Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008

Transkriptio

1 Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Milj. euroa Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2008; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; atk-laitteiden ja kodinkoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Kotitalouskoneet Atk-laitteet Pakettiautot Voiteluvalmisteet Lääkkeet Käsityökalut Digitaalikamerat Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 ARVIOLTA 30 % VIENNISTÄ VENÄJÄLLE JÄLLEENVIENTIÄ VUONNA 2008 Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä oli 11,6 % vuonna Tällä osuudellaan Venäjä oli Suomen tärkein vientimaa. Venäjälle suuntautuneen viennin arvo oli hieman yli 7,6 miljardia euroa. Tästä viennistä n. 30 % oli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä, joten jälleenviennin osuus pysytteli samalla tasolla kuin parina edellisenä vuonna. Autojen merkitys jälleenviennissä kasvoi entisestään. Vuonna 2007 Suomeen tuotujen ja täältä edelleen Venäjälle vietyjen henkilöautojen arvo oli 794 milj. euroa. Vuonna 2008 Venäjälle vietiin muualla valmistettuja henkilöautoja 1,3 miljardin euron arvosta. Myös pakettiautojen vienti lisääntyi ja kohosi 39 milj. eurosta 90 milj. euroon. Jälleenviedyn viihdeelektroniikan arvo nousi 180 milj. euron paikkeille. Monissa tavararyhmissä oli aiempien vuosien tavoin tulkinnanvaraisuutta: osa viennistä saattoi olla kotimaista tuotantoa, osa muualla valmistettua. Tällaisia ongelmallisia ryhmiä olivat mm. matkapuhelimet, kodinkoneet ja atk-laitteet. Näiden ongelmaryhmien vuoksi jälleenviennin tarkkaa osuutta ei voida määritellä. Jos kyseisten tavararyhmien vienti olisi kokonaan kotimaista tuotantoa, jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle jäisi alle neljännekseen. Jos kyseisten ryhmien vienti olisi kokonaisuudessaan jälleenvientiä, jälleenviennin osuus kohoaisi yli kolmannekseen. Jälleenvienti tavararyhmittäin Henkilöautojen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2008 kahdella kolmanneksella ja nousi 1,3 miljardiin euroon. Vaikka Suomessa olikin samaan aikaan paljon autotuotantoa, Venäjälle viedyt autot olivat nimike- ja hintavertailun perusteella muualla valmistettujen autojen jälleenvientiä. Venäjälle vietiin myös paljon tavarakuljetusautoja. Niistä kuorma-autojen ja dumppereiden alkuperää ei voida määritellä, sillä kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin. Pakettiautot (90 milj. euroa) sen sijaan ovat olleet kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Jälleenviennin osuutta matkapuhelimien viennissä ei voida laskea, sillä matkapuhelimien kotimainen tuotanto on salattu. Suomeen tuodaan vuosittain matkapuhelimia moninkertainen määrä kotimaiseen kysyntään verrattuna, joten suurin osa tuoduista puhelimista päätyy jälleenvientiin. Vuonna 2008 Venäjälle vietiin matkapuhelimia 553 milj. euron arvosta, mutta puhelimien alkuperää ei voida selvittää. On mahdollista, että kaikki Venäjälle viedyt puhelimet ovat olleet muualla valmistettuja, mutta ne voivat olla myös kotimaista tuotantoa. Suurin osa Venäjälle suuntautuneesta kodinkoneviennistä on ollut jälleenvientiä. Suomessa tuotetaan jonkin verran kotitalouskoneita, mutta ei juuri lainkaan viihde-elektroniikan tuotteita. Kotitalouskoneiden 173 milj. euron arvoisesta viennistä huomattava osa on ollut jälleenvientiä, mutta tarkkaa osuutta ei voida määritellä. Suuria tuontimaita Suomen markkinoilla olivat mm. Saksa ja Italia. Viihde-elektroniikka (182 milj. euroa) voidaan laskea lähes kokonaan jälleenvienniksi. Ryhmän tuotteita on tuotu Suomeen erityisesti Kiinasta. Erilaisia voiteluvalmisteita vietiin vuonna 2008 lähes 86 milj. euron arvosta, eli neljännes edellisvuotista enemmän. Suuri osa viennistä oli mm. Saksassa ja Ranskassa valmistettujen tuotteiden jälleenvientiä. Atk-, kopio-, telekopio- yms. koneista pieni osa on valmistettu Suomessa (lähinnä eräät atklaitteet), mutta suurin osa on aasialaista alkuperää. Vähimmilläänkin ainakin 64 milj. euron osuus viennistä on jälleenvientiä.

3 Pienemmistä tavararyhmistä jälleenvienniksi voidaan varmuudella laskea hormonit ja alkaloidit (43 milj. euroa), sähkötyökalut (22 milj. euroa) ja digitaalikamerat (16 milj. euroa). Näitä tavaroita ei tuoteta Suomessa juuri lainkaan. Moniin muihinkin vientitavararyhmiin sisältynee jälleenvientiä. Tarkkaa tietoa näistä ei kuitenkaan saada. Suurin syy on se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on salattu, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Tällaisia ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Jos esim. metallintyöstökoneiden, elektroniikan komponenttien ja ajoneuvojen osien vienti olisi kokonaisuudessaan muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle kasvaisi vain vajaalla kahdella prosentilla. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2008 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - henkilöautot milj. euroa - matkapuhelimet enintään 553 milj. euroa - radiot, televisiot ym milj. euroa - kotitalouskoneet enintään 173 milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet milj. euroa - pakettiautot 90 milj. euroa - voiteluvalmisteet 84 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 43 milj. euroa - sähkötyökalut 22 milj. euroa - digitaalikamerat 16 milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy yli 2,6 mrd. euroa eli 34 % koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeiden vienti lasketaan mahdollisimman suurelta osin kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää vajaaseen 1,8 mrd. euroon eli 23 %:iin koko viennistä. Kun otetaan huomioon, että pienistä tavararyhmistä voi kertyä lisäksi muutamia kymmeniä miljoonia euroja jälleenvientiä, voitaneen arvioida, että muualla tuotettujen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli vuonna 2008 melko tarkasti 30 %. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)

4 Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2008; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Henkilöautot , ,5 Matkapuhelimet salattu , ,5 Paperi, kartonki, pahvi (**) 6, ,2 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet , ,4 Lääkkeet, seerumit, rokotteet (**) 3, ,2 Rauta ja teräs , ,0 Öljytuotteet (*) , ,7 Värit, maalit, kitit yms , ,1 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , ,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , ,4 Kotitalouskoneet , ,9 Meijerituotteet , ,5 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) , ,7 Muovit alkumuodossa (*) (**) 1, ,7 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat , ,2 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym , ,3 Painotuotteet , ,8 Metallintyöstökoneet , ,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet , ,4 Voiteluvalmisteet , ,2 Maa- ja metsätalouskoneet , ,3 Hanat ja venttiilit , ,8 Sähkökytkentälaitteet , ,3 Sähkölanka ja -kaapeli , ,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms , ,6 Puu ja puutavarat , ,5 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms , ,2 Huonekalut , ,7 Tehdasvalmisteiset rakennukset , ,6 Mäntä- ja dieselmoottorit , ,1 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet , ,4 Saha-, höylä- ym. työstökoneet , ,3 Ajoneuvojen renkaat salattu , ,5 Liha , ,5 Paperiteollisuuskoneet , ,8 Turkisnahat , ,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat (**) 0, ,6 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , ,3 Alukset ja uivat rakenteet , ,6 Lingot, suodatuslaitteet , ,1 Elektroniikan komponentit , ,2 Sähkökäyttöiset käsityövälineet , ,4 Alumiini ja alumiinitavarat , ,0 Suuret tavararyhmät yhteensä , ,7 Muu vienti , ,3 Koko vienti , ,6 (*) Osa tuotannosta salattu. (**) Muutamien vilja-, lääke-, muovi- ja paperituotteiden vienti on salattu. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on otettu käyttöön uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin.

5 Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Henkilöautot Matkapuhelimet Paperi, kartonki, pahvi Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet Lääkkeet, seerumit, rokotteet Rauta ja teräs Öljytuotteet (paitsi ja ) Värit, maalit, kitit yms , 2030 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , 8527, 8528 (paitsi , -51 ja -61) Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , Kotitalouskoneet 8418, , 8450, , , 2752, , Meijerituotteet Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) , , , 8526, , , 4051 Muovit alkumuodossa Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, , Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym Painotuotteet Metallintyöstökoneet Kivennäisainesten käsittelykoneet , , 2899, 3953 Voiteluvalmisteet Maa- ja metsätalouskoneet Hanat ja venttiilit Sähkökytkentälaitteet Sähkölanka ja -kaapeli Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms Puu ja puutavarat (paitsi ) Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms Huonekalut Tehdasvalmisteiset rakennukset , , Mäntä- ja dieselmoottorit , , 3999 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet Saha-, höylä- ym. työstökoneet Ajoneuvojen renkaat Liha Paperiteollisuuskoneet Turkisnahat , , Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat , 1106 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , Alukset ja uivat rakenteet Lingot, suodatuslaitteet , , , Elektroniikan komponentit , 2612 Sähkökäyttöiset käsityövälineet Alumiini ja alumiinitavarat , ,

6 Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja transitokuljetusten arvo on moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 30,9 mrd. euroa vuonna Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.

7 Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service