Rajaliikennetilasto 2012

Transkriptio

1 Kauppa 2013 Handel Trade Rajaliikennetilasto 20 Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina Meri Saapuneet Meri Lähteneet Norja Saapuneet Norja Lähteneet Ruotsi Saapuneet Ruotsi Lähteneet Venäjä Saapuneet Venäjä Lähteneet Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 Raskas liikenne rajanylityspaikoilla pysyi edellisvuoden tasolla, henkilöliikenteen ajoneuvojen määrä kasvoi selvästi Tullin keräämien tietojen mukaan raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä rajanylityspaikoilla kasvoi vuonna 20 yhdellä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Kuormattujen kuorma-autojen määrä itärajalla laski kahdella prosentilla ja laskua oli myös Ruotsin maarajalla, kun taas merirajalla ja Norjan maarajalla liikennemäärä kasvoi. Eniten kasvua vuonna 20 oli kuitenkin henkilöliikenteen ajoneuvojen määrissä. Saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi yhden prosentin verran. Venäjältä saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä oli , jossa oli kolmen prosentin lasku vuoteen 2011 verrattuna. Ruotsista maitse saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen lukumäärä laski viidellä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Norjan maarajan kautta saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi kuudella prosentilla. Merkittävin kuormattujen kuormaautojen tuloreitti oli meriraja, jossa saapuneen raskaan liikenteen määrä nousi prosentilla päätyen lähes kuorma-autoon. Lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi prosentilla. Merkittävin kuormattujen kuorma-autojen lähtöreitti oli Venäjän raja, jonka osuus lähteneestä kuorma-autoliikenteestä oli 43 prosenttia. Venäjälle lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä kuitenkin laski hieman jääden alle autoon. Henkilöliikenteen ajoneuvojen määrä lisääntyi rajapaikoilla Suomen rajan ylittäneiden henkilö- ja linja-autojen määrä kasvoi 18 prosentilla päätyen 13 miljoonaan ajoneuvoon. Vilkkain rajanylityspaikka oli Tornio, jossa rajan ylitti 5,7 miljoonaa henkilö- ja linja-autoa. Henkilöliikenteen ajoneuvojen määrä lisääntyi selvästi myös itärajalla päätyen 1,2 miljoonaan ajoneuvoon Vaalimaalla ja 1,1 miljoonaan ajoneuvoon Nuijamaalla. Konttien lukumäärä rajapaikoilla kasvoi Merirajan ja Vainikkalan rajanylityspaikan kautta lähti yli kuormattua konttia, jossa oli viiden prosentin kasvu verrattuna edellisvuoteen. Suomeen saapuneiden tyhjien konttien lukumäärä nousi 24 prosentilla verrattuna edellisvuoteen päätyen konttiin.

3 Taulu 1. Saapunut liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2011 ja 20 (kappaletta) Henkilöauto Linja-auto Kuormattu kuorma-auto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Kuormattu kontti Tyhjä kontti Rajanylityspaikka Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Aavasaksa x 0 0 x 0 0 x - - x Eckerö x 0 0 x HaminaKotka 0 0 x 0 0 x x Hanko x x Helsinki x Imatra x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x x Kilpisjärvi x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x x 0 0 x Kolari x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Maarianhamina x x 0 0 x Muonio x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali x x 0 0 x Niirala x x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa x 0 0 x 0 0 x Nuorgam x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x x Parikkala x x 0 0 x 0 0 x Pello x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pietarsaari 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rajajooseppi x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x x Tornio x 0 0 x Turku x Utsjoki x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaalimaa x x 0 0 x 0 0 x Vaasa x x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vartius x 0 0 x 0 0 x Lieksan Inari * 0 0 x 0 0 x x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kortesalmi * 0 0 x 0 0 x x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Leminaho * 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä * Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäneitä puutavarakuljetuksia ja rakennuskohteisiin tapahtuvia kuljetuksia ** Joillakin rajanylityspaikoilla linja-autot tilastoidaan henkilöautojen kategoriaan. Saapuneiden ja lähteneiden määrät voivat poiketa toisistaan tilastoteknisistä syistä.

4 Taulu 2. Lähtenyt liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2011 ja 20 (kappaletta) Henkilöauto Linja-auto Kuormattu kuorma-auto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Kuormattu kontti Tyhjä kontti Rajanylityspaikka Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Aavasaksa x 0 0 x x Eckerö x 0 0 x 0 2 x 0 1 x HaminaKotka 0 0 x 0 0 x x Hanko x x Helsinki x Imatra x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x x Kilpisjärvi x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kolari x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Maarianhamina x x 0 0 x Muonio x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali x x 0 0 x Niirala x x 0 0 x Nuijamaa x 0 0 x 0 0 x Nuorgam x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x 0 14 x 0 0 x Parikkala x x 0 0 x 0 0 x Pello x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pietarsaari 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rajajooseppi x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x x Tornio x 0 0 x Turku x Utsjoki x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x x 0 0 x Vaalimaa x x 0 0 x 0 0 x Vaasa x 0 3 x 0 0 x 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vartius x 0 0 x 0 0 x Yhteensä

5 Taulu 3. saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina Raja-alue Muutos (%) Meri Saapuneet Lähteneet Yhteensä Norja Saapuneet Lähteneet Yhteensä Ruotsi Saapuneet Lähteneet Yhteensä Venäjä Saapuneet Lähteneet Yhteensä Yhteensä saapuneet Yhteensä lähteneet Yhteensä

6 Kauppa 2013 Handel Trade Rajaliikennetilasto :M03, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 5 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

7 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 20 Loka-joulukuu Oktober-december October-december Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 20/ neljännes, % Yhteensä -4 0 Suuret yritykset -6-1 Pk-yritykset Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

8 1 PK-YRITYSTEN VIENTI KASVOI VUODEN VIIMEISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ Pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo nousi vuoden 20 viimeisellä neljänneksellä 1,9 miljardiin euroon kasvaen viidellä prosentilla edellisvuodesta. Vastaavasti suurten yritysten viennin arvo supistui prosentilla 11,6 miljardiin euroon. Pk-yritysten tuonnin arvo pysyi ennallaan edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ollen 3,6 miljardia, kun taas suurten yritysten tuonnin arvo laski kuudella prosentilla 10,9 miljardiin euroon. Pk-yritysten osuus kokonaisarvosta oli viennissä 14 % ja tuonnissa 24 %. Taulu 1. Ulkomaankaupan kehitys yritysten kokoluokittain 20/10- ja 2011/10-, milj. e Vienti Muutos, Osuus, % Tuonti Muutos, Osuus, % 2011/ 10-20/ 10- % 20/ / 10-20/ 10- % 20/ 10- PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x 2 Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Viimeisellä vuosineljänneksellä viennin arvo nousi eniten kemian teollisuuden tuotteiden osalta. Niiden viennin arvo kohosi suurilla yrityksillä seitsemän prosenttia, mutta laski pk-yrityksillä kolmella prosentilla edellisvuodesta. Koneiden ja laitteiden viennin arvo väheni sekä pk-yrityksissä (- 11 %) että suurissa yrityksissä (-1 %). Kulkuneuvojen, sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden sekä metallien ja metallituotteiden viennin arvo kasvoi pk-yrityksillä mutta laski suurilla yrityksillä. Kulkuneuvojen viennin arvo pk-yrityksissä kasvoi 35 % ja suurten supistui 8 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattaessa. Vastaavasti sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo kasvoi pk-yrityksillä 9 % ja laski suurilla 24 %, metallien ja metallituotteiden viennin arvo kasvoi pk-yrityksillä ja laski suurilla kahdella prosentilla. Tuonnin arvo laski kaikissa tärkeimmissä tuoteluokissa. Koneiden ja laitteiden sekä metallien ja metallituotteiden tuonnin arvon kutistuminen oli voimakkaampaa suurilla kuin pk-yrityksillä. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo heikkeni 14 % suurissa ja 10 % pk-yrityksissä, metallien ja metallituotteiden 15 % suurissa ja 7 % pk-yrityksissä edellisvuoteen verrattaessa. Kulkuneuvojen ja kemian teollisuuden tuotteiden tuontien arvot puolestaan supistuivat voimakkaammin pk-yrityksissä kuin suurissa yrityksissä. Pk-yritysten kulkuneuvojen tuonnin arvo laski lähes kymmenyksellä, suurten yritysten kolmella prosentilla. Vastaavasti kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski pk-yrityksillä kahdeksalla prosentilla ja suurilla yrityksillä kahdella prosentilla. Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden tuonnin arvo supistui suurilla yrityksillä 22 prosenttia, mutta kasvoi kolme prosenttia pk-yrityksillä. Tulli Tilastointi

9 2 Kuvio 2. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin suuryrityksillä , milj. e Kuvio 3. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin pk-yrityksillä , milj. e Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e Tulli Tilastointi

10 3 Kuvio 5. Viennin arvo yritysten kokoluokittain 20/10- ja 2011/10-, milj. e Kuvio 6. Tuonnin arvo yritysten kokoluokittain 20/10- ja 2011/10-, milj. e Tulli Tilastointi

11 Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuu 20 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2011:10-/ Osuus Osuus Arvo 2011:10-/ Osuus Osuus 20:10-20:10- koko vienti ryhmästä 20:10-20:10- koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 30 x x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 72 x x Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 37 x x Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 50 x x Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 51 x x Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 14 x x 0 0 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 179 x x 2 4 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 432 x x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

12 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013:M04, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevón p Mervi Virtanen p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 5 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

13 Suomen virallinen tilasto Finlands offi ciella statistik Offi cial Statistics of Finland Kauppa 2013 Handel Trade Joulukuun 20 tavaroiden ulkomaankaupan volyymi- ja yksikköarvoindeksit TÄMÄ ON VIIMEINEN VANHAN PERUSVUODEN MUKAAN (1997=100) LASKETTUJEN INDEKSIEN JULKISTUS (JOULUKUUN 20 TIEDOT). VIENTI- JA TUONTIMÄÄRÄT PUTOSIVAT JOULUKUUSSA 20 Suomen viennin arvo jäi vuoden 20 joulukuussa Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vajaaseen 4,1 miljardiin euroon. Vienti väheni edellisvuotisesta 14 prosenttia. Tuonti väheni joulukuussa yhdeksän prosenttia ja oli arvoltaan 4,8 miljardia euroa. Viennin heikko kehitys painoi joulukuun kauppataseen 772 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Koko viime vuoden aikana vajetta kertyi melkein 2,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 joulukuun alijäämä oli 591 miljoonaa euroa ja koko vuoden alijäämä lähes 3,7 miljardia euroa. Viennin määrä jäi joulukuussa Tullin laatiman ulkomaankaupan volyymi-indeksin mukaan miltei viidenneksen pienemmäksi kuin marraskuussa tai vuoden 2011 joulukuussa. Myös tuonnin volyymi laski: tuonnin määrä oli 1,6 prosenttia pienempi kuin marraskuussa ja 13 prosenttia pienempi kuin joulukuussa Koko viime vuoden aikana viennin volyymi supistui 0,7 prosenttia ja tuonnin volyymi 5,7 prosenttia vuodesta Vientihinnat olivat yksikköarvoindeksin mukaan joulukuussa suunnilleen samalla tasolla kuin marraskuussa, mutta nousivat vuoden takaisesta 5,4 prosenttia. Tuontihinnat nousivat marraskuusta lähes neljä prosenttia ja vuoden 2011 joulukuusta yli kuusi prosenttia. Koko viime vuoden aikana vientihinnat nousivat hieman yli prosentin ja tuontihinnat 4,2 prosenttia. Yksikköarvoindeksin mukaan laskettu ulkomaankaupan vaihtosuhde putosi marraskuun hetkellisen paranemisen jälkeen jyrkästi. Vaihtosuhteen pisteluku oli 81,1, kun se oli marraskuussa 84,1. Vuoden 2011 joulukuussa pisteluku oli 81,7. Yksikköarvoindeksi Enhetsvärdeindex Unit value index 20: 20:11 Muutos - Ändring Change, % 20:/ 20:11 20:/ 2011: Muutos - Ändring Change, % 20 (01-) 20/2011 (01-) Vienti/Export/Exports 147,3 147,0 + 0,2 + 5,4 141,4 + 1,1 Tuonti/Import/Imports 181,6 174,7 + 3,9 + 6,1 175,5 + 4,2 Volyymi-indeksi Volymindex Volume index 20: 20:11 20:/ 20:11 20:/ 2011: 20 (01-) 20/2011 (01-) Vienti/Export/Exports 92,2 111,5-17,3-18,0 111,9-0,7 Tuonti/Import/Imports 117,5 119,4-1,6-13,0 4,0-5,7 Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

14 Suomen virallinen tilasto Finlands offi ciella statistik Official Statistics of Finland Kauppa 2013 Handel Trade Joulukuun 20 tavaroiden ulkomaankaupan volyymi- ja yksikköarvoindeksit 2013:M07, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Mervi Virtanen p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi ULKOMAANKAUPAN VOLYYMI- JA YKSIKKÖARVOINDEKSIT ON UUDISTETTU VUODEN 2013 TIEDOISTA LÄHTIEN. TÄMÄ ON VIIMEINEN VANHAN PERUSVUODEN MUKAAN (1997=100) LASKETTUJEN INDEKSIEN JULKISTUS (JOULUKUUN 20 TIEDOT). UUDET INDEKSIT JULKAISTAAN ULKOMAANKAUPAN KUUKAUSITILASTON YHTEYDESSÄ. ISSN = Suomen virallinen tilasto (painojulkaisu) ISSN = Suomen virallinen tilasto (pdf) Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 5 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

15 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 20 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset; 1,1; 2 % Laivakuljetukset; 37,8; 88 % Kuvio 2. Tuontikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 2,7; 5 % Muut kuljetukset; 2,7; 5 % Rautatiekuljetukset; 5,9; 11 % Laivakuljetukset; 44,5; 79 % Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

16 ULKOMAANKAUPAN KULJETUSTEN TAVARAMÄÄRÄ VÄHENI VUONNA 20 Vuonna 20 Suomen ulkomaan kaupassa kuljetettu tavaramäärä laski kahdeksalla prosentilla jääden 99 miljoonaan tonniin. Tuontikuljetusten tavaramäärä laski kymmenellä prosentilla ja vientikuljetusten viidellä prosentilla. Meri- ja lentokuljetusten tavaramäärä laski yhdeksällä prosentilla, maakuljetusten tavaramäärä kasvoi neljä prosenttia ja muut kuljetukset vähenivät kuusi prosenttia. Tuontikuljetusten määrä oli 55,8 miljoonaa tonnia, jossa oli laskua kymmenen prosenttia. Vientikuljetusten määrä laski viidellä prosentilla päätyen 42,8 miljoonaan tonniin. Merikuljetusten osuus koko kuljetetusta tavaramäärästä oli 83 prosenttia, maakuljetusten osuus 14 prosenttia ja muiden kuljetusten osuus 3 prosenttia. Tuontikuljetuksissa laivakuljetukset vähenivät 13 prosenttia ja muut kuljetukset kasvoivat neljä prosenttia. Rautatiekuljetukset kasvoivat kymmenellä ja maantiekuljetukset neljällä prosentilla. Suomesta vietiin tavaratonneissa mitattuna eniten tavaraa Ruotsiin ja Saksaan. Ruotsiin vietiin 5,7 ja Saksaan 4,2 miljoonaa tonnia, joissa molemmissa oli laskua yhdeksän prosenttia. Kolmanneksi suurin vientimaa oli vuonna 20 Kiina. Sinne vietiin 3,4 miljoonaa tonnia tavaraa, jossa oli kasvua 17 prosenttia. Vientiä Venäjälle oli 2,6 miljoonaa tonnia, jossa oli laskua neljänneksen verran. Laskuun vaikutti vertailuvuonna 2011 viety suuri maa-ainesmäärä. Suurin tuontimaa oli Venäjä, josta tuotiin 24,3 miljoonaa tonnia tavaraa. Verrattuna edellisvuoteen määrässä oli laskua 11 prosenttia. Tuontikuljetusten määrä Ruotsista oli 7,1 miljoonaa tonnia, jossa oli laskua 13 prosenttia. Norjasta tuotiin 3,4 miljoonaa tonnia kasvun ollessa seitsemän prosenttia. Tuontitonnimäärä Saksasta säilyi edellisvuoden tasolla olleen suuruudeltaan 2,8 miljoonaa tonnia. Tuonti Alankomaista laski seitsemällä prosentilla ollen suuruudeltaan 2,3 miljoonaa tonnia. TAULU 1. ULKOMAANKAUPPA KULJETUSMUODOITTAIN 2011 JA KULJETUSMUOTO 1000 T 1000 T Milj. eur Osuus % Milj. eur Osuus % Muutos % MERIKULJETUKSET , ,6-9, , ,8-1,6 SISÄVESIKULJETUKSET 758 0, ,9 16, , ,2 1,5 MAAKULJETUKSET 865, ,5 3, , ,2-0,1 LENTOKULJETUKSET 271 0, ,3-9, , ,9 0,4 MUUT , ,8-6, , ,9 21,9 YHTEENSÄ , ,0-7, , ,0-0,7

17 TAULU 2. TUONTI JA VIENTI KULJETUSMUODOITTAIN 2011 JA 20 TUONTI VIENTI T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % KULJETUSMUOTO milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur LAIVAKULJETUKSET: , ,7 -, , ,4-4, , ,7-1, , ,2-1,2 Meri , ,8-13, , ,5-4, , ,617 82,6-1, , ,8-1,1 Sisävesi 403 0, ,9 30, , ,8 0,4 31 0,1 39 0,1 25, , ,3-2,6 MUUT KULJETUKSET: , ,3 3, , ,6-3, , ,3-0, , ,8 4,8 Rautatie , ,6 9, , ,5-14, , ,1-5, , ,9-21,1 Maantie , ,8 3, , ,5-0, , ,9 0, , ,6 5,1 Lento 42 0,1 35 0,1-16, ,5 2 0,5-7, , ,9-9, , ,0 7,9 Muu 1) , ,8-7,5 19 0,0 59 0,1 202, , ,4 18, , ,4 35,5 YHTEENSÄ , ,0-9, , ,0-4, , ,0-1, , ,0 0,4 1) posti, itsenäisesti liikkuneet lentokoneet ja veneet; arvotiedoissa lisäksi maakaasun putkikuljetukset, sähkö ja laivat.

18 TAULU 3. TUONTI LÄHETYSMAITTAIN JA VIENTI MÄÄRÄMAITTAIN VUONNA 20 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu Kuljetukset yhteensä (20) Kuljetukset yhteensä (2011) Muutos % TUONTI 1000 T Venäjä ,2 Ruotsi ,1 Norja ,2 Saksa ,5 Alankomaat ,5 Viro ,8 Latvia ,6 Belgia ,0 USA ,7 Puola ,5 Iso-Britannia ,1 Ranska ,5 Tanska ,8 Brasilia ,6 Kazakstan ,7 MUUT ,7 KOKO TUONTI ,7 VIENTI 1000 T Ruotsi ,0 Saksa ,0 Kiina ,4 Alankomaat ,3 Iso-Britannia ,3 Venäjä ,2 USA ,0 Belgia ,2 Viro ,3 Ranska ,2 Puola ,3 Norja ,1 Tanska ,6 Espanja ,2 Italia ,9 MUUT ,1 KOKO VIENTI

19 TAULU 4. VIENTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 20 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2011) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet Raaka-aineet Joista: Puutavara Paperimassa Malmit ja metalliromu Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta Kemialliset aineet ja tuotteet Valmistetut tavarat valmistusaineittain Joista: Puu- ja korkkituotteet pl. huonekalut Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä Rauta ja teräs Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset tavarat KOKO VIENTI

20 TAULU 5. TUONTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 20 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2011) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet Raaka-aineet Joista: Puutavara Kivennäisaineet, valmistamattomat Malmit ja metalliromu Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta Joista: Kivihiili, koksi, briketit yms Kivennäisöljyt ja -tuotteet Kemialliset aineet ja tuotteet Valmistetut tavarat valmistusaineittain Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset tavarat KOKO TUONTI

21 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset :M08, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p Kari Ylioja p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 5 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

22 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013 Tammi-maaliskuu January-March Januari-mars Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2013/20 1. neljännes, % Yhteensä -6-4 Suuret yritykset -8-5 Pk-yritykset Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

23 1 SUURTEN YRITYSTEN ULKOMAANKAUPPA SUPISTUI VUODEN ENSIMMÄISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ PK-YRITYSTEN VIENNISSÄ EI MUUTOSTA Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 11,6 miljardia euroa ja tuonnin arvo 10,7 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo supistui viidellä ja tuonnin kahdeksalla prosentilla. Pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 1,7 miljardia ja tuonnin 3,5 miljardia euroa. Viennin arvo pysyi ennallaan ja tuonnin arvo laski neljä prosenttia verrattuna vuoden 20 ensimmäiseen neljännekseen. Pk-yritysten osuus kokonaisarvosta oli tuonnissa 24 % ja viennissä 13 %. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 20/1-3 ja 2013/1-3, milj. e Vienti Muutos, Osuus, % Tuonti Muutos, Osuus, % 20/ /1-3 % 2013/1-3 20/ /1-3 % 2013/1-3 PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x 2 Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä voimakkaimmin putosi suurten yritysten sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ulkomaankauppa, niiden viennin arvo laski 30 %:lla ja tuonnin 31 %:lla edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Pk-yrityksillä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ulkomaankauppa veti paremmin kuin suurilla yrityksillä, viennin arvo kasvoi viidellä prosentilla ja tuonnin arvo pysyi ennallaan. Suurten yritysten kulkuneuvojen ulkomaankaupan arvo kutistui myös huomattavasti, viennissä 27 %:lla ja tuonnissa viidenneksellä. Pk-yritysten kulkuneuvojen viennin arvo laski maltillisemmin %:lla ja tuonnin arvo jopa lisääntyi viidellä prosentilla. Suurten yritysten koneiden ja laitteiden viennin arvo pysyi edellisvuoden tasolla, mutta pk-yritysten vienti kutistui kymmenyksellä. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo väheni voimakkaammin suurilla (-17 %) kuin pkyrityksillä (-11 %). Viennin ja tuonnin arvo kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä eniten kemian teollisuuden tuotteiden osalta. Kasvusta vastasivat suuret yritykset, joiden viennin arvo nousi 7 % ja tuonnin 13 %. Pk-yritysten kemian teollisuuden vienti puolestaan jäi 3 % ja tuonti 5 % edellisvuoden vastaavan ajankohdan arvoista. Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi sekä suurilla (+2 %) että pk-yrityksillä (+16 %), kun taas tuonnin arvo väheni sekä suurilla (-7 %) että pk-yrityksillä (-8 %). Tulli Tilastointi

24 2 Kuvio 2. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin suuryrityksillä , milj. e Kuvio 3. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin pk-yrityksillä , milj. e Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e Tulli Tilastointi

25 3 Kuvio 5. Viennin arvo yritysten kokoluokittain 20/1-3 ja 2013/1-3, milj. e Kuvio 6. Tuonnin arvo yritysten kokoluokittain 20/1-3 ja 2013/1-3, milj. e Tulli Tilastointi

26 Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) tammi-maaliskuu 2013 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 20:1-3/ Osuus Osuus Arvo 20:1-3/ Osuus Osuus 2013: :1-3 koko vienti ryhmästä 2013: :1-3 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 19 x x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 106 x x Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 79 x x Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 34 x Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 39 x x Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 9 x x 0 0 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 7 x x 1 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 415 x x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

27 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013:M11, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevón p Mervi Virtanen p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 5 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

28 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 20 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

29 Suomen viennistä ja tuonnista yli viidennes viiden suurimman yrityksen ansiota - suuryritysten osuus pysynyt ennallaan Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan vuonna 20 kymmenen suurimman yrityksen osuus viennin kokonaisarvosta oli 32 prosenttia. Tuonnin kokonaisarvosta kymmenen suurimman yrityksen osuus oli 28 prosenttia. Sekä viidelle suurimmalle tuontiyritykselle että viidelle suurimmalle vientiyritykselle oli keskittynyt yli viidesosa, 23 prosenttia, koko kaupan arvosta. Vienti on kuitenkin keskittyneenpää kuin tuonti, sillä sadan suurimman vientiyrityksen osuus kokonaisviennistä oli 69 prosenttia kun sadan suurimman tuontiyrityksen osuus kokonaistuonnista oli vain 52 prosenttia. Metsäteollisuuden, kemian teollisuuden, metallien- ja metallituotteiden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli selvästi yli puolet. Myös kulkuneuvojen viennissä viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä oli puolet, kun se vuonna 2011 oli 33 prosenttia. Tuonnin osalta oli keskittyneintä kemian teollisuuden tuotteiden tuonti, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 33 prosenttia ja kymmenen suurimman 42 prosenttia. Sekä metsäteollisuuden että kulkuneuvojen tuonnissa viiden suurimman yrityksen osuus tuonnista oli 28 prosenttia ja 10 suurimman osuudet 35 prosenttia ja 44 prosenttia. Kuvio 1. Viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä ja tuonnista % Vienti Tuonti Valtio-omisteisten yritysten osuus viennistä kasvoi Valtio-omisteisten yritysten vienti kasvoi selvästi vuonna 20. Samaan aikaan sekä yksityisten kotimaisten että ulkomaalaisomisteisten yritysten viennit laskivat. Valtio-omisteisten yritysten osuus kokonaisviennistä nousi kahdella prosenttiyksiköllä 11 prosenttiin kokonaisviennistä. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 31 ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus 55 prosenttia. Vuonna 20 yksityisten kotimaisten yritysten osuus metsäteollisuuden tuotteiden, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden, koneiden ja laitteiden sekä metalliteollisuuden tuotteiden viennistä oli yli 50 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden vientiä hallitsevat valtio-omisteiset yritykset 43 prosentilla. Kuvio 2. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina (osuus kokonaisarvosta, prosenttia) % Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen

30 TAVAROIDEN ULKOMAANKAUPPA YRITYSTYYPEITTÄIN 20 Ulkomaankaupan keskittyminen ennallaan Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti on keskittynyt suurimpien yritysten varaan, mutta niiden osuus kokonaisviennistä on laskenut viime vuosina. Vuonna 20 viennin kokonaisarvo oli 57 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 23 prosenttia ja kymmenen suurimman 32 prosenttia. Vuoteen 2011 verrattuna viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä laski yhden prosenttiyksikön kymmenen suurimman yrityksen vientiosuuden pysyessä ennallaan. Vuonna 20 tuonnin kokonaisarvo oli 59 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 23 prosenttia ja 10 suurimman 28 prosenttia. Vuoteen 2011 verrattuna sekä viiden että kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaistuonnista pysyi ennallaan. Vuonna 2005 viiden suurimman yrityksen osuus viennistä oli lähes kolmannes. Vaikka viiden suurimman vienti- ja tuontiyrityksen osuudet ovat yhtä suuret, vienti on kuitenkin keskittyneenpää kuin tuonti, sillä sadan suurimman vientiyrityksen osuus kokonaisviennistä oli 69 prosenttia kun sadan suurimman tuontiyrityksen osuus kokonaistuonnista oli vain 52 prosenttia. Vuonna 20 tuontikauppaa käyneitä yrityksiä oli ja vientikauppaa käyneitä yrityksiä Kuvio 3. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina (osuus kokonaisarvosta, prosenttia) % 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä % 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä Vienti Tuonti Metsäteollisuuden, kemian teollisuuden, metallien- ja metallituotteiden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli selvästi yli puolet. Keskittyminen säilyi pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2011, mutta kulkuneuvojen viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä oli puolet, 50 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 33 prosenttia. Tuonnissa suurten yritysten osuus ei ole yhtä hallitseva kuin viennissä. Kymmenen suurimman yrityksen osuus ei ole yli puolta missään tuoteluokassa. Tuonnin osalta oli keskittyneintä kemian teollisuuden tuotteiden tuonti, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 33 prosenttia ja kymmenen suurimman 42 prosenttia. Sekä metsäteollisuuden että kulkuneuvojen viiden suurimman yrityksen osuus tuonnista oli 28 prosenttia ja 10 suurimman osuudet 35 prosenttia ja 44 prosenttia. 2

31 Venäjälle ja Alankomaihin kohdistuva ulkomaankauppa selvästi keskittyneintä Vuonna 20 vienti oli keskittyneintä Alankomaihin, Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Viiden suurimman yrityksen osuus Alankomaiden viennin arvosta oli 59 prosenttia. Sekä Ison-Britannian että Yhdysvaltojen viennin arvosta 40 prosenttia oli viiden suurimman yrityksen varassa. Euroopan Unioniin kohdistuvasta viennistä sekä Euroalueelle kohdistuvasta viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli noin kolmannes. Baltian maihin kohdistuva viennin keskittyminen viiden suurimman yrityksen osalta on noussut 29 prosenttiin viime vuoden 20 prosentista. Keskittyminen on lievässä nousussa sekä maittain että alueittain verrattuna vuoteen Tuonti oli selvästi keskittyneintä Venäjältä ja Norjasta, joissa viiden suurimman yrityksen osuudet olivat 84 prosenttia ja 67 prosenttia. Euroopan Unionin tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus oli 9 prosenttia ja Euroalueen tuonnista prosenttia. Tuonti on keskittyneenpää ulkokaupan maista verrattuna viime vuoteen, mutta EU-maista tuonnin keskittyminen on pysynyt ennallaan. Kuvio 4. Ulkomaankaupan keskittyminen tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa vuonna 20 Kuvio 5. Ulkomaankaupan maantieteellinen keskittyminen vuonna 20 3

32 Valtio-omisteisten yritysten osuus viennistä kasvoi Valtio-omisteisten yritysten vienti kasvoi selvästi vuonna 20. Samaan aikaan sekä yksityisten kotimaisten että ulkomaalaisomisteisten yritysten viennit laskivat. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaisviennistä jatkoi lähes koko 2000-luvun kestänyttä laskua ollen 55 prosenttia vuonna 20 eli prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna Valtio-omisteisten yritysten osuus kokonaisviennistä nousi kahdella prosenttiyksiköllä ollen 11 prosenttia. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 31 ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus 55 prosenttia. Kuvio 6. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina (osuus arvosta, prosenttia) % Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Vienti 100 % Yksityinen kotimainen 90 Ulkomaalaisomisteinen 80 Valtio-omisteinen Tuonti Valtio-omisteisten yritysten vienti kasvoi 20 voimakkaasti, niiden viennin arvo oli 6,3 mrd. euroa eli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna Yksityisten kotimaisten yritysten vienti laski 31,3 mrd. euroon, laskien kahdella prosentilla edellisvuodesta. Ulkomaalaisomisteisten yritysten vienti laski 17,8 mrd. euroon, mikä vastaa kolmen prosentin laskua edellisvuodesta. Vuodesta 2001 lähtien vuoteen 20 mennessä yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaistuonnin arvosta on laskenut 52 prosenttista 42 prosenttiin. Vastaavana ajankohtana ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista nousi 36 prosentista 38 prosenttiin ja valtio-omisteisten prosenttista 19 prosenttiin. Valtio-omisteisten yritysten osuus kokonaistuonnista on jo noin viidennes. Taulukko 1. Kokonaiskehitys yritysten omistajatyypeittäin Vienti (milj.e) Osuus Muutos, Tuonti (milj. e) Osuus, Muutos, % 2011/20% % 2011/20% Yksityinen kotimainen Valtio Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x x Määrittelemätön x x Yhteensä Määrittelemättömille ja muut omistajatyypit yhteensä -ryhmille ei voida luotettavasti laskea muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 4