Jälleenvienti vuonna 2016

Transkriptio

1 Kauppa 2017 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2016 Kuvio 1. ja kokonaisviennin , % -3% -4% Kaikki maat yhteensä 1% 7% Ruotsi -8% -6% Venäjä 6% 17% Kiina -10% -5% 0% 5% 10% 15% 20% Jälleenvienti Kokonaisvienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 Jälleenvienti Kiinaan ja Ruotsiin kasvoi vuonna 2016 Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen tavaraviennin vuonna 2016 oli 52 miljardia euroa. Viennin laski neljä prosenttia vuodesta Viennin sta noin seitsemän miljardia euroa oli jälleenvientiä, eli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden vientiä. on kirjattiin laskua kolme prosenttia edellisvuodesta. osuus kokonaisviennistä nousi 14 prosenttiin vuonna Osuus laski tasaisesti vuodesta 2008 (15 %) vuoteen 2014 (12 %), mutta kääntyi vuonna 2015 loivaan kasvuun. Ruotsi oli vuonna 2016 edellisvuoden tapaan Suomen suurin jälleenvientimaa. Toiseksi suurin jälleenvientimaa Venäjä säilytti myös asemansa edellisvuodesta. Kiina nousi viime vuonna Viron ohi kolmanneksi suurimmaksi jälleenvientimaaksi. osuus viennistä Kiinaan on kasvanut viime vuosina ja oli viime vuonna jo melkein viidennes kokonaisviennistä. oli suurin teollisuuskoneiden ja -laitteiden viennissä. Toiseksi suurin jälleenviennin oli sähkökoneiden ja -laitteiden ryhmässä. Kolmanneksi eniten jälleenvietiin energiatuotteita. Mrd euroa Kuvio 2. Jälleenvienti vuosina , mrd euroa, ja %-osuus viennistä Suomen jälleenvienti osuus viennistä 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Jälleenvienti tavararyhmittäin Teollisuuskoneiden ja -laitteiden kokonaisviennin oli viime vuonna lähes seitsemän miljardia euroa. Siitä reilu viidennes eli 1,5 miljardia euroa oli jälleenvientiä. Teollisuuskoneiden ja -laitteiden jälleenviennin pysyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla, vaikka ryhmän kokonaisvienti väheni viisi prosenttia. Ryhmän jälleenviennistä suurin osa oli erilaisten koneiden ja moottoreiden osia. Sähkökoneiden ja -laitteiden 4,4 miljardin euron viennistä jälleenviennin osuus oli 1,2 miljardia euroa, eli 27 prosenttia. Sähkökoneiden ja -laitteiden jälleenvienti kasvoi 12 prosenttia vuodesta 2015, kun tuoteryhmän kokonaisvienti laski viisi prosenttia. Tärkeimpiä sähkölaitteita jälleenviennissä olivat mikropiirit, joiden viennistä 92 prosenttia oli jälleenvientiä. Niiden jälleenviennin oli noin 230 miljoonaa euroa.

3 Muualla valmistettuja energiatuotteita vietiin Suomesta 570 miljoonan euron sta, mikä kattoi 14 prosenttia ryhmän kokonaisviennistä. Energiatuotteiden kokonaisviennin kasvoi yhdeksän prosenttia edellisvuodesta, mutta energiatuotteiden jälleenviennin aleni 18 prosenttia. Dieselöljyt olivat suurin yksittäinen energiatuotteiden jälleenvientituote. Dieselin jälleenviennin oli noin 340 miljoonaa euroa, laskua kaksi prosenttia edellisvuodesta. Muita suuria jälleenviennin tavararyhmiä olivat lääketieteelliset kojeet ja tieteelliset mittaus- ja analyysilaitteet, farmaseuttiset tuotteet, kulkuneuvot, ilma-alukset, turkisnahat, muovit, kumi ja kumitavarat. Yksittäisistä ltaan huomattavista nimikkeistä jälleenviennin osuus oli suurin kobolttikiven (jälleenviennin 130 miljoonaa euroa, osuus kokonaisviennistä 98 %), lentokoneiden (140 milj. e, 88 %), minkinnahkojen (150 milj. e, 86 %) ja lääkkeiden (380 milj. e, 79 %) kohdalla. Mrd euroa 4 3 Kuvio 3. Jälleenvienti Ruotsiin, Venäjälle ja Kiinaan vuosina % 30% 2 20% 1 10% Jälleenvienti Ruotsiin, miljardia euroa Jälleenvienti Venäjälle, miljardia euroa Jälleenvienti Kiinaan miljardia euroa osuus Ruotsin viennistä, % osuus Venäjän viennistä, % osuus Kiinan viennistä, % 0% Jälleenvienti Ruotsiin Ruotsi nousi vuonna 2015 Suomen suurimmaksi jälleenvientimaaksi, ja säilytti ensimmäisen sijan myös viime vuonna. Jälleenvienti Ruotsiin kasvoi vuonna 2016 seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Arvo nousi 957 miljoonaan euroon. Ruotsiin kasvoi vain prosentin. osuus koko viennistä Ruotsiin kohosi 17 prosenttiin edellisvuoden 16 prosentista. Vientiltaan merkittävistä tavararyhmistä Ruotsin-kaupassa jälleenviennin osuus oli suurin kumin ja kumitavaroiden (62 %), sähkökoneiden ja -laitteiden (34 %) sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden (24 %) kohdalla. Kuljetusvälineiden jälleenviennin osuus kokonaisviennistä oli suhteellisen vähäinen, 17 prosenttia.

4 Kuvio 4. Jälleenvienti ja kokonaisvienti Ruotsiin, viennin n , % -7% 2% 27 - kivennäispolttoaineet ja -öljyt -2% 4% 84 - koneet ja mekaaniset laitteet -13% -3% 85 - sähkökoneet ja -laitteet 5% 15% 87 - kuljetusvälineet ja kulkuneuvot -3% 30% 40 - kumi ja kumitavarat -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% Jälleenvienti Kokonaisvienti Sähkökoneiden ja -laitteiden jälleenvienti Ruotsiin laski kolme prosenttia ja koko vienti 13 prosenttia. Kumin ja kumitavaroiden, pääosin autonrenkaiden, jälleenvienti lisääntyi vajaan kolmanneksen, mutta kokonaisvienti madaltui kolme prosenttia. Myös koneiden ja laitteiden kohdalla kokonaisvientiin kirjattiin laskua (-2 %), mutta jälleenvientiin kasvua (+4 %). Polttoaineiden osalta sen sijaan kokonaisvientiin tuli kaksi prosenttia kasvua, mutta jälleenviennin laskua tilastoitiin seitsemän prosenttia. Kuljetusvälineiden jälleenvienti kasvoi selvästi kokonaisvientiä nopeammin. Jälleenvienti Venäjälle Venäjän-kauppa laski vuonna 2016 edelleen sekä kokonaisviennin että jälleenviennin osalta. Venäjälle suuntautuvan jälleenviennin jäi viime vuonna 732 miljoonaan euroon. Jälleenvienti laski kahdeksan prosenttia edellisvuodesta, kun kokonaisvienti Venäjälle laski kuusi prosenttia. osuus Venäjän-kaupasta säilyi viime vuonna lähes edellisvuoden tasolla. Suurin tavararyhmä jälleenviennissä Venäjälle oli teollisuuskoneet ja -laitteet, joiden jälleenviennin oli 172 miljoonaa euroa. Teollisuuskoneiden ja -laitteiden jälleenvienti heikkeni kaksi prosenttia, mutta kokonaisvienti kasvoi prosentin. osuus teollisuuskoneiden ja -laitteiden koko viennistä oli 26 prosenttia. Merkittävä osa ryhmän jälleenviennistä oli erilaisia työstökoneita, kuten hiomakoneita ja muotteja. Farmaseuttisten tuotteiden kokonaisvienti Venäjälle laski hieman vähemmän kuin jälleenvienti maahan. Kokonaisvientiin tuli 26 prosenttia, jälleenvientiin 34 prosenttia laskua. osuus koko lääkeviennistä oli 64 prosenttia eli 99 miljoonaa euroa, kun osuus oli edellisvuonna 71 prosenttia. Energiatuotteiden jälleenviennin Venäjälle oli 60 miljoonaa euroa viime vuonna. Suurin osa ryhmän tuotteista oli voiteluöljyjä. Energiatuotteiden jälleenvienti supistui selvästi (-23 %), mutta kokonaisvientiin tuli kolme prosenttia kasvua. Samalla jälleenviennin osuus energiatuotteiden viennistä laski edellisvuoden 54 prosentista viime vuoden 41 prosenttiin.

5 Kuvio 5. Jälleenvienti ja kokonaisvienti Venäjälle, viennin n , % -2% 1% 84 - koneet ja mekaaniset laitteet -34% -26% -23% 3% 30 - farmaseuttiset tuotteet 27 - kivennäispolttoaineet ja -öljyt -7% 53% 85 - sähkökoneet ja -laitteet -15% -6% 39 - muovit ja muovitavarat -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Jälleenvienti Kokonaisvienti Venäjälle jälleenvietyjen sähkökoneiden ja -laitteiden viennin kasvoi 53 prosenttia 97 miljoonaan euroon. Kokonaisvienti laski seitsemän prosenttia. Jälleenviedyn tavaran osuus ryhmän viennistä nousi 38 prosenttiin edellisvuoden 23 prosentista. Venäjälle jälleenvietiin erityisesti matkapuhelimia ja mikropiirejä. Muovien jälleenvienti Venäjälle laski kuusi prosenttia, eli hieman vähemmän kuin muovien kokonaisvienti (-15 %). osuus muovien viennistä oli 19 prosenttia, eli 47 miljoonaa euroa. Jälleenvienti Kiinaan Jälleenvienti Kiinaan on viime vuosina ollut kasvu-uralla. oli viime vuonna 520 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2015 oli 445 miljoonaa euroa. osuudeksi Kiinan-kaupasta tilastoitiin 19 prosenttia, kun edellisvuonna osuus oli 18 prosenttia. Kiinaan suuntautunut jälleenvienti lisääntyi 17 prosenttia vuonna 2016, kun kokonaisviennin kasvu jäi kuuteen prosenttiin. tavararyhmistä ltaan suurinta oli sähkökoneiden ja -laitteiden jälleenvienti. Niiden vienti kasvoi jopa 80 prosenttia 201 miljoonaan euroon, kun kokonaisviennin kasvu jäi vain 15 prosenttiin. Jälleenvienti käsitti puolet koko ryhmän viennistä, kun edellisvuonna osuus oli vajaa kolmannes. Erityisesti Kiinaan jälleenvietiin prosessoreja, muisteja ja muita elektronisia piirejä. Kiinaan jälleenvietyjen teollisuuskoneiden ja -laitteiden on kertyi kasvua 18 prosenttia vertailuvuodesta. kasvu jäi neljään prosenttiin. osuudeksi tuli viime vuonna 29 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 26 prosenttia. Kiinaan jälleenvietiin pääasiassa hissien, paperi- ja sellukoneiden sekä mäntämoottoreiden osia.

6 Turkisnahkojen ja turkisten, enimmäkseen raakojen minkinnahkojen, jälleenvienti Kiinaan jäi 32 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi viime vuonna. Kokonaisvienti laski peräti 51 prosenttia. osuus turkisviennistä oli viime vuonna 63 prosenttia, kun edellisvuonna se oli 45 prosenttia. Muissa ltaan huomattavissa tavararyhmissä jälleenviennin osuus kokonaisviennistä Kiinaan oli viime vuonna melko pieni. Lääketieteellisten kojeiden ja tieteellisten mittaus- ja analyysilaitteiden jälleenvienti ylsi 20 miljoonaan euroon, eli 11 prosenttiin kokonaisviennistä. laski hieman viime vuodesta. Kuvio 6. Jälleenvienti ja kokonaisvienti Kiinaan, viennin n , % -2% 14% 90 - optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet -51% -32% 43 - turkisnahat ja turkikset 4% 18% 84 - koneet ja mekaaniset laitteet 15% 80% 85 - sähkökoneet ja -laitteet -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Jälleenvienti Kokonaisvienti

7 Taulu 1 Jälleenvienti ja vienti, miljardia euroa Viennin Maat Viennin Viennin Ruotsi 5,5 0,9 16 % 5,6 1,0 17 % 1 % 7 % Venäjä 3,2 0,8 25 % 3,0 0,7 25 % 6 % 8 % Kiina 2,5 0,4 18 % 2,7 0,5 19 % 6 % 17 % Viro 1,6 0,6 36 % 1,5 0,5 34 % 5 % 9 % Saksa 7,5 0,4 6 % 6,8 0,4 6 % 9 % 2 % USA 3,8 0,4 11 % 3,9 0,4 9 % 4 % 8 % Alankomaat 3,6 0,3 9 % 3,5 0,3 10 % 2 % 8 % Norja 1,6 0,3 17 % 1,5 0,3 17 % 1 % 0 % Muut maat 24,7 3,1 13 % 23,4 2,9 12 % 5 % 8 % Kaikki maat yhteensä 53,9 7,3 13 % 51,9 7,0 14 % 4 % 3 % Taulu 2 suurimmat CN2 ja CN8 tavararyhmät, miljardia euroa CN2 Viennin 84 koneet ja mekaaniset laitteet 7,3 1,5 20 % 6,9 1,5 21 % 5 % 0 % 85 sähkökoneet ja laitteet 4,6 1,1 23 % 4,4 1,2 27 % 5 % 12 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 3,6 0,7 19 % 4,0 0,6 14 % 9 % 18 % 30 farmaseuttiset tuotteet 0,8 0,4 48 % 0,8 0,5 54 % 1 % 10 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 2,4 0,4 18 % 2,5 0,4 17 % 6 % 0 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot 3,1 0,3 11 % 2,7 0,3 13 % 14 % 2 % 40 kumi ja kumitavarat 0,5 0,2 43 % 0,4 0,2 51 % 7 % 12 % 39 muovit ja muovitavarat 2,0 0,2 11 % 2,0 0,2 10 % 3 % 3 % 88 ilma alukset, avaruusalukset ja niiden osat 0,5 0,3 61 % 0,2 0,2 78 % 54 % 42 % 43 turkisnahat, tekoturkikset ja tavarat niistä 0,6 0,3 50 % 0,3 0,2 52 % 50 % 47 % 73 rauta ja terästavarat 0,9 0,1 15 % 0,8 0,1 18 % 6 % 8 % 81 muut epäjalot metallit ja tavarat niistä 0,2 0,2 87 % 0,2 0,1 88 % 18 % 17 % 29 orgaaniset kemialliset yhdisteet 0,8 0,2 19 % 0,8 0,1 15 % 9 % 28 % Muut 26,4 1,3 5 % 25,9 1,4 5 % 2 % 5 % Kaikki yhteensä 53,9 7,3 13 % 51,9 7,0 14 % 4 % 3 % Viennin CN lääkkeet terapeuttista tai ennalta ehkäisevää käyttöä varten 0,5 0,3 62 % 0,5 0,4 79 % 5 % 35 % dieselöljyt 1,5 0,4 23 % 1,7 0,3 20 % 11 % 2 % elektroniset integroidut piirit kuten prosessorit ja ohjaimet 0,2 0,1 68 % 0,2 0,2 92 % 39 % 87 % henkilöauton uudet pneumaattiset ulkorenkaat 0,2 0,1 60 % 0,2 0,2 72 % 3 % 16 % minkin kokonaiset raa'at turkisnahat 0,3 0,3 88 % 0,2 0,2 86 % 47 % 48 % lentokoneet ja muut ilma alukset 0,4 0,3 73 % 0,2 0,1 88 % 58 % 49 % kobolttikivi ja muut koboltin valmistuksen välituotteet 0,2 0,2 99 % 0,1 0,1 98 % 18 % 18 % puristussytytteisten mäntämoottoreiden osat 0,2 0,1 71 % 0,2 0,1 69 % 17 % 15 % nimikkeiden 8426, 8429 ja 8430 koneiden ja laitteiden osat 0,3 0,2 53 % 0,3 0,1 45 % 5 % 19 % paperikoneiden osat 0,3 0,1 41 % 0,3 0,1 35 % 5 % 19 % Muut 49,9 5,2 11 % 48,0 5,1 11 % 4 % 2 % Kaikki yhteensä 53,9 7,3 13 % 51,9 7,0 14 % 4 % 3 %

8 Taulu 3 Jälleenvienti Ruotsiin, Venäjälle ja Kiinaan, miljoonaa euroa Ruotsi CN2 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt % % 2 % 7 % joista dieselöljyt % % 4 % 2 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet % % 2 % 4 % joista paperin ja sellun kuivauskoneet % % >999 % >999 % 85 sähkökoneet ja laitteet % % 13 % 3 % joista luokan lähettimet ja matkapuhelimet % % 60 % 49 % 40 kumi ja kumitavarat % % 3 % 30 % joista henkilöauton pneumaattiset renkaat % % 7 % 29 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot % % 5 % 15 % joista luokan moottoriajoneuvot % % 20 % 13 % 73 rauta ja terästavarat % % 1 % 10 % joista luokan lämmönsäteilijät % % 12 % 15 % 30 farmaseuttiset tuotteet % % 6 % 35 % joista luokan lääkkeet % % 14 % 56 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet % % 4 % 3 % 39 muovit ja muovitavarat % % 2 % 6 % 64 jalkineet % % 14 % 37 % joista suojajalkineet % % 9 % 26 % 76 alumiini ja alumiinitavarat % % 12 % 21 % 44 Puutavara % % 9 % 26 % Muut % % 1 % 13 % Kaikki yhteensä % % 1 % 7 % Venäjä CN2 84 koneet ja mekaaniset laitteet % % 1 % 2 % joista luokan kovalevyasemat % % 30 % 49 % joista luokan muotit kumia tai muovia varten % % 25 % 25 % joista kulmahiomakoneet % % 13 % 6 % 30 farmaseuttiset tuotteet % % 26 % 34 % joista luokan lääkkeet % % 16 % 19 % joista luokan lääkkeet % % 36 % 31 % joista luokan lääkkeet % % 52 % 68 % 85 sähkökoneet ja laitteet % % 7 % 53 % joista matkapuhelimet % % 53 % 413 % joista elektroniset integroidut piirit % % 8 % 22 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt % % 3 % 23 % joista luokan moottori ja voiteluöljyt % % 5 % 26 % joista luokan hydrauliikkanesteet % % 1 % 13 % 39 muovit ja muovitavarat % % 15 % 6 % joista luokan eteenipolymeerit % % 26 % 17 % 34 pesu ja voiteluvalmisteet % % 2 % 10 % joista luokan voiteluvalmisteet % joista luokan voiteluvalmisteet % % 1 % 1 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet % % 13 % 27 % 09 kahvi, tee, mate ja mausteet % % 19 % 36 % joista paahtamaton kofeiinipitoinen kahv % % 38 % 44 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet % % 1 % 4 % 73 rauta ja terästavarat % % 13 % 6 % 40 kumi ja kumitavarat % % 1 % 3 % 32 Väri ja parkitusaineet % % 8 % 3 % Muut % % 6 % 17 % Kaikki yhteensä % % 6 % 8 % Kiina CN2 85 sähkökoneet ja laitteet % % 15 % 80 % joista prosessorit, muistit ym % % 61 % 116 % joista sähkögeneraattoreiden yms osat % % 85 % 178 % joista luokan elektroniset integroidut piirit % % 288 % 484 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet % % 4 % 18 % joista hissien, liukuportaiden osat % % 8 % 7 % joista paperikoneiden osat % % 24 % 6 % joista mäntämoottoreiden osat % % 60 % 58 % joista höyrykattiloiden yms osat % % 566 % >999 % joista sellunvalmistuskoneiden osat % % 48 % 545 % 43 turkisnahat ja turkikset % % 51 % 32 % joista minkinnahat % % 30 % 31 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet % % 14 % 2 % 30 farmaseuttiset tuotteet % % 65 % 81 % joista luokan lääkkeet % % 57 % 131 % 44 puutavara % % 52 % 5 % joista sahattu kuusi % % 56 % 4 % 39 muovit ja muovitavarat % % 14 % 2 % 47 paperimassa % % 13 % 1 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet % % 16 % 14 % 73 rauta ja terästavarat % % 37 % 31 % 28 luokan kemikaalit % % 80 % 23 % 76 alumiini ja alumiinitavarat % % 11 % 23 % Muut % % 9 % 1 % Kaikki yhteensä % % 6 % 17 %

9 Liite määrittely Vienti Suomesta sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin, eikä se ole mukana ulkomaankauppatilastossa. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on vähäistä eikä kuulu tämän selvityksen piiriin. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja varustaa esim. käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tässä katsauksessa jälleenvienniksi katsotaan Suomeen tuodut ja edelleen viedyt tavarat, jotka eivät ole Suomessa vaihtaneet omistajaa tai ovat vaihtaneet omistajaa konsernin sisällä. Näitä tavaroita on voitu Suomessa varastoida, pakata uudelleen tai varustaa esim. käyttöohjeilla siten, ettei tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ole käsittelyn aikana muuttunut. laskentamenetelmä Jälleenvienti lasketaan tarkastelemalla yritysten ja konsernien läpi kulkevia tavaravirtoja tuoteluokittain. Tarkasteltavat toimijat ovat joko konserneja, eli emoyhtiö ja sen tytäryritykset, tai yksittäisiä yrityksiä. Tavaraluokittainen tarkastelu tehdään CN-nimikkeistön (Combined Nomenclature) tarkimmalla 8-numeron tasolla (CN8). Yrityksen tai konsernin saman tuoteluokan tuonti- ja vientitavaroista jälleenvienniksi katsotaan vain ne tuotteet, joissa tuonnin alkuperämaa on muu kuin viennin kohdemaa eli tavara ei palaudu lähtömaahansa. Kun yritys tai konserni sekä tuo että vie saman CN8-luokan tavaraa, jälleenvienniksi katsotaan ne viedyt tavarat, joiden määrän saman yrityksen tai konsernin kyseisen CN8:n tuonti kattaa. Sitä paljonko tuonnista tosiasiassa päätyy kotimarkkinoille ja paljonko vientitavaroista on peräisin muualta kuin omasta tuonnista, eli esimerkiksi Suomessa tuotettua omaa tuotantoa, ei pystytä erittelemään aineistosta. Tapauksissa, joissa yritys tuo tietyn CN8-luokan tavaraa vähemmän kuin vie, koko tuonti katsotaan jälleenvienniksi. Tällöin tavaran jälleenviennin määrä maittain lasketaan jakamalla yrityksen kyseisen CN8-luokan tuonnin määrä viennin kohdemaittain samassa suhteessa kuin yrityksen koko vienti jakaantuu eri maille kyseisen CN8-luokan osalta. Esimerkiksi, jos yritys tuo maahan 100 kiloa CN :aa ja vie Venäjälle 200 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa samaa CN8:a, niin silloin tuonnista oletetaan jälleenvienniksi kaksi kolmasosaa Venäjälle ja yksi kolmasosa Ruotsiin. Vastaavasti, jos yritys tuo 50 kiloa tiettyä CN8:a ja vie 90 kiloa, joista kaikki kohdistuu ainoastaan Venäjälle, niin silloin 50 kiloa määritellään jälleenvienniksi Venäjälle. Tapauksissa, joissa tietyn CN8:n tuonti kattaa saman CN8:n koko viennin, jälleen-

10 vienniksi lasketaan tämän CN8:n koko vienti. Esimerkiksi jos tuontia on 300 kiloa ja vientiä Ruotsiin 100 kiloa ja Venäjälle 100 kiloa, jälleenvienniksi Venäjälle määräytyy 100 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa. lasketaan käyttämällä aluksi tuonnin ja viennin paljouksia eli useimmissa tapauksissa kilomääriä, jotta tuonnin ja viennin välillä tapahtuva nnousu ei vääristäisi tilastoa. Sähköenergian CN tapauksessa laskentaan käytetään megawattituntia. lasketaan käyttäen yritys- tai konsernikohtaisia keskihintoja CN8- luokittain oletuksella että yrityksen tai konsernin jälleenvientitavara on kilo- tai yksikköhinnaltaan samanista kuin yrityksen muukin vienti. Tulli on tuottanut vuosina katsauksia Venäjälle suuntautuvasta jälleenviennistä. Kyseisen katsauksen laadinta perustui makrotason tuotanto- ja ulkomaankauppatilastojen vertailuun. Menetelmäerojen vuoksi tämän katsauksen ja Jälleenvienti Venäjälle -katsauksen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

11 Kauppa 2017 Handel Trade Jälleenvienti vuonna :M21, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi