Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2017 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa v (1-8) Milj. e (1-8) Tuonti Vienti 2017 (1-8) Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 METSÄTEOLLISUUDEN VIENTI NELJÄN PROSENTIN KASVUSSA Paperimassan vienti Kiinaan vetää yhä Metsäteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilastojen mukaan tammi-elokuussa 2017 neljä prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Vienti oli arvoltaan 7,9 miljardia euroa. Vuonna 2016 metsäteollisuustuotteita vietiin vajaan 11,4 miljardin euron arvosta, vienti väheni tuolloin kaksi prosenttia. Tuonti nousi tammi-elokuussa 2017 kaksi prosenttia ja oli arvoltaan hieman yli miljardi euroa. Viime vuonna metsäteollisuuden tuotteiden tuonti laski kolme prosenttia 1,5 miljardiin euroon. Metsäsektorin tuotteita vietiin viime vuonna lähes kymmenellä miljardilla eurolla enemmän kuin mitä niitä tuotiin. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vielä viime vuosikymmenen alkupuolella neljänneksen tuntumassa. Vähitellen osuus kuitenkin laski muun viennin nopeamman kasvun vuoksi ja oli alimmillaan vuonna 2008 vain 17 prosenttia luvulla toimialan osuus on pysytellyt noin viidenneksen tuntumassa. Vuoden 2014 lopulla alkaneen öljyjalosteiden viennin arvon laskun vuoksi metsäsektorin osuus Suomen kokonaisviennistä nousi 21,5 prosenttiin vuonna Osuus jatkoi kasvuaan myös vuonna 2016 ja nousi 21,9 prosenttiin. Vuoden 2017 tammi-syyskuussa metsäteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennistä laski jälleen hieman, 20,1 prosenttiin. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin osuus nousi samaan aikaan lähes kaksi prosenttiyksikköä 31,8 prosenttiin. Metsäsektorin viennin arvo ei ole saavuttanut vuoden 2008 talouskriisiä edeltänyttä tasoa, suurimmillaan metsäteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2007 yli 12,5 miljardia euroa. Metsäteollisuustuotteiden tuonnin osuus kokonaistuonnista oli viime vuonna 2,7 prosenttia ja kuluvan vuoden tammi-elokuussa 2,5 prosenttia. Kuvio 2. Eri tavararyhmien osuudet viennistä v (1-8) % 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, (1 8) Metsäteollisuuden tuotteet (SITC 24,25,63,64) Kemialliset aineet ja tuotteet (SITC 5) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (SITC 7) Muut tuotteet Paperin ja pahvin osuus metsäteollisuussektorin viennistä vaihteli pitkään 70 prosentin molemmin puolin, mutta vuoden 2012 jälkeen sen osuus on ollut huomattavassa laskussa. Vuonna 2012 osuus oli noin 68 prosenttia, seuraavana vuonna 65 prosenttia ja viime vuonna 62 prosenttia. Tammi-elokuussa 2017 paperin ja pahvin osuudeksi metsäteollisuuden viennistä muodostui vain 61 prosenttia. Osuuden supistuminen johtuu osittain viennin arvon loivasta laskusta, mutta myös paperimassan viennin rivakasta kasvusta. Paperimassan osuus metsäsektorin viennistä on noussut vuoden 2010 vajaasta 12 prosentista kuluvan vuoden lähes 16 prosenttiin. Myös sahatavaran osuus on kuluvalla vuosikymmenellä suurentunut, noin neljä prosenttiyksikköä. Puusta valmistettujen tuotteiden osuus on säilynyt lähes ennallaan. Tässä katsauksessa on käytetty YK:n SITC-tavaraluokitusta (Standard International Trade Classification). SITC-luokituksessa ryhmään 24 sisältyy puutavara, ryhmään 25 paperimassa, ryhmään 63 puutuotteet ja ryhmään 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä. Painotuotteet ja huonekalut jäävät näiden ryhmien ulkopuolelle. Tarkempia tietoja luokituksesta löytyy Tullin Internet-sivuilta kohdasta Ulkomaankauppatilastot. Tulli Tilastointi

3 2 Saksa oli tammi-elokuussa 2017 selvästi Suomen suurin metsäteollisuustuotteiden vientimaa edellisten vuosien tavoin, vaikkakin maan osuus on hieman pienentynyt. Maalla on viime vuosina ollut noin 16 prosentin osuus koko metsäteollisuuden viennistä, kun 2010-luvun alussa maan osuus oli noin 19 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa osuus laski hieman alle 15 prosenttiin. Iso- Britannia oli viime vuoteen asti toisella sijalla hieman alle kymmeneksen osuudellaan, vaikka myös sen osuus on ollut laskussa. Vuoden 2017 tammi-elokuussa maan osuus laski alle kahdeksaan prosenttiin ja Iso-Britannia tippui kolmannelle sijalle metsäteollisuuden tuotteiden vientimaana. Saksan ja Iso-Britannian osuuksien supistuminen johtui erityisesti Kiinan osuuden suurentumisesta vuoden 2010 noin kolmesta prosentista kuluvan vuoden yhdeksään prosenttiin, jolloin maa nousi toiseksi suurimmaksi metsäteollisuustuotteiden vientimaaksi. Kuvio 3. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti kuukausittain (1-8) Milj.e Puutavara (SITC 24) Paperimassa (SITC 25) Puutuotteet (SITC 63) Paperi ja pahvi (SITC 64) Metsäteollisuustuotteita tuodaan Suomeen suhteellisen vähän ja tuonti on viime vuodet ollut selvässä laskussa. Korkeimmillaan tällä vuosikymmenellä metsäteollisuustuotteiden tuonnin arvo oli vuonna 2011, jolloin arvo oli 1,8 miljardia euroa. Viime vuonna ryhmän tuonnin arvo oli lähes 1,5 miljardia euroa, josta paperin ja pahvin osuus oli 37 prosenttia ja puutavaran 30 prosenttia. Tuonti laski tuolloin kolme prosenttia, mutta vuoden 2017 tammi-elokuussa metsäteollisuustuotteiden tuonti kääntyi kahden prosentin kasvuun. Ryhmän osuus koko tuonnista on pysynyt viime vuosina alle kolmessa prosentissa. Tuontimaista Venäjä säilytti kuluvana vuonna ykkössijansa lähes 28 prosentin osuudella. Ruotsi oli toisena ja sen tuontiosuus oli lähes 16 prosenttia. Brasilia oli metsäteollisuustuotteiden tuontimaista kolmannella sijalla. Suomen osuus maailman paperimarkkinoilla lähes ennallaan viime vuonna Maamme osuus EU-markkinoilla kasvoi hieman Suomen viennin osuus metsäteollisuuden maailmanmarkkinoiden kokonaisviennistä on viime vuosina pysynyt suurin piirtein ennallaan, noin neljässä prosentissa. Suomi on ollut kuudenneksi suurin metsäteollisuustuotteiden viejämaa maailmassa viimeiset kuusi vuotta. Kiina oli viime vuonna suurin viejämaa, Yhdysvallat toisella sijalla ja Saksa kolmannella sijalla. Ennen vuosien merkittävää laskua Suomen osuus metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinoista oli suurempi, noin kuusi prosenttia Paperimassan kohdalla Suomi on hiukan vahvistanut asemaansa vuoden 2009 jälkeen, mutta paperin ja pahvin osalta menettänyt osuuttaan. Puutavaran viennin osuus on noussut vuodesta 2015 lähtien jonkin verran. Tulli Tilastointi

4 3 Kuvio 4. Suomen osuus metsäteollisuustuotteiden vientimarkkinoista maailmassa v , (SITC 24, 25, 63, 64) % 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Puutavara Paperimassa Puutuotteet Paperi ja pahvi Lähde: UN Comtrade EU-alueelle suuntautuneessa metsäteollisuustuotteiden viennissä suurimpien viejämaiden järjestys on ollut vuodesta toiseen sama. Saksa on selvästi suurin maa ja sen jälkeen seuraavat Ruotsi ja Suomi. Saksan osuus EU-markkinoilla on noin 15 prosenttia ja Ruotsin osuus hieman alle kahdeksan prosenttia. Suomen osuus pysytteli kymmenen vuotta sitten kahdeksan prosentin tuntumassa, mutta on viime vuosina jäänyt hieman yli kuuteen prosenttiin. Viime vuosina Suomen osuus tosin kasvoi jonkin verran ja ylsi lähes seitsemään prosenttiin. Osuuttaan EU:n metsäteollisuusmarkkinoilla on kasvattanut mm. Puola. Yhdysvaltain paperin ja pahvin tuonnissa Suomi oli vielä vuonna 2007 kolmantena kuuden prosentin osuudellaan, mutta putosi vuosikymmenen vaihteessa viidenneksi ja jäi osuudeltaan viiteen prosenttiin. Vuonna 2015 Suomen osuus Yhdysvaltain paperin ja pahvin tuonnista oli 4,5 prosenttia. Suomen paperinviennin arvo Yhdysvaltoihin kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia ja osuus nousi 4,9 prosenttiin. Sijaluku oli yhä viides. Suomen paperin ja pahvin vienti Yhdysvaltoihin kasvoi kymmenestä suurimmasta viejämaasta eniten. Perinteisesti Suomi ja Saksa ovat olleet Venäjän suurimmat tuontimaat paperin ja pahvin osalta, niin myös sekä vuonna 2015 että Suomen osuus kasvoi vuoden 2015 hieman yli 13 prosentista vuoden 2016 lähes 14 prosenttiin ja Suomi oli Venäjän toiseksi suurin paperin ja pahvin toimittajamaa. Tavararyhmän viennin arvo nousi yhden prosentin vuonna Suurin maa oli Saksa, jonka osuus kasvoi lähes prosenttiyksikön, ollen 16 prosenttia viime vuonna. Koko maailman paperi- ja pahvimarkkinoilla useimmat perinteiset paperintuottajat ovat menettäneet osuuksiaan Kiinan viennin kasvun vuoksi. Kiina on kasvattanut osuuttaan viimeiset seitsemän vuotta ja nousi vuonna 2014 maailman toiseksi suurimmaksi paperinviejämaaksi. Maan osuus on noussut vuoden 2013 yhdeksästä prosentista vuoden 2016 lähes 12 prosenttiin. Saksa oli myös vuonna 2016 maailman suurin paperin ja pahvin viejä, sen osuus oli 13 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus oli yhdeksän prosenttia. Ruotsin osuus oli hieman yli viisi prosenttia ja sijaluku neljäs. Kanada oli viidenneksi suurin. Suomi oli maailman kuudenneksi suurin paperin ja pahvin viejämaa vuonna 2016 ja osuus nousi hieman, lähes viiteen prosenttiin. Tulli Tilastointi

5 4 Puutavaran viennissä Suomi oli maailmanmarkkinoilla viime vuonna seitsemänneksi suurin ja paperimassan viennissä kuudes. Osuus maailman viennistä oli puuvaran kohdalla kolmen ja puolen prosentin tuntumassa, paperimassan osalta lähes viisi prosenttia. Paperimassan viennissä Suomen osuus on 2010-luvulla ollut vaatimattomassa kasvussa, kun taas sahatavaran ja raakapuun osalta se on samalla ajanjaksolla pienentynyt noin puoli prosenttiyksikköä. Puutuotteiden viennissä Suomi jää kärkikymmenikön ulkopuolelle; viime vuonna Suomi oli yhdeksästoista ja osuutemme oli vain reilut puolitoista prosenttia. Paperimassan viennissä maailmanmarkkinoiden ykkössija on Yhdysvalloilla, jonka osuus on noin viidennes. Seuraavana tulevat Kanada, Brasilia ja Chile. Puutavaran suurimmat vientimaat ovat Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä. Kuvio 5. Suurimmat paperin ja pahvin viejämaat v Mrd. dollaria Saksa (+0 %) Kiina (-6 %) Lähde: UN Comtrade USA (-5 %) Ruotsi (-1 %) Kanada (-7 %) Suomi (-4 %) Italia (-1 %) Ranska (-1 %) Puola (+3 %) Alankomaat (-2 %) Paperin ja pahvin vienti kääntyi hentoon kasvuun tänä vuonna Paperin ja pahvin viennin arvo laski tasaisesti 2010-luvun alkuvuosina, mutta kääntyi vuonna 2015 hentoon kasvuun. Viime vuonna paperia ja pahvia vietiin 7,0 miljardin euron arvosta, joka oli neljä prosenttia edellisvuotista vähemmän. Vuoden 2017 tammi-elokuun aikana vienti kasvoi yhden prosentin viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu johtui vientimäärien kolmen prosentin noususta, sillä vientihinnat laskivat hieman yli prosentin. Paperimassan vienti on kasvanut paperia ja pahvia jyrkemmin jo vuosia lähinnä Kiinaan suuntautuneen viennin vahvistumisen ansiosta. Vuonna 2009 paperimassaa vietiin vain 576 miljoonan euron edestä, mutta viime vuonna viennin arvoksi tuli jo 1,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 paperimassan vienti kasvoi vielä 12 prosenttia, mutta seuraavana vuonna vientiin tilastoitiin kahden prosentin lasku. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa vienti suureni jälleen, viisi prosenttia. Vientihinnat nousivat alkuvuonna neljä prosenttia ja vientimäärät kohosivat prosentin lähes 2,3 miljoonaan tonniin. Mekaanisen metsäteollisuuden vienti parani reippaasti tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden jaksolla. Sahatavaran, eli sahatun kuusen ja männyn, viennin arvo (1,2 mrd e) nousi kymmeneksen, vaikka vientihinnat eivät muuttuneet viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Nousu johtui vientimäärien kasvusta. Vaneria ym. levytuotteita vietiin 409 miljoonan euron ja vienti kasvoi myös kymmeneksen. Muita puutuotteita vietiin 178 miljoonan euron (+15 %) ja puutavaraa 50 miljoonan euron (+9 %) arvosta. Paperia ja pahvia on vuodesta 1999 alkaen viety eniten Saksaan. Alkuvuonna 2017 Saksan osuus paperin viennistä oli yli 17 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus on kymmenes ja maa oli toisella sijalla. Belgia oli kolmannella sijalla ja Iso-Britannia neljäntenä sekä Venäjä viidentenä. Ison-Britannian Tulli Tilastointi

6 5 vuosia jatkunut osuuden pienentyminen kiihtyi kuluvana vuonna ja osuus oli enää kahdeksan prosenttia. Vielä 1980-luvulla Suomen viemästä paperista ja pahvista parhaimmillaan lähes neljännes vietiin Iso-Britanniaan. Maan osuus alkoi vajota jo vuosikymmenen taitteessa. Paperimassan viennissä Kiinan osuus on kasvanut rivakasti 2010-luvulla. Vuonna 2010 osuus oli 15 prosenttia, kun se kuluvan vuoden alussa oli jo yli kolmannes. Vuosikymmen sitten maan osuus oli alle viisi prosenttia. Toisena tulevan Saksan osuus oli tammi-elokuussa 14 prosenttia ja kolmantena olevan Italian kymmenen prosenttia. Saksan osuus oli 2000-luvulla suurimmillaan yli 40 prosenttia, mutta se on pudonnut vauhdilla Kiinan ja Italian osuuksien kasvun myötä. Sahatavaran kohdalla Kiina harppasi Suomen suurimmaksi vientimaaksi Ison-Britannian ja Japanin ohi viime vuonna 17 prosentin osuudella. Iso-Britannian osuus oli 11 prosenttia, Japanin 12 prosenttia. Egypti nousi neljänneksi yhdeksän prosentin osuudella. Vaneria ja muita levytuotteita vietiin tammi-elokuussa mm. Saksaan (81 milj. e, +6 %) ja Isoon-Britanniaan (47 milj. e, +4 %). Raakapuun viennin suurin kohdemaa oli Ruotsi (50 milj. e, +9 %). Kuvio 6. Metsäteollisuuden tuotteiden tärkeimmät vientimaat 2017 (1-8) Muutos- ja osuusprosentti viennin arvon mukaan Saksa (-6 %) 15 % Muut (+7 %) 33 % Kiina (+26 %) 9 % Iso-Britannia (-11 %) 8 % Venäjä (+6 %) 3 % Italia (-5 %) 4 % Puola (+13 %) 4 % Espanja (+5 %) 4 % Japani (+16 %) 4 % USA (-1 %) 6 % Belgia (+2 %) 5 % Ruotsi (+9 %) 5 % Sahatavaran tuonnin arvo kasvoi Paperin ja pahvin tuonti putosi tammi-elokuussa yhden prosentin 362 miljoonaan euroon. Osuudeksi koko metsäsektorin tuonnista muodostui 35 prosenttia. Tärkeimmistä tuontimaista Ruotsin osuus paperintuonnista oli 32 prosenttia, Saksan 15 prosenttia ja Alankomaiden kahdeksan prosenttia. Puutavaran tuonti nousi tammi-elokuussa kaksi prosenttia, arvoksi tuli 314 miljoonaa euroa. Osuus koko metsäsektorin tuonnista oli lähes 31 prosenttia. Raakapuuta tuotiin 151 miljoonan euron, puuhaketta ja jätettä 73 miljoonan euron ja sahatavaraa 88 miljoonan euron edestä. Sahatavaran tuonti kasvoi 22 prosenttia vuoden 2017 tammi-elokuussa. Puutavaraa tuodaan suurimmalta osin Venäjältä, sen osuus oli 77 prosenttia koko puutavaran tuonnista. Raakapuun Tulli Tilastointi

7 6 tuonnista Venäjän osuus oli 84 prosenttia ja sahatavarasta 67 prosenttia arvon perusteella laskettuna. Raakapuun tuonti on laskenut viime vuodet, vuonna 2016 raakapuun tuonin arvo oli 238 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden tammi-elokuussa 151 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 tuonnin arvo oli lähes 900 miljoonaa euroa. Puutuotteiden tuonti (181 milj. euroa) kasvoi tammi-elokuussa 2017 kuusi prosenttia ja ryhmän osuus koko metsäteollisuustuotteiden tuonnista oli lähes 18 prosenttia. Puutuotteiden tuonti jakaantui hyvin monenlaisiin tuotteisiin, suurimpina tavararyhminä lattialaatat (22 milj. e), kuitulevyt (15 milj. euroa) ja venäläinen vaneri (18 milj. euroa). Paperimassan osuus koko metsäteollisuustuotteiden tuonnista oli lähes 17 prosenttia kuluvana vuonna. Tuonti suureni kolme prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoon verrattuna. Tuonti oli arvoltaan 171 miljoonaa euroa. Noin 70 prosenttia massasta tuotiin Brasiliasta, 11 prosenttia Ruotsista ja kuusi prosenttia Uruguaysta. Etelä-Amerikan maista tuotiin lehtisellua, Ruotsista havusellua. Venäjän osuus metsäteollisuustuotteiden tuonnista on laskenut viime vuosikymmenen puolivälin kolmanneksesta 28 prosenttiin. Ruotsilla oli tammi-elokuussa 16 prosentin osuus ja Brasilialla 12 prosentin osuus. Virolla oli noin yhdeksän prosentin osuus metsäteollisuustuotteiden tuonnista. Kuvio 7. Metsäteollisuuden tuotteiden tärkeimmät tuontimaat v (1-8) Muutos- ja osuusprosentti tuonnin arvon mukaan Muut (-6 %) 14 % Kiina (-6 %) 2 % Venäjä (+6 %) 28 % Tanska (+3 %) 3 % Latvia (-3 %) 3 % Alankomaat (-7 %) 3 % Puola (-2 %) 3 % Saksa (+0 %) 8 % Ruotsi (+3 %) 15 % Viro (+3 %) 9 % Brasilia (+8 %) 12 % Tulli Tilastointi

8 Taulukko 1. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen koko viennistä v (1-8) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Standard International Trade Classification); milj. euroa Puu- ja paperi- Osuus Muutos Kemialliset Osuus Muutos Koneet, laitteet ja Osuus Muutos Muut tuotteet Osuus Muutos Yhteensä Osuus Muutos teollisuuden % % aineet ja tuotteet % % kuljetusvälineet % % % % % % tuotteet (SITC 5) (SITC 7) (SITC 24,25,63,64) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , , , , ,0 16 Taulukko 2. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen koko tuonnista v (1-8) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Standard International Trade Classification); milj. euroa Puu- ja paperi- Osuus Muutos Kemialliset Osuus Muutos Koneet, laitteet ja Osuus Muutos Muut tuotteet Osuus Muutos Yhteensä Osuus Muutos teollisuuden % % aineet ja tuotteet % % kuljetusvälineet % % % % % % tuotteet (SITC 5) (SITC 7) (SITC 24,25,63,64) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , , , , ,0 14

9 Taulukko 3. Metsäteollisuustuotteiden viennin kehitys SITC-tavararyhmittäin v (1-8) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Standard International Trade Classification); milj. euroa Puutavara Osuus Muutos Paperimassa Osuus Muutos Puutuotteet Osuus Muutos Paperi ja pahvi Osuus Muutos Metsäteollisuus Osuus Muutos (SITC 24) % % (SITC 25) % % (SITC 63) % % (SITC 64) % % yhteensä % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , , , , ,0 4 Taulukko 4. Metsäteollisuustuotteiden tuonnin kehitys SITC-tavararyhmittäin v (1-8) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Standard International Trade Classification); milj. euroa Puutavara Osuus Muutos Paperimassa Osuus Muutos Puutuotteet Osuus Muutos Paperi ja pahvi Osuus Muutos Metsäteollisuus Osuus Muutos (SITC 24) % % (SITC 25) % % (SITC 63) % % (SITC 64) % % yhteensä % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , , , , ,0 2

10 Taulukko 5. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti tärkeimpiin maihin v (1-8) Maat vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä; milj. euroa Osuus % Muutos % 2016 Osuus % Muutos % 2016 (1-8) 2017 (1-8) Osuus % Muutos % 1 Saksa , , ,8-6 2 Kiina , , , Iso-Britannia , , , USA , , ,3-1 5 Belgia , , ,4 2 6 Ruotsi , , ,7 9 7 Japani , , , Espanja , , ,9 5 9 Puola , , , Italia , , , Venäjä , , , Ranska , , , Alankomaat , , , Turkki , , , Egypti , , , Viro , , , Intia , , , Saudi-Arabia , , , Australia , , , Tanska , , ,9-11 Muut maat yhteensä , , ,7 10 Kaikki maat yhteensä , , ,0 4

11 Taulukko 6. Metsäteollisuuden tuotteiden tuonti tärkeimmistä maista v (1-8) Maat vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä, milj. euroa Osuus % Muutos % 2016 Osuus % Muutos % 2016 (1-8) 2017 (1-8) Osuus % Muutos % 1 Venäjä , , ,6 6 2 Ruotsi , , ,6 3 3 Brasilia , , ,0 8 4 Viro , , ,1 3 5 Saksa , , ,4 0 6 Alankomaat , , ,9-7 7 Puola , , ,1-2 8 Latvia , , ,7-3 9 Tanska , , , Kiina , , , Iso-Britannia , , , Ranska , , , Uruguay , , , Belgia , , , USA , , , Itävalta , , , Liettua , , , Italia , , , Sveitsi , , , Portugali , , ,6-6 Muut maat yhteensä , , ,5 1 Kaikki maat yhteensä , ,0 2

12 Taulukko 7. EU-alueen tärkeimmät metsäteollisuustuotteiden toimittajamaat v Osuudet EU-alueen tuonnista vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä; osuus % tuonnin arvosta SITC-ryhmät 24, 25, 63 ja Saksa 16,2 16,0 15,7 15,6 15,3 15,3 2 Ruotsi 8,9 9,0 8,8 8,5 8,1 7,6 3 Suomi 6,3 6,3 6,4 6,6 6,5 6,5 4 Itävalta 5,6 5,6 5,7 5,6 5,5 5,7 5 Ranska 5,8 5,7 5,6 5,6 5,4 5,4 6 Puola 4,0 4,3 4,7 4,9 5,0 5,3 7 Alankomaat 4,7 4,7 4,7 4,7 4,6 4,6 8 Italia 4,3 4,4 4,6 4,5 4,5 4,5 9 Belgia 4,6 4,5 4,5 4,5 4,4 4,3 10 Kiina 3,2 3,4 3,3 3,6 3,9 3,9 11 USA 3,1 3,2 3,1 3,2 3,6 3,5 12 Espanja 3,5 3,5 3,5 3,3 3,1 3,2 13 Tsekin tasavalta 2,4 2,5 2,6 2,6 2,6 2,6 14 Brasilia 2,5 2,4 2,2 2,2 2,6 2,2 15 Portugali 2,3 2,3 2,4 2,3 2,2 2,2 16 Venäjä 1,8 1,8 1,8 1,9 1,9 2,0 17 Iso-Britannia 2,1 2,2 2,1 2,1 2,0 1,9 18 Slovakia 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 19 Latvia 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 20 Sveitsi 1,6 1,5 1,3 1,3 1,2 1,2 Yhteensä 85,2 85,7 85,6 85,6 85,0 84,4 Lähde: Eurostatin tilastotietokanta Comext

13 Taulukko 8. Yhdysvaltain tärkeimmät paperin ja pahvin tuontimaat v ja 2016 Vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä; osuus % tuonnin arvosta; SITC-ryhmä 64 Milj. USD 2015 Osuus % 2016 Osuus % Muutos % 1 Kanada , ,4-7 2 Kiina , ,2 1 3 Meksiko , ,8-1 4 Saksa 975 5, ,3-1 5 Suomi 831 4, ,9 7 6 Etelä-Korea 535 2, ,7-9 7 Japani 409 2, ,2-3 8 Indonesia 393 2, , Ranska 271 1, , Brasilia 308 1, ,5-10 Muut maat yhteensä , ,6 8 Kaikki maat yhteensä , ,0-2 Lähde: YK:n tietokanta UN Comtrade Taulukko 9. Venäjän tärkeimmät paperin ja pahvin tuontimaat v ja 2016 Vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä; osuus % tuonnin arvosta; SITC-ryhmä 64 Milj. USD 2015 Osuus % 2016 Osuus % Muutos % 1 Saksa , ,0 1 2 Suomi , ,9 1 3 Puola , , Kiina 251 8, , Ukraina , , Japani 147 4, ,3 6 7 Unkari 128 4, ,3 0 8 Valko-Venäjä 97 3, , Itävalta 92 3,0 97 3, Ruotsi 104 3,4 88 3,0-15 Muut maat yhteensä , ,8-5 Kaikki maat yhteensä , ,0-4 Lähde: YK:n tietokanta UN Comtrade

14 Taulukko 10. Puutavaran (SITC 24) suurimmat viejämaat v ja 2016 vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä (milj.usd) 2015 Osuus % 2016 Osuus % Muutos % 1 Kanada , , USA , ,5 2 3 Venäjä , ,8 3 4 Ruotsi , ,6-2 5 Saksa , ,0 3 6 Uusi Seelanti , , Suomi , ,6 5 8 Malesia , ,8-7 9 Thaimaa , , Chile , ,6 3 Muut maat yhteensä , ,3-20 Kaikki maat yhteensä , ,0-5 Taulukko 11. Paperimassan (SITC 25) suurimmat viejämaat v ja 2016 vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä (milj.usd) 2015 Osuus % 2016 Osuus % Muutos % 1 USA , ,5-3 2 Kanada , ,0-9 3 Brasilia , ,5-1 4 Chile , ,8-7 5 Ruotsi , ,1-8 6 Suomi , ,8-2 7 Indonesia , , Saksa , ,1-3 9 Venäjä , , Alankomaat 904 2, ,6 19 Muut maat yhteensä , ,2-1 Kaikki maat yhteensä , ,0-3 Taulukko 12. Puutuotteiden (SITC 63) suurimmat viejämaat v ja 2016, vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä (milj.usd) 2015 Osuus % 2016 Osuus % Muutos % 1 Kiina , ,5-3 2 Kanada , , Saksa , ,1 2 4 Philippiinit , ,7 1 5 Indonesia , ,7-5 6 Puola , ,5 6 7 USA , ,4-7 8 Italia , , Ranska , , Malesia , , Suomi 984 1, ,7 2 Muut maat yhteensä , ,0-14 Kaikki maat yhteensä , ,0-6 Taulukko 13. Paperin ja pahvin (SITC 64) suurimmat viejämaat v ja 2016 vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä (milj.usd) 2015 Osuus % 2016 Osuus % Muutos % 1 Saksa , ,1 0 2 Kiina , ,0-6 3 USA , ,3-5 4 Ruotsi , ,3-1 5 Kanada , ,9-7 6 Suomi , ,7-4 7 Italia , ,3-1 8 Ranska , ,8-1 9 Puola , , Alankomaat , ,2-2 Muut maat yhteensä , ,2-10 Kaikki maat yhteensä , ,0-6 Lähde: YK:n tietokanta UN Comtrade

15 Taulukko 14. Metsäteollisuuden (SITC ) suurimmat viejämaat v vuoden 2016 suuruusjärjestyksessä (milj.usd) 2012 Osuus% 2013 Osuus% 2014 Osuus% 2015 Osuus% 2016 Osuus% 1 Kiina , , , , ,5 2USA , , , , ,4 3 Saksa , , , , ,1 4 Kanada , , , , ,4 5 Ruotsi , , , , ,6 6 Suomi , , , , ,0 7 Brasilia , , , , ,1 8 Venäjä , , , , ,1 9 Ranska , , , , ,0 10 Italia , , , , ,0 Muut maat yhteensä , , , , ,0 Kaikki maat yhteensä , , , , ,0 Lähde: YK:n tietokanta UN Comtrade

16 Kauppa 2017 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 2017:M23, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Telasuo, Christina p Kaarna, Anssi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi