoonan euron arvosta, vienti oli samalla tasolla kuin vuonna Puutavaran vienti oli arvoltaan 64 miljoonaa euroa ja kasvuprosentti 17. Paperimassan viennin arvo oli enää 28 miljoonaa euroa, vienti laski viime vuonna 48 prosenttia. Kaikkiaan metsäteollisuudella oli vain kuuden prosentin osuus koko viennistä Ruotsiin. Elintarvikevienti kääntyi 13 %:n kasvuun ja kohosi 219 miljoonaan euroon lähinnä maitotaloustuotteiden viennin (85 milj. euroa) ansiosta. Lihatuotteiden vienti kasvoi 29 prosenttia 30 miljoonaan euroon ja viljatuotteiden 23 prosenttia 25 miljoonaan euroon. Suklaan vienti laski kahdeksan prosenttia ja oli arvoltaan 24 miljoonaa euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

51 4 Kuvio 6. Vienti Ruotsiin tavararyhmittäin v Muut tavarat 17,8 % (+ 8 %) Elintarvikkeet 3,3% (+ 13 %) Kuljetusvälineet 5,1 % (- 2 %) Sähkökoneet ja -laitteet 4,5 % (+ 8 %) Koneet, laitteet, moottorit 10,0 % (+ 25 %) Metallituotteet 3,0 % (+ 31%) Värimetallit 4,9 % ( - 19 %) Rauta ja teräs 10,9 % (+ 6 %) Öljytuotteet 23,9 % (+ 36 %) Sähkö 2,6 % (- 34 %) Paperi ja pahvi 4,5 % ( 0 %) Kemiall. tuotteet 9,4 % (+ 20 %) Taulukko 2. Vienti Ruotsiin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 194 3, , , 335 Öljytuotteet , , Sähkö 271 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet 529 8, , Paperi ja pahvi 304 5, , Rauta ja teräs , , Värimetallit 406 6, , Metallituotteet 156 2, , Eri toimialojen koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit 540 9, , Sähkökoneet ja -laitteet 283 4, ,5 8 78,79 Kuljetusvälineet 352 5, ,1-2 Muut tavarat , ,8 8 Yhteensä , ,0 12 KONEIDEN JA LAITTEIDEN TUONTI KASVUSSA Malmirikasteiden tuonti nousi tuntuvasti Malmirikasteet, metallit ja metallituotteet kattoivat viime vuonna yhteensä lähes viidenneksen koko tuonnista Ruotsista. Rikasteiden tuonnin arvo kasvoi lähes neljänneksen ja nousi 535 miljoonaan euroon. Tästä oli rautamalmirikasteen osuus 435 miljoonaa euroa ja sinkkirikasteen osuus 86 miljoonaa euroa. Rikastetuonti kasvoi ennen kaikkea hintojen nousun vuoksi, tuontimäärät olivat hienoisessa laskussa. Raudan ja teräksen tuonnin arvo, 309 miljoonaa euroa, kasvoi 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä tuontimäärät että tuontihinnat nousivat viime vuonna. Värimetallien tuonti laski hieman ja jäi 99 miljoonaan euroon. Hinnat olivat nousussa, mutta tuontimäärät pienentyivät. Kuparia tuotiin 45 miljoonan euron arvosta (-21 %) ja alumiinia 45 miljoonan euron arvosta (+33 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

52 5 Eri toimialojen koneiden ja laitteiden sekä sähkökoneiden ja laitteiden tuonnin osuus oli yhdessä yli viidennes koko tuonnista Ruotsista viime vuonna. Koneiden ja laitteiden osuus oli 12 prosenttia. Näiden tavaroiden tuonti oli arvoltaan 744 miljoonaa euroa viime vuonna, kasvua kertyi viidennes. Maansiirto- ja kaivuukoneiden (104 milj. euroa) tuonti nousi 28 prosenttia ja ilmastointija jäähdytyslaitteiden ym. lämmönsiirtimien tuonti kasvoi 45 prosenttia 140 miljoonaan euroon. Nosto- ja lastauskoneiden (67 milj. euroa) tuonnin kasvu oli 30 prosenttia ja venttiilien tuonti kasvoi 14 prosenttia 39 miljoonaan euroon. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Ruotsista kasvoi viime vuonna 35 prosenttia ja niiden osuus oli lähes yhdeksän prosenttia koko tuonnista. Ryhmän 528 miljoonan euron arvoisesta tuonnista sähkökaapelin osuus oli 99 miljoonaa euroa, kotitalouskoneiden osuus 54 miljoonaa euroa, atklaitteiden 56 miljoonaa euroa. Puhelinlaitteiden tuonti oli 72 miljoonaa euroa, kasvua kertyi viime vuonna 65 prosenttia. Autojen tuonti väheni taantuman aikana huomattavasti kokonaistuontia enemmän. Toissa vuonna autotuonti kääntyi yli neljänneksen kasvuun. Viime vuonna kasvua oli 13 prosenttia. Henkilöautojen tuonnin arvo oli viime vuonna 104 miljoonaa euroa, kuorma-autojen 109 miljoonaa euroa ja osien 137 miljoonaa euroa. Kemiallisia aineita ja tuotteita tuotiin kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ryhmän osuus on runsaan kymmeneksen koko tuonnista Ruotsista. Kemian tuonnin arvo oli 640 miljoonaa euroa, josta lääkkeiden osuus oli 161 milj. euroa. Lääkkeiden tuonti väheni yli kymmeneksen edellisvuoteen verrattuna. Muovien tuonti oli arvoltaan 179 milj. euroa ja väriaineiden 65 milj. euroa. Öljytuotteita tuotiin 335 miljoonan euron arvosta ja kasvua kertyi peräti 45 prosenttia viime vuonna. Elintarviketuonnin arvo nousi lähes kymmeneksen edellisvuotista suuremmaksi ja kohosi 429 miljoonaan euroon. Viljatuotteita tuotiin 59 milj. euron arvosta ja maitotaloustuotteita 53 miljoonan euron arvosta. Suklaan tuonti oli arvoltaan 34 milj. euroa ja kasvoi seitsemän prosenttia. Muita tärkeitä elintarvikkeita olivat kalat ja kalatuotteet sekä kasvikset. Muita suuria tuontituotteita olivat paperi ja pahvi (261 milj. euroa, kasvua 11 %) sekä tekstiilit ja vaatteet (159 milj. euroa, kasvua 4 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

53 6 Kuvio 7. Tuonti Ruotsista tavararyhmittäin v Muut tavarat 22,5 % (+ 10 %) Elintarvikkeet 7,1 % (+ 9 %) Malmit, rikasteet, metalliromu 9,2 % (+ 17 %) Moottoriajoneuvot 6,6 % (+ 13 %) Sähkökoneet ja -laitteet 8,8 % (+ 35 %) Koneet, laitteet, moottorit 12,4 % (+ 20 %) Tekstiilit, vaatteet 2,6 % (+ 4 %) Paperi ja pahvi 4,3 % (+ 11 %) Rauta ja teräs 5,1 % (+ 22 %) Värimetallit 1,6 % (- 3 %) Metallituotteet 3,5 % (+ 9 %) Öljytuotteet 5,6 % (+ 45 %) Kemiall. tuotteet 10,6 % (+ 3 %) Taulukko 3. Tuonti Ruotsista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2010 Milj. e Osuus % Muutos % 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 395 7, , Malmit ja rikasteet sekä metalliromu 473 9, , , 335 Öljytuotteet 231 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 235 4, , ,84, Tekstiilit, vaatteet 153 2, , Rauta ja teräs 253 4, , Värimetallit 102 1, , Metallituotteet 193 3, , Eri toimialojen koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit , , Sähkökoneet ja -laitteet 391 7, , Moottoriajoneuvot 352 6, ,6 13 Muut tavarat , ,5 10 Yhteensä , ,0 15 Tullihallitus Tilastoyksikkö

54 VIENTI RUOTSIIN V (1-2) (1-2) 2012(1-2) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 391 0, ,0-01 liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,3 6 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 97 0, , ,0 15 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 26 0,0 2 0, , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , ,3 0 0, sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 417 0, , ,0 57 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , ,0 2 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,7 2 9 muut tavarat , , , ,8 68 YHTEENSÄ , , , ,0-2

55 TUONTI RUOTSISTA V (1-2) (1-2) 2012(1-2) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 537 0, , ,0 27 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 59 0,0 23 0, ,0 2 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , ,0 75 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 140 0,0 61 0, ,0 13 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 14 0,0 30 0, ,0 2 0, sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 475 0,0 75 0, ,0 1 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,0-3 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,2 1 9 muut tavarat , , , ,6 23 YHTEENSÄ , , , ,0 13

56 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 2012:M11, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Christina Telasuo p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu [email protected] Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice [email protected] Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service [email protected]

57 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-3) Milj. e (1-3) Tuonti Vienti 2012 (1-3) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

58 1 TUONTI VENÄJÄLTÄ KASVOI NOPEASTI Viennin kasvu maltillisempaa Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2011 yli 5,3 miljardiin euroon ja oli 13 prosenttia korkeampi edellisvuoteen verrattuna. Tuonnin arvo, yli 11 miljardia euroa, oli reilut kaksi miljardia eli 23 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa vienti kasvoi seitsemän prosenttia, mutta tuonnin kasvu Venäjältä jäi vain yhteen prosenttiin. Viime vuonna lähes kaikkien tärkeiden tavararyhmien vienti Venäjälle oli selvässä nousussa metalliteollisuuden tuotteita lukuun ottamatta. Niiden vienti laski 41 prosenttia. Eniten kasvoi eri toimialojen koneiden ja moottoreiden vienti. Puutavaran ja sähkön tuonti väheni hieman, mutta muiden tärkeiden tavararyhmien tuonti nousi. Öljyn ja öljytuotteiden tuonnin arvo kasvoi 29 prosenttia ja kivihiilen tuonti nousi 79 prosenttia. Suurin syy tuonnin suureen kasvuun oli energiatuotteiden nopea hinnannousu, öljytuotteiden hinta nousi viime vuonna noin kolmanneksen. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa usean tavararyhmän tuonti kääntyi kuitenkin laskuun, metallien tuonti laski eniten. Tuonnista yli 85 prosenttia oli energiatuotteita, näiden tuotteiden tuonti laski myös öljytuotteita lukuun ottamatta. Venäjän kaupan alijäämä nousi viime vuonna lähes kuuteen miljardiin euroon, kun vuotta aiemmin alijäämää oli 4,5 miljardia euroa. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa alijäämää on jo kertynyt peräti 1,7 miljardia euroa. Venäjä on ollut Suomen selvästi suurin alijäämämaa viimeisinä kolmena vuotena. Venäjä oli viime vuonna selvästi Suomen suurin tuontimaa, sen osuus tuonnista oli 18,7 prosenttia. Saksan osuus tuonnista oli 12,4 prosenttia ja Ruotsin 10,0 prosenttia. Viennissä Venäjä oli 9,4 prosentin osuudellaan Saksaa (9,9 %) ja Ruotsia (11,9 %) pienempi. Kuvio 2. Vienti Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin kuukausittain (1-3) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Tullihallitus Tilastoyksikkö

59 2 Kuvio 3. Tuonti Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista kuukausittain (1-3) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 4. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-3) Osuus % 20 Tuonti Vienti (1-3) Kuvio 5. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase (1-3) Milj. e Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-3) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-3) , , KONEIDEN JA LAITTEIDEN VIENTI KASVOI REIPPAASTI Myös kemian teollisuuden ja elintarvikkeiden vienti selvässä nousussa Suurin tavararyhmä Venäjälle suuntautuvasta viennistä koostui koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä, niiden osuus oli yli 35 prosenttia viime vuonna. Eri toimialojen koneiden ja moottoreiden vienti nousi 28 prosenttia edellisvuonna ja oli arvoltaan 949 miljoonaa euroa. Maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti kasvoi 38 prosenttia 104 miljoonaan euroon. Jäähdytys- ja kuivauslaitteiden sekä niiden osien vienti yli kaksinkertaistui ja nousi arvoltaan 160 miljoonaan euroon. Maatalouskoneiden viennin arvo nousi 58 miljoonaan euroon, kasvua oli 43 prosenttia vuonna Tullihallitus Tilastoyksikkö

60 3 Sähköteknisen teollisuuden vienti Venäjälle kohosi 15 prosenttia 705 miljoonaan euroon. Matkapuhelimien vienti nousi 30 prosenttia ja oli arvoltaan 163 miljoonaa euroa vuonna Matkapuhelimia vietiin 125 miljoonaan euron arvosta vuonna 2010 ja viennin arvo putosi neljänneksen. Vuonna 2009 pudotusta oli ollut 70 prosenttia. Tammi-maaliskuussa matkapuhelimien vienti kääntyi jälleen lähes kolmanneksen laskuun. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden viennin arvo nousi 26 prosenttia 108 miljoonaan euroon. Kaapelien vienti kasvoi 48 prosenttia 61 miljoonaan euroon ja kytkentälaitteiden 13 prosenttia 60 miljoonaan euroon. Kuljetusvälineiden vienti nousi lähes kymmeneksen viime vuonna. Henkilöautojen vienti kasvoi 27 prosenttia ja niiden viennin arvo vuonna 2011 oli 94 miljoonaa euroa, kun se vielä edellisvuonna oli 55 miljoonaa euroa, vuonna 2009 vientiarvo oli 233 miljoonaa euroa. Tavarankuljetusautojen vienti nousi yli kymmeneksen 40 miljoonan euroon. Vientilukuihin ei sisälly Suomen kautta transitona kuljetettuja autoja. Transitotoimituksia ei lasketa mukaan ulkomaankauppatilastoon, sillä transitotavaraa ei lasketa missään vaiheessa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. 1) Kemianteollisuuden tuotteiden osuus viennistä Venäjälle viime vuonna oli yli 22 prosenttia ja se oli toiseksi suurin tavararyhmä. Lääkkeiden osuus kemianteollisuuden viennistä on suurin, niiden viennin arvo nousi 16 prosenttia 470 miljoonaan euroon. Muovien vienti kohosi 307 miljoonaan euroon, kasvua oli 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Väriaineita (142 milj. euroa) vietiin seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Öljytuotteiden vienti oli arvoltaan 256 miljoonaa euroa ja kasvua kertyi 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Metalliteollisuuden tuotteiden viennin osuus koko viennistä Venäjälle oli 5,7 prosenttia ja se oli arvoltaan 302 miljoonaa euroa. Vienti laski 41 prosenttia viime vuonna. Raudan ja teräksen osuus metallituotteiden viennistä on ollut lähellä kymmenestä viime vuosina. Viime vuonna raudan ja teräksen vienti laski kuitenkin 65 prosenttia 133 miljoonaan euroon. Voimakkaaseen laskuun vaikutti eniten kaasuputkien viennin erittäin korkea arvo vertailuvuonna 2010, kaasuputkien vienti laski viime vuonna 95 prosenttia. Metallilevyjen ja tankojen vienti nousi sen sijaan selvästi. Perusmetalleista kuparin vienti kohosi 68 prosenttia ja nikkelin 72 prosenttia prosenttia. Paperia ja pahvia vietiin 490 miljoonalla eurolla, kasvua oli kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Elintarvikkeiden vienti nousi 13 prosenttia ja oli arvoltaan 367 miljoonaa euroa. Maitotaloustuotteita vietiin 219 miljoonalla eurolla, kasvua oli kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viljatuotteiden vienti nousi 40 prosenttia 34 miljoonaan euroon ja lihan 16 prosenttia 16 miljoonaan euroon. 1) Venäjälle suuntautuneesta jälleenviennistä ja maantietransitosta julkaistaan säännöllisesti omat katsauksensa. Katsaukset ovat luettavissa Tullihallituksen Internet-sivuilla ( sivuilla osiossa Ulkomaankauppatilastot/Tilastokatsaukset). Tullihallitus Tilastoyksikkö

61 4 Muut tavarat 14,8 %(- 36 %) Kuvio 6. Vienti Venäjälle v Elintarvikkeet 6,9 % ( + 13 %) Öljytuotteet 4,8 % (+ 16 %) Painotuotteet 0,9% (+ 10 %) Kuljetusvälineet 4,4 % (+ 9 %) Sähkökoneet ja -laitteet 13,2 % (+ 15 %) Teoll. koneet, moottorit yms. 17,8 % (+ 28 %) Metallit ja metallituotteet 5,7 % (- 41 %) Kemiall. aineet ja tuotteet 22,3 % (+ 13 %) Paperi ja pahvi 9,2 % (+ 8 %) Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 2012 (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 367 6, , Öljytuotteet 256 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 490 9, , Metallit ja metallituotteet 302 5, , Teollisuuden koneet, moottorit yms , , Sähkökoneet ja -laitteet , ,3-5 78,79 Kuljetusvälineet 233 4, , Painotuotteet 49 0, ,0-1 Muut tavarat , ,3 37 Yhteensä , ,0 7 Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo laski 13 prosenttia. Öljytuotteiden vienti oli puolestaan neljänneksen kasvussa. Eri toimialojen koneiden ja moottoreiden sekä kuljetusvälineiden vienti kasvoi edelleen, noin viidenneksen. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti puolestaan kääntyi 13 prosentin nousuun. Paperin ja pahvin vienti pysyi lähes ennallaan, laskua kertyi kaksi prosenttia. Tullihallitus Tilastoyksikkö

62 5 ÖLJYTUOTTEIDEN HINNANNOUSU KASVATTI TUONNIN ARVOA Myös muun kemianteollisuuden tuonti nousussa Energiatuotteiden osuus viime vuoden koko tuonnista Venäjältä nousi 83 prosenttiin, kun se oli vuotta aiemmin noin 81 prosenttia. Vuonna 2009 osuus oli 79 prosenttia. Suurin syy osuuden jatkuvaan kasvuun oli energiatuotteiden nopea hinnannousu, öljytuotteiden hinta nousi viime vuonna noin kolmanneksen. Venäjä oli perinteiseen tapaan Suomen suurin energian toimittaja myös viime vuonna. Sen osuus Suomen raakaöljytuonnista oli viime vuonna peräti 86 prosenttia, sähkön tuonnista 62 prosenttia ja kivihiilen tuonnista 60 prosenttia. Suomeen tuodusta kaasusta 95 prosenttia oli venäläistä viime vuonna. Energiatuotteiden tuonnin arvo nousi viime vuonna yli 26 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin ja oli arvoltaan 9,4 miljardia euroa. Raakaöljyn tuonnin arvo kohosi 4,6 miljardista eurosta 5,9 miljardiin euroon (27 %), kun öljyn tuontihinta nousi lähes 33 prosenttia. Tuontimäärä kuitenkin laski neljä prosenttia edellisvuodesta. Öljytuotteiden tuonnin arvo nousi 36 prosenttia ja kasvoi 1,3 miljardiin euroon. Muun energian tuonti oli myös vahvassa kasvussa paitsi sähkön, jonka tuonti laski melkein neljä prosenttia. Kaasun tuonnin arvo, 1,2 miljardia euroa, nousi yksitoista prosenttia. Sähkön tuonnin arvo oli 492 miljoonaa euroa vuonna Kivihiilen tuonti oli vahvassa kasvussa (+ 79 %), sen tuonnin arvo oli myös 492 euroa. Muiden tuotteiden kuin energian tuonti Venäjältä on melko vähäistä, vain 17 prosenttia koko tuonnista. Raudan ja teräksen tuonnin arvo oli 291 miljoonaa euroa ja kasvua kertyi 11 prosenttia viime vuonna. Kuparia tuotiin 73 miljoonan euron arvosta ja kasvua edellisvuoteen verrattuna oli peräti 70 prosenttia. Nikkelin tuonti laski puolestaan yli kolmanneksen. Malmirikasteiden tuonnin arvo nousi selvästi, mutta rauta- ja teräsromun tuonti laski puoleen. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti kohosi 475 miljoonasta eurosta 618 miljoonaan euroon. Kasvuprosentti oli 30. Ryhmän tuonnista hiilivetyjen osuus oli 246 miljoonaa euroa ja lannoitteiden osuus 104 miljoonaa euroa. Puutavaran tuonti laski loivasti viime vuonna. Raakapuun tuonti (194 milj. euroa) nousi neljä prosenttia, mutta sahatavaran tuonti (61 milj. euroa) laski 23 prosenttia. Puuhakkeen ja puujätteen tuonti (107 milj. euroa) pysyi edellisvuoden tasolla. Tullihallitus Tilastoyksikkö

63 6 Kuvio 7. Tuonti Venäjältä v Kemiall. aineet ja tuotteet 5,5 % (+ 30 %) Sähkö 4,3 % (- 4 %) Muut tavarat 4,1 % (+ 10,4 %) Puutavara 3,2 % (- 3 %) Metallit 4,3 % (+ 1,6 %) Kivihiili 4,3 % (+ 79 %) Kaasut 10,8 % (+ 11 %) Öljy ja öljytuotteet 63,5 % (+ 29 %) Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 2012 (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 359 3, , Kivihiili 492 4, , Öljy ja öljytuotteet , , Kaasut , , Sähkö 492 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet 618 5, , ,68 Metallit 483 4, ,1-73 Muut tavarat 465 4, ,4 5 Yhteensä , ,0 1 Tämän vuoden tammi-maaliskuussa monen tärkeän tavararyhmän tuonti kääntyi nopeaan laskuun. Poikkeuksena olivat kemianteollisuuden tuotteet. Öljytuotteiden tuonnin arvo on tammimaaliskuussa noussut 17 prosenttia ja muiden kemianteollisuuden tuotteiden 19 prosenttia. Metallien tuonti laski nopeasti, 73 prosenttia. Kivihiilen tuonti putosi 29 prosenttia ja sähkön peräti 48 prosenttia. Puutavaran tuonnin lasku kiihtyi 15 prosenttiin. Tullihallitus Tilastoyksikkö

64 VIENTI VENÄJÄLLE V (1-3) (1-3) 2012(1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 209 0, , , ,0 <999 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 78 0,0 55 0, ,0 20 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 243 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , ,2 < , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 746 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 43 0, , ,0 43 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 8 0,0 < ,0 9 0,0 < sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat , , , , kasviöljyt ja -rasvat 580 0, , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 54 0,0 62 0, ,0 14 0,0 2 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 414 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,0 8 9 muut tavarat , , , ,0 37 YHTEENSÄ , , , ,0 7

65 TUONTI VENÄJÄLTÄ V (1-3) (1-3) 2012(1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 529 0, ,0-03 kala- ja kalavalmisteet 108 0,0 72 0, ,0 26 0,0 < vilja ja viljatuotteet 571 0, , , ,1 < hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 320 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 12 0,0 55 0, ,0 14 0, rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet 23 0,0 66 0, ,0 10 0, juomat ja tupakka , , ,0 87 0, juomat , , ,0 87 0, tupakka ja tupakkavalmisteet raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , ,1 < luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 33 0,0 42 0, ,0 5 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 97 0, , ,0 0 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 33 0,0 2 0, ,0 0 0, eläinöljyt ja -rasvat kasviöljyt ja -rasvat 33 0,0 1 0, ,0 0 0, valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 46 0,0 39 0, ,0 0 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 687 0, , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 217 0, , , ,0 < lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut 486 0, , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 204 0, , ,0 58 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 324 0, , ,0 38 0, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 386 0, , ,0 21 0, puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 490 0, , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalustee 252 0, , , , huonekalut 716 0, , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet 567 0, , ,0 93 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 19 0,0 19 0, ,0 0 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , ,0 79 0,0-52 YHTEENSÄ , , , ,0 1

66 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2012:M12, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Christina Telasuo p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu [email protected] Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice [email protected] Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service [email protected]

67 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa vuonna 2011 Kuvio 1. Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa v Milj. e Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

68 1 KEHITYSMAIDEN OSUUS SUOMEN TUONNISTA LÄHES 16 PROSENTTIA VIIME VUONNA Viennin kasvu hyytyi Suomen tuonti kehitysmaista 1 kasvoi viime vuonna yli viidenneksen ja kohosi lähes 9,6 miljardiin euroon. Viennin kasvu jäi yhteen prosenttiin ja viennin arvo vajaaseen 8,7 miljardiin euroon. Perinteisesti ylijäämäinen kehitysmaakauppa kääntyi alijäämäiseksi. Vajetta syntyi viime vuonna 880 miljoonaa euroa, kun vielä vuotta aiemmin tase oli 722 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kehitysmaatuonnin arvo ylitti jo taantumaa edeltäneen tason. Viennin arvo on sen sijaan yhä vuosien viennin alapuolella. Kehitysmaiden osuus Suomen koko tuonnista kohosi viime vuonna 15,2 prosentista 15,8 prosenttiin. Osuus kokonaisviennistä sen sijaan laski 16,4 prosentista 15,3 prosenttiin. Osuuden laskusta huolimatta kehitysmaiden osuus on yhä selvästi korkeampi kuin viime vuosikymmenen puolivälissä. Tuolloin kehitysmaiden osuus sekä viennistä että tuonnista liikkui prosentin vaiheilla. Kiina on edellisten vuosien tavoin selvästi tärkein kehitysmaakauppakumppani, mutta sen osuus on hieman laskenut. Kiinan osuus kehitysmaaviennistä oli 30,7 prosenttia ja kehitysmaatuonnista 45,9 prosenttia. Turkki ja Intia olivat muut tärkeät maat viennissä ja Brasilia ja Intia tuonnissa. Tuonnin kasvu johtui suureksi osaksi öljyn sekä koneiden ja laitteiden tuonnista, mutta myös tevanake-tuonti ja elintarviketuonti lisääntyi. Metsäteollisuus ja kemian teollisuus pitivät viennin edellisvuotisella tasolla, vaikka sähköteknisen teollisuuden vienti väheni. Milj. e Kuvio 2. Tärkeimmät maat Suomen ja kehitysmaiden välisessä kaupassa v (kauppavaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä) Vienti Tuonti Kiina Brasilia Intia Turkki Etelä-Afrikka Kazakstan Ukraina Malesia Chile Thaimaa Peru Meksiko Indonesia Egypti Bangladesh Valko-Venäjä Muut Kuvio 3. Kehitysmaiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % Kuvio 4. Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppatase Milj. e 5 0 Tuonti Vienti ) Kehitysmaakatsauksessa on käytetty OECD:n kehitysmaaluokitusta. Luokitus on esitelty katsauksen liitteessä. Tullihallitus Tilastoyksikkö

69 2 Taulukko 1. Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa v Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3-880 KEHITYSMAAVIENTI JÄI EDELLISEN VUODEN TASOLLE Sellu, turkisnahat ja muovit viennin valopilkkuja Viennin tärkein toimiala, eri toimialojen erikoiskoneiden vienti, väheni viisi prosenttia edellisestä vuodesta ja jäi kahteen miljardiin euroon. Muutos johtui suureksi osaksi siitä, että paperikoneiden vienti laski vuoden 2010 poikkeuksellisen korkeasta 586 miljoonasta eurosta lähemmäs vuoden 2009 tasoa, 391 miljoonaan euroon. Useimpien muiden koneiden vienti lisääntyi. Maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti (407 miljoonaa euroa) kasvoi 16 prosenttia, erilaisten pumppujen ja kompressoreiden vienti (191 miljoonaa euroa) seitsemän prosenttia ja hanojen ja venttiilien vienti (116 miljoonaa euroa) yli kolmanneksen. Nosto- ja lastauskoneiden vienti jäi 134 miljoonaan euroon eli hieman pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Kiina oli edellisen vuoden tavoin tärkein koneiden ostaja. Sinne suuntautui lähes kaksi kolmannesta paperikoneiden viennistä, lähes puolet sekä nosto- ja lastauskoneiden että hanojen ja venttiilien viennistä ja viidennes maansiirto- ja kaivuukoneiden viennistä. Kiinan osuus eri toimialojen koneiden viennistä oli 754 miljoonaa euroa. Muut tärkeät koneiden vientimaat olivat Brasilia (188 miljoonaa euroa), Intia (142 miljoonaa euroa) ja Etelä-Afrikka (104 miljoonaa euroa). Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo oli viime vuonna 954 miljoonaa euroa eli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viennin kehitys oli hyvin epätasaista. Sähkömoottoreiden ja generaattoreiden vienti väheni 15 prosenttia ja jäi 580 miljoonaan euroon. Vienti Turkkiin (147 miljoonaa euroa) ja Bangladeshiin (111 miljoonaa euroa) tosin lisääntyi selvästi, mutta vienti Brasiliaan putosi neljäsosaan edellisvuotisesta. Mäntämoottoreiden vienti (215 miljoonaa euroa) pysytteli lähes edellisen vuoden tasolla; tärkein ostajamaa oli Kiina. Kattiloiden vienti kaksinkertaistui ja kohosi 107 miljoonaan euroon Brasiliaan, Kiinaan ja Chileen suuntautuneen viennin ansiosta. Puhelinlaitteiden vienti jatkoi jyrkkää laskuaan ja putosi puolesta miljardista eurosta 370 miljoonaan euroon. Suurimmillaan puhelinlaitteiden vienti kehitysmaihin kohosi vuosina 2006 ja 2007 yli kahteen miljardiin euroon. Matkapuhelimien osuus viimevuotisesta puhelinlaiteviennistä oli 201 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin matkapuhelimia vietiin 273 miljoonan euron arvosta. Puhelinlaitteiden suurin ostaja oli Kiina 69 miljoonan euron osuudellaan. Seuraavina olivat Etelä-Afrikka (57 miljoonaa euroa), Turkki (50 miljoonaa euroa) ja Intia (44 miljoonaa euroa). Myös sähkökytkentälaitteiden (211 miljoonaa euroa) ja sähkölääkintälaitteiden (62 miljoonaa euroa) vienti väheni edellisvuotisesta. Atk-laitteiden vienti pysyi vuoden 2010 tasolla. Tärkeistä sähkölaiteryhmistä vain sähkömuuttajien (235 miljoonaa euroa) ja elektroniikan komponenttien (73 miljoonaa euroa) vienti kehitysmaihin lisääntyi selvästi. Useimpien sähkölaitteiden selvästi tärkein Tullihallitus Tilastoyksikkö

70 3 ostajamaa oli Kiina ennen Intiaa. Atk-laitteita vietiin kuitenkin eniten Intiaan, ja lääkintälaiteviennissä Brasilia oli Kiinan jälkeen tärkein ostajamaa. Metsäteollisuus kasvatti hieman osuuttaan kehitysmaaviennistä viime vuonna. Eniten kasvoi paperimassan vienti; viennin arvo, lähes puoli miljardia euroa, oli yli kolmanneksen suurempi kuin vuonna Paperin ja pahvin vienti lisääntyi kolme prosenttia ja nousi 1,2 miljardiin euroon. Sahatavaran vienti sen sijaan väheni viisi prosenttia ja jäi 298 miljoonaan euroon. Paperin ja pahvin viennissä tärkeimpien maiden järjestys pysyi muuttumattomana: Turkkia (182 miljoonaa euroa) seurasivat Ukraina (135 miljoonaa euroa), Brasilia (112 miljoonaa euroa) ja Kiina (105 miljoonaa euroa). Paperimassan viennistä 344 miljoonaa euroa eli yli kaksi kolmannesta meni Kiinaan. Suurin osa sahatavaran viennistä on perinteisesti suuntautunut arabimaihin. Viimevuotisesta viennistä Egyptin osuus oli 110 miljoonaa euroa ja Algerian osuus 82 miljoonaa euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko kehitysmaaviennistä nousi seitsemästä kahdeksaan prosenttiin lähinnä lisääntyneen muovien viennin vuoksi. Muovien osuus 693 miljoonan euron arvoisesta kemian viennistä oli 222 miljoonaa euroa, tärkeimpinä vientimaina Turkki (54 miljoonaa euroa) ja Ukraina (39 miljoonaa euroa). Erilaisia suoloja, happoja ym. kemian perusteollisuuden tuotteita vietiin 160 miljoonan euron arvosta mm. Kiinaan ja Turkkiin. Lääkevalmisteiden 96 miljoonan euron viennistä Ukrainan osuus oli 34 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen viennin arvo kasvoi kymmeneksen ja kohosi 346 miljoonaan euroon, kun taas värimetallien viennin arvo supistui kolmanneksen vuodesta Syynä värimetallien pudotukseen oli Kiinaan viedyn kuparin (92 miljoonaa euroa) ja nikkelin (49 miljoonaa euroa) viennin väheneminen. Myös raudan ja teräksen vienti Kiinaan väheni selvästi ja jäi 76 miljoonaan euroon. Sen sijaan rauta- ja teräsvienti kaikkiin muihin tärkeimpiin maihin, kuten Intiaan (49 miljoonaa euroa) ja Turkkiin (48 miljoonaa euroa) lisääntyi. Muita tärkeitä tavararyhmiä kehitysmaaviennissä olivat kojeet ja mittarit (276 miljoonaa euroa, josta kolmannes vietiin Kiinaan) sekä turkisnahat, joiden viennin arvo kaksinkertaistui ja kohosi 207 miljoonaan euroon. Kiinan osuus nahkojen viennistä oli 172 miljoonaa euroa. Kuvio 5. Vienti kehitysmaihin v Muut tavarat 10,0 % (+ 9 %) Kojeet, mittarit 3,2 % (+ 17 %) Sähkökoneet ja - laitteet 12,9 % (- 11 %) Turkisnahat 2,4 % (+ 95 %) Puutavara 3,6 % (- 5 %) Paperimassa 5,6 % (+ 39 %) Paperi ja pahvi 13,9 % (+ 3 %) Kemiall. aineet ja tuott. 8,0 % (+ 16 %) Rauta ja teräs 4,0 % (+ 10 %) Eri toimialojen erikoiskoneet 23,1 % (- 5 %) Voimakoneet, moottorit 11,0 % (- 6 %) Muut metallit 2,3 % (- 34 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

71 4 Taulukko 2. Vienti kehitysmaihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2010 Milj. e Osuus % Muutos % 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 212 Turkisnahat 106 1, , Puutavara 330 3, , Paperimassa 352 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet 597 7, , Paperi ja pahvi , , Rauta ja teräs 314 3, , Muut metallit 298 3, , Voimakoneet ja moottorit , , Eri toimialojen erikoiskoneet , , Sähkökoneet ja -laitteet , , Kojeet, mittarit yms , ,2 17 Muut tavarat 800 9, ,0 9 Yhteensä , ,0 1 Vienti eri tulotason kehitysmaihin Kiinaan nousu alemman keskitulon maista ylemmän keskitulon maihin nosti viimeksi mainitun ryhmän selvästi suurimmaksi kansantuloryhmäksi kehitysmaaviennissä. Ylemmän keskitulon maihin suuntautuneen viennin arvo oli viime vuonna lähes 6,2 miljardia euroa eli yli 71 prosenttia Suomen kehitysmaaviennistä ja lähes 11 prosenttia Suomen koko viennistä. Yksistään Kiinan osuus kehitysmaaviennistä (vajaat 2,7 miljardia euroa) oli lähes kolmannes. Ryhmän muut tärkeät vientimaat olivat Turkki (790 miljoonaa euroa) ja Brasilia (543 miljoonaa euroa). Alemman keskitulon mailla oli vajaan neljänneksen osuus viime vuoden kehitysmaaviennistä ja 3,5 prosentin osuus koko viennistä. Vajaan kahden miljardin euron viennistä Intian osuus oli 625 miljoonaa euroa ja Ukrainan osuus 392 miljoonaa euroa. Alhaisen kansantulon maat jaetaan OECD:n luokittelussa kahteen ryhmään: suurempi ryhmä on YK:n määrittelyn mukainen vähiten kehittyneiden maiden eli ns. LDC-maiden ryhmä. Näillä mailla oli viime vuonna hieman yli viiden prosentin osuus kehitysmaaviennistä ja alle prosentin osuus koko viennistä. Ryhmän viennin arvo oli vajaat puoli miljardia euroa, josta Bangladeshin osuus oli 157 miljoonaa euroa. LDC-maiden ulkopuolelle jää kuusi alhaisen kansantulon maata, joiden osuus Suomen kehitysmaaviennistä (55 miljoonaa euroa) oli viime vuonna vain hieman yli puoli prosenttia. Taulukko 3. Suomen vientikauppakumppanit kansantuloryhmittäin 2010 ja 2011 Maaryhmä 2010 Milj. e Osuus % 2011 Milj. e Osuus % Muutos % Vähiten kehittyneet maat 399 0, ,8 13 Muut alhaisen kansantulon maat 96 0,2 55 0,1-42 Alemman keskitulon maat , ,5-1 Ylemmän keskitulon maat , ,9 1 Kehitysmaat yhteensä , ,3 1 Korkean kansantulon maat , ,7 9 Yhteensä , ,0 8 Tullihallitus Tilastoyksikkö

72 5 SÄHKÖTEKNISEN TEOLLISUUDEN TUONTI KÄÄNTYI KASVUUN Öljyn tuonnin arvo kolminkertaistui Kolmen vuoden ajan supistunut sähkölaitteiden tuonti kehitysmaista kääntyi viime vuonna kymmeneksen kasvuun. Lähes 2,5 miljardin euron arvoisesta tuonnista erilaisten puhelinlaitteiden osuus oli vajaat 1,1 miljardia euroa. Puhelinlaitteet olivat yli 90-prosenttisesti kiinalaista alkuperää. Kiinasta tuotujen matkapuhelimien arvo oli 316 miljoonaa euroa ja kappalemäärä yli 1,7 miljoonaa puhelinta. Toimistokoneita ja atk-laitteita tuotiin 646 miljoonan euron arvosta, sähkölääkintä- ja röntgenlaitteita hieman yli sadan miljoonan euron arvosta ja sekä sähkökytkentälaitteita että sähkömuuttajia noin sadan miljoonan euron arvosta. Kaikkien näiden tavaroiden tuonnista valtaosa oli peräisin Kiinasta. Muiden koneiden ja laitteiden kuin sähkölaitteiden tuonti lisääntyi selvästi. Ilmastointilaitteita tuotiin 38 miljoonan euron arvosta, siitä yli puolet Thaimaasta. Lähinnä kiinalaisten nosto- ja lastauskoneiden tuonti kohosi 34 miljoonaan euroon ja hanojen ja venttiilien tuonti 27 miljoonaan euroon. Mäntämoottoreiden tuonti nousi 27 miljoonaan euroon, suurimpana tuontimaana oli Turkki. Moottoriajoneuvojen tuonti kasvoi viidenneksen. Henkilöautoja (148 miljoonaa euroa) tuotiin eniten Meksikosta ja Turkista. Pakettiautoja tuotiin lähinnä Turkista ja Thaimaasta yhteensä 44 miljoonan eurojen arvosta. Autojen osien tuonnin arvo nousi 70 miljoonaan euroon. Kuljetusvälineiden tuontia kasvatti myös kahden, yhteisarvoltaan 82 miljoonan euron arvoisen rahtialuksen tuonti Kiinasta. Tevanake-tuotteiden tuonti lisääntyi 16 prosenttia. Vaatetuonti kohosi hieman yli miljardiin euroon, jalkineiden tuonti 177 miljoonaan euroon ja tekstiilituotteiden tuonti 153 miljoonaan euroon. Kiina oli kaikissa ryhmissä suurin tuontimaa, mutta lisäksi vaatteita tuotiin mm. Bangladeshista ja Turkista sekä jalkineita Vietnamista. Metallien, metallituotteiden ja malmirikasteiden tuonnin arvon kasvu tasaantui huomattavasti vuoden takaisesta, kun monien tuotteiden hintojen nousu hidastui tai hinta kääntyi laskuun. Kuparirikasteen tuonnin arvo oli lähes puoli miljardia euroa, josta vahvasti osuuttaan lisänneen Perun osuus oli 307 miljoonaa euroa ja hieman vähentynyt chileläinen tuonti 127 miljoonaa euroa. Nikkelirikastetta tuotiin 437 miljoonan euron arvosta. Tuonti sekä Brasiliasta (239 miljoonaa euroa) että Etelä-Afrikasta (198 miljoonaa euroa) lisääntyi selvästi. Sinkkirikasteen tuonnin arvo oli 26 miljoonaa euroa. Kongon demokraattisesta tasavallasta tuodun koboltin arvo kasvoi lähes kahdella kolmanneksella ja nousi 156 miljoonaan euroon. Raudan ja teräksen tuonti puolitoistakertaistui. Tuonnin arvo oli 125 miljoonaa euroa, josta Kiinan osuus oli 41 miljoonaa euroa ja Ukrainan osuus 26 miljoonaa euroa. Alumiinia tuotiin 15 miljoonan euron ja kuparia 13 miljoonan euron arvosta. Molempien metallien tärkein tuontimaa oli Kiina. Metallituotteiden 232 miljoonan euron arvoisesta tuonnista suurin osa oli peräisin Kiinasta. Sieltä tuotiin esimerkiksi ruokailuvälineitä ja muita taloustavaroita (41 miljoonaa euroa), käsityövälineitä (27 miljoonaa euroa) ja nauloja, ruuveja yms. (19 miljoonaa euroa). Muista metallituotteiden tuontimaista tärkein oli Intia 21 miljoonan euron osuudella ryhmän tuonnista. Öljytuotteiden tuonnin arvo yli kolminkertaistui, kun sekä tuontimäärä että hinta nousivat. Tuonnin arvo kohosi 818 miljoonaan euroon, josta Intian osuus oli 395 miljoonaa, Kazakstanin 240 miljoonaa ja Valko-Venäjän 122 miljoonaa euroa. Lisäksi Kazakstanista ja Valko-Venäjältä tuotiin raakaöljyä yhteensä 48 miljoonan euron arvosta. Elintarvikkeiden tuonnin arvo kasvoi kolmanneksen lähinnä raakakahvin hinnannousun sekä sokerin tuontimäärän ja hinnan nousun vuoksi. Kahvia tuotiin 272 miljoonan euron arvosta. Siitä brasilialaisen kahvin osuus oli 125 miljoonaa euroa ja kolumbialaisen 41 miljoonaa euroa. Soke- Tullihallitus Tilastoyksikkö

73 6 rin 65 miljoonan euron arvoisesta tuonnista suurin osa oli peräisin Brasiliasta. Hedelmiä ja kasviksia sekä niistä valmistettuja tuotteita tuotiin 182 miljoonan euron arvosta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia, Panama ja Costa Rica. Lisäksi Brasiliasta tuotiin lihaa ja lihavalmisteita 28 miljoonan euron arvosta ja Thaimaasta kalaa ja kalavalmisteita 20 miljoonan euron arvosta. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat viime vuonna kemialliset aineet ja tuotteet (227 miljoonaa euroa, josta kiinalaisten kemian perusteollisuuden tuotteiden osuus 30 miljoonaa euroa), paperimassa (207 miljoonaa euroa, lähes yksinomaan Brasiliasta), lelut pelit ja urheiluvälineet (181 miljoonaa euroa) ja palmuöljy (103 miljoonaa euroa). Kuvio 6. Tuonti kehitysmaista v Muut tavarat 13,0 % (+ 22 %) Lelut, pelit, urh.välineet 1,9 % (- 3 %) Tekstiilit, vaatteet, jalkineet 14,1 % (+ 16 %) Elintarvikkeet 6,9 % (+ 35 %) Paperimassa 2,2 % (+ 11 %) Malmit ja metalliromu 10,5 % (+ 11 %) Metallit, metallituott. 5,8 % (+ 31 %) Moottoriajoneuvot 3,2 % (+ 20 %) Sähkökoneet ja - laitteet 25,8 % (+ 9 %) Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 4,2 % (+ 40 %) Öljy ja öljytuotteet 9,1 % (+ 214 %) Palmuöljy 1,1 % (- 58 %) Kemiall. aineet ja tuotteet 2,4 % (+ 19 %) Taulukko 4. Tuonti kehitysmaista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2010 Milj. e Osuus % Muutos % 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 489 6, , Paperimassa 187 2, , Malmit ja metalliromu , , Öljy ja öljytuotteet 275 3, , Palmuöljy 243 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet 190 2, , ,84,85 Tekstiilit, vaatteet, jalkineet , , Metallit, metallituotteet 422 5, , Moottorit, eri toimialojen 289 3, ,2 40 erikoiskoneet Sähkökoneet ja laitteet , , Moottoriajoneuvot 254 3, , Lelut, pelit, urheiluvälineet 187 2, ,9-3 Muut tavarat , ,0 22 Yhteensä , ,0 22 Tullihallitus Tilastoyksikkö

74 7 Tuonti eri tulotason kehitysmaista Tuonti Kiinasta on aiemmin kattanut yli puolet Suomen kehitysmaatuonnista, mutta viime vuosina osuus on supistunut muun tuonnin nopeamman kasvun vuoksi. Viime vuonna Kiinan osuus jäi vajaaseen 46 prosenttiin koko kehitysmaatuonnista. Osuus Suomen kokonaistuonnista pysyi kuitenkin edellisen vuoden tasolla, 7,3 prosentissa. Ylemmän keskitulon mailla oli kaiken kaikkiaan yli 83 prosentin osuus kehitysmaatuonnista ja yli 13 prosentin osuus koko tuonnista. Brasilia ja Turkki, ryhmän tärkeimmät maat Kiinan jälkeen, kasvattivat osuuksiaan. Tuonti Kiinasta lisääntyi 16 prosenttia ja nousi lähes 4,4 miljardiin euroon. Brasilian (844 miljoonaa euroa) ja Turkin (432 miljoonaa euroa) kasvuvauhti oli 30 prosentin paikkeilla. Alemman keskitulon maiden osuus kehitysmaatuonnista kohosi vajaasta 11 prosentista 13,2 prosenttiin ja osuus kokonaistuonnista 1,6 prosentista yli kahden prosentin lähinnä Intian vahvan kasvun ansiosta. Ryhmän vajaan 1,3 miljardin tuonnista Intian osuus oli yli puolet. Seuraavina ryhmässä olivat Indonesia ja Vietnam. Vähiten kehittyneiden maiden (LDC-maiden) osuus kehitysmaatuonnista oli 3,4 prosenttia ja koko tuonnista puoli prosenttia. Osuudet laskivat jonkin verran edellisvuotisesta. Kongon demokraattisella tasavallalla oli 157 miljoonan euron osuus ryhmän 325 miljoonan euron arvoisesta tuonnista. LDC-maiden ulkopuolisista alhaisen kansantulon maista mainittavaa oli vain 18 miljoonan euron tuonti Keniasta. Taulukko 5. Suomen tuontikauppakumppanit kansantuloryhmittäin 2010 ja 2011 Maaryhmä 2010 Milj. e Osuus % 2011 Milj. e Osuus % Muutos % Vähiten kehittyneet maat 293 0, ,5 11 Muut alhaisen kansantulon maat 24 0,0 19 0,0-23 Alemman keskitulon maat 847 1, ,1 50 Ylemmän keskitulon maat , ,2 19 Kehitysmaat yhteensä , ,8 22 Korkean kansantulon maat , ,2 16 Yhteensä , ,0 17 Tullihallitus Tilastoyksikkö

75 VIENTI KEHITYSMAIHIN 2010 JA 2011, TÄRKEIMMÄT MAAT KANSANTULORYHMITTÄIN Muutos% Osuus Osuus Osuus Osuus 2011/2010 Milj. e kehitysmaa- koko Milj. e kehitysmaa- koko viennistä viennistä viennistä viennistä Vähiten kehittyneet maat 399 4,6 0, ,2 0,8 13 BD Bangladesh 121 1,4 0, ,8 0,3 30 BJ Benin 1 0,0 0,0 48 0,6 0,1 >999 TD Tsad 16 0,2 0,0 43 0,5 0,1 172 ZM Sambia 34 0,4 0,1 39 0,4 0,1 14 TZ Tansania 25 0,3 0,0 26 0,3 0,0 1 SD Sudan 44 0,5 0,1 24 0,3 0,0-46 RW Ruanda 1 0,0 0,0 15 0,2 0,0 967 SN Senegal 15 0,2 0,0 12 0,1 0,0-20 TL Timor-Leste 0 0,0 0,0 12 0,1 0,0 >999 AO Angola 50 0,6 0,1 12 0,1 0,0-76 ML Mali 16 0,2 0,0 7 0,1 0,0-58 Muut 76 0,9 0,1 59 0,7 0,1-22 Muut alhaisen tulon maat 96 1,1 0,2 55 0,6 0,1-42 KG Kirgisian tasavalta 5 0,1 0,0 24 0,3 0,0 338 KE Kenia 81 0,9 0,2 20 0,2 0,0-75 ZW Zimbabwe 6 0,1 0,0 9 0,1 0,0 53 TJ Tadzikistan 4 0,0 0,0 3 0,0 0,0-29 KP Pohjois-Korea 0 0,0 0,0 0 0,0 0,0-99 Etelä-Sudan (ei tilastoitu) x x x x x x x Alemman keskitulon maat ,2 3, ,9 3,5-1 IN Intia 610 7,1 1, ,2 1,1 2 UA Ukraina 345 4,0 0, ,5 0,7 14 EG Egypti 341 4,0 0, ,8 0,4-29 ID Indonesia 104 1,2 0, ,5 0,2 26 PH Filippiinit 95 1,1 0, ,3 0,2 18 MA Marokko 75 0,9 0,1 94 1,1 0,2 26 VN Vietnam 66 0,8 0,1 65 0,8 0,1-1 PK Pakistan 68 0,8 0,1 55 0,6 0,1-19 IQ Irak 17 0,2 0,0 32 0,4 0,1 85 SY Syyria 65 0,8 0,1 30 0,3 0,1-54 TM Turkmenia 26 0,3 0,1 28 0,3 0,0 5 GH Ghana 19 0,2 0,0 27 0,3 0,0 45 NG Nigeria 48 0,6 0,1 23 0,3 0,0-51 UZ Uzbekistan 21 0,2 0,0 17 0,2 0,0-20 GY Guyana 1 0,0 0,0 16 0,2 0,0 >999 MD Moldova 8 0,1 0,0 11 0,1 0,0 39 CM Kamerun 6 0,1 0,0 11 0,1 0,0 75 Muut 81 0,9 0,2 73 0,8 0,1-10 Ylemmän keskitulon maat ,0 11, ,3 10,9 1 CN Kiina ,8 5, ,7 4,7-2 TR Turkki 775 9,0 1, ,1 1,4 2 BR Brasilia 546 6,4 1, ,3 1,0 0 ZA Etelä-Afrikka 280 3,3 0, ,9 0,6 22 CL Chile 128 1,5 0, ,6 0,4 78 MX Meksiko 191 2,2 0, ,0 0,3-8 TH Thaimaa 202 2,3 0, ,0 0,3-16 KZ Kazakstan 185 2,2 0, ,0 0,3-8 MY Malesia 133 1,5 0, ,7 0,3 14 DZ Algeria 167 1,9 0, ,6 0,2-17 AR Argentiina 103 1,2 0, ,6 0,2 35 PE Peru 59 0,7 0,1 67 0,8 0,1 15 BY Valko-Venäjä 85 1,0 0,2 66 0,8 0,1-22 CO Kolumbia 56 0,7 0,1 66 0,8 0,1 17 IR Iran 67 0,8 0,1 61 0,7 0,1-10 JO Jordania 36 0,4 0,1 52 0,6 0,1 45 TN Tunisia 54 0,6 0,1 49 0,6 0,1-9 DO Dominikaaninen tasavalta 22 0,3 0,0 39 0,5 0,1 77 VE Venezuela 42 0,5 0,1 39 0,5 0,1-5 AZ Azerbaidzan 43 0,5 0,1 37 0,4 0,1-15 EC Ecuador 37 0,4 0,1 36 0,4 0,1-4 UY Uruguay 33 0,4 0,1 30 0,3 0,1-11 XS Serbia 25 0,3 0,0 30 0,3 0,1 18 LB Libanon 25 0,3 0,0 21 0,2 0,0-14 Muut 73 0,8 0,1 81 0,9 0,1 11 Kehitysmaat yhteensä ,0 16, ,0 15,3 1 Kehittyneet maat , ,7 9 Koko vienti , ,0 8

76 TUONTI KEHITYSMAISTA 2010 JA 2011, TÄRKEIMMÄT MAAT KANSANTULORYHMITTÄIN Muutos% Osuus Osuus Osuus Osuus 2011/2010 Milj. e kehitysmaa- koko Milj. e kehitysmaa- koko tuonnista tuonnista tuonnista tuonnista Vähiten kehittyneet maat 293 3,7 0, ,4 0,5 11 CD Kongo (dem. tasavalta) 98 1,3 0, ,6 0,3 59 BD Bangladesh 77 1,0 0, ,1 0,2 33 KH Kambodza 14 0,2 0,0 14 0,1 0,0 1 ET Etiopia 9 0,1 0,0 10 0,1 0,0 6 TZ Tansania 4 0,1 0,0 8 0,1 0,0 83 AF Afganistan 6 0,1 0,0 7 0,1 0,0 28 MG Madagaskar 0 0,0 0,0 7 0,1 0,0 >999 LR Liberia 6 0,1 0,0 5 0,1 0,0-8 MZ Mosambik 68 0,9 0,1 5 0,1 0,0-93 RW Ruanda 1 0,0 0,0 2 0,0 0,0 370 Muut 11 0,1 0,0 8 0,1 0,0-27 Muut alhaisen tulon maat 24 0,3 0,0 19 0,2 0,0-23 KE Kenia 23 0,3 0,0 18 0,2 0,0-22 Muut 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0-37 Alemman keskitulon maat ,8 1, ,2 2,1 50 IN Intia 350 4,4 0, ,0 1,1 92 ID Indonesia 98 1,2 0, ,5 0,2 44 VN Vietnam 114 1,5 0, ,2 0,2 2 UA Ukraina 48 0,6 0,1 90 0,9 0,1 87 PH Filippiinit 42 0,5 0,1 64 0,7 0,1 53 PK Pakistan 37 0,5 0,1 43 0,5 0,1 18 EG Egypti 31 0,4 0,1 28 0,3 0,0-8 CI Norsunluurannikko 4 0,0 0,0 22 0,2 0,0 461 GT Guatemala 16 0,2 0,0 18 0,2 0,0 7 LK Sri Lanka 14 0,2 0,0 17 0,2 0,0 18 MA Marokko 56 0,7 0,1 17 0,2 0,0-70 HN Honduras 9 0,1 0,0 11 0,1 0,0 27 NI Nicaragua 14 0,2 0,0 10 0,1 0,0-29 MD Moldova 4 0,1 0,0 4 0,0 0,0-5 SV El Salvador 2 0,0 0,0 3 0,0 0,0 69 Muut 9 0,1 0,0 10 0,1 0,0 16 Ylemmän keskitulon maat ,2 12, ,2 13,2 19 CN Kiina ,2 7, ,9 7,3 16 BR Brasilia 641 8,1 1, ,8 1,4 32 TR Turkki 334 4,2 0, ,5 0,7 29 PE Peru 273 3,5 0, ,5 0,6 24 KZ Kazakstan 182 2,3 0, ,3 0,5 74 ZA Etelä-Afrikka 213 2,7 0, ,2 0,5 42 MY Malesia 406 5,2 0, ,9 0,5-31 TH Thaimaa 238 3,0 0, ,5 0,4 0 MX Meksiko 156 2,0 0, ,1 0,3 31 CL Chile 198 2,5 0, ,0 0,3-6 BY Valko-Venäjä 51 0,6 0, ,7 0,3 226 CO Kolumbia 68 0,9 0,1 68 0,7 0,1 1 AR Argentiina 21 0,3 0,0 47 0,5 0,1 121 CR Costa Rica 17 0,2 0,0 25 0,3 0,0 47 VE Venezuela 5 0,1 0,0 22 0,2 0,0 358 PA Panama 25 0,3 0,0 22 0,2 0,0-14 UY Uruguay 16 0,2 0,0 15 0,2 0,0-5 EC Ecuador 21 0,3 0,0 12 0,1 0,0-43 XS Serbia 7 0,1 0,0 11 0,1 0,0 46 Muut 39 0,5 0,1 34 0,4 0,1-12 Kehitysmaat yhteensä ,0 15, ,0 15,8 22 Kehittyneet maat , ,2 16 Koko tuonti , ,0 17

77 VIENTI KEHITYSMAIHIN V SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 868 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet 150 0, , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , ,0 5 1 juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 15 0,0 0 0, , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 376 0, , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , ,1 > kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 226 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x ,1 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 10 0, ,0 > , eläinöljyt ja -rasvat 7 0,0 10 0, , kasviöljyt ja -rasvat 3 0, ,0 > , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 3 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet 363 0, , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , ,5-3 9 muut tavarat , , ,1-64 YHTEENSÄ , , ,0 1

78 TUONTI KEHITYSMAISTA V SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 23 0,0 7 0, , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat 139 0, , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 363 0, , ,0 2 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut , , , sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , eläinöljyt ja -rasvat 53 0,0 73 0, , kasviöljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 79 0,0 70 0, , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , ,2 6 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , ,9 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , ,8 2 9 muut tavarat , , ,4 31 YHTEENSÄ , , ,0 22

79 Liite (1/2) KEHITYSMAALUOKITUS Kehitysmaakatsauksessa on käytetty OECD:n kehitysmaaluokitusta vuoden 2007 katsauksesta lähtien. Luokitus perustuu bruttokansantulotilastoihin. Maaluokitus poikkeaa muutamilta osilta vuoteen 2006 saakka käytetystä kehitysmaaluokituksesta, joka noudatti pääpiirteissään YK:n käyttämää luokitusta: -kehitysmaihin lasketaan OECD:n luokituksessa myös sellaiset eurooppalaiset maat, joissa henkeä kohti laskettu kansantulo on alhainen (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Moldova, Montenegro, Serbia, Turkki, Ukraina ja Valko-Venäjä), -kehitysmaihin lasketaan myös Etelä-Afrikan tasavalta, -kehitysmaihin ei lasketa sellaisia henkeä kohti lasketun korkean kansantulon maita kuin Arabiemiirikunnat, Barbados, Etelä-Korea, Hongkong, Kroatia, Oman, Singapore ja Taiwan. -kehitysmaakate ja maiden ryhmittely muuttuu maiden kansantulon kehittyessä. OECD:n kehitysapukomitea (DAC) on hyväksynyt vuonna 2011 maakatteen ja tulorajat, joita käytetään vuosien tilastoinnissa. Tässä katsauksessa käytetään eri vuosien välisessä vertailussa aina viimeisintä voimassa ollutta maaryhmittelyä. Maaryhmittely on muuttunut huomattavasti edellisestä, vuoden 2007 kansantuloon perustuvasta ryhmittelystä. YK:n määrittelemistä vähiten kehittyneistä maista Malediivit on siirtynyt suoraan ylemmän keskitulon maihin. Muista alhaisen kansantulon maista kuin vähiten kehittyneistä maista Ghana, Nigeria, Norsunluurannikko, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea, Uzbekistan ja Vietnam ovat siirtyneet alemman keskitulon maihin. Alhaisen kansantulon maihin on luokiteltu heinäkuussa 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan. Se saa kuitenkin oman maakoodinsa EU:n ulkomaankauppatilastoissa vasta vuoden 2013 alussa, joten toistaiseksi Etelä-Sudanin kanssa käyty kauppa on kirjattu kaupaksi Sudanin kanssa. Alemman keskitulon maihin siirtyivät edellä mainittujen seitsemän maan lisäksi ylemmän keskitulon maista Belize ja Fidzi. Alemman keskitulon maista kaikkiaan 16 maata siirtyi ylemmän keskitulon maiden ryhmään. Nämä maat olivat Albania, Algeria, Azerbaidzan, Bosnia ja Hertsegovina, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Iran, Jordania, Kiina, Kolumbia, Makedonia, Namibia, Peru, Thaimaa, Tunisia sekä Wallis ja Futuna. Ylemmän keskitulon maihin siirtyivät edellä mainitut 16 alemman keskitulon maata sekä vähiten kehittyneistä maista Malediivit. Kehitysmaaryhmästä poistettiin korkean kansantulon vuoksi Barbados, Kroatia, Mayotte, Oman sekä Trinidad ja Tobago. Ryhmien välisten muutosten vuoksi vuoden 2011 kehitysmaakatsaus ei ole suoraan vertailukelpoinen aiempien katsausten kanssa. Erityisesti Kiinan, Perun, Thaimaan ja Kolumbian siirtyminen ylemmän keskitulon maihin nostaa kyseisen maaryhmän selvästi tärkeimmäksi Suomen kehitysmaakaupassa. Vielä vuonna 2010 silloisilla alemman keskitulon mailla oli lähes kahden kolmanneksen osuus kehitysmaakaupasta.

80 Liite (2/2) Katsauksessa käytetty luokittelu perustuu OECD:n kehitysapukomitean (DAC) määritelmään. Lähtökohtana on Maailmanpankin bruttokansantuloluokittelu. Kehitysmaiden määrittelyperuste on henkeä kohti laskettu bruttokansantulo ( GNI per capita ). Vuoden 2011 kehitysmaakatsauksessa kehitysmaiksi on laskettu ne maat, joiden bruttokansantulo per capita oli enintään USD vuonna Vähiten kehittyneiden maiden eli ns. LDC-maiden määrittely perustuu YK:n määritelmään vähiten kehittyneistä maista. Vähiten kehittyneet maat (LDC-maat) Afganistan Angola Bangladesh Benin Bhutan Burkina Faso Burundi Djibouti Eritrea Etiopia Gambia Guinea Guinea-Bissau Haiti Jemen Kambodza Keski-Afrikan tasavalta Kiribati Komorit Kongo (dem. tasavalta) Laos Lesotho Liberia Madagaskar Malawi Mali Mauritania Mosambik Myanmar Nepal Niger Päiväntasaajan Guinea Ruanda Salomonsaaret Sambia Samoa Sao Tome ja Principe Senegal Sierra Leone Somalia Sudan Tansania Timor-Leste Togo Tsad Tuvalu Uganda Vanuatu Muut alhaisen kansantulon maat (GNI per capita alle 1005 $) Etelä-Sudan Kenia Kirgisian tasavalta Pohjois-Korea Tadzikistan Zimbabwe Alemman keskitulon maat (GNI per capita $) Armenia Belize Bolivia Egypti El Salvador Fidzi Filippiinit Georgia Ghana Guatemala Guyana Honduras Indonesia Intia Irak Kamerun Kap Verde Kongo Kosovo Marokko Marshallinsaaret Mikronesia Moldova Mongolia Nicaragua Nigeria Norsunluurannikko Pakistan Palestiinalaisalue Papua-Uusi-Guinea Paraguay Sri Lanka Swazimaa Syyria Tokelausaaret Tonga Turkmenia Ukraina Uzbekistan Vietnam Ylemmän keskitulon maat (GNI per capita $) Albania Algeria Anguilla Antigua ja Barbuda Argentiina Azerbaidzan Bosnia ja Hertsegovina Botswana Brasilia Chile Cookinsaaret Costa Rica Dominica Dominikaaninen tasavalta Ecuador Etelä-Afrikka Gabon Grenada Iran Jamaika Jordania Kazakstan Kiina Kolumbia Kuuba Libanon Libya Makedonia Malediivit Malesia Mauritius Meksiko Montenegro Montserrat Namibia Nauru Niuesaari Palau Panama Peru Serbia Seychellit St. Helena St. Kitts ja Nevis St. Lucia St. Vincent ja Grenadiinit Surinam Thaimaa Tunisia Turkki Uruguay Valko-Venäjä Venezuela Wallis ja Futuna

81 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa 2012:M14, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Christina Telasuo p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu [email protected] Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice [email protected] Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service [email protected]

82 Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v (1-6) Mrd. e Tuonti Vienti (1-6) 2012 (1-6) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

83 1 SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN VIENTI PUDONNUT PUOLEEN HUIPPUAJOISTA Toimialan tase kääntyi alijäämäiseksi viime vuonna Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteita 1 vietiin viime vuonna vajaan 7,9 miljardin euron arvosta eli neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku jatkui samaan tahtiin myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Tammi-kesäkuussa vienti väheni kolme prosenttia ja jäi vajaaseen 3,9 miljardiin euroon. Vuosina toimialan vuotuisen viennin arvo oli yli 15 miljardia euroa. Osuus Suomen koko viennistä on supistunut parhaiden vuosien runsaasta neljänneksestä alle 14 prosenttiin. Tuonti väheni jyrkästi vuoden 2009 taantuman aikana, mutta on sittemmin kääntynyt taas kasvuun. Viime vuonna sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti lisääntyi yhdeksän prosenttia ja kohosi yli 8,8 miljardiin euroon. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa tuonnin kasvu jäi kahteen prosenttiin; tuonnin arvo oli 4,3 miljardia euroa. Toimialan kaupasta kertyi vielä viime vuosikymmenen puolivälissä vuosittain keskimäärin neljän miljardin euron ylijäämä. Viime vuonna ylijäämä vaihtui lähes miljardin euron vajeeksi. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla vajetta syntyi 421 miljoonaa euroa. Erilaiset puhelinlaitteet ovat yhä tärkein tuoteryhmä sekä viennissä että tuonnissa, vaikka supistuminen onkin kohdistunut kaikkein voimakkaimmin juuri niihin. Muita tärkeitä vientitavaroita ovat sähkögeneraattorit ja moottorit sekä sähkömuuttajat, tuonnissa puolestaan atk-laitteet ja erilaiset kytkentälaitteet. Venäjän osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden ostajana on viime vuosina pysytellyt kymmenen prosentin tuntumassa. Muut tärkeät vientimaat ovat Saksa, USA ja Kiina. Tuonnissa Kiinan osuus oli aikaisemmin neljänneksen paikkeilla, mutta kohosi tämän vuoden tammi-kesäkuussa jo lähes kolmannekseen. Saksa on selvästi toiseksi tärkein tuontimaa. Kuvio 2. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osuudet koko tuonnista ja viennistä v (1-6) Osuus % (1-6) 1) Tässä katsauksessa käytetty sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden luokittelu perustuu YK:n SITC-nimikkeistöön, joka on eri vuosien välillä vertailukelpoisempi kuin CPA-tuoteluokituksen mukaan määritelty sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Lisäksi CPA-luokituksessa sähkölaitteisiin on laskettu mukaan mm. ei-sähköisiä lämmitys- ja vedenkuumennuslaitteita. Toisaalta esim. monet toimistokoneet ja sähkötyökalut jäävät CPA-luokituksessa sähkötekniikan ulkopuolelle. Tarkempi selvitys tarkasteluun otetuista SITC-nimikkeistä on tämän katsauksen liitteenä. Tuonti Vienti Tullihallitus Tilastoyksikkö

84 2 Kuvio 3. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kauppatase (1-6) Milj. e (1-6) Taulukko 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden kauppa v (1-6) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-6) , ,6-421 Matkapuhelinvienti pudonnut muutamassa vuodessa viidesosaan Matkapuhelimia vietiin vuosina vuosittain yli 6,5 miljardin euron arvosta. Vietyjen puhelimien määrä oli useiden vuosien ajan selvästi yli 30 miljoonaa puhelinta vuodessa. Jyrkkä supistuminen on kuitenkin johtanut siihen, että viime vuonna puhelimia vietiin enää 1,4 miljardin euron arvosta, yhteensä vajaat 6,5 miljoonaa puhelinta. Vienti väheni viidenneksen edellisvuotisesta. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa lasku on edelleen jatkunut. Vietyjen puhelimien arvo oli hieman yli 600 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saksalla, Venäjällä ja Kiinalla oli kullakin vuoden alkupuoliskolla hieman yli 50 miljoonan euron osuus matkapuhelinviennistä. Matkapuhelimien osuus Suomen kaikesta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennistä oli parhaimmillaan yli 40 prosenttia. Kuluvana vuonna se on laskenut jo alle 16 prosentin. Muiden puhelinlaitteiden kuin matkapuhelimien vienti supistui viime vuonna viidenneksen ja tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä viisi prosenttia. Vuoden alkupuoliskon 357 miljoonan euron viennissä Venäjä oli selvästi tärkein maa ennen Kiinaa ja Saksaa. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden vienti on ollut viime aikoina muutaman prosentin laskussa. Tammi-kesäkuussa viennin arvo oli 653 miljoonaa euroa, josta sekä Etelä-Afrikan että Saksan osuus Tullihallitus Tilastoyksikkö

85 3 oli vajaat 70 miljoonaa euroa. Generaattori- ja moottoriviennille on tyypillistä, että suurten laitetoimitusten vuoksi tärkeimmät maat saattavat vaihtua vuosittain. Kuluvana vuonna tärkeimpiä vientikohteita olivat Etelä-Afrikan ja Saksan jälkeen Dominikaaninen tasavalta ja Timor-Leste. Viime vuonna suurimmat maat olivat Turkki, Saksa ja Bangladesh. Erilaisten sähkömuuntajien, muuttajien ja suuntaajien vienti on kehittynyt suotuisasti. Viime vuonna vienti kasvoi 15 prosenttia ja kohosi yli miljardiin euroon. Tämän vuoden alkupuoliskolla vienti on edelleen hieman lisääntynyt ja noussut 527 miljoonaan euroon. Selvästi tärkeimmät vientimaat ovat USA ja Saksa. Taantuman jälkeinen mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeiden viennin tasainen kasvu kääntyi alkuvuodesta loivaan laskuun. Viennin arvo oli 366 miljoonaa euroa; suurimpina ostajamaina USA ja Kiina. Muista tärkeistä tavararyhmistä sähkökytkentälaitteiden viennin arvo oli vajaat 300 miljoonaa euroa ja sekä sähkölääkintälaitteiden että toimistokoneiden ja atk-laitteiden arvo vajaat 200 miljoonaa euroa. Ruotsi, Kiina ja Venäjä olivat lähes tasavahvoja kytkentälaitteiden vientimaita. USA oli puolestaan selvästi suurin lääkintälaitteiden viennissä ja Venäjä toimistokoneiden ja atk-laitteiden viennissä. Puhelintuonti kääntyi kasvuun Matkapuhelimien tuonti kääntyi kahden vuoden jyrkän pudotuksen jälkeen viime vuonna viidenneksen kasvuun. Tuonnin arvo, puoli miljardia euroa, oli kuitenkin yhä vain murto-osa vuoden 2008 yli 2,2 miljardin euron tuonnista. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa matkapuhelintuonti on yli viisinkertaistunut viimevuotisesta ja noussut 700 miljoonan euron paikkeille. Puhelimia tuotiin vuoden alkupuoliskolla 3,6 miljoonaa kappaletta. Tuonnista 80 prosenttia on kiinalaista alkuperää. Muita puhelinlaitteita tuotiin sekä vuonna 2010 että viime vuonna yli 1,6 miljardin euron arvosta. Tänä vuonna tuonnin arvo on pudonnut puoleen viime vuoden tammi-kesäkuusta ja jäänyt vajaaseen puoleen miljardiin euroon. Siitä Kiinan osuus oli 187 miljoonaa euroa ja USA:n osuus 53 miljoonaa euroa. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden tuonti pysytteli viimevuotisella tasolla. Kiinan osuus ryhmän 683 miljoonan euron arvoisesta tuonnista oli lähes 300 miljoonaa euroa ja sekä Saksan että Ruotsin osuus vajaat 50 miljoonaa euroa. Sähkökytkentälaitteita tuotiin 317 miljoonan euron arvosta. Viimevuotinen kymmeneksen kasvu kääntyi loivaan laskuun. Saksa oli 85 miljoonan euron osuudellaan selvästi tärkein kytkentälaitteiden tuontimaa ennen Kiinaa ja Viroa. Mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeiden tuonti selviytyi taantumasta selvästi paremmin kuin useimmat muut tavararyhmät. Viime vuonna tuonnin arvo palautui jo miltei taantumaa edeltäneelle tasolle, ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla tuonti on edelleen kasvanut. Alkuvuoden tuonnin arvo, 249 miljoonaa euroa, oli viisi prosenttia suurempi kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Saksasta kojeita tuotiin 62 miljoonan euron ja USA:sta 34 miljoonan euron arvosta. Sähkömuuntajien ja -muuttajien yms. laitteiden tuonti kääntyi kahden vuoden voimakkaan kasvun jälkeen tammi-kesäkuussa 15 prosentin laskuun ja jäi vajaaseen 200 miljoonaan euroon. Viro oli 48 miljoonan euron osuudellaan tärkein tuontimaa hieman ennen Kiinaa. Kotitalouskoneiden ja laitteiden tuonti jäi neljä prosenttia viimevuotista pienemmäksi, 193 miljoonaan euroon. Sekä Kiinalla että Saksalla oli yli 30 miljoonan euron osuus ryhmän tuonnista. Muita tärkeitä tavararyhmiä olivat elektroniikan komponentit (177 miljoonaa euroa tammikesäkuussa), kaapeli, eristimet yms. (174 miljoonaa euroa), radio-, tv- yms. laitteet (161 miljoonaa euroa) sekä generaattorit ja moottorit (151 miljoonaa euroa). Tullihallitus Tilastoyksikkö

86 4 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonnille on tyypillistä, että monista tuotteista osa ei päädy kotimaan kulutukseen tai investointeihin, vaan viedään edelleen Suomen ulkopuolelle. Esimerkiksi matkapuhelimien tuonti on jatkuvasti ollut selvästi suurempaa kuin puhelimien myynti Suomessa. Pääasiassa Venäjälle viedään lisäksi hyvin paljon Suomeen tuotuja toimistokoneita, atk-laitteita ja kodinkoneita. Vienti jakaantuu tasaisesti, tuonnissa Kiina on selvästi tärkein maa Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden vienti jakaantuu hyvin tasaisesti. Ylivoimaista suurinta maata viennissä ei ole, vaikka Venäjä onkin kymmeneksen osuudellaan hieman suurempi kuin kahdeksan prosentin vientiosuuden tuntumassa oleva Saksa ja seitsemän prosentin paikkeilla olevat USA ja Kiina. Toimialan vienti Venäjälle supistui tammi-kesäkuussa viisi prosenttia ja jäi 388 miljoonaan euroon. Vienti Saksaan kasvoi hieman ja kohosi 308 miljoonaan euroon. Laskussa olleet USA ja Kiina jäivät vähän alle 300 miljoonan euron. Kaikkiaan Suomella oli vuoden alkupuoliskolla sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vientiä vähintään kymmenen miljoonan euron arvosta yli viiteenkymmeneen maahan. Tuonnissa Kiinan osuus nousi edellisten vuosien runsaasta neljänneksestä kuluvana vuonna miltei kolmannekseen. Tuonnin arvo, 1,4 miljardia euroa, oli 35 prosenttia suurempi kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Tuonti Saksasta väheni kuusi prosenttia viimevuotisesta ja jäi 474 miljoonaan euroon. Saksan osuus toimialan koko tuonnista on pudonnut parin vuoden takaisesta 13 prosentista 11 prosenttiin. Muita tärkeitä tuontimaita olivat Ruotsi (302 miljoonaa euroa) ja USA (221 miljoonaa euroa). Tullihallitus Tilastoyksikkö

87 Taulukko 2. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti (1-6), tärkeimmät tavararyhmät (1-6) 2012(1-6) SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % 716 Sähkögeneraattorit ja -moottorit , , , , Sähköiset hitsauslaitteet yms. 96 1,2 92 1, ,1 54 1, Toimistokoneet ja atk-laitteet 353 4, , , , Radio-, tv- yms. laitteet 112 1,4 60 0, ,9 22 0, Matkapuhelimet , , , , Muut puhelinlaitteet , , , , Sähkömuuntajat, -muuttajat yms , , , , Sähkökytkentälaitteet 638 7, , , , Sähkökaapeli, eristimet yms , , , , Sähkölääkintälaitteet 377 4, , , , Kotitalouskoneet ja -laitteet 75 0,9 80 1, ,0 39 1, Elektroniikan komponentit 127 1, , ,6 77 2, Sähkövalaisimet ja -valaisintarvikkeet 83 1,0 88 1, ,0 44 1, Mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeet 721 8, , , , Tallennevälineet, myös tallenteita sisältävät 99 1, , ,2 59 1,5 23 Muut 399 4, , , ,3 12 Yhteensä , , , ,0-3

88 Taulukko 3. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuonti (1-6), tärkeimmät tavararyhmät (1-6) 2012(1-6) SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % 716 Sähkögeneraattorit ja -moottorit 231 2, , , , Toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , Radio-, tv- yms. laitteet 457 5, , , , Matkapuhelimet 397 4, , , , Muut puhelinlaitteet , , , , Sähkömuuntajat, -muuttajat yms , , , , Sähkökytkentälaitteet 583 7, , , , Sähkökaapeli, eristimet yms , , , , Sähkölääkintälaitteet 116 1, , ,3 74 1, Kotitalouskoneet ja -laitteet 399 4, , , , Elektroniikan komponentit 401 4, , , , Akut ja paristot 174 2, , ,2 61 1, Sähköiset käsityövälineet 83 1, , ,6 57 1, Sähkövalaisimet ja -valaisintarvikkeet 198 2, , ,1 98 2, Mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeet 424 5, , , , Tallennevälineet, myös tallenteita sisältävät 247 3, , , ,6-7 Muut 723 8, , , ,1-1 Yhteensä , , , ,0 2

89 Taulukko 4. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti (1-6), tärkeimmät maat vuoden 2012(1-6) suuruusjärjestyksessä (1-6) 2012(1-6) Maa Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Venäjä 751 9, , , ,0-5 Saksa 636 7, , , ,0 2 USA 533 6, , , ,3-7 Kiina 577 7, , , ,1-10 Ruotsi 427 5, , , ,5 22 Alankomaat 344 4, , , ,0-23 Iso-Britannia 353 4, , , ,9-6 Italia 310 3, , , ,9-18 Ranska 321 3, , , ,8 14 Japani 108 1, , , ,7 106 Viro 170 2, , ,5 99 2,5-1 Etelä-Afrikka 73 0,9 94 1, ,2 98 2,5 100 Puola 178 2, , ,3 91 2,3-3 Norja 178 2, , ,4 91 2,3-4 Intia 221 2, , ,7 89 2,3-19 Muut , , , ,7-9 Yhteensä , , , ,0-3 Taulukko 5. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuonti (1-6), tärkeimmät maat vuoden 2012(1-6) suuruusjärjestyksessä (1-6) 2012(1-6) Maa Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % Muutos % Kiina , , , ,9 35 Saksa , , , ,0-6 Ruotsi 551 6, , , ,0-14 USA 478 5, , , ,1-18 Viro 299 3, , , ,4-3 Japani 374 4, , , ,7-13 Etelä-Korea 309 3, , , ,7-24 Alankomaat 204 2, , , ,0 12 Ranska 234 2, , , ,4 6 Iso-Britannia 266 3, , , ,4-13 Puola 219 2, , ,5 90 2,1-13 Tanska 128 1, , ,9 82 1,9 1 Taiwan 154 1, , ,8 81 1,9 5 Italia 138 1, , ,7 75 1,7 4 Tsekin tasavalta 182 2, , ,3 69 1,6-28 Muut , , , ,9-9 Yhteensä , , , ,0 2

90 Liite Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet YK:n SITC-luokituksen (Rev. 4) mukaan: 716 Sähkögeneraattorit ja -moottorit 7373 Sähköiset hitsauslaitteet yms Tuulettimet 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 77 Muut sähkökoneet ja laitteet Sähkövalaisimet 871 Optiset kojeet ja laitteet 873 Kulutus-, tuotanto- yms. mittarit 874 Mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeet 881 Kamerat yms. laitteet Optiset kuidut 8843 Objektiivit 885 (paitsi 88592,88593) Kellot Videopelit Valaisinsarjat 8984 Tallennevälineet, myös tallenteita sisältävät Kuulolaitteet Tahdistimet yms.

91 Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa 2012:M18, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Christina Telasuo p Sähköposti: [email protected] Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu [email protected] Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice [email protected] Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service [email protected]

92 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v (1-8) 5000 Milj. e (1-8) Tuonti Vienti 2012 (1-8) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

93 1 VIENNIN KASVU KIINAAN VAATIMATONTA ALKUVUONNA Tuonti yhä selvässä nousussa Suomen viennin arvo Kiinaan nousi tämän vuoden tammi-elokuussa kolme prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Vienti Kiinaan kehittyi Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan aavistuksen nopeammin kuin Suomen koko vienti, joka oli vain yhden prosentin kasvussa. Tuonti Kiinasta sen sijaan nousi samaan aikaan 15 prosenttia, kun taas Suomen koko tuonti laski prosentin. Vuonna 2011 vienti Kiinaan laski kaksi prosenttia, mutta tuonti nousi 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viennin arvo Kiinaan oli tammi-elokuussa 1,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 3,2 miljardia euroa, joten kauppa oli Suomelle lähes 1,4 miljardin euron arvosta alijäämäistä. Alijäämät olivat hyvin suuria vuodesta 2005 vuoteen Alijäämä on kuitenkin pienentynyt vuodesta 2009 lähtien. Viime vuonna alijäämä jälleen nousi. Kiinan osuus Suomen viennistä tammi-elokuussa pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna, 4,7 prosentissa. Osuus tuonnista sen sijaan kasvoi kahdeksaan prosenttiin viime vuoden 7,3 prosentista. Vienti Kiinaan kehittyi epätasaisesti tärkeimmissä tavararyhmissä. Kokonaisvientiin laskevasti vaikuttivat erityisesti koneiden, laitteiden sekä kojeiden ja mittareiden viennin lasku. Vientiä kasvatti puolestaan etenkin metalliteollisuuden tuotteiden ja paperimassan viennin nousu. Tuonti Kiinasta nousi kaikissa merkittävissä tavararyhmissä sähkölaitteita ja vaatteita lukuun ottamatta. Suomen vienti Kiinan naapurimaahan Japaniin kasvoi kymmenen prosenttia, vienti Etelä-Koreaan nousi 13 prosenttia tammi-elokuussa. Tuonti Etelä-Koreasta nousi peräti 36 prosenttia, kun taas tuonti Japanista laski 15 prosenttia. EU-maiden yhteenlaskettu vienti sekä Japaniin että Etelä- Koreaan oli tammi-elokuussa nopeammassa kasvussa kuin Suomen vienti näihin maihin. Suomen vienti Kiinaan sen sijaan kasvoi hieman nopeammin kuin EU-maiden vienti 1). Kuvio 2. Kiinan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-8) Osuus % Tuonti Vienti (1-8) Kuvio 3. Suomen ja Kiinan välinen kauppatase (1-8) Milj. e Taulukko 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v (tammi-elokuu) (1-8) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , , ) Eurostat Newsrelease 146/2012 Tullihallitus Tilastoyksikkö

94 2 Kuvio 4. Vienti Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan kuukausittain (elokuu) 400 Milj. e Kiina Japani Etelä-Korea Kuvio 5. Tuonti Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta kuukausittain (elokuu) 600 Milj. e Kiina Japani Etelä-Korea KONEIDEN JA LAITTEIDEN VIENTI KIINAAN VÄHENI Raaka-aineiden vienti kasvoi nopeasti Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tavararyhmät muodostivat Kiinan viennin suurimmat tavararyhmät tammi-elokuussa. Koko tavararyhmän vienti oli arvoltaan 780 miljoonaa euroa ja laskua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 15 prosenttia. Tämän tavararyhmän osuus viennistä on laskenut viime vuosina nopeasti, vuonna 2010 osuus oli yli 60 prosenttia, tämän vuoden tammi-elokuussa enää 43 prosenttia. Moottorien ja erikoiskoneiden tavararyhmän viennin arvo kokonaisuudessa oli lähes neljänneksen laskussa kuluvana vuonna. Paperiteollisuuskoneet ja niiden osat ovat suurimmat tuotteet tässä ryhmässä, niiden osuus koko koneiden ja laitteiden tavararyhmän viennin arvosta oli 12 prosenttia tammi-elokuussa. Paperiteollisuuskoneiden ja niiden osien viennin arvo Kiinaan laski lähes 90 miljoonaan euroon tammi-elokuussa. Vuonna 2011 viennin arvo oli 242 miljoonaa euroa. Näiden koneiden ja niiden osien vienti vaihtelee vuosittain suuresti. Vuonna 2010 viennin arvo oli 445 miljoonaa ja vuonna 2009 vain 147 miljoonaa euroa. Kiina on viime vuosina ollut tärkein paperiteollisuuskoneiden vientimarkkinamme, vaikka osuus onkin vaihdellut. Huippuvuonna 2010 osuus oli peräti 70 prosenttia. Tämän vuoden tammi-elokuussa osuus oli laskenut 19 prosenttiin, Tullihallitus Tilastoyksikkö

95 3 kun se vielä viime vuonna oli 33 prosenttia. Moottorien vienti laski 42 prosenttia ja oli arvoltaan 71 miljoonaa euroa. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti Kiinaan väheni kaksi prosenttia viime vuoden tammielokuusta. Sähkömuuttajia ja niiden osia vietiin 54 miljoonalla eurolla ja laskua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli yli viidennes. Kytkentälaitteita vietiin enää 46 miljoonalla eurolla, laskua oli peräti 60 prosenttia. Puhelinlaitteiden ja niiden osien vienti sen sijaan nousi huomattavasti, lähes 105 miljoonaan euroon, kun se koko viime vuonna oli 56 miljoonaa euroa. Raaka-aineet ovat Kiinan-viennin toiseksi suurin ryhmä. Tämän tavararyhmän osuus koko viennistä Kiinaan on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. Vuonna 2010 osuus oli 14 prosenttia ja tämän vuoden tammi-elokuussa jo 34 prosenttia. Paperimassan viennin arvo Kiinaan oli tammielokuussa 271 miljoonaa euroa, kasvua kertyi 27 prosenttia. Koko Suomen paperimassan viennistä 29 prosenttia vietiin Kiinaan tänä vuonna, osuus on ollut kasvussa viime vuosina. Turkisnahkojen vienti Kiinaan on jatkanut nopeaa kasvuaan kuluvana vuonna, nousua kertyi 62 prosenttia. Niiden viennin arvo oli 215 miljoonaa euroa tammi-elokuussa ja osuus koko viennistä on kasvanut viime vuoden kuudesta prosentista jo lähes 12 prosenttiin. Vuonna 2010 turkisnahkojen osuus koko viennistä Kiinaan oli vain kolme prosenttia. Paperin ja pahvin vienti laski tammi-elokuussa kuusi prosenttia ja oli arvoltaan lähes 74 miljoonaa euroa. Malmien ja metalliromun vienti kasvoi 34 prosenttia ja oli arvoltaan myös 74 miljoonaa euroa. Metallien ja metallituotteiden vienti yhteensä nousi neljänneksen tammi-elokuussa. Viennin arvo oli 149 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen viennin arvo kuitenkin väheni 53 miljoonaan euroon. Laskua kertyi 12 prosenttia. Nikkelin vienti romahti tänä vuonna, laskua oli 78 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Nikkelin vienti oli arvoltaan enää runsaat seitsemän miljoonaa euroa. Koko ryhmän veti kasvuun kuparin viennin valtava nousu. Sen vienti kohosi yli 82 miljoonaan euroon, kun se viime vuoden vastaavana ajankohtana oli vain 16 miljoonaa euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo oli 74 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Laskua kiihdytti etenkin lannoitteiden kauppa, joka laski 7 miljoonaan euroon eli kaksi kolmannesta. Kojeiden ja mittareiden vienti väheni 17 prosenttia ja oli arvoltaan 53 miljoonaa euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

96 4 Kuvio 6. Vienti Kiinaan tavararyhmittäin v (1-8) Muut tavarat 7,7% (+40%) Paperimassa 15,0% (+27%) Turkisnahat 11,9% (+62%) Kojeet, mittarit yms. 2,9% (-17%) Paperi ja pahvi 4,1% (-6%) Kemialliset aineet ja tuotteet 4,1% (-5%) Sähkökoneet ja -laitteet 15,5% (-2%) Moottorit ja eri toimialojen erikoiskoneet 26,5% (-24%) Metallit ja metallituotteet 8,3% (+25%) Malmit ja metalliromu 4,1% (+34%) Taulukko 2. Vienti Kiinaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 2012(1-8) Milj. e Osuus % Muutos % 21 Turkisnahat 172 6, , Paperimassa , , Malmit ja metalliromu 96 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet 111 4, , Paperi ja pahvi 105 3, , Metallit ja metallituotteet 229 8, , Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet , , Sähkökoneet ja -laitteet , , Kojeet, mittarit yms. 91 3, ,9-17 Muut tavarat 176 6, ,7 40 Yhteensä , ,0 3 KIINA YHÄ PUHELINLAITTEIDEN TÄRKEIN TUONTIMAA Vaatteiden tuonti laskussa Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet muodostivat lähes 60 prosenttia koko tuonnista Kiinasta kuluvan vuoden aikana. Niiden osuus on ollut nousussa vuodesta 2010, jolloin se oli 57 prosenttia. Puhelinlaitteet olivat selvästi tärkein yksittäinen tavararyhmä Kiinan-tuonnissa. Ne kattoivat runsaan neljänneksen koko tuonnista. Tammi-elokuussa niiden tuonnin arvo oli 819 miljoonaa euroa. Näiden laitteiden tuonti Kiinasta kasvoi 57 prosenttia kuluvana vuonna, kun niiden tuonti kaikista maista kasvoi vain kahdeksan prosenttia. Kiinan osuus kaikista Suomeen tuoduista puhelinlaitteista oli tammi-elokuussa kasvanut 59 prosenttiin, vuonna 2011 osuus oli 47 prosenttia. Myös videolaitteiden ja muiden toisto- ja tallennuslaitteiden tuonti oli kasvussa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

97 5 Atk-laitteiden tuonnin arvo oli 314 miljoonaa euroa eli viidenneksen viimevuotista suurempi. Kiina oli näiden laitteiden selvästi suurin tuontimaa, kokonaistuonnista 49 prosenttia tuli Kiinasta. Toimistokoneiden tuonti sen sijaan pysyi lähes ennallaan ja oli arvoltaan 64 miljoonaa euroa. Kiina oli näidenkin laitteiden selvästi tärkein tuontimaa 40 prosentin osuudellaan. Sähkön kytkentälaitteiden tuonnin arvo oli 58 miljoonaa euroa (- 3 %) ja sähkömuuntajien ja muuttajien 61 miljoonaa euroa (+ 9 %). Kotitalouskoneiden tuonti lisääntyi yhden prosentin ja kohosi 50 miljoonaan euroon. Elektroniikan komponenttien tuonnin arvo, 19 miljoonaa, nousi myös yhden prosentin. Teollisuuden koneiden ja laitteiden sekä moottoreiden tuonti kasvoi tammi-elokuussa, 12 prosenttia, ja tuonnin arvo oli 198 miljoonaa euroa. Moottoreiden tuonnin arvo nousi 27 miljoonaan euroon eli yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Nosto- ja lastauskoneita ja laitteita tuotiin 22 miljoonan euron arvosta (+ 10 %). Maansiirto- ja kaivuukoneiden tuonnin arvo nousi yhdeksään miljoonaan euroon (+ 25 %). Maatalouskoneiden tuonnin arvo sen sijaan laski yli kaksi kolmannesta. Vaatteiden tuonti Kiinasta oli laskussa (- 7 %) ja oli arvoltaan 386 miljoonaa euroa. Jalkineiden tuonti puolestaan nousi hieman, kaksi prosenttia. Tuonnin arvo oli 76 miljoonaa euroa. Kiina oli sekä vaatteiden että jalkineiden tärkein tuontimaa. Vaatteissa Kiinan tuonnin osuus oli 38 prosenttia ja jalkineissa 34 prosenttia. Huonekalujen tuonti nousi lähes neljänneksen ja oli arvoltaan 54 miljoonaa euroa. Erilaisten urheiluvälineiden, pelien, lelujen yms. tuonnin arvo oli 94 miljoonaa euroa ja laskua edellisvuoteen oli kaksi prosenttia. Kojeiden ja mittareiden tuonti on noussut viime vuosina reippaasti. Tämän vuoden tammielokuussa tuonnin arvo oli jo yli 62 miljoonaa euroa, kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kolmannes. Koko vuonna 2011 tuonnin arvo oli 78 miljoonaa euroa ja kasvua vuoteen 2010 verrattuna 52 prosenttia. Tullihallitus Tilastoyksikkö

98 6 Kuvio 7. Tuonti Kiinasta tavararyhmittäin v. 2012(1-8) Muut tavarat 16,6% (+15%) Metallit ja metallituotteet 6,2% (+17%) Henkilö- ja tavarankuljetusalukset 2,6% (+1%) Lelut, pelit, urheiluvälineet yms. 3,0% (-2%) Jalkineet 2,4% (+2%) Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 6,2% (+12%) Toimistokoneet ja atk-laitteet 12,6% (+13%) Vaatteet 12,2% (-7%) Huonekalut 1,7% (+24%) Muut sähkökoneet ja -laitteet 9,4% (-10%) Puhelin-, radio-, tvyms. laitteet 27,0% (+53%) Taulukko 3. Tuonti Kiinasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 2012(1-8) Milj. e Osuus % Muutos % Metallit ja metallituotteet 241 5, , Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 261 5, , Toimistokoneet ja atk-laitteet , , Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet , , Muut sähkökoneet ja -laitteet , , Henkilö- ja tavarankuljetusalukset 83 1,9 > , Huonekalut 59 1, , Vaatteet , , Jalkineet 103 2, , Lelut, pelit, urheiluvälineet yms 166 3, ,0-2 Muut tavarat , ,6 15 Yhteensä , ,0 15 Tullihallitus Tilastoyksikkö

99 VIENTI KIINAAN V JA TAMMI-ELOKUUSSA V (1-8) 2012(1-8) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , Elävät eläimet , , , Liha ja lihatuotteet ,0-58 0,0 44 0, Maitotaloustuotteet ja munat , , , , Kalat ja kalavalmisteet ,0-5 0, Vilja ja viljatuotteet ,0-35 0,0 88 0, Hedelmät ja kasvikset , , , , Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 800 0, , , , Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 39 0,0 1 0, ,0-08 Rehuaineet ,0-12 0,0 9 0, Erinäiset elintarvikkeet 268 0, , , , Juomat ja tupakka 120 0, , , , Juomat 120 0, , , , Tupakka ja tupakkavalmisteet Raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , Vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , Öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet Luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 148 0, , ,0 65 0, Puutavara ja korkki , , , , Paperimassa , , , , Tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 21 0,0 1 0, , ,0 > Kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , Malmit ja metalliromu , , , , Muut eläin- ja kasviraaka-aineet 56 0, ,0-3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 45 0,0 43 0, ,0 89 0,0 > Kivihiili, koksi, briketit yms , ,0-33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 45 0,0 8 0, ,0 8 0, Kaasut Sähkövirta Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 4 0,0 7 0, ,0 10 0, Eläinöljyt ja -rasvat 4 0,0 7 0, ,0 2 0, Kasviöljyt ja -rasvat ,0-43 Valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms ,0-5 Kemialliset aineet ja tuotteet , , , , Orgaaniset kemialliset aineet , , , , Epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , Väri- ja parkitusaineet , , , , Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , Haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 451 0, , , , Lannoitteet, valmistetut , , , , Muovit, valmistamattomat , , , , Muovit, valmistetut , , , , Erinäiset kemialliset tuotteet , , , , Valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , Nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , Kumituotteet , , , , Puu- ja korkkituotteet , , , , Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , Tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , Kivennäisainetuotteet , , , , Rauta ja teräs , , , , Muut metallit , , , , Tuotteet epäjalosta metallista , , , , Koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , Voimakoneet ja moottorit , , , , Eri toimialojen erikoiskoneet , , , , Metalliteollisuuskoneet , , , , Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , Toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , Muut sähkökoneet ja -laitteet , , , , Moottoriajoneuvot , , , , Muut kuljetusvälineet , , , ,0 9 8 Erinäiset valmiit tavarat , , , , Tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , Huonekalut ja niiden osat 910 0, , , , Matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset säilytysesineet 69 0,0 41 0, ,0 25 0, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 781 0, , , , Jalkineet 54 0, , ,0 50 0, Kojeet, mittarit yms , , , , Valokuvauskojeet ja -tarvikkeet; optiset tuotteet yms , , , , Muut valmiit tavarat , , , , Muut tavarat 387 0, YHTEENSÄ , , , ,0 3

100 TUONTI KIINASTA V JA TAMMI-ELOKUUSSA V (1-8) 2012(1-8) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , Elävät eläimet 0 0, Liha ja lihatuotteet 80 0, , , , Maitotaloustuotteet ja munat 74 0,0 0 0, ,0 0 0, Kalat ja kalavalmisteet , , , , Vilja ja viljatuotteet 508 0, , , , Hedelmät ja kasvikset , , , , Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 585 0, , , , Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , Rehuaineet , , , , Erinäiset elintarvikkeet , , , ,1 7 1 Juomat ja tupakka 66 0, , ,0 44 0, Juomat 66 0, , ,0 44 0, Tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0, Raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , Vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 1 0,0 0 0, ,0 1 0,0 > Öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 404 0, , , , Luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 129 0,0 75 0, ,0 47 0, Puutavara ja korkki 565 0, , , , Paperimassa , , , , Tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , Kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , Malmit ja metalliromu 713 0, , , , Muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , Kivihiili, koksi, briketit yms , , , Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 571 0, , , , Kaasut 130 0, , ,0 98 0, Sähkövirta Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 126 0, , ,0 78 0, Eläinöljyt ja -rasvat 61 0, , ,0 63 0, Kasviöljyt ja -rasvat 24 0,0 21 0, ,0 6 0, Valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 41 0,0 37 0, ,0 9 0, Kemialliset aineet ja tuotteet , , , , Orgaaniset kemialliset aineet , , , , Epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , Väri- ja parkitusaineet , , , , Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , Haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , Lannoitteet, valmistetut 57 0,0 22 0, ,0 94 0,0 > Muovit, valmistamattomat , , , , Muovit, valmistetut , , , , Erinäiset kemialliset tuotteet , , , , Valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , Nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , Kumituotteet , , , , Puu- ja korkkituotteet , , , , Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , Tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , Kivennäisainetuotteet , , , , Rauta ja teräs , , , , Muut metallit , , , , Tuotteet epäjalosta metallista , , , ,2 9 7 Koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , Voimakoneet ja moottorit , , , , Eri toimialojen erikoiskoneet , , , , Metalliteollisuuskoneet , , , , Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , Toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , Muut sähkökoneet ja -laitteet , , , , Moottoriajoneuvot , , , , Muut kuljetusvälineet 847 0, ,9 > , ,6 1 8 Erinäiset valmiit tavarat , , , , Tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , Huonekalut ja niiden osat , , , , Matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset säilytysesineet , , , , Vaatteet ja vaatetustarvikkeet , , , , Jalkineet , , , , Kojeet, mittarit yms , , , , Valokuvauskojeet ja -tarvikkeet; optiset tuotteet yms , , , , Muut valmiit tavarat , , , ,4 1 9 Muut tavarat , , , ,6 67 YHTEENSÄ , , , ,0 15

101 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa 2012:M22, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Christina Telasuo p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu [email protected] Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice [email protected] Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service [email protected]

102 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-9) Mrd. e (1-9) Tuonti Vienti 2012 (1-9) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

103 1 SAKSAN PUTOSI KOLMANNEKSI SUURIMMAKSI VIENTIMAAKSEMME Kauppataseen vaje yhä suuri Saksan kaupassa Suomen viennin arvo Saksaan laski tämän vuoden tammi-syyskuussa seitsemän prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavan ajankohtaan. Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan Suomen koko vienti pysyi sen sijaan samalla tasolla edellisvuoteen nähden. Tuonti Saksasta laski hieman vientiä vähemmän, vain kolme prosenttia, kun taas Suomen koko tuonti laski prosentin. Viennin arvo Saksaan oli tammi-syyskuussa lähes neljä miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 5,5 miljardia euroa, joten kauppa oli Suomelle melkein 1,5 miljardin euron arvosta alijäämäistä. Kauppa on ollut Suomelle alijäämäistä vuodesta 2003 lähtien, jonka jälkeen alijäämät nousivat nopeasti. Suurimmillaan alijäämät ovat olleet vuosina 2008 ja Viime vuosina Saksa on kuulunut Venäjän ja Kiinan rinnalla Suomen suurimpiin alijäämämaihin. Lähes kaikkien tavararyhmien vienti laski tammi-syyskuussa. Vain metallien sekä kojeiden ja mittareiden vienti nousi. Kokonaisviennin laskuun vaikutti eniten metsäteollisuuden tuotteiden, raudan ja teräksen sekä öljytuotteiden viennin lasku. Tuonnissa väheni eniten moottoriajoneuvojen ja metallituotteiden kauppa. Elintarvikkeiden sekä kojeiden ja mittareiden tuonti sen sijaan kasvoi. Saksan osuus Suomen viennistä putosi 9,3 prosenttiin tammi-syyskuussa eli alimmilleen Saksojen yhdistymisen jälkeen. Osuus tuonnista pysyi kuluvana vuonna samansuuruisena kuin vuonna 2011, yli 12 prosentissa. Saksa putosi tammi-syyskuussa Suomen kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksi. Ruotsi oli suurin vientimaamme, mutta Venäjä ohitti Saksan 9,7 prosentin osuudellaan. Tuonnissa Saksa oli yhä toisena Venäjän jälkeen, Ruotsi oli kolmanneksi suurin tuontimaamme. Tammi-syyskuussa Suomen vienti Ruotsiin laski kuusi prosenttia, mutta vienti Venäjälle nousi seitsemän prosenttia. Tuonti Venäjältä sen sijaan väheni 12 prosenttia, kun taas tuonti Ruotsista kasvoi neljä prosenttia. Kuvio 2. Vienti Saksaan, Ruotsiin ja Venäjälle kuukausittain (tammi-syyskuu) 800 M ilj. e Saksa Ruotsi Venäjä Kuvio 3. Tuonti Saksasta, Venäjältä ja Ruotsista kuukausittain (tammi-syyskuu) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Tullihallitus Tilastoyksikkö

104 2 Kuvio 4. Saksan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-9) Osuus % 20,0 15, ,0 5,0 0,0 Tuonti Vienti 12(1-9) Kuvio 5. Suomen ja Saksan välinen kauppatase (1-9) Milj. e (1-9) Taulukko 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-9) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-9) , , METSÄTEOLLISUUDEN TUOTTEIDEN VIENTI SAKSAAN LASKUSSA Ainoastaan metallien sekä mittareiden ja kojeiden vienti kasvoi Metsäteollisuuden tuotteet muodostivat Saksan viennin suurimmat tavararyhmät tammisyyskuussa, niiden osuus oli lähes 35 prosenttia. Koko metsäsektorin viennin arvo oli lähes 1,4 miljardia euroa ja laskua kertyi 12 prosenttia viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Paperin ja pahvin viennin kymmeneksen lasku oli merkittävä tammi-syyskuussa. Viennin arvo oli enää runsas miljardi euroa. Paperin ja pahvin osuus koko viennistä Saksaan on kuitenkin yhä yli neljännes. Myös paperimassan vienti laski nopeasti, peräti 27 prosenttia. Viennin arvo oli 175 miljoonaa. Mekaanisen metsäteollisuuden viennin lasku oli huomattavasti paperi- ja selluteollisuutta loivempi. Vanerin ja muiden levytuotteiden vienti laski kolme prosenttia 84 miljoonaan euroon. Sahatavaraa vietiin 77 miljoonan euron arvosta, vienti oli lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Saksa on Suomen selvästi suurin paperin ostaja. Sen osuus Suomen koko paperiviennistä oli tammi-syyskuussa lähes 19 prosenttia. Toisena olevalla Isolla-Britannialla oli hieman yli 11 prosentin osuus ryhmän viennistä. Saksan markkinoilla Suomi on toiseksi tärkein paperin tuontimaa. Ruotsin osuus Saksan paperituonnista oli tammi-syyskuussa 15,2 prosenttia ja Suomen osuus 13,4 prosenttia. Seuraavina olevat Itävalta ja Ranska jäivät alle kymmenen prosentin osuuksiin. Tullihallitus Tilastoyksikkö

105 3 Metallien viennin arvo lisääntyi tammi-syyskuussa 14 prosenttia 433 miljoonaan euroon. Tämä johtui lähes kokonaan kuparin viennin kasvusta. Sen arvo kohosi miltei kolmanneksen 275 miljoonaan euroon. Kasvu johtui kokonaan vientimäärän noususta, sillä kuparin hinta on kääntynyt laskuun kuluvana vuonna. Raudan ja teräksen viennin arvo oli 165 miljoonaa euroa ja laskua kertyi viidennes. Nikkelin viennin arvo (19 milj. euroa) laski yli kolmanneksen ja alumiinin (20 milj. euroa) yli kymmeneksen. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tavararyhmän viennin osuus oli kokonaisuudessaan yli 11 prosenttia. Vienti oli arvoltaan 447 miljoonaa euroa ja laskua edellisvuoteen verrattuna kaksi prosenttia. Kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti nousi hieman ja oli arvoltaan 208 miljoonaa euroa. Muovien vienti laski lähes kymmeneksen 132 miljoonaan euroon. Öljytuotteiden viennin lasku oli 30 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Arvoltaan vienti jäi 121 miljoonaan euroon. Kone- ja laiteviennin osuus viennistä Saksaan oli yli viidenneksen tammi-syyskuussa. Tavararyhmän viennin arvo oli 832 miljoonaa euroa ja lasku edellisvuoteen verrattuna oli viisi prosenttia. Nosto- ja lastauskoneiden vienti kasvoi kolme prosenttia 102 miljoonaan euroon. Maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti puolestaan laski viidenneksen ja jäi 21 miljoonaan euroon. Traktoreiden vienti kasvoi vahvasti, peräti 27 prosenttia. Viennin arvo oli 33 miljoonaa euroa. Voimansiirtolaitteita (24 milj. euroa) vietiin 38 prosenttia vuoden takaista vähemmän. Henkilöautojen vienti Saksaan on supistunut nopeasti. Vielä vuonna 2007 henkilöautojen viennin arvo oli yli puoli miljardia euroa ja kappalemäärä lähes autoa. Vienti väheni tasaisesti ja jäi vuonna 2010 jo 160 miljoonaan euroon eli autoon. Viime vuonna autoja vietiin kappaletta, laskua kertyi 63 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa vienti on edelleen laskenut, 43 prosenttia. Henkilöautoja vietiin vain 632 kappaletta ja viennin arvo oli enää 31 miljoonaa euroa. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Puhelinlaitteiden vienti jatkoi laskuaan jo viidettä vuotta peräkkäin. Viennin arvo oli tammi-syyskuussa 91 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muusta sähkölaiteviennistä sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden vienti nousi 13 prosenttia yli 96 miljoonaan euroon. Kojeiden ja mittareiden vienti kasvoi kuusi prosenttia ja oli arvoltaan 101 miljoonaa euroa. Kuvio 6. Vienti Saksaan tavararyhmittäin v (1-9) Muut tavarat 13,0 % (- 1 %) Kojeet, mittarit yms. 2,5 % (+ 6 %) Moottoriajoneuvot 1,8 % (- 27 %) Sähkökoneet ja - laitteet 7,2 % (- 1 %) Puutavara 2,0% (- 1 %) Paperimassa 4,4 % (- 27 %) Puutuotteet 2,3 % (- 5 %) Paperi ja pahvi 26,0 % (- 10 %) Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 11,5% (- 3 %) Muut metallit 10,9 % (+ 14 %) Rauta ja teräs 4,1 % (- 20 %) Öljy ja öljytuotteet 3,0 % (- 30 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 11,2 % (- 2 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

106 4 Taulukko 2. Vienti Saksaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-9) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 100 1, , Paperimassa 305 5, , Öljy ja öljytuotteet 243 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Puutuotteet 123 2, , Paperi ja pahvi , , Rauta ja teräs 272 4, , Muut metallit 492 8, , Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet , , Sähkökoneet ja -laitteet 400 7, , Moottoriajoneuvot 126 2, , Kojeet, mittarit yms , ,5 6 Muut tavarat , ,0-1 Yhteensä , ,0-7 HENKILÖAUTOJEN TUONTI LASKI 14 PROSENTTIA Metallien tuonti väheni 17 prosenttia Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tavararyhmät muodostivat miltei 42 prosenttia koko tuonnista Saksasta tammi-syyskuussa. Koko ryhmän tuonnin arvo oli lähes 2,3 miljardia euroa. Erilaisten moottoreiden ja erikoiskoneiden tuonnin arvo oli 992 miljoonaa euroa. Ryhmän tuonti pysyi lähes viimevuotisella tasolla. Ryhmän sisällä vaihtelut olivat kuitenkin suuria. Vahvinta oli maansiirto- ja kaivuukoneiden tuonnin nousu, 18 prosenttia (71 milj. euroa) sekä nostolaitteiden tuonnin kasvu, 22 prosenttia (52 milj. euroa). Voimansiirtolaitteiden tuonti (79 milj. euroa) väheni 12 prosenttia ja mäntämoottoreiden (80 milj. euroa) 21 prosenttia. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti jatkoi laskuaan, tammi-syyskuussa yli kymmeneksen. Tuonnin arvo oli 504 miljoonaa euroa. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden tuonti väheni seitsemän prosenttia ja jäi 77 miljoonaan euroon. Kotitalouskoneita (46 milj. euroa) tuotiin lähes saman verran kuin vuosi sitten ja puhelinlaitteita (53 milj. euroa) kolme prosenttia vuoden takaista vähemmän. Sähkökytkentälaitteiden tuonti (130 milj. euroa) kohosi neljä prosenttia. Sähkömuuttajien tuonti jäi 42 miljoonaan euroon, laskua oli 12 prosenttia. Moottoriajoneuvojen tuonti Saksasta laski tammi-syyskuussa 13 prosenttia ja jäi 769 miljoonaan euroon. Henkilöautoja tuotiin miltei kappaletta ja tuonnin arvo oli 472 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoteen verrattuna oli 14 prosenttia. Saksan osuus Suomen henkilöautotuonnin arvosta oli yli kolmannes ja autojen määrästä lähes neljännes. Näillä osuuksilla Saksa oli Suomen ylivoimaisesti suurin henkilöautojen tuontimaa. Kuorma- ja pakettiautoja tuotiin Saksasta 114 miljoonan euron ja autojen osia ja tarvikkeita 104 miljoonan euron arvosta. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko tuonnista Saksasta oli tammi-syyskuussa hieman yli 18 prosenttia. Tuonti kasvoi kaksi prosenttia ja kohosi 992 miljoonaan euroon. Muoveja tuotiin 264 miljoonaan euron ja lääkevalmisteita 244 miljoonan euron arvosta. Saksa on Suomen selvästi suurin lääkevalmisteiden tuontimaa lähes 18 prosentin osuudella ryhmän koko tuonnista. Metallien ja metallituotteiden tuonti laski 17 prosenttia ja tuonnin arvo oli puoli miljardia euroa. Raudan ja teräksen tuonnin arvo laski peräti 37 prosenttia 185 miljoonaan euroon. Kaikkien värimetallien tuonti laski myös, lukuun ottamatta alumiinia, jonka tuonti pysyi viime vuoden tasolla. Kuparin tuonti laski eniten, 17 prosenttia viimevuotisesta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

107 5 Elintarvikkeiden osuus koko tuonnista Saksasta oli yli seitsemän prosenttia tammi-syyskuussa, nousua edellisvuoteen oli 14 prosenttia. Maitotaloustuotteiden tuonti kasvoi yhdeksällä prosentilla ja nousi 84 miljoonaan euroon. Tästä oli juuston osuus 54 miljoonaa euroa. Hedelmien ja kasvisten tuonti (61 milj. euroa) lisääntyi 13 prosenttia. Lihatuotteiden tuonti kasvoi yli kolmanneksen ja oli arvoltaan 67 miljoonaa euroa. Viljatuotteiden tuonti nousi 17 prosenttia 49 miljoonaan euroon. Muusta tuonnista mainittakoon tekstiilituotteet ja vaatteet (131 milj. euroa), laskua kahdeksan prosenttia sekä kojeiden ja mittareiden tuonti (144 milj. euroa), kasvua 12 prosenttia. Kuvio 7. Tuonti Saksasta tavararyhmittäin v (1-9) Kojeet, mittarit yms. 2,6 % (+ 12 %) Muut tavarat 19,1 % (+ 5 %) Moottoriajoneuvot 14,0 % (- 13 %) Sähkökoneet ja - laitteet 9,2 % (- 11 %) Elintarvikkeet 7,3 % (+ 14 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 18,1 % (+ 2 %) Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 18,1 % (+ 1 %) Tekstiilituotteet, vaatteet 2,4 % (- 8 %) Metallit ja metallituotteet 9,1 % (- 17 %) Taulukko 3. Tuonti Saksasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2011 Milj. e Osuus % Muutos % 2012(1-9) Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 481 6, , Kemialliset aineet ja tuotteet , ,1 2 65,84 Tekstiilituotteet, vaatteet 185 2, , Metallit ja metallituotteet , , Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet , , Sähkökoneet ja -laitteet 743 9, , Moottoriajoneuvot , , Kojeet, mittarit yms , ,6 12 Muut tavarat , ,1 5 Yhteensä , ,0-3 Tullihallitus Tilastoyksikkö

108 VIENTI SAKSAAN V (1-9) (1-9) 2012(1-9) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000e Osuus% Muutos% 1000e Osuus% 1000e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kalat ja kalavalmisteet 39 0,0 76 0, ,0 40 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 109 0, , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,0 3 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0, ,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 746 0,0 51 0, ,0 27 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 738 0, , ,0 11 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 678 0, , , ,0 9 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 335 0,0 0 0, , sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 909 0, , , , kasviöljyt ja -rasvat 1 0,0 3 0, ,0 76 0, valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 612 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,3 1 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja -laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut ja niiden osat , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet ja vaatetustarvikkeet , , , , jalkineet , , , , kojeet, mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet; optiset tuotteet yms , , , , muut valmiit tavarat , , , ,6-1 9 muut tavarat , , , ,2-13 YHTEENSÄ , , , ,0-7

109 TUONTI SAKSASTA V (1-9) (1-9) 2012(1-9) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000e Osuus% Muutos% 1000e Osuus% 1000e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 225 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kalat ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,7 2 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , ,3 4 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,3 3 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 180 0, , , , sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 3 0,0 3 0, ,0 5 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , ,0-2 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,3 9 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,1 8 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja -laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut ja niiden osat , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet ja vaatetustarvikkeet , , , , jalkineet , , , , kojeet, mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet; optiset tuotteet yms , , , , muut valmiit tavarat , , , ,4-2 9 muut tavarat , , , ,9 6 YHTEENSÄ , , , ,0-3

110 Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa 2012:M25, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Christina Telasuo p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu [email protected] Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice [email protected] Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service [email protected]