Rajaliikennekatsaus 2011

Transkriptio

1 Kauppa 20 Handel Trade Rajaliikennekatsaus 2011 Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina Norja,Saapuneet Norja,Lähteneet Venäjä,Saapuneet Venäjä,Lähteneet Meri,Saapuneet Meri,Lähteneet Ruotsi,Saapuneet Ruotsi,Lähteneet Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Liikenne rajanylityspaikoilla kasvoi vuonna 2011 Vuonna 2011 liikennemäärä rajanylityspaikoilla kasvoi neljä prosenttia. Venäjän maarajalla kuormattujen kuorma-autojen kokonaismäärä nousi viisi prosenttia mutta oli silti neljänneksen alhaisempi kuin huippuvuonna Myös merirajalla ja Norjan maarajalla kuormattuja kuorma-autoja kulki edellisvuotta enemmän. Saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen kokonaismäärä kasvoi yhden prosentin. Venäjältä saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä kuitenkin laski 7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Muilla raja-alueilla määrät kasvoivat. Meriraja oli merkittävin saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen tuloreitti 52 prosentin osuudella. Lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen kokonaismäärä kasvoi 7 prosenttia. Venäjälle lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä kasvoi 10 prosenttia. Lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen merkittävin lähtöreitti oli Venäjän raja 43 prosentin osuudella. Venäjälle lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä oli suurimmillaan vuonna 2008 jolloin Venäjälle lähti yli kuormattua kuorma-autoa. Vuonna 2011 kuormattuja kuorma-autoja meni Venäjälle noin Myös muiden kulkuvälineiden liikenne kasvoi Rajan ylittäneiden henkilö- ja linja-autojen määrä kasvoi edellisvuodesta 9 prosenttia. Vilkkaimmalla rajanylityspaikalla, Torniossa, rajan ylitti lähes kolme miljoonaa henkilö- ja linja-autoa. Itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat olivat Nuijamaa ja Vaalimaa, joissa kummassakin rajan ylitti noin miljoona henkilö- ja linja-autoja.

3 Taulu 1. Saapunut liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2010 ja 2011 (kappaletta) Henkiöauto Linja-auto Kuormattu kuormaauto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Kuormattu kontti Tyhjä kontti Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Rajanylityspaikka Aavasaksa % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Eckerö % % % 0 0 x 0 0 x 0 6 x 0 0 x Hamina 0 0 x 0 0 x % 0 0 x % % % Hanko 0 35 x 0 0 x % 0 0 x % % % Helsinki % % % 0 0 x % % % Imatra % % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x 0 1 x 0 0 x % % % Kilpisjärvi % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Kolari % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kotka 0 0 x 0 0 x 2 92 > x % % % Maarianhamina % % % 0 0 x % 0 0 x 0 0 x Muonio % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali % % % 0 0 x % 0 0 x 0 0 x Niirala % 0 0 x % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa % % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuorgam % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x 0 1 x 0 0 x % % % Parikkala % 0 0 x % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pello % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pietarsaari 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Rajajooseppi % % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x % 0 0 x % % % Tornio % % % 0 0 x 0 0 x % % Turku % % % 0 0 x % % % Utsjoki % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaalimaa % 0 0 x % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaasa % % % 0 0 x 0 4 x % 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Vartius % % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Lieksan Inari * 0 0 x 0 0 x % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kortesalmi * 0 0 x 0 0 x % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Leminaho * 0 0 x 0 0 x x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä % % % % % % % Muutos % * Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäneitä puutavarakuljetuksia ja rakennuskohteisiin tapahtuvia kuljetuksia

4 Taulu 2. Lähtenyt liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2010 ja 2011 (kappaletta) Henkiöauto Linja-auto Kuormattu kuormaauto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Kuormattu kontti Tyhjä kontti Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Rajanylityspaikka Aavasaksa % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Eckerö % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Hamina 0 0 x 0 0 x % 0 0 x % % % Hanko 1 68 > x % 0 0 x % % % Helsinki % % % 0 0 x % % % Imatra % % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x 0 1 x 0 0 x % % % Kilpisjärvi % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Kolari % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kotka 0 0 x 0 0 x x 0 0 x % % % Maarianhamina % % % 0 0 x % 0 0 x 0 0 x Muonio % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali % % % 0 0 x % 0 0 x 0 0 x Niirala % 0 0 x % % 0 x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa % % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuorgam % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % % Parikkala % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pello % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pietarsaari 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Rajajooseppi % % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x % 0 0 x % % % Tornio % % % 0 0 x 0 0 x % % Turku % % % 0 0 x % % % Utsjoki % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 1 x 0 0 x 0 0 x Vaalimaa % 0 0 x % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaasa % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x % % Vartius % % % % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä % % % % % % % Muutos %

5 Taulu 3. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina Raja-alue Muutos % ( ) Meri Saapuneet Lähteneet Yhteensä Norja Saapuneet Lähteneet Yhteensä Ruotsi Saapuneet Lähteneet Yhteensä Venäjä Saapuneet Lähteneet Yhteensä Saapuneet Yhteensä Lähteneet Yhteensä Yhteensä

6 Kauppa 20 Handel Trade Rajaliikennekatsaus :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Ylioja p Mervi Virtanen p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia rajaliikennetietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 5 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service

7 Kauppa 20 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 2,8 % Laivakuljetukset; 39,7; 88,5 % Kuvio 2. Tuontikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Muut kuljetukset; 2,9; 5 % Maantiekuljetukset; 2,6; 4 % Rautatiekuljetukset; 5,4; 9 % Laivakuljetukset; 50,9; 82 % Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

8 ULKOMAANKAUPAN MERIKULJETUKSET KASVOIVAT VUONNA 2011 Vuonna 2011 Suomen ulkomaan kaupassa kuljetettu tavaramäärä nousi 107 miljoonaan tonniin kasvun ollessa 4 prosenttia. Vuonna 2011 ulkomaankaupan kuljetuksista merikuljetusten osuus oli 84 prosenttia, maakuljetusten osuus prosenttia ja muiden kuljetusten osuus 4 prosenttia. Merikuljetukset kasvoivat 6 prosenttia, maakuljetukset laskivat 9 prosenttia ja muut kuljetukset laskivat 8 prosenttia. Tuontikuljetusten määrä oli 61,8 miljoonaa tonnia jossa kasvua oli 2 prosenttia. Vientikuljetusten määrä kasvoi 6 prosenttia 44,8 miljoonaan tonniin. Vientikuljetuksissa metsäteollisuuden tuotteita kuljetettiin 18,5 miljoonaan tonnia joka vastasi 41 prosenttia kaikista vientikuljetuksista. Kasvua metsäteollisuuden tuotteiden vientimäärässä oli 2 prosenttia. Poltto- ja voiteluaineiden vientimäärä oli 7,2 miljoonaa tonnia kasvun ollessa 4 prosenttia. Kemiallisia aineita ja tuotteita kuljetettiin viennissä 5 miljoonaa tonnia jossa laskua oli 16 prosenttia. Raudan ja teräksen vienti kasvoi 10 prosenttia päätyen 4,1 miljoonaan tonniin. Suomesta vietiin tavaratonneissa mitattuna eniten tavaraa Ruotsiin ja Saksaan. Ruotsiin vietiin 6,3 miljoonaa tonnia jossa kasvua oli 2 prosenttia. Vienti Saksaan laski lähes 5 prosenttia määrän ollessa 4,6 miljoonaa tonnia. Vientiä Venäjälle oli 3,5 miljoonaa tonnia kasvun ollessa 14 prosenttia määrän. Suomesta vietiin Kiinaan tavaraa 2,9 miljoonaa tonnia jossa kasvua oli 81 prosenttia. Tuontikuljetuksissa meri- ja sisävesikuljetukset kasvoivat 7 prosenttia, mutta muut kuljetukset laskivat 15 prosenttia. Puutavaran tuontikuljetukset laskivat prosenttia määrän ollessa 8,1 miljoonaan tonnia. Öljyä tuotiin 16,4 miljoonaan tonnia jossa kasvua oli 7 prosenttia. Kivihiilen ja koksin tuonti kasvoi 18 prosenttia päätyen 7,5 miljoonaan tonniin. Malmeja ja metalliromua tuotiin 6 miljoonaa tonnia kasvun ollessa 11 prosenttia. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden määrä kuljetuksissa oli 6,3 miljoonaa tonnia jossa kasvua oli 8 prosenttia. Suurin tuontimaa oli Venäjä josta tuotiin 27,3 miljoonaa tonnia määrän pysyessä lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Tuontikuljetusten määrä Ruotsista oli 8,1 miljoonaa tonnia laskun ollessa yhden prosentin. Norja nousi kolmanneksi suurimmaksi tuontimaaksi tonnimäärällä mitattuna. Norjasta tuotiin 3,2 miljoonaa tonnia kasvun ollessa 35 prosenttia. Tuontitonnimäärä Saksasta laski 6 prosenttia määrän ollessa 2,8 miljoonaa tonnia. Tuonti Alankomaista oli 2,5 miljoonaa tonnia laskun ollessa 4 prosenttia. TAULU 1. ULKOMAANKAUPPA KULJETUSMUODOITTAIN 2010 JA KULJETUSMUOTO 1000 T 1000 T Osuus Milj. eur Osuus % Milj. eur % Muutos % MERIKULJETUKSET , ,2 6, , ,5 15,0 SISÄVESIKULJETUKSET 657 0, ,7 15, , ,2-2,8 MAAKULJETUKSET ,8 865,1-9, , ,1 10,8 LENTOKULJETUKSET 92 0, ,3 194, , ,9 9,2 MUUT , ,7-17, , ,4-26,9 YHTEENSÄ , ,0 3, , ,0,5

9 TAULU 2. TUONTI JA VIENTI KULJETUSMUODOITTAIN 2010 JA 2011 TUONTI VIENTI T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % KULJETUSMUOTO milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur LAIVAKULJETUKSET: , ,4 7, , ,5 5, , ,8 19, , ,3 9,8 Meri , ,7 6, , ,7 5, , ,8 19, , ,0 9,9 Sisävesi 288 0, ,7 40, , ,8-3,8 24 0,0 31 0,1 32, , ,3-7,1 MUUT KULJETUKSET: , ,6-15, , ,5 5, , ,2 5, , ,7 3,5 Rautatie , ,7-17, , ,8-0, , ,2 2, , ,4 19,3 Maantie , ,1-15, , ,2 9, , ,9 11, , ,0 11,8 Lento 41 0,1 42 0,1 1,8 51 0, ,5 350, , ,5 5, , ,3,0 Muu 1) , ,7-11, ,6 19 0,0-92, , ,6 2, , ,0-65,2 YHTEENSÄ , ,0 2, , ,0 5, , ,0 17, , ,0 8,1 1) posti, itsenäisesti liikkuneet lentokoneet ja veneet; arvotiedoissa lisäksi maakaasun putkikuljetukset, sähkö ja laivat.

10 TAULU 3. TUONTI LÄHETYSMAITTAIN JA VIENTI MÄÄRÄMAITTAIN VUONNA 2011 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu Kuljetukset yhteensä (2011) Kuljetukset yhteensä (2010) Muutos % TUONTI 1000 T Venäjä ,5 Ruotsi ,2 Norja ,6 Saksa ,5 Alankomaat ,2 Viro ,9 Latvia ,3 USA ,4 Iso-Britannia ,0 Belgia ,2 Puola ,0 Ranska ,2 Tanska ,6 Kanada ,5 Intia ,0 MUUT ,4 KOKO TUONTI ,4 VIENTI 1000 T Ruotsi ,2 Saksa ,5 Venäjä ,0 Alankomaat ,3 Kiina ,8 Iso-Britannia ,1 Belgia ,9 USA ,5 Puola ,8 Tanska ,9 Ranska ,3 Espanja ,4 Viro ,9 Norja ,7 Italia ,6 MUUT ,4 KOKO VIENTI ,5

11 TAULU 4. VIENTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2011 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2010) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet Raaka-aineet Joista: Puutavara Paperimassa Malmit ja metalliromu Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta Kemialliset aineet ja tuotteet Valmistetut tavarat valmistusaineittain Joista: Puu- ja korkkituotteet pl. huonekalut Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä Rauta ja teräs Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset tavarat KOKO VIENTI

12 TAULU 5. TUONTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2011 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2010) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet Raaka-aineet Joista: Puutavara Kivennäisaineet, valmistamattomat Malmit ja metalliromu Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta Joista: Kivihiili, koksi, briketit yms Kivennäisöljyt ja -tuotteet Kemialliset aineet ja tuotteet Valmistetut tavarat valmistusaineittain Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset tavarat KOKO TUONTI

13 Kauppa 20 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Ylioja p Mervi Virtanen p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia rajaliikennetietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 5 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service

14 Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2011 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2011/ neljännes, % Yhteensä -9 9 Suuret yritykset Pk-yritykset Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

15 1 SUURTEN YRITYSTEN TUONTI KASVOI JA VIENTI VÄHENI VIIMEISELLÄ NELJÄN- NEKSELLÄ Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan suurten yritysten tuonnin arvo nousi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 11,5 miljardiin euroon, viennin arvo supistui 11,7 miljardiin euroon. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski 13 % ja tuonnin kasvoi 10 %. Pienten ja keskisuurten yritysten tuonnin arvo oli 3,8 miljardia ja viennin 1,9 miljardia euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sekä tuonnin että viennin arvo kasvoivat edellisvuodesta, tuonti kahdella ja vienti neljällä prosentilla. Pk-yritysten osuus kokonaisarvosta oli tuonnissa 24 % ja viennissä 13 %. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 2011/10- ja 2010/10-, milj. e Vienti Muutos, Osuus, % Tuonti Muutos, Osuus, % 2010/ /10- % 2011/ / /10- % 2011/10- PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x 3 Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Kuvio 2. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin suuryrityksillä , milj. e Milj. e Suuret yritykset - vienti Suuret yritykset - tuonti Viimeisellä vuosineljänneksellä viennin arvo nousi eniten kemian teollisuuden tuotteiden osalta. Niiden viennin arvo kohosi suurilla yrityksillä % ja pk-yrityksillä 7 % edellisvuodesta. Metsäteollisuuden tuotteiden ja kulkuneuvojen vienti supistui sekä pk-yrityksissä että suurissa yrityksissä. Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski pk-yrityksissä 7 % ja suurissa yrityksissä 11 %. Suurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvon lasku (-76 %) selittyy pääosin vertailujaksolle ajoittuneesta alustoimituksesta, pk-yritysten kulkuneuvojen vienti kutistui kuudella prosentilla. Useassa tuoteluokassa pk-yritysten vienti lisääntyi suurten yritysten viennin supistuessa: metallien ja metallituotteiden viennin arvo kasvoi pk-yrityksissä 9 % ja laski suurissa yrityksissä 13 %; sähkö- Tullihallitus Tilastoyksikkö

16 2 ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden suurten yritysten vienti supistui 16 %:lla pk-yritysten viennin arvon pysyessä noin edellisvuoden tasolla; suurten yritysten koneiden ja laitteiden viennin arvo laski kymmenyksellä kun pk-yritysten vastaava arvo kasvoi kahdeksalla prosentilla. Tuonnin arvo nousi viimeisellä vuosineljänneksellä eniten kemian teollisuuden tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden kohdalla. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo kohosi suurilla yrityksillä 23 % ja pk-yrityksillä 5 % edellisvuodesta. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo kasvoi suurilla yrityksillä 5 % ja pk-yrityksillä 7 % edellisvuodesta. Metallien ja metallituotteiden sekä metsäteollisuuden tuotteiden tuonti supistui voimakkaammin suurissa kuin pk-yrityksissä. Suurten yritysten metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo laski kymmenyksellä, pk-yritysten neljällä prosentilla. Vastaavasti metsäteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski suurilla yrityksillä seitsemällä prosentilla ja pk-yrityksillä kolmella prosentilla. Kuvio 3. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin pk-yrityksillä , milj. e 6000 Milj. e Pk-yritykset yhteensä - vienti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e Milj. e Keskisuuret yritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - vienti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - vienti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

17 3 Kuvio 5. Viennin arvo yritysten kokoluokittain 2011/10- ja 2010/10-, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset / / Kuvio 6. Tuonnin arvo yritysten kokoluokittain 2011/10- ja 2010/10-, milj. e KOKO TUONTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset / / Tullihallitus Tilastoyksikkö

18 Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuu 2011 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2011:10-/ Osuus Osuus Arvo 2011:10-/ Osuus Osuus 2011: :10- koko vienti ryhmästä 2011: :10- koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 43 x x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 75 x x Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 89 x x Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 42 x x Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 62 x x Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 18 x x 0 0 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 171 x x 2 5 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 500 x x 3 3 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

19 Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 20:M08, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevón p Olli-Pekka Penttilä p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 5 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

20 Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 20 Tammi-maaliskuu Januari-mars January-March Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 20/ neljännes, % Yhteensä 0 1 Suuret yritykset -3 0 Pk-yritykset Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

21 1 PK-YRITYSTEN VIENTI VETI ENSIMMÄISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pienten ja keskisuurten yritysten tuonnin arvo oli 3,6 miljardia ja viennin 1,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo pysyi lähes ennallaan ja viennin arvo nousi kuusi prosenttia verrattuna vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen. Pk-yritysten osuus kokonaisarvosta oli tuonnissa 24 % ja viennissä 13 %. Suurten yritysten tuonnin arvo laski vuoden 20 ensimmäisellä neljänneksellä 11,1 miljardiin euroon, viennin arvo supistui 11,8 miljardiin euroon. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski kolme prosenttia ja tuonnin arvo pysyi ennallaan. Vuoden ensimmäiselle neljännekselle on tyypillistä sekä tuonnin että viennin arvojen laskeva suuntaus verrattuna edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 20/01-03 ja 2011/01-03, milj. e Vienti Muutos Osuus % Tuonti Muutos Osuus % 2011/ /01-03 % 20/ / /01-03 % 20/01-03 PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x 2 Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Kuvio 2. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin suuryrityksillä , milj. e Milj. e Suuret yritykset - vienti Suuret yritykset - tuonti Kemian teollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi suurilla yrityksillä kahdeksan prosenttia ja pk-yrityksillä viisi prosenttia edellisvuodesta. Useassa tuoteluokassa pk-yritysten vienti lisääntyi suurten yritysten viennin supistuessa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä viennin arvo laski eniten metsäteollisuuden tuotteiden osalta. Niiden viennin arvo laski suurilla yrityksillä 10 %. Pk-yrityksillä vastaavassa ryhmässä oli nousua kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen, mutta niiden vaikutus koko ryhmässä on seitsemän prosentin verran. Myös Tullihallitus Tilastoyksikkö

22 2 metallien ja metallituotteiden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden kehitys viennissä on samansuuntaista. Pienten yritysten koneiden ja laitteiden viennin arvon yhdeksän prosentin nousu kompensoi kokonaan suurten yritysten neljän prosentin laskun. Kulkuneuvojen viennin arvo pk-yrityksillä pysyi lähes ennallaan, mutta suurilla yrityksillä laskua oli neljä prosenttia vertailujaksoon. Tuonnin arvo supistui ensimmäisellä vuosineljänneksellä voimakkaimmin metallien ja metallituotteiden osalta (20 %). Pienten yritysten arvon lasku ko. ryhmässä oli vähäistä (-1 %), mutta suurten yritysten osalta laskua oli 28 %. Myös metsäteollisuuden tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden osalta tuonti supistui sekä suurilla että pk-yrityksillä. Tuonnin kokonaisarvo supistui näissä ryhmissä kuitenkin vähemmän (3 5 %). Metsäteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo supistui suurilla yrityksillä kaksi prosenttia ja pk-yrityksillä 11 %. Vastaavasti koneiden ja laitteiden kohdalla suurten yritysten arvo laski viisi ja pk-yritysten kaksi prosenttia. Kaikkien muiden tuoteryhmien osalta kokonaistuonnin arvo nousi (2 6 %). Sähkö ja elektroniikkatuotteiden osalta suurten yritysten tuonti kasvoi kahdeksan prosenttia ja pkyritysten supistui kolme prosenttia. Samansuuntaisesti suurten yritysten kulkuneuvojen tuonti nousi kahdeksan prosenttia ja pienten laski prosentin verran. Kemian teollisuuden tuotteiden osalta sekä suurten (5 %) että pk-yritysten (2 %) tuonnin arvo kasvoi. Kuvio 3. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin pk-yrityksillä , milj. e Milj. e Pk-yritykset yhteensä - vienti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

23 3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e Milj. e Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Kuvio 5. Viennin arvo yritysten kokoluokittain 20/01-03 ja 2011/01-03, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset / / Tullihallitus Tilastoyksikkö

24 4 Kuvio 6. Tuonnin arvo yritysten kokoluokittain 20/01-03 ja 2011/01-03, milj. e KOKO TUONTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset / / Tullihallitus Tilastoyksikkö

25 Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) tammi-maaliskuu 20 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2011:01-03/ Osuus Osuus Arvo 2011:01-03/ Osuus Osuus 20: :01-03 koko vienti ryhmästä 20: :01-03 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 21 x x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 69 x x Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 82 x x Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 43 x x Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 23 x x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 165 x x 1 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 433 x x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

26 Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 20:M13, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Mervi Virtanen p Tiina Sevón p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 5 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi

27 Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2011 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

28 TAVAROIDEN ULKOMAANKAUPPA YRITYSTYYPEITTÄIN 2011 Tuonnin keskittyminen kasvussa Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti on keskittynyt suurimpien yritysten varaan, mutta niiden osuus kokonaisviennistä on laskenut viime vuosina. Vuonna 2011 viennin kokonaisarvo oli 57 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 24 % ja kymmenen suurimman 33 %. Vuoteen 2010 verrattuna viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä nousi yhden prosenttiyksikön ja kymmenen suurimman laski yhden prosenttiyksikön verran. Vuonna 2011 tuonnin kokonaisarvo oli 60 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 23 % ja 10 suurimman 28 %. Vuoteen 2010 verrattuna sekä viiden että kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaistuonnista nousi prosenttiyksiköllä. Vuonna 2011 viidelle suurimmalle tuontiyritykselle oli keskittynyt tuonnin arvosta lähes yhtä suuri osuus kuin viidelle suurimmalle vientiyritykselle viennin kokonaisarvosta. Viiden suurimman tuontiyrityksen osuus koko tuonnin arvosta oli 23 % ja viiden suurimman vientiyrityksen osuus koko viennin arvosta 24 %. Tuontikauppa ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole yhtä keskittynyttä kuin vientikauppa, sillä sadan suurimman tuontiyrityksen osuus kokonaistuonnista on vain 52 % kun sadan suurimman vientiyrityksen osuus kokonaisviennistä on 69 %. Vuonna 2011 tuontikauppaa käyneitä yrityksiä oli ja vientikauppaa käyneitä yrityksiä Kuvio 3. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina (osuus kokonaisarvosta, %) % suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä % suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä Vienti Tuonti Tärkeimpien vientituotteiden kauppa keskittynyt suurimmille yrityksille Suurimmat yritykset hallitsevat vientiä tärkeimmissä tuoteluokissa. Metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, metalliteollisuuden, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viiden suurimman yrityksen osuus oli selvästi yli puolet. Kulkuneuvojen viennistä kymmenen suurimman yrityksen osuus oli 47 %, koneiden ja laitteiden 46 %. Keskittyminen säilyi pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2010, mutta kemian teollisuuden tuotteissa kymmenen suurimman viejän osuus kasvoi 59 %:sta 64 %:iin, kun taas kulkuneuvojen viennissä kymmenen suurimman osuus supistui 66 %:sta 47 %:iin. Tuonnissa suurten yritysten osuus ei ole yhtä hallitseva kuin viennissä. Kymmenen suurimman yrityksen osuus ei ole yli puolta kokonaistuonnista missään tuoteluokassa. Keskittyneintä tuonti oli kulkuneuvojen ja kemian teollisuuden tuotteiden osalta, näissä tuoteluokissa 10 suurimman yrityksen osuus oli yli 40 %.

29 Venäjälle ja Alankomaihin kohdistuva ulkomaankauppa selvästi keskittyneintä Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuonna 2011 vienti oli keskittyneintä Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan. Viiden suurimman yrityksen osuus Alankomaiden viennin arvosta oli 55 % ja Ison-Britannian viennin arvosta 38 %. Euroopan Unioniin kohdistuvasta viennistä sekä Euroalueelle kohdistuvasta viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli vajaa kolmannes. Tuonti oli selvästi keskittyneintä Venäjältä ja Norjasta, joissa viiden suurimman yrityksen osuudet olivat 80 % ja 62 %. Euroopan Unionin tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus oli 9 % ja Euroalueen tuonnista 13 %. Kuvio 4. Ulkomaankaupan keskittyminen tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa vuonna 2011 % Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä 0 Alankomaat Iso-Britannia Yhdysvallat Ruotsi Saksa Kiina Italia Ranska Venäjä Norja Kuvio 5. Ulkomaankaupan maantieteellinen keskittyminen vuonna 2011 % Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä 0 Pohjois- Amerikka Euroalue Kauko-Itä EU Euroalueen ulkopuoliset EU-maat Baltia Muu Eurooppa 2

30 Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus ulkomaankaupasta laski Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan ulkomaankaupasta 2000-luvulla. Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuodesta 2001 vuoteen 2011 mennessä ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin arvo kokonaisviennistä on kasvanut 23 %:sta 32 %:iin. Korkeimmillaan ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 34 % vuonna Yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaisviennistä jatkoi lähes koko 2000-luvun kestänyttä laskua ollen 56 % vuonna 2011 eli prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna Valtioomisteisten yritysten osuus kokonaisviennistä nousi yhdeksään prosenttiin. Kuvio 6. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina (osuus arvosta, %) % Vienti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen 100 % Tuonti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Valtio-omisteisten yritysten vienti kasvoi 2011 voimakkaasti, niiden viennin arvo oli 5,3 mrd. euroa eli 31 % enemmän kuin vuonna Yksityisten kotimaisten yritysten vienti kohosi 32 mrd. euroon, kasvaen kuudella prosentilla edellisvuodesta. Ulkomaalaisomisteisten yritysten vienti kasvoi yli 18 mrd. euroon, mikä vastaa kolmen prosentin nousua edellisvuodesta. Vuodesta 2001 lähtien vuoteen 2011 mennessä yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaistuonnin arvosta laski 52 %:sta 43 %:iin. Vastaavana ajankohtana ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista nousi 36 %:sta 38 %:n ja valtio-omisteisten %:sta 18 %:iin. Vuoteen 2010 verrattaessa voimakkaimmin kasvoi valtio-omisteisten yritysten tuonti (+35 %), myös yksityisten kotimaisten (+14 %) ja ulkomaalaisessa omistuksessa olevien (+11 %) yritysten tuonti lisääntyi selvästi edellisvuodesta. Taulukko 1. Kokonaiskehitys yritysten omistajatyypeittäin Vienti (milj.e) Osuus Tuonti (milj. Muutos, e) 2011, % 2010/2011% Osuus, Muutos, 2011, % 2010/2011% Yksityinen kotimainen Valtio Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x x Määrittelemätön x x Yhteensä Määrittelemättömille ja muut omistajatyypit yhteensä -ryhmille ei voida luotettavasti laskea muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 3

31 Ulkomaalaisomisteisten yritysten merkitys vaihtelee tuoteluokittain Tärkeimpiä tuoteluokkia viennissä hallitsevat yksityisessä kotimaisessa omistuksessa olevat yritykset. Vuonna 2011 yksityisten kotimaisten yritysten osuus metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvosta oli 91 %, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden 63 %, koneiden ja laitteiden 57 % ja metalliteollisuuden tuotteiden 53 %. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus kulkuneuvojen viennin arvosta nousi 47 %:iin. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti oli jakautunut tasaisemmin eri omistajatyyppien kesken kuin muiden tuotteiden: valtio-omisteisten yritysten osuus oli 39 %, ulkomaalaisomisteisten 38 %, ja yksityisten kotimaisten 21 %. Ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä on kemianteollisuuden tuotteiden viennin lisäksi merkittävä rooli metallien ja metallituotteiden (45%), kulkuneuvojen (42 %), koneiden ja laitteiden (41 %) sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden (35 %) viennissä. Tärkeimpien tuoteluokkien tuonti on jakautunut melko tasaisesti yksityisten kotimaisten sekä ulkomaalaisomisteisten yritysten kesken. Yksityisessä kotimaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus oli yli puolet metsäteollisuuden tuotteiden (68 %), koneiden ja laitteiden (55 %), kulkuneuvojen (51 %) sekä metallien ja metallituotteiden (50 %) tuonnista. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet on ainoa tuoteluokka, jota hallitsevat ulkomaalaisomisteiset yritykset, joiden osuus tuoteluokan tuonnin arvosta oli 53 %. Ulkomaalaisessa omistuksessa olevien yritysten tuonti kattaa kuitenkin merkittävän osan tuonnin kokonaisarvosta myös metallien ja metallituotteiden (48 %), kemian teollisuuden tuotteiden (46 %), kulkuneuvojen (45 %) sekä koneiden ja laitteiden (44 %) osalta. Kuvio 7. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuonna 2011 (osuus arvosta, %) Viennin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2011, % Tuonnin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2011, % Yhteensä Yhteensä Metsä Metsä Sähkö- ja elektroniikka Koneet ja laitteet Koneet ja laitteet Kulkuneuvot Metallit ja metallituotteet Metallit ja metallituotteet Kulkuneuvot Sähkö- ja elektroniikka Kemia Kemia Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yritysten omistajatyyppien määritelmät: Ulkomaalaisomisteiseksi yritykseksi määritellään yritykset, joissa ulkomaisen omistuksen osuus on yli 50 prosenttia sekä ulkomaalaisomisteisten konsernien tytäryhtiöt. Ulkomaalaisomisteinen yritys katsotaan ulkomaalaisomisteiseksi vain, jos yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi pörssiyrityksellä äänivalta saattaa jakautua usean ulkomaalaisen tahon kesken, mutta yhdenkään äänivalta ei ole yli 50 prosenttia. Tässä tilanteessa yritystä pidetään yksityisenä kotimaisena yrityksenä. Yksityisiin kotimaisiin yrityksiin katsotaan kuuluvaksi yksityiset suomalaisomisteiset yritykset (pl. rahoituslaitokset), jotka eivät ole julkisyhteisöjen tai ulkomaisten institutionaalisten yksiköiden valvonnan alaisia. Yritys on yksityinen kotimainen yritys, jos yksityisten kotimaisten omistajatahojen äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia tai yksityisten kotimaisten omistajatahojen omistusosuus on yli 50 prosenttia. Yritys katsotaan valtio-omisteiseksi, jos valtion yksittäisen laitoksen tai valtion laitosten omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. (Tilastokeskus) 4