Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Transkriptio

1 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Laivakuljetukset; 37,6; 88 % Kuvio 2. Tuontikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,0; 5 % Rautatiekuljetukset; 6,5; 11 % Muut kuljetukset; 3,3; 5 % Laivakuljetukset; 47,5; 79 % Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 ULKOMAANKAUPAN KULJETUKSET KASVOIVAT 16 PROSENTTIA VUONNA 2010 Suomen ulkomaankaupassa kuljetettu tavaramäärä nousi 103 miljoonaan tonniin vuonna Tuontitavaran kuljetukset kasvoivat 7,5 miljoonalla tonnilla, mikä merkitsee 14 prosentin kasvua verrattuna edellisvuoteen. Vientitavaran kuljetukset lisääntyivät seitsemällä miljoonalla tonnilla, joka tarkoittaa 20 prosentin kasvua. Ulkomaankaupassa kokonaisuudessaan kuljetettu tavaramäärä oli kaikesta huolimatta samalla tasolla kuin vuonna Huippuvuodesta 2007 jäätiin yhdeksän prosenttia eli kymmenen miljoonaa tavaratonnia. Ulkomaankaupan kuljetusten kokonaismäärästä 82 prosenttia oli merikuljetuksia ja 14 prosenttia maakuljetuksia. Muiden kuljetusmuotojen osuudeksi jäi neljä prosenttia. Vientikuljetusten määrä oli 42,5 miljoonaa tonnia Vientitavarasta 88 prosenttia eli noin 37 miljoonaa tonnia kuljetettiin meriteitse. Määrässä oli kasvua 19 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Suhteellisesti suurin kasvu tapahtui kuitenkin rautatiekuljetuksissa, joiden vientitonnimäärä kasvoi 40 prosenttia. Myös vientitavaran maantiekuljetusten tonnimäärä kasvoi lähes neljänneksellä. Rautatiekuljetusten osuus viennin tonnimäärästä oli kolme prosenttia ja maantiekuljetusten osuus kahdeksan prosenttia. Kemian teollisuuden ja raudan ja teräksen vientikuljetukset lisääntyivät Viennin kokonaiskuljetuksista lähes puolet eli 43 prosenttia oli metsäteollisuuden tuotteita. Niiden viennin määrä oli 18 miljoonaa tonnia, jossa oli 15 prosentin kasvu verrattuna edellisvuoteen. Puutavaran osuus vientikuljetuksista oli 4 miljoonaa tonnia, jossa oli 38 prosentin kasvu edellisvuoteen nähden. Paperin ja pahvin vienti oli suuruudeltaan 11 miljoonaa tonnia, jossa oli 11 prosentin kasvu verrattuna vuoteen Poltto- ja voiteluaineiden vientikuljetusten määrä kasvoi kolmella prosentilla ollen suuruudeltaan seitsemän miljoonaa tonnia. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin määrä oli kuusi miljoonaa tonnia, jossa oli 28 prosentin kasvu. Raudan ja teräksen viennin määrä lisääntyi 58 prosenttia ollen nyt suuruudeltaan miltei neljä miljoonaa tonnia. Malmien ja metalliromun vientimäärä kasvoi 72 prosenttia päätyen miljoonaan tonniin. Vienti Alankomaihin ja Venäjälle kasvoi Suomesta vietiin tavaratonneissa mitattuna eniten tavaraa Ruotsiin ja Saksaan. Ruotsiin suuntautuneiden vientikuljetusten määrä oli 6,2 miljoonaa tonnia, jossa oli viidenneksen kasvu verrattuna edellisvuoteen. Vienti Saksaan lisääntyi 23 prosenttia ollen suuruudeltaan 4,8 miljoonaa tonnia. Kolmanneksi eniten tavaraa vietiin vuonna 2010 Alankomaihin, jonne suuntautunut vienti kasvoi lähes kolmanneksella päätyen 3,4 miljoonaan tonnin. Neljänneksi eniten tavaraa vietiin vuonna 2010 Venäjälle, jonne viety tavaramäärä kasvoi 60 prosentilla päätyen kolmeen miljoonaan tonniin. Myös vienti Iso-Britanniaan oli samaa suuruusluokkaa ja siinä oli 15 prosentin kasvu. Tuontikuljetusten määrä oli 60,4 miljoonaa tonnia Tuontitavaraa kuljetettiin vuonna 2010 Suomeen 60 miljoonaa tonnia, jossa oli 14 prosentin lisäys verrattuna edellisvuoteen. Tuonnista 78 prosenttia eli 47 miljoonaa tonnia saapui Suomeen meriteitse. Merikuljetusten tuontitonnimäärä kasvoi 15 prosenttilla edellisvuodesta.

3 Rautateitse kuljetettiin Suomeen 6,5 miljoonaa tonnia tavaraa, jossa oli prosentin kasvu verrattuna edellisvuoteen. Maantiekuljetusten tonnimäärä lisääntyi kuusi prosenttia ja oli suuruudeltaan kolme miljoonaa tonnia. Rautatiekuljetusten tonnimääräinen osuus kaikista tuonnin kuljetuksista oli 11 prosenttia ja maantiekuljetusten osuus viisi prosenttia. Puutavaran sekä malmien ja rikasteiden tuontikuljetukset lisääntyivät Puutavaran tuontikuljetukset Suomeen lisääntyivät 39 prosenttia ollen suuruudeltaan 9 miljoonaa tonnia. Raakaöljyn ja öljytuotteiden tuonnin määrä oli 15 miljoonaa tonnia, jossa oli neljän prosentin lasku verrattuna edellisvuoteen. Kivihiilen ja koksin tuontimäärä säilyi edellisvuoden tasolla ollen suuruudeltaan kuusi miljoonaa tonnia. Malmien, rikasteiden ja metalliromun tuontimäärä oli 5,5 miljoonaa tonnia, jossa oli kolmanneksen kasvu verrattuna edellisvuoteen. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuontimäärä kasvoi 22 prosenttia ollen suuruudeltaan miltei kuusi miljoonaa tonnia. Elintarviketuonnin määrä säilyi edellisvuoden tasolla. Tuonnin määrä Ruotsista kasvoi neljänneksellä Edellisvuosien tapaan Suomeen tuotiin eniten tavaraa Venäjältä, josta tuotiin Suomeen 27 miljoonaa tonnia tavaraa. Määrässä oli neljän prosentin kasvu verrattuna edellisvuoteen. Tuontikuljetukset Ruotsista lisääntyivät 26 prosenttia ollen suuruudeltaan kahdeksan miljoonaa tonnia. Saksasta tuotiin kolme miljoonaa tonnia tavaraa, jossa oli 16 prosentin kasvu verrattuna edelliseen vuoteen. Neljänneksi eniten tavaraa tuotiin Alankomaista, josta tuotu tavaramäärä kasvoi kolmanneksella päätyen 2,6 miljoonaan tavaratonniin. Tuonnin määrä Norjasta laski viidellä prosentilla päätyen 2,4 miljoonaan tonniin. Tuontikuljetukset Latviasta yli kaksinkertaistuivat ollen suuruudeltaan kaksi miljoonaa tonnia. Tuonti Virosta oli samaa suuruusluokkaa, ja kasvoi 59 prosenttia verrattuna vuoteen TAULU 1. ULKOMAANKAUPPA KULJETUSMUODOITTAIN 2009 JA KULJETUSMUOTO 1000 T 1000 T milj. eur Osuus % milj. eur Osuus % Muutos % MERIKULJETUKSET , ,1 16, , ,8 20,0 SISÄVESIKULJETUKSET 445 0, ,6 47, , ,2 31,1 MAAKULJETUKSET , ,8 14, , ,3 16,5 LENTOKULJETUKSET 79 0,1 92 0,1 16, , ,1-2,7 MUUT , ,4 7, , ,6 5,4 YHTEENSÄ , ,0 16, , ,0 16,8

4 TAULU 2. TUONTI JA VIENTI KULJETUSMUODOITTAIN 2009 JA 2010 TUONTI VIENTI T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % KULJETUSMUOTO milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur LAIVAKULJETUKSET: , ,7 15, , ,5 19, , ,9 21, , ,2 18,5 Meri , ,2 15, , ,6 19, , ,9 21, , ,8 18,5 Sisävesi 140 0, ,5 105, , ,9 21,0 0,0 24 0,0 92, , ,4 26,2 MUUT KULJETUKSET: , ,3 9, , ,5 24, , ,1 4, , ,8 9,6 Rautatie , ,8 11, , ,9 40, , ,7 8, , ,2 7,1 Maantie , ,0 5, , ,9 23, , ,1 26, , ,5 17,9 Lento 33 0,1 41 0,1 25,4 46 0,1 51 0,1 10, , ,2-9, , ,0 3,5 Muu 1) , ,4 9, , ,6-15, , ,1 9, , ,1 0,1 YHTEENSÄ , ,0 14, , ,0 19, , ,0 17, , ,0 16,0 1) posti, itsenäisesti liikkuneet lentokoneet ja veneet; arvotiedoissa lisäksi maakaasun putkikuljetukset, sähkö ja laivat.

5 TAULU 3. TUONTI LÄHETYSMAITTAIN JA VIENTI MÄÄRÄMAITTAIN VUONNA 2010 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu Kuljetukset yhteensä TUONTI 1000 T Venäjä Ruotsi Saksa Alankomaat Norja Latvia Viro USA Belgia Puola Iso-Britannia Ranska Tanska Kanada Australia MUUT KOKO TUONTI VIENTI 1000 T Ruotsi Saksa Alankomaat Venäjä Iso-Britannia Belgia USA Kiina Ranska Puola Espanja Tanska Viro Italia Norja MUUT KOKO VIENTI

6 TAULU 4. VIENTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2010 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet Raaka-aineet Puutavara Paperimassa Malmit ja metallirom Poltto- ja voiteluainee Kemialliset aineet ja Valmistetut tavarat v Puu- ja korkkituotte Paperi ja pahvi sekä Rauta ja teräs Koneet, laitteet ja ku Erinäiset tavarat KOKO VIENTI

7 TAULU 5. TUONTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2010 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet Raaka-aineet Puutavara Kivennäisaineet, va Malmit ja metallirom Poltto- ja voiteluainee Kivihiili, koksi, brike Kivennäisöljyt ja -tu Kemialliset aineet ja Valmistetut tavarat v Koneet, laitteet ja ku Erinäiset tavarat KOKO TUONTI

8 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Eija Pohjansaari p Jaana Lehtilä p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 5 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service

9 Kauppa 2011 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2010 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2010/ neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

10 1 PK-YRITYSTEN VIENTI KASVOI LOKA-JOULUKUUSSA NOPEASTI Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan pk-yritysten vuoden 2010 loka-joulukuun vienti oli 1,9 mrd. euroa eli 31 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuotena. Pk-yritysten vienti kasvoi kaikissa tärkeimmissä tuoteluokissa selvästi. Suhteellisesti eniten vienti muuttui kemianteollisuuden tuotteissa, koneissa ja laitteissa sekä kulkuneuvoissa. Pk-yritysten osuus koko viennin arvosta oli 13 %. Suurten yritysten vuoden 2010 loka-joulukuun vienti oli,9 mrd. euroa eli 19 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tärkeimmissä tuoteryhmissä suurten yritysten vienti kasvoi metalli-, kemian- ja metsäteollisuuden tuotteissa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden sekä kulkuneuvojen vienti säilyi edellisvuoden tasolla. Suurten yritysten osuus koko viennin arvosta oli 85 %. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 2010/10- ja 2009/10-, milj. e Vienti Muutos, Osuus, Tuonti Muutos, Osuus, 2009/ / 10- % % 2009/ / 10- % % PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x 2 Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Pk-yritysten loka-joulukuun tuonti oli 3,6 mrd. euroa eli 26 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Pk-yritysten tuonti kasvoi kaikissa tärkeimmissä tuoteluokissa, mutta suurimmat suhteelliset muutokset olivat kulkuneuvoissa ja metalliteollisuuden tuotteissa. Suurten yritysten loka-joulukuun tuonti oli 10,3 mrd. euroa eli 23 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Suurten yritysten tuonti kasvoi kaikissa tärkeimmissä tuoteluokissa selvästi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteita lukuun ottamatta, jossa tuonti kasvoi 3 %. Kuvio 2. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä , milj. e Milj. e Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

11 2 Kuvio 3. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e 2000 Milj. e Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Kuvio 4. Viennin arvo yritysten kokoluokittain 2010/10- ja 2009/10-, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset / / Kuvio 5. Tuonnin arvo yritysten kokoluokittain 2010/10- ja 2009/10-, milj. e KOKO TUONTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset / / Tullihallitus Tilastoyksikkö

12 3 Taulu 2. Vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten lukumäärä yritysten kokoluokittain 2010/10- ja 2009/10- Vienti Tuonti Yritysten lukumäärä Muutos Osuus Yritysten lukumäärä Muutos Osuus 2009: :10- % % 2009: :10- % % Yhteensä , ,0 Suuri yritys , ,1 Pk-yritykset yhteensä , ,4 - Keskisuuri yritys , ,0 - Pieni yritys , ,5 - Mikroyritys , ,8 Määrittelemätön x 6, x 14,1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 Taulu 3. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) heinä-syyskuu 2010 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2010:10-/ Osuus Osuus Arvo 2010:10-/ Osuus Osuus 2010: :10- koko vienti ryhmästä 2010: :10- koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

14 Kauppa 2011 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2011:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Turo Kiiski p Jaana Lehtilä p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 5 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service

15 Kauppa 2011 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2010 Viennin jakauma omistajatyypeittäin vuonna 2010, % Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 8 Ulkomaalaisomisteinen Muut/määrittelemätön Yritysten kokoluokkien määritelmät: Mikroyritys: henkilöstö<10 ja liikevaihto<2 milj. eur Pieni yritys: henkilöstö<50 ja liikevaihto<10 milj. eur Keskisuuri yritys: henkilöstö<250 ja liikevaihto<50 milj. eur Suuret yritykset: edellä mainittuja yrityksiä suuremmat yritykset Yritysten omistajatyyppien määritelmät sivulla 2 Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

16 Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus ulkomaankaupasta laski Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan ulkomaankaupasta 2000-luvulla. Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuodesta 2001 vuoteen 2010 mennessä ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin arvo kokonaisviennistä on kasvanut 23 %:sta 33 %:iin. Vuoteen 2009 verrattuna ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä laski yhden prosenttiyksikön. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuuden nousu on tapahtunut pääosin yksityisten kotimaisomisteisten yritysten kustannuksella. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaisviennistä jatkoi lähes koko 2000-luvun kestänyttä laskua ollen 57 % vuonna 2010 eli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Valtio-omisteisten yritysten osuus kokonaisviennistä nousi kahdeksaan prosenttiin eli kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2009 verrattuna. Valtio-omisteisten yritysten osuus palasi 2000-luvun alun tasolle vuosikymmenen puolivälin jälkeisen notkahduksen jälkeen. Kuvio 3. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina (osuus arvosta, %) 100 % Vienti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen 100 % Tuonti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Valtio-omisteisten yritysten viennin kasvu oli vuonna 2010 nopeampaa kuin muissa omistajaluokissa. Valtio-omisteisten yritysten vienti oli 4 mrd. euroa eli 40 % enemmän kuin vuonna Yksityiset kotimaiset yritykset kasvattivat vientinsä yli 30 mrd. euroon eli 13 % edellisvuoteen verrattuna. Ulkomaalaisomisteisten yritysten vienti kasvoi yli 17 mrd. euroon eli 15 %. Vuodesta 2001 lähtien vuoteen 2010 mennessä yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaistuonnin arvosta laski 52 %:sta 45 %:iin. Vastaavana ajankohtana ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista nousi 36 %:sta 38 %:n ja valtio-omisteisten %:sta 15 %:iin. Kotimais-, ulkomaalais- ja valtio-omisteiset yritykset kasvattivat tuontia voimakkaasti vuoteen 2009 verrattuna. Taulukko 1. Kokonaiskehitys yritysten omistajatyypeittäin Vienti (milj.e) Osuus,% Muutos, % Tuonti (milj. e) Osuus, % Muutos, % / /2010 Yksityinen kotimainen Valtio Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x x Määrittelemätön x x Yhteensä Määrittelemättömille ja muut omistajatyypit yhteensä -ryhmille ei voida luotettavasti laskea muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 1

17 Ulkomaalaisomisteisten yritysten merkitys vaihtelee tuoteluokittain Tärkeimpiä tuoteluokkia viennissä hallitsevat yksityisessä kotimaisessa omistuksessa olevat yritykset. Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuonna 2010 yksityisten kotimaisomisteisten yritysten osuus metsä-, metalli, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden viennin arvosta oli yli puolet. Vuonna 2010 metsäteollisuuden tuotteissa kotimaisten yritysten osuus oli 92 %, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteissa 66 %, koneissa ja laitteissa 58 % ja metalliteollisuuden tuotteissa 55 %. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti oli jakautuneempaa kuin muissa tuoteluokissa eri omistajatyyppien kesken, kun ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus oli 45 %, valtio-omisteisten 33 % ja yksityisten kotimaisten 21 %. Kulkuneuvojen vienti on ainoa tuoteluokka, jota hallitsevat pääosin ulkomaalaisomisteiset yritykset. Ulkomaalaisomisteiset yritykset veivät 61 % Suomesta vietävistä kulkuneuvoista vuonna Valtio-omisteisilla yrityksillä on merkittävä rooli vain kemianteollisuuden tuotteissa, jossa viennin osuus oli 33 %, ja kulkuneuvoissa, jossa viennin osuus oli %. Tärkeimpien tuoteluokkien tuonti on osin ulkomalaisomisteisten yritysten hallinnassa. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus oli yli puolet metalli-, kemian-, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonnissa. Tuontikaupassa yksityisten kotimaisten yritysten osuus ylitti 50 % vain koneissa ja laitteissa sekä metsäteollisuuden tuotteissa. Valtio-omisteisilla yrityksillä oli merkittävä rooli kemianteollisuuden tuotteissa, jossa tuonnin osuus oli 18 %, ja kulkuneuvoissa, jossa tuonnin osuus oli 11 %. Kuvio 4. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuonna 2010 (osuus arvosta, %) Viennin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2010, % Tuonnin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2010, % Yhteensä Yhteensä Metsä Metsä Sähkö- ja elektroniikka Koneet ja laitteet Koneet ja laitteet Sähkö- ja elektroniikka Metallit ja metallituotteet Kulkuneuvot Kulkuneuvot Metallit ja metallituotteet Kemia Kemia Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yritysten omistajatyyppien määritelmät: Ulkomaalaisomisteiseksi yritykseksi määritellään yritykset, joissa ulkomaisen omistuksen osuus on yli 50 prosenttia sekä ulkomaalaisomisteisten konsernien tytäryhtiöt. Ulkomaalaisomisteinen yritys katsotaan ulkomaalaisomisteiseksi vain, jos yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi pörssiyrityksellä äänivalta saattaa jakautua usean ulkomaalaisen tahon kesken, mutta yhdenkään äänivalta ei ole yli 50 prosenttia. Tässä tilanteessa yritystä pidetään yksityisenä kotimaisena yrityksenä. Yksityisiin kotimaisiin yrityksiin katsotaan kuuluvaksi yksityiset suomalaisomisteiset yritykset (pl. rahoituslaitokset), jotka eivät ole julkisyhteisöjen tai ulkomaisten institutionaalisten yksiköiden valvonnan alaisia. Yritys on yksityinen kotimainen yritys, jos yksityisten kotimaisten omistajatahojen äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia tai yksityisten kotimaisten omistajatahojen omistusosuus on yli 50 prosenttia. Yritys katsotaan valtio-omisteiseksi, jos valtion yksittäisen laitoksen tai valtion laitosten omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. (Tilastokeskus) 2

18 Ulkomaankaupan keskittyneisyys jatkoi laskuaan Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti on keskittynyt suurimpien yritysten varaan, mutta niiden osuus kokonaisviennistä on laskenut viime vuosina. Vuonna 2010 viennin kokonaisarvo oli 52 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 23 % ja kymmenen suurimman 34 %. Vielä vuonna 2005 viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä oli 33 % ja kymmenen suurimman 42 %. Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä oli vuonna 2010 matalimmalla tasollaan sitten 2000-luvun alun. Vuoteen 2009 verrattuna viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä laski yhden prosenttiyksikön ja kymmenen suurimman kolme prosenttiyksikköä. Myös tuonnissa keskittyminen on vähentynyt viimeisinä vuosina, kun suurimpien yritysten osuus kokonaistuonnista on pienentynyt. Viiden suurimman yrityksen osuus kokonaistuonnista on laskenut 23 %:sta 21 %:iin vuosien 2005 ja 2010 välisenä aikana. Vuosituhannen alkuun verrattuna keskittyminen on kuitenkin noussut hieman. Vuonna 2010 tuonnin kokonaisarvo oli 52 miljardia euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 21 % ja 10 suurimman 27 %. Vuoteen 2009 verrattuna viiden suurimman yrityksen osuus kokonaistuonnista nousi prosenttiyksikön ja kymmenen suurimman kaksi prosenttiyksikköä. Vuonna 2010 tuontikauppaa käyneitä yrityksiä oli ja vientikauppaa käyneitä yrityksiä Tuontikauppa ei ole kokonaisuudessaan yhtä keskittynyttä kuin vientikauppa, kun sadan suurimman yrityksen osuus kokonaistuonnista on noin puolet ja viennistä noin 70 %. Kuvio 5. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina (osuus kokonaisarvosta, %) % suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä % suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä Vienti Tuonti 3

19 Tärkeimpien vientituotteiden kauppa keskittynyt suurimmille yrityksille Suurimmat yritykset hallitsevat vientiä tärkeimmissä tuoteluokissa. Metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, metalliteollisuuden, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden sekä kulkuneuvojen viennistä kymmenen suurimman yrityksen osuus oli selvästi yli puolet. Koneiden ja laitteiden viennistä kymmenen suurimman yrityksen osuus oli vajaa puolet. Keskittyminen säilyi pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2009, mutta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteissa sekä kulkuneuvoissa kymmenen suurimman viejän osuus laski 73 %:sta 66 %:iin. Tuonnissa suurten yritysten osuus ei ole yhtä hallitseva kuin viennissä. Kymmenen suurimman yrityksen osuus ei ole yli puolta kokonaistuonnista missään tuoteluokassa. Keskittyneintä tuonti oli kulkuneuvojen tuonnissa, jossa 10 suurimman yrityksen osuus oli 46 %. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteissa kymmenen suurimman yrityksen osuus laski 47 %:sta 42 %:iin, kun muissa tuoteluokissa osuudet säilyivät suurin piirtein ennallaan. 4

20 Venäjälle ja Alankomaihin kohdistuva ulkomaankauppa selvästi keskittyneintä Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuonna 2010 vienti oli keskittyneintä Alankomaihin ja Yhdysvaltoihin. Viiden suurimman yrityksen osuus Alankomaiden viennin arvosta oli 55 % ja Yhdysvaltojen viennin arvosta 49 %. Euroopan Unioniin kohdistuvasta viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli 30 % ja Euroalueelle kohdistuvasta viennistä 31 %. Tuonti oli selvästi keskittyneintä Venäjältä, jossa viiden suurimman yrityksen osuus oli 80 %. Seuraavaksi keskittyneintä tuonti oli Norjasta, jossa viiden suurimman yrityksen osuus oli 45 %. Euroopan Unionin tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus oli 10 % ja Euroalueen tuonnista 9 %. Kuvio 6. Ulkomaankaupan keskittyminen tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa vuonna 2010 Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä % Alankomaat Yhdysvallat Iso-Britannia Kiina Ruotsi Saksa Italia Ranska Venäjä Norja Kuvio 7. Ulkomaankaupan maantieteellinen keskittyminen vuonna 2010 % Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä 0 Pohjois- Amerikka Euroalue Kauko-Itä (muu Aasia) EU Euroalueen ulkopuoliset EU-maat Baltia M uu Eurooppa 5

21 Pk-yrityksien vienti kasvoi nopeasti Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan pk-yritysten vuoden 2010 vienti oli 7 mrd. euroa eli 19 % enemmän kuin vuonna Pk-yritysten vienti kasvoi kaikissa tärkeimmissä tuoteluokissa. Suhteellisesti eniten vienti muuttui kemian teollisuuden tuotteissa (+47 %), metsäteollisuuden tuotteissa (+16 %) sekä kulkuneuvoissa (+26 %). Pk-yritysten osuus koko viennin arvosta oli 13 %, joka on säilynyt samalla tasolla koko 2000-luvun. Suurten yritysten vuoden 2010 vienti oli 45 mrd. euroa eli 15 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tärkeimmissä tuoteryhmissä suurten yritysten vienti kasvoi metalliteollisuuden tuotteissa (+58 %), kemianteollisuuden tuotteissa (+32%) ja metsäteollisuuden tuotteissa (+23 %). Suuryritysten kone- ja laiteviennin kasvu (+4 %) oli hitaampaa kuin muiden päätuoteluokkien. Suuryritysten sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden vienti laski 17 % ja kulkuneuvojen 16 % vuoteen 2009 verrattuna. Suurten yritysten osuus koko viennin arvosta oli 85 %. Vaikka pk- ja suuryritykset kasvoivat vuonna 2010 nopeasti, jäi molempien vienti vuoden 2005 tasolle. Kuvio 8. Suurten ja pk-yritysten viennin ja tuonnin kehitys milj. eur Suuret yritykset VIENTI Pk-yritykset VIENTI Suuret yritykset TUONTI Pk-yritykset TUONTI Pk-yritysten vuoden 2010 tuonti oli 15 mrd. euroa eli 17 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Pk-yritysten tuonti kasvoi kaikissa tärkeimmissä tuoteluokissa, mutta suurimmat suhteelliset muutokset olivat kulkuneuvoissa (+20 %), metalliteollisuuden tuotteissa (+32 %) ja kemian teollisuuden tuotteissa (+25 %). Suurten yritysten vuoden 2010 tuonti oli 36 mrd. euroa eli 18 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Suurten yritysten tuonti kasvoi eniten metsäteollisuuden tuotteissa (+33 %), kemian teollisuuden tuotteissa (+17 %) ja metalliteollisuuden tuotteissa (+22 %). Suuryritysten sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti laski kaksi prosenttia ja erilaisten koneiden- ja laitteiden yhden prosentin. Taulukko 2. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain (milj. euroa) VIENTI Osuus Muutos, TUONTI Osuus Muutos, % 09/10 % % 09/10 % PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x Yhteensä Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta

22 Yritysten kokoluokittainen ulkomaankauppa on jakautunut suhteellisen tasaisesti sisä- ja ulkokaupan kesken. Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuonna 2010 pk-yritysten viennin arvosta 57 % meni EU-alueelle ja 67 % tuonnin arvosta tuli EU-alueelta. Suurten yritysten viennistä 55 % meni EU-alueelle ja tuonnista 49 % tuli EU-alueelta. Taulukko 3. Vienti ja tuonti EU:hun ja EU:n ulkopuolelle vuonna 2010 VIENTI TUONTI Osuus viennistä, % milj. SUURET YRITYKSET milj. eur eur Osuus tuonnista, % EU:n sisälle, milj. eur , ,4 EU:n ulkop., milj. eur , ,6 Yhteensä , ,0 PK-YRITYKSET EU:n sisälle, milj. eur , ,2 EU:n ulkop., milj. eur , ,8 Yhteensä , ,0 LIITTEET: Liite 1. Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2010 (taulukko) Liite 2. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yritysten ulkomaankaupan arvon mukaan (CPA2008) vuonna 2010 (taulukko) Liite 3. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2010 (taulukko) Liite 4. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2010 (taulukko) Liite 5. Tavaroiden vienti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2010 (taulukko) Liite 6. Tavaroiden tuonti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2010 (taulukko) Liite 7. Tavaroiden ulkomaankauppa omistajatyypeittäin eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2010 (taulukko) Liite 8. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2010 (taulukko) Liite 9. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2010 (taulukko) 7

23 Liite 1. Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2010 Arvo 2010, Osuus arvosta, % Muutos VIENTI milj. e /09, % Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä Keskittyminen Arvo 2010, Osuus arvosta, % Suurimmat viejät, lkm milj. e Arvo 2010, Osuus arvosta, % Muutos Omistajatyypeittäin milj. e /10, % Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x Määrittelemätön x Arvo 2010, Osuus arvosta, % Muutos Kokoluokittain milj. e /10, % Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x Arvo 2010, Osuus arvosta, % Muutos TUONTI milj. e /10, % Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä Keskittyminen Arvo 2010, Osuus arvosta, % Suurimmat tuojat, lkm milj. e Arvo 2010, Osuus arvosta, % Muutos Omistajatyypeittäin milj. e /10, % Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x Määrittelemätön x Arvo 2010, Osuus arvosta, % Muutos Kokoluokittain milj. e /10, % Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

24 Liite 2. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yritysten ulkomaankaupan arvon mukaan (CPA2008) vuonna 2010 Koko vienti Osuus, % Koko tuonti Viennin arvo/viejä (1000 e) Viejiä Arvo, milj. e 2010 Tuonnin arvo/tuoja (1000 e) Tuojia Arvo, milj. e Osuus, % Yhteensä Yhteensä Metsäteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Kemian teollisuuden tuotteet Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Metalli- ja metallituotteet Metalli- ja metallituotteet Yhteensä Yhteensä Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Yhteensä Kulkuneuvot Kulkuneuvot Yhteensä Yhteensä

25 Liite 3. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2010 Koko vienti Osuus, % Osuus, % Koko tuonti Osuus, % Osuus, % Suurimmat viejät, lkm Arvo, milj. e Suurimmat tuojat, lkm Arvo, milj. e Yhteensä Yhteensä Metsäteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Kemian teollisuuden tuotteet Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Metallit ja metallituotteet Metalli- ja metallituotteet Yhteensä Yhteensä Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä Yhteensä Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Yhteensä Kulkuneuvot Kulkuneuvot Yhteensä Yhteensä

26 Liite 4. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2010 Koko vienti Koko tuonti Suurimmat viejät, lkm Arvo, milj. e Osuus, % Suurimmat tuojat, lkm Arvo, milj. e Osuus, % Yhteensä Yhteensä Metsäteollisuus Metsäteollisuus Yhteensä Yhteensä Kemian teollisuus Kemian teollisuus Yhteensä Yhteensä Metalli- ja metallituoteteollisuus Metalli- ja metallituoteteollisuus Yhteensä Yhteensä Sähkö -ja elektroniikkateollisuus Sähkö -ja elektroniikkateollisuus Yhteensä Yhteensä Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä Yhteensä Kulkuneuvojen valmistus Kulkuneuvojen valmistus Yhteensä Yhteensä Tukku- ja vähittäiskauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Yhteensä Yhteensä

27 Liite 5. Tavaroiden vienti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2010 Vienti Arvo, Muutos Osuus kokonais- Osuus kokonais- Osuus ryhmän Osuus ryhmän Tuoteluokka (CPA2008) Yrityksen omistajatyyppi milj. e 2009/2010, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % Metsäteollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x Määrittelemätön 55 x Kemian teollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 2 x Määrittelemätön 55 x Metallit ja metallituotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x Määrittelemätön 220 x Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x Määrittelemätön 59 x Koneet ja laitteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x Määrittelemätön 91 x Kulkuneuvot Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä x Määrittelemätön 34 x Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 2 x Määrittelemätön 928 x x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

28 Liite 6. Tavaroiden tuonti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2010 Tuonti Arvo, Muutos Osuus kokonais- Osuus kokonais- Osuus ryhmän Osuus ryhmän Tuoteluokka (CPA2008) Yrityksen omistajatyyppi milj. e 2009/2010, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % Metsäteollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 1 x Määrittelemätön 2 x Kemian teollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 7 x Määrittelemätön 3 x Metallit ja metallituotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 3 x Määrittelemätön 4 x Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 10 x Määrittelemätön 7 x Koneet ja laitteet Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 16 x Määrittelemätön 5 x Kulkuneuvot Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 6 x Määrittelemätön 13 x Yhteensä Yksityinen kotimainen Valtiosektori Ulkomaalaisomisteinen Muut omistajatyypit yhteensä 133 x Määrittelemätön 587 x x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti