Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Transkriptio

1 Kauppa 216 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Mrd. e 16 Kuvio 1. Energiatuotteiden ulkomaankauppa (1-2) Tuonti Vienti (1-2) 216 (1-2) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 ENERGIAN OSUUS SUOMEN TAVARAVIENNISTÄ ENÄÄ VAIN KUUSI PROSENTTIA Energiakaupan alijäämä pienin vuosikymmeneen Suomen energiatuotteiden 1 tuonnin arvo vajosi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan viime vuonna 37 prosenttia ja oli noin 7,5 miljardia euroa. Vuosittainen energian tuonti oli arvoltaan alle kymmenen miljardia euroa viimeksi vuonna 21. Energian tuonnin arvon osuus kokonaistuonnista kutistui hieman alle 14 prosenttiin. Osuus oli pienin vuosikymmeneen. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa energian tuonnin arvo laski edelleen 35 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ja osuus kokonaistuonnista pieneni noin 12 prosenttiin. Energiatuotteiden, eli enimmäkseen öljyjalosteiden, vienti kasvoi finanssikriisin jälkeisinä vuosina, ja oli vuonna 213 jo melkein seitsemän miljardia euroa. Viennin arvon kasvu kuitenkin taittui vuonna 214. Viime vuonna energian viennin arvo romahti edelleen 4 prosenttia ja jäi 3,6 miljardiin euroon. Energian osuus Suomen tavaraviennistä supistui tuolloin noin seitsemään prosenttiin edellisvuoden 11 prosentista. Alkuvuonna 216 osuus pieneni edelleen noin prosenttiyksikön. Energiatuotteiden osuus Suomen viennistä on nyt palautunut vuoden 28 kriisiä edeltäneelle tasolle, kun se 21-luvun alkuvuosina kävi jopa yli kymmenessä prosentissa. Suomen energiatuotteiden kauppa on aina ollut selvästi alijäämäistä. Alijäämä pienentyi hiukan öljytuotteiden viennin arvon kasvun myötä, ja vuonna 214 alijäämä supistui selvästi 5,9 miljardiin euroon tuontihintojen laskun vuoksi. Vuonna 215 vajetta energiakaupassa tuli vain 3,8 miljardia euroa, mikä oli vähiten vuosikymmeneen. Alijäämä väheni myös kuluvan vuoden tammi-helmikuussa vuodentakaisesta. Energiatuotteiden kaupan suuri vaje näkyy selvästi kokonaiskauppataseessa. Kauppatase oli viime vuonna noin 55 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta ilman energiatuotteita laskettuna se olisi ollut noin 3,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Venäjä on yhä Suomen selvästi suurin energiatuotteiden toimittaja, vaikkakin sen osuus on laskenut jyrkästi vuodesta 213 alkaen. 2-luvulla Venäjän osuus oli suurimmillaan lähes 8 prosenttia Suomen energiatuonnista. Viime vuonna sen osuus energian tuonnista oli enää vajaat 59 prosenttia. Tämän vuoden tammi-helmikuussa maan osuus oli pudonnut edelleen 54 prosenttiin. Seuraavaksi suurimmat tuontimaat olivat viime vuonna Ruotsi, Alankomaat, Tanska ja Norja. Venäjältä tuodaan raakaöljyä, kivihiiltä, kaasua ja öljyjalosteita, Ruotsista öljyjalosteita ja sähkövirtaa. Suomen energiatuotteiden viennissä Ruotsin osuus on viime vuosina kasvanut hieman. Vuonna 214 maan osuus oli 27 prosenttia ja viime vuonna lähes prosenttiyksikön enemmän. Tämän vuoden tammi-helmikuussa sen osuus nousi 3 prosenttiin. Muita tärkeitä Suomen viemän energian ostajamaita viime vuonna olivat Iso-Britannia, Alankomaat ja Viro. Kuvio 2. Energiatuotteiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-2) Kuvio 3. Energiatuotteiden kauppatase (1-2) 25 Osuus % Tuonti Vienti Mrd. e Taulukko 1. Suomen energiatuotteiden kauppa v (1-2) 1 Energiatuotteisiin on tässä katsauksessa luettu kuuluviksi SITC-luokituksen ryhmät Tulli Tilastointi

3 2 Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,5-53 Raakaöljyn tuontihinnat putosivat jyrkästi viime vuonna Raakaöljyä tuotiin Suomeen viime vuonna 3,6 miljardin euron arvosta. Tämä oli hiukan alle puolet Suomen koko energiatuotteiden tuonnista. Tuonnin arvo supistui peräti 43 prosenttia edellisvuodesta. Arvon laskua selittää suurelta osin tuontihintojen 39 prosentin lasku, mutta myös tuonnin määrä pieneni. Raakaöljyä tuotiin Suomeen viime vuonna noin 1,9 miljoonaa tonnia, mikä oli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Edellisen kerran raakaöljyn vuosittainen tuontimäärä jäi alle 11 miljoonan tonnin vuonna 25. Raakaöljyn tuontihinnat putosivat nopeasti vuoden 214 lopulla ja laskivat viime vuoden tammikuussa 28 euroon tonnilta. Hintojen yhtäjaksoinen heinäkuusta 214 alkanut lasku taittui lievään nousuun helmikuussa 215. Tuontihintojen lasku alkoi taas kesällä 215. Alkuvuonna 216 tuodun raakaöljyn tuontihinta oli enää noin 215 euroa per tonni. Hinnat kävivät viimeksi näin alhaalla vuoden 25 ensimmäisellä neljänneksellä. Raakaöljyn tuontimäärien kuukausittaisessa vaihtelussa ei ole samanlaista pidempiaikaista trendiä kuin hinnoissa, vaan määrät voivat heilahdella voimakkaasti. Parin viime vuoden aikana kuukausittaiset määrät ovat tavanomaisesti vaihdelleet,8 miljoonasta tonnista lähes 1,2 miljoonaan tonniin. Viime vuoden toisella neljänneksellä raakaöljyn tuontimäärät olivat poikkeuksellisen alhaisia öljynjalostusteollisuuden huoltoseisokkien vuoksi. Kuvio 4. Raakaöljyn (SITC 333) tuontimäärä ja -hinta (1-2) 1 tn Määrä (1 tn) Venäjä on yhä Suomen selvästi suurin raakaöljyn toimittajamaa. Vuonna 214 maan osuus raakaöljyn alkuperämaana oli hieman yli 73 prosenttia, viime vuonna 81 prosenttia, ja alkuvuonna 216 noin 77 prosenttia. Muista maista raakaöljyä tuodaan Suomeen suhteellisesti melko vähäisiä määriä. Viime vuonna Norjan osuus raakaöljyn toimittajana oli 6,4 prosenttia, Tanskan 5,8 prosenttia ja Kazakstanin 3,8 prosenttia. Tulli Tilastointi Hinta (e/tn) e / tn

4 3 Öljytuotteiden tuonnin arvo laski viime vuonna hieman loivemmin kuin raakaöljyn tuonti. Tuontia tilastoitiin 2,2 miljardia euroa, mikä oli kolmanneksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Osuus koko energiatuotetuonnista oli 3 prosenttia. Öljytuotteiden tuonnissa arvon muutos johtui sekä tuontihintojen että tuontimäärien laskusta. Tuontihinnat putosivat viime vuonna lähes neljänneksen, ja tuontimäärät jäivät 11 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa öljytuotteiden kokonaistuonnin arvo putosi edelleen 14 prosenttia viime vuoden tammihelmikuusta. Lähes koko 2-luvun suunnilleen puolet Suomeen tuoduista öljyjalosteista oli venäläistä alkuperää. Venäjän osuus alkoi kuitenkin pienentyä vuosikymmenen vaihteessa, ja se oli vuonna 214 enää noin 28 prosenttia. Viime vuonna osuus supistui 26 prosenttiin. Suurin toimittaja vuonna 215 oli Ruotsi, jonka osuus öljyjalostetoimituksista kasvoi 35 prosenttiin. Alankomaiden osuus oli 19 prosenttia, mutta muut maat jäivät osuuksissaan muutamaan prosenttiin. Sähkön tuonti laski viime vuonna 18 prosenttia 636 miljoonaan euroon. Osuus kaikista tuoduista energiatuotteista oli noin yhdeksän prosenttia. Tuontimäärät laskivat prosentin ja tuontihinnat 17 prosenttia. Tämän vuoden tammi-helmikuussa tuonnin arvo säilyi edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla tuontimäärien kasvun vuoksi. Suurimmillaan 2-luvun alussa lähes 9 prosenttia tuodusta sähköstä oli alkuperältään venäläistä. Vuonna 215 suurin osa Suomeen tuodusta sähköstä tuli kuitenkin Ruotsista. Ruotsin osuus alkoi kasvaa ripeästi vuonna 21 ja oli viime vuonna 84 prosenttia koko sähköntuonnista. Venäjän osuus oli 15 prosenttia. Vuonna 27 alkanut sähköntuonti Virosta oli aluksi 13 prosenttia Suomen koko sähköntuonnista, mutta aleni nopeasti ja putosi viime vuonna jo prosentin kymmenesosiin. Kaasun tuonnin arvo pieneni vuonna 214 vajaaseen miljardiin euroon. Viime vuonna tuonti laski edelleen 624 miljoonaan euroon eli 37 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Kaasu muodostivat noin kahdeksan prosenttia koko energiatuotteiden tuonnista. Tämän vuoden tammi-helmikuussa tuonti on yhä laskenut 28 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaasua tuodaan lähes yksinomaan Venäjältä; muutama prosentti tuonnista tulee Kazakstanista ja Ruotsista. Tuodut kaasut olivat enimmäkseen maakaasua; jonkin verran tuotiin myös propaania ja butaania. Kivihiiltä tuotiin viime vuonna 37 miljoonan euron arvosta, ja sen osuus koko energiatuonnista oli viisi prosenttia. Tuonnin arvo supistui tuolloin 26 prosenttia tuontimäärien 31 prosentin laskun vuoksi. Tuontihinnat sen sijaan nousivat kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Kuluvan vuoden alkukuukausina kivihiilen tuonti laski edelleen 27 prosenttia. Venäjän osuus kivihiilen tuonnista pieneni hiukan viime vuonna verrattuna edellisvuoteen, mutta oli edelleen lähes puolet Suomen koko kivihiilituonnista. Pohjois-Amerikasta tuotu kivihiili käsitti viime vuonna hiukan yli neljänneksen kokonaistuonnista. Muita tärkeitä tuontimaita olivat Ruotsi ja Kolumbia. Puola, jolla oli vielä vuosituhannen alkupuolella parhaimmillaan yli neljänneksen osuus kivihiilen tuonnista, on viime vuosina vaipunut kivihiilen tuontimaana. Viime vuonna vain vajaat kuusi prosenttia Suomeen tuodusta kivihiilestä oli puolalaista alkuperää. Sähkön vienti Viroon kasvoi vuonna 215 Suomen energiavienti on lähes yksinomaan öljyjalosteiden vientiä. Viime vuonna niiden viennin arvo supistui 41 prosenttia ja jäi hiukan alle 3,5 miljardiin euroon. Vientihinnat alenivat 27 prosenttia ja vientimäärät viidenneksen. Tämän vuoden alussa vientihintojen jyrkkä lasku (-32 %) on jatkunut, mutta vientimäärät ovat säilyneet viime vuoden tammi-helmikuun tasolla. Bensiinien osuus öljytuotteiden viennistä oli viime vuonna noin 1,2 miljardia euroa ja dieselin osuus noin 1,6 miljardia euroa. Polttoöljyä vietiin 161 miljoonan euron arvosta ja moottoriöljyjä ja muita voiteluöljyjä 357 miljoonan euron edestä. Öljyjalosteiden vientihintojen kehitys kulki samansuuntaisesti raakaöljyn tuontihintojen muutosten kanssa. Tulli Tilastointi

5 4 Ruotsi oli viime vuonna edellisten vuosien tavoin Suomen tärkein öljytuotteiden ostaja. Sen osuus ryhmän koko viennistä heiluu vuosittain 3 prosentin molemmin puolin. Vienti jakautuu tasaisesti muihin maihin: viime vuonna Iso-Britannian osuus oli noin 13 prosenttia, Alankomaiden 12 prosenttia ja Latvian yhdeksän prosenttia. Öljytuotteiden vienti eri maihin vaihtelee vuosittain huomattavasti, sillä jo yksi suuri toimitus voi muuttaa tärkeimpien vientimaiden järjestystä. Öljytuotteiden lisäksi Suomi vie vain vähäisiä määriä muita energiatuotteita. Sähköä vietiin viime vuonna 148 miljoonan euron arvosta eli kymmeneksen enemmän kuin vuonna 214. Muutosta selittää sähkönviennin kasvu Viroon. Tämän vuoden alussa sähkön kokonaisviennin arvo on vuorostaan laskenut kymmenen prosenttia. Sähkön vienti suuntautuu lähes kokonaisuudessaan Viroon; Norjan osuus oli viime vuonna prosentin luokkaa. Suomesta viedään vuosittain myös niukalti kaasua, turvetta ja hiiltä. Näiden tuotteiden viennin arvo jää muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon. Viime vuonna kaasua vietiin lähinnä Marokkoon ja Ghanaan, mutta kivihiilen ja turpeen vienti jakautui melko tasaisesti useaan eri maahan. Kuvio 5. Öljytuotteiden (SITC 334) vientimäärä ja -hinta (1-2) 1 tn e / tn Määrä (1 tn) Hinta (e/tn) Tulli Tilastointi

6 Taulukko 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v (1-2) Tuonti (1-2) 216 (1-2) Milj. e Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Milj. e Muutos % Energiatuotteet yht Kivihiili, koksi, turve Raakaöljy Kaasut Öljytuotteet* Sähkö Vienti (1-2) 216 (1-2) Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Energiatuotteet yht Kivihiili, koksi, turve Raakaöljy >999 > Kaasut Öljytuotteet* Sähkö

7 Taulukko 2. Energiatuotteiden tuonti v ja tammi-helmikuussa (maat vuoden 215 tuonnin mukaisessa suuruusjärjestyksessä) (1-2) 216 (1-2) Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Energiatuotteet yht , , , 949 1, -35 Venäjä , , , ,6-4 Ruotsi , , , , 5 Alankomaat 5 4, , ,9 23 2,5-76 Tanska 488 4, , , 29 3, -6 Norja 869 7, , ,7 48 5, -66 Kazakstan 517 4, , ,5 17 1,8-51 USA 265 2, , ,1 24 2,6-19 Kanada 71,6 73 1, 3, 49 5,1 >999 Algeria 11,9 64, Saksa 49,4 42,6-15 6,4 8,9 32 Angola - - 4, Belgia 33,3 36,5 9 5,3 5,5-4 Puola 39,3 35,5-1 3,2 5,5 63 Singapore, 31,4 > Ranska 63,5 27,4-58 7,5 4,4-47 Muut 396 3, ,9-64 8,6 28 3, 232 Kivihiili, koksi, turve 499 1, 37 1, , 44 1, -27 Venäjä , , , ,8-5 Kanada 69 13, ,1-19, 3 6, >999 USA 69 13, ,5-33,1 9 2,3 >999 Ruotsi 4,8 26 6, ,9,9-95 Kolumbia 24 4,8 25 6, ,2 5 12, 7 Muut 65 12, , ,5 6 13, -24 Raakaöljy , , , 346 1, -53 Venäjä , , , ,9-49 Norja 83 13, , , ,8-66 Tanska 332 5,2 21 5, ,1 2 5,7-67 Kazakstan 289 4, , ,1 13 3,6-45 Muut 237 3,8 15 2,9-56,, - Kaasut 992 1, 624 1, , 111 1, -28 Venäjä , , , ,7-26 Ruotsi 7,7 4, ,8, -1 Kazakstan 7,7 3,5-51 1,3,1-72 Muut 15 1,5 3,5-78,1,2 7 Öljytuotteet* , , , 36 1, -14 Ruotsi , , , ,8 8 Venäjä , , , ,5-16 Alankomaat , , , 23 7,7-76 USA 196 5,9 64 2, ,4 15 5, -49 Tanska 156 4,7 61 2, ,5 9 2,9-27 Kazakstan 21 6,3 41 1, ,8 2,7-79 Saksa 47 1,4 4 1, ,8 8 2,7 32 Belgia 32 1, 36 1, ,4 5 1,5-4 Singapore, 31 1,4 > ,3 - Ranska 63 1,9 26 1, , Kuuba 19,6 24 1, Muut 239 7, , , 66 21,6 >999 Sähkö 772 1, 636 1, , 141 1, Ruotsi , , , ,3 12 Venäjä 97 12, , ,1 29 2,5-34 Norja 2,3 4,7 17,1, -42 Viro 1,2 2,3 21,3 4 3,1 932 *SITC

8 Taulukko 3. Energiatuotteiden vienti v ja tammi-helmikuussa (maat vuoden 215 viennin mukaisessa suuruusjärjestyksessä) (1-2) 216 (1-2) Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Energiatuotteet yht , , , 419 1, -29 Ruotsi , , , ,9-31 Iso-Britannia , , , ,2-1 Alankomaat 44 6, , , ,8 1 Viro 525 8, , ,6 34 8,2-45 Latvia 424 7, 37 8, ,1 22 5,2-48 Belgia 426 7, , ,1 34 8,1-29 USA 44 7, , ,3 23 5,5 2 Saksa 14 1, , ,9 12 3, -64 Venäjä 217 3, , ,6 18 4,2 14 Liettua 66 1,1 76 2, ,7 7 1,8-23 Meksiko 159 2,6 56 1, , Norja 46,8 46 1, ,8 2,5-81 Kanada 271 4,5 38 1, ,8, -1 Muut 583 9, , ,7 11 2,7-29 Kivihiili, koksi, turve 13 1, 14 1, , 2 1, -8 Norja 2 17,6 3 18, ,5 27, -18 Alankomaat 3 27,4 2 13, ,,9-95 Belgia 2,9 2 13, Turkki 1 9,6 2 11, ,4 23,1 71 Espanja 1 4,6 2 11, ,3 3,7-2 Muut 5 38, 4 3, ,8 1 45,3 13 Raakaöljy 1, 1, -95 1, Venäjä 9,4 99, USA Kaasut 2 1, 7 1, -66 1, 1, -26 Marokko , Ghana , Belgia - - 4, Latvia 1,5 4,6 6 85,8 65,1-44 Muut 2 98,5 5, ,2 34,9 82 Öljytuotteet* , , , 395 1, -3 Ruotsi , , , ,7-31 Iso-Britannia , , , ,9-1 Alankomaat 387 6, , , ,9 11 Latvia 424 7,2 37 8, ,4 22 5,5-48 Belgia 426 7, , ,5 34 8,6-29 USA 44 7, , ,4 23 5,8 19 Viro 396 6, , ,9 13 3,4-65 Saksa 13 1, , ,1 12 3,1-64 Venäjä 217 3, , ,7 18 4,4 14 Liettua 66 1,1 76 2, ,7 7 1,9-23 Meksiko 159 2,7 56 1, , Norja 4,7 41 1, ,6,1-98 Kanada 271 4,6 38 1, ,9, -1 Muut 578 9, , ,7 11 2,7-31 Sähkö 134 1, 148 1, , 22 1, -1 Viro , , , , -12 Norja 5 3,5 2 1, ,6 1 5,9 49 Venäjä - -, , - *SITC

9 Kauppa 216 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa 216:M1, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-11 Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi