Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009

Transkriptio

1 Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 Jälleenvienti Venäjälle v. 2009; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden ja kodinkoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa Henkilöautot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Atk-laitteet yms. Voiteluvalmisteet Lääkkeet Kotitalouskoneet Pakettiautot Sähkötyökalut Digitaalikamerat Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 JÄLLEENVIENTI VENÄJÄLLE ROMAHTI VUONNA 2009 Suomesta Venäjälle vietyjen, mutta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus viennistä Venäjälle jäi vuonna 2009 suunnilleen viidennekseen. Vielä vuonna 2008 jälleenviennin osuus nousi lähes kolmannekseen, mutta vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma koetteli erityisen paljon tyypillisiä jälleenvientituotteita. Jälleenviennin arvo jäi selvästi alle miljardin euron, kun se vuonna 2008 kohosi yli kahteen miljardiin euroon. Henkilöautojen vienti putosi vuonna 2009 viidennekseen vuodesta Kotitalouskoneiden vienti jäi runsaaseen neljännekseen vuoden 2008 viennistä ja viihde-elektroniikan tuotteita vietiin puolet edellisvuotisesta. Myös matkapuhelimien välityskauppa Suomesta Venäjälle väheni huomattavasti. Jyrkästä laskusta huolimatta henkilöautot pysyivät tärkeimpänä jälleenvientitavarana. Niiden viennin arvo oli 234 milj. euroa eli lähes kuusi prosenttia koko viennistä Venäjälle. Hieman yli sadan miljoonan euron arvoisesta viihde-elektroniikan viennistä suurin osa oli jälleenvientiä. Todennäköistä on, että myös 163 milj. euron arvoisesta matkapuhelinviennistä huomattava osa oli muualla kuin Suomessa tuotettuja. Lisäksi 73 milj. euron arvoinen voiteluvalmistevienti ja suurin osa 82 milj. euron atk- yms. laitteiden viennistä oli jälleenvientiä. Jälleenvienti tavararyhmittäin Henkilöautoja vietiin Venäjälle 1,3 miljardin euron arvosta vuonna 2008, mutta vuonna 2009 viennin arvo putosi 234 milj. euroon. Vaikka Suomessa onkin autotuotantoa, nimike- ja hintavertailun perusteella Venäjälle viedyt henkilöautot voidaan laskea kokonaisuudessaan muualla kuin Suomessa valmistettujen autojen jälleenvienniksi. Venäjälle viedyistä tavarakuljetusautoista 22 milj. euron arvoinen pakettiautojen vienti oli varmuudella jälleenvientiä. Kuorma-autojen ja dumppereiden alkuperää ei sen sijaan voida määritellä, sillä kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin. Matkapuhelimien vienti Venäjälle jäi vajaaseen kolmannekseen vuoden 2008 viennistä eli 163 milj. euroon. Matkapuhelimien kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten jälleenviennin osuutta puhelinviennistä ei voida laskea. Suomeen tuotujen puhelimien määrä oli kuitenkin moninkertainen kotimaiseen kysyntään verrattuna, joten suurin osa tuonnista päätyi jälleenvientiin. On mahdollista, että kaikki Venäjälle viedyt puhelimet ovat olleet muualla valmistettuja, mutta ne voivat olla myös kotimaista tuotantoa. Suurin osa Venäjälle suuntautuneesta viihde-elektroniikan ja kotitalouskoneiden viennistä on jälleenvientiä. Viihde-elektroniikan tuotanto on niin vähäistä, että ainakin 80 % hieman yli sadan miljoonan euron viennistä oli jälleenvientiä. Kotitalouskoneiden viennissä jälleenviennin osuuden laskeminen on ongelmallisempaa. Suomessa tuotetaan joitakin kotitalouskoneita, mutta muutamia tärkeitä vientitavaroita (esim. mikroaaltouunit) ei tuoteta lainkaan. Tavarakohtaisen erittelyn perusteella voidaan arvioida, että vähintään 33 milj. euron osuus 48 milj. euron kotitalouskoneviennistä oli jälleenvientiä. Jälleenviedyt viihde-elektroniikan tuotteet ja kotitalouskoneet olivat peräisin useista EU-alueen ja Aasian maista. Atk-, kopio-, telekopio- yms. koneiden lähes 82 milj. euron arvoisesta viennistä Venäjälle osa oli aasialaista alkuperää. Kotimaassa on tosin jonkin verran atk-laitteiden tuotantoa, mutta ainakin 45 milj. euron vienti kuului nimikkeisiin, joissa kotimaista tuotantoa ei ole.

3 Erilaisten voiteluvalmisteiden viennin arvo vuonna 2009 oli 73 milj. euroa. Nämä valmisteet olivat suureksi osaksi peräisin Ranskasta, Saksasta ja Alankomaista. Kotimainen tuotanto oli hyvin vähäistä. Lääkevalmisteet kaksinkertaistivat osuutensa viennistä Venäjälle vuoteen 2008 verrattuna. Lääkevientiin sisältyy myös jälleenvientiä, mutta koska kotimainen tuotanto on merkittävää, jälleenviennin osuutta ei voi tarkasti määritellä. Varmuudella voidaan sanoa, että 53 milj. euron arvoinen hormonien ja alkaloidien vienti oli jälleenvientiä. Varmoina jälleenvientituotteina voidaan mainita myös sähkötyökalut (kuusi miljoonaa euroa) ja digitaalikamerat (viisi miljoonaa euroa). Monissa muissakin tavararyhmissä on mukana jälleenvientitavaroita. Tarkkaa tietoa näistä tavararyhmistä ei kuitenkaan saada. Ongelmana on yleensä se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Jos esim. metallintyöstökoneiden, elektroniikan komponenttien ja ajoneuvojen osien vienti olisi vuonna 2009 ollut kokonaisuudessaan muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle olisi kasvanut 1,5 prosenttiyksikköä. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2009 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - henkilöautot 234 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 163 milj. euroa - radiot, televisiot ym milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet milj. euroa - voiteluvalmisteet 73 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 53 milj. euroa - kotitalouskoneet milj. euroa - pakettiautot 22 milj. euroa - sähkötyökalut 6 milj. euroa - digitaalikamerat 5 milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy 788 milj. euroa eli viidennes koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeiden vienti lasketaan mahdollisimman suurelta osin kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää 526 milj. euroon eli 13 %:iin koko viennistä. Kun otetaan huomioon, että pienistä tavararyhmistä voi kertyä lisäksi muutamia kymmeniä miljoonia euroja jälleenvientiä, voidaan arvioida, että muualla tuotettujen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle vuonna 2009 nousi enimmilläänkin vain jonkin verran yli viidenneksen ja jäi siten selvästi pienemmäksi kuin edellisinä vuosina. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)

4 Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2009; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Paperi, kartonki, pahvi (**) 9, ,6 Lääkkeet, seerumit, rokotteet , ,5 Henkilöautot , ,7 Öljytuotteet (*) , ,6 Matkapuhelimet ei julkinen tieto , ,9 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet , ,5 Muovit alkumuodossa (*) (**) 3, ,0 Meijerituotteet , ,4 Rauta ja teräs , ,6 Värit, maalit, kitit yms (**) 3, ,4 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , ,4 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) (*) , ,6 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat , ,3 Voiteluvalmisteet , ,7 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym , ,2 Paperiteollisuuskoneet , ,6 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet , ,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet , ,5 Sähkölanka ja -kaapeli , ,0 Painotuotteet , ,9 Kotitalouskoneet , ,2 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms , ,0 Metallintyöstökoneet , ,8 Hanat ja venttiilit , ,1 Sähkökytkentälaitteet , ,0 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet , ,2 Puu ja puutavarat , ,0 Liha , ,5 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , ,9 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms , ,4 Tehdasvalmisteiset rakennukset , ,4 Huonekalut , ,2 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat (**) 0, ,4 Mäntä- ja dieselmoottorit , ,0 Lingot, suodatuslaitteet , ,1 Maa- ja metsätalouskoneet , ,3 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , ,5 Alukset ja uivat rakenteet , ,1 Turkisnahat , ,3 Saha-, höylä- ym. työstökoneet , ,2 Suuret tavararyhmät yhteensä , ,2 Muu vienti , ,1 Koko vienti , ,9 (*) Osa tuotannosta ei ole julkista tietoa. (**) Muutamien paperi-, muovi-, väri- ja viljatuotteiden vienti ei ole julkista tietoa. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on käytössä uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuotta 2008 aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin.

5 Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Paperi, kartonki, pahvi Lääkkeet, seerumit, rokotteet Henkilöautot Öljytuotteet (paitsi ja ) Matkapuhelimet Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet Muovit alkumuodossa Meijerituotteet Rauta ja teräs Värit, maalit, kitit yms , 2030 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , 8527, 8528 (paitsi , -51 ja -61) Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) , , , 8526, , , 4051 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, , Voiteluvalmisteet Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym Paperiteollisuuskoneet Kuivaus- ja kuumennuslaitteet , , Kivennäisainesten käsittelykoneet , , 3953 Sähkölanka ja -kaapeli Painotuotteet Kotitalouskoneet 8418, , 8450, , , 2752, , Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms Metallintyöstökoneet Hanat ja venttiilit Sähkökytkentälaitteet Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet (paitsi ) Puu ja puutavarat (paitsi ) Liha Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms Tehdasvalmisteiset rakennukset , , Huonekalut Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat , 1106 Mäntä- ja dieselmoottorit , , 3999 Lingot, suodatuslaitteet , , , Maa- ja metsätalouskoneet Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , Alukset ja uivat rakenteet Turkisnahat , , Saha-, höylä- ym. työstökoneet Elektroniikan komponentit , 2612 Alumiini ja alumiinitavarat , , Ajoneuvojen renkaat Sähkökäyttöiset käsityövälineet

6 Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, kasvoi nopeasti vuoden 2009 taantumaan asti, ja transitokuljetusten arvo on ollut moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 14,4 mrd. euroa vuonna Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.

7 Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service