Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Transkriptio

1 Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2007 Heinä-syyskuu Juli-september July-September Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2007/ neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 1 Pk-yritysten vienti edelleen kasvussa vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä Pienten ja keskisuurten yritysten vienti vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä oli edelleen varsin voimakkaassa kasvussa; kasvua oli noin 13 %. Arvoltaan pk-yritysten vienti oli yhteensä noin 2,1 mrd. euroa. Pk-yrityksistä kasvoi erityisesti pienten yritysten viennin arvo, jossa kasvua oli peräti 25 %. Pkyrityksillä suurin viennin arvon kasvu tuli kemian teollisuuden ja metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden viennistä. Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä suurten yritysten vienti kasvoi 4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suurten yritysten viennin arvo oli heinä-syyskuun aikana yhteensä noin 13,7 miljardia euroa. Eniten suurten yritysten vientiä kasvattivat metalli-, kone-, ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet, joita vietiin 4,6 mrd. eurolla. Kasvua tässä tuoteryhmässä oli suurten yritysten osalta 10 %. Kemian teollisuuden tuotteissa vienti kasvoi noin 9 %. Muissa tuoteryhmissä vienti suurilla yrityksillä pysyi edellisvuoden tasolla tai oli pienoisessa laskussa. Suurten yritysten tuonti kääntyi heinä-syyskuussa yhden prosentin laskuun edellisvuoteen verrattuna. Arvoltaan suurten yritysten tuonti oli 10,5 mrd. euroa. Erityisesti elektroniikka- ja sähkötuotteiden tuonnin selkeä väheneminen vaikutti suurten yritysten tuonnin arvon pudotukseen edellisvuoden tasosta. Laskua tässä tuoteryhmässä kertyi kolmannella neljänneksellä noin 14 %. Puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti sen sijaan kasvoi suurilla yrityksillä noin 21 %. Pk-yritysten tuonti oli arvoltaan 3,6 mrd. euroa, kasvua 16 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pk-yritysten tuontia kasvattivat eniten metalli-, kone-, ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet, joissa kasvua oli 23 %. Puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti kasvoi 20 %. Suuret yritykset vastasivat 86 % osuudesta kokonaisviennin arvosta ja pk-yritysten osuus oli 13 %. Tuonnissa suurten yritysten osuus koko tuonnin arvosta oli 73 % ja pk-yritysten 25 %. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 2006/ /7-9 % 2006/ /7-9 % PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x Yhteensä Suurten ja pk-yritysten viennistä noin 55 % suuntautui EU-alueelle. Suuret yritykset veivät EU:n alueelle tavaroita 7,6 mrd. eurolla ja EU:n ulkopuolelle 6,1 mrd. eurolla. Pk-yritysten viennistä EUalueelle suuntautui noin 1,1 mrd. euroa ja yli 900 miljoonaa euroa EU:n ulkopuolelle. Suuret yritykset toivat heinä-syyskuussa tavaroita EU:n alueelta 5,1 mrd. eurolla ja EU:n ulkopuolelta 5,3 mrd. eurolla. Pk-yritysten tuonnista suurin osa, noin 70 %, tuotiin EU:n alueelta. Arvoltaan pkyritysten tuonti EU-alueelta oli 2,5 mrd. euroa ja EU:n ulkopuolelta 1,1 mrd. euroa. Heinä-syyskuussa vientiä harjoittaneita yrityksiä oli yhteensä noin yritystä. Tästä pk-yritysten osuus oli noin 84 %. Pk-yrityksistä lukumääräisesti eniten oli mikroyrityksiä, noin yritystä. Tuontia harjoittaneita yrityksiä oli vastaavasti samalla ajanjaksolla noin yritystä. Pk-yritysten lukumäärän osuus tuonnissa kaikista yrityksistä oli 84 %, noin yritystä. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 2 Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2007/7-9 ja 2006/7-9, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön / / Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2007/7-9 ja 2006/7-9, milj. e KOKO TUONTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön / / Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä , milj. e Milj. e Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e Milj. e Keskisuuret yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Pienet yritykset - tuonti Pienet yritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 4 Taulu 1. Vienti tuoteluokittain (CPA) heinä-syyskuussa 2007 Muutos Arvo 2007:7-9/ Osuus Yritysten 2007: :7-9 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokan selite lukumäärä milj. e % % % Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 6 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 13 x , Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 41 x Sähköteknisen teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 38 x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 96 x 1 8 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö

6 5 Taulu 2. Tuonti tuoteluokittain (CPA) heinä-syyskuussa 2007 Muutos Arvo 2007:7-9/ Osuus Yritysten 2007: :7-9 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 4 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 16 x , Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 33 x Sähköteknisen teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 19 x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 188 x 1 4 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö

7 Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain heinä-syyskuussa :M01 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Timo Yliheljo p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: kirjasto@tulli.fi E-post: bibliotek@tulli.fi library@tulli.fi Tullikirjasto Tullbiblioteket Customs library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

8 Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2007 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2007/ neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

9 1 Pk-yritysten vienti ja tuonti kasvussa vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä pienten- ja keskisuurten yritysten viennin kokonaisarvo oli 2,2 miljardia euroa, mikä vastaa 11 % kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pkyrityksistä erityisesti pienten yritysten viennin arvo kasvoi (23 %). Suurten yritysten vienti vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä oli arvoltaan 14,1 mrd. euroa ja viennin arvo pysyi ennallaan edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti laski pk-yrityksillä kahdeksalla prosentilla ja suurillakin yrityksillä kahdella prosentilla. Kemian teollisuuden tuotteiden vienti kasvoi sekä pk-yrityksillä että suurilla yrityksillä. Pk-yritykset kasvattivat osuuttaan metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden viennissä, jossa pk-yritysten vienti kasvoi 17 %, kun taas suurten yritysten vienti supistui 5 %. Pk-yritysten sähköteknisen teollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi 18 %, keskisuurten yritysten jopa 26 %. Suurten yritysten tuonnin arvo loka-joulukuussa 2007 oli 11,1 mrd. euroa ja pk-yritysten 3,9 mrd. euroa. Pk-yrityksillä tuonnin arvo kasvoi 12 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, suurilla yrityksillä kasvu edellisvuodesta oli vähäistä (2 %). Suurten yritysten puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti kasvoi kahdeksalla prosentilla, pienten ja keskisuurten viidellä. Pk-yritykset kasvattivat osuuttaan kemian teollisuuden tuotteiden tuonnissa, jossa pk-yritysten tuonti kasvoi 9 % ja suurten yritysten vienti supistui prosentilla. Kuten viennissä myös tuonnissa pk-yritykset kasvattivat osuuttaan metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden osalta. Pk-yrityksillä tuonnin arvo tässä tuoteluokassa kasvoi 25 % edellisvuodesta, kun se suurilla yrityksillä laski 5 %. Suuret yritykset nostivat sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonnin arvoa: suurilla yrityksillä kasvua oli viisi prosenttia, pk-yrityksillä tuonnin arvo vastasi edellisvuoden lukemia. Suurten yritysten osuus kokonaisviennin arvosta oli 85 % ja pk-yritysten 14 %. Kokonaistuonnista suurten yritysten osuus oli 72 % ja pk-yritysten vastaavasti 26 %. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 2006/ /10-12 % 2006/ /10-12 % Pk-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x Yhteensä Suurten ja pk-yritysten tuonnista 55 % ja viennistä 57 % käytiin EU-alueen sisällä. Suuret yritykset veivät loka-joulukuussa EU-alueelle 8,1 mrd. eurolla ja EU:n ulkopuolelle 6,0 mrd. eurolla. Pkyritysten viennistä suuntautui 1,2 mrd. euroa EU-alueelle ja 1,0 mrd. euroa EU:n ulkopuolelle. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

10 2 Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2007/10-12 ja 2006/10-12, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön / / Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2007/10-12 ja 2006/10-12, milj. e KOKO TUONTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön / / Tullihallitus Tilastoyksikkö

11 3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä , milj. e Milj. e Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e Milj. e Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

12 4 Taulu 1. Vienti tuoteluokittain (CPA) loka-joulukuussa 2007 Muutos Arvo 2007:10-12/ Osuus Yritysten 2007: :10-12 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokan selite lukumäärä milj. e % % % Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 7 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 11 x , Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 59 x Sähköteknisen teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 43 x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 72 x 0 6 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 5 Taulu 2. Tuonti tuoteluokittain (CPA) loka-joulukuussa 2007 Muutos Arvo 2007:10-12/ Osuus Yritysten 2007: :10-12 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 9 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 25 x , Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 27 x Sähköteknisen teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 23 x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 235 x 2 5 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö

14 Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain loka-joulukuussa :M08 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevon p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: kirjasto@tulli.fi E-post: bibliotek@tulli.fi library@tulli.fi Tullikirjasto Tullbiblioteket Customs library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

15 Kauppa 2008 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna Jälleenvienti Venäjälle v. 2006; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; atk-laitteiden ja kotitalouskoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Lääkkeet Atk-laitteet Kotitalouskoneet Voiteluvalmisteet Käsityökalut Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

16 ARVIOLTA 30 % VIENNISTÄ VENÄJÄLLE JÄLLEENVIENTIÄ V Suomen vienti Venäjälle oli vuonna 2006 hieman yli 6,2 mrd. euroa. Venäjä oli Suomen toiseksi tärkein vientimaa 10,1 %:n osuudella Suomen koko viennistä. Venäjälle suuntautuneesta viennistä arviolta 30 % oli muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä. Suomeen tuotuja, muualla valmistettuja henkilöautoja vietiin Venäjälle 724 milj. euron arvosta ja televisioita yms. viihde-elektroniikan laitteita 330 milj. euron arvosta. Näihin lukuihin eivät sisälly transitokuljetuksina Suomen kautta Venäjälle kuljetetut tavarat. Jälleenviennin osuuden arviointi on ongelmallista matkapuhelinviennin vuoksi. Huomattava osa Suomeen tuoduista puhelimista viedään maasta edelleen, mutta Suomessa valmistettujen puhelimien ja muualla valmistettujen puhelimien osuutta viennistä ei voida laskea, joten 594 milj. euron arvoinen matkapuhelinvienti Venäjälle voi olla yhtä hyvin kotimaista tuotantoa kuin jälleenvientiäkin. Myös atk-laitteiden ja kotitalouskoneiden viennistä kotimaisen tuotannon ja jälleenviennin osuuksia on vaikea erottaa. Edellä mainittujen tavaroiden lisäksi Suomesta vietiin Venäjälle mm. lääkkeitä, voiteluvalmisteita, käsityökaluja ja pakettiautoja, jotka olivat muualla tuotettuja. Kaikkiaan viennistä Venäjälle oli suppeimmankin laskutavan mukaan jälleenvientiä ainakin 1,5 mrd. euroa eli neljännes koko viennistä. Enimmillään jälleenviennin arvon voidaan laskea olleen ainakin 2,3 mrd. euroa eli yli 36 % koko viennistä. Todellinen jälleenviennin osuus sijoittunee näiden arvioiden puolivälin tuntumaan eli n. 30 %:iin tai hieman sitä suuremmaksi. Venäjälle suuntautuneen viennin rakenne Kaksitoista suurinta tavararyhmää kattoivat yli kaksi kolmannesta Suomen koko Venäjänviennistä vuonna Vuotta aiemmin suurimpana ryhmänä ollut matkapuhelinvienti on supistunut selvästi, mutta muiden puhelinlaitteiden samoin kuin henkilöautojen vienti on lisääntynyt huomattavasti. Liitteessä 1. on lueteltu 47 suurta tavararyhmää, joilla on lähes 95 %:n osuus viennistä Venäjälle. Jälleenviennin selvittäminen keskittyy näihin ryhmiin. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät tavararyhmät saattavat sisältää pieniä määriä jälleenvientiä, mutta jälleenviennin osuutta niissä ei voi luotettavasti erottaa, eikä niiden osuus ole tilastollisesti merkittävä. Jälleenviennin arvioinnin lähtökohtana on se, että tilastoitu vienti tavararyhmässä on suurempi tai ainakin jokseenkin yhtä suuri kuin tilastoitu kotimaisen teollisuuden myymä tuotanto. Lisäksi tarkasteltavissa todennäköisissä jälleenvientitavararyhmissä on luonnollisesti oltava vastaava määrä tilastoitua tuontia Suomeen. Liitteessä 1. mainituista 47 tavararyhmästä 28 on sellaisia, joissa kotimainen tuotanto on suurempi kuin Suomen kokonaisvienti. Tällaisia ryhmiä ovat mm. paperi, kartonki ja pahvi, rauta ja teräs, nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet, värit ja maalit ym. Tällaisissa ryhmissäkin saattaa esiintyä vähäisiä määriä jälleenvientiä, mutta sitä ei voi erottaa tavanomaisesta viennistä.

17 Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on selvästi suurempi kuin vienti Venäjälle, mutta jää ryhmän koko vientiä pienemmäksi. Tällöin osa viennistä on ilmeisesti jälleenvientiä, mutta jälleenviennin kohdemaata ei voida määritellä. Tällaisia tavararyhmiä ovat lähinnä: - lankapuhelinlaitteet, mikrofonit yms. - sähkömoottorit, -generaattorit yms. - raskaat tavarankuljetusajoneuvot - värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet - turkisnahat - moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Joidenkin ryhmien tuotantotieto on tilastollisen tietosuojan turvaamiseksi joko osaksi tai kokonaan salattu, joten todellinen tuotanto saattaa olla huomattavasti suurempi kuin julkaistujen tuotantonimikkeiden perusteella käy ilmi. Matkapuhelimien sekä muiden puhelin- ja radiolähetinlaitteiden tuotanto on kokonaan salattu, samoin ajoneuvojen renkaiden tuotanto. Lisäksi öljytuotteiden ja alkumuotoisten muovien tuotantonimikkeistä osa on salattu. Muun tilastoaineiston avulla voidaan kuitenkin päätellä jälleenviennin olemassaolo esim. matkapuhelimien viennissä. Kun Suomen viennistä Venäjälle erotetaan edellä mainituilla perusteilla tavararyhmät, joiden vienti on joko selvästi kotimaista tuotantoa tai joiden viennistä kotimaisen tuotannon ja jälleenviennin osuuksia on hyvin vaikea erotella, jäävät selvitettäväksi seuraavat tavararyhmät: - moottoriajoneuvot - matkapuhelimet - radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet, nauhurit ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaali - atk-laitteet ja niiden osat - kotitalouskoneet - lääkkeet, seerumit, rokotteet - voiteluvalmisteet - sähkökäyttöiset käsityövälineet. Jälleenvienti tavararyhmittäin Moottoriajoneuvot Henkilöautojen tuonti, tuotanto ja vienti vuonna 2006 jakaantui seuraavasti: Taulukko 1. Henkilöautojen kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, Saksa Saksa Iso Venäjä Britannia Japani Viro Ranska

18 Suomessa valmistetut henkilöautot vietiin lähes poikkeuksetta Saksaan. Tämä voidaan päätellä autojen CN-nimikkeiden ja kappalehintojen perusteella. Venäjälle ja Baltiaan viedyt autot näyttäisivät siten olleen Suomen ulkopuolella tuotettuja. Käytännöllisesti katsoen koko 724 milj. euron arvoinen henkilöautovienti Venäjälle on siis jälleenvientiä. Autojen jälleenvienti on yli kaksinkertaistunut vuodessa, sillä vuonna 2005 Venäjälle jälleenvietyjen henkilöautojen arvoksi arvioitiin 353 milj. euroa. Suomessa valmistetaan sekä kuorma-autoja että raskaita työmaa-ajoneuvoja (ns. dumppereita), joten CN-luokituksesta ei voi karkealla tasolla päätellä, kuinka suuri osuus Venäjälle viedyistä tavarankuljetusajoneuvoista on muualla tuotettuja. Suomessa ei kuitenkaan valmisteta lainkaan pakettiautoja, joten valitsemalla tarkasteluun vain ne CN-nimikkeet, joissa ajoneuvon paino on alle viisi tonnia, voidaan arvioida jälleenvietyjen pakettiautojen arvo: Taulukko 2. Pakettiautojen kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, Saksa Venäjä Italia Viro Japani Henkilöautoviennin tavoin myös pakettiautojen vienti Venäjälle on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2005 ja kohonnut lähes 22 milj. euroon. Jonkin verran jälleenvientiä saattaa sisältyä myös raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen vientiin. Kotimainen tuotanto, 120 milj. euroa, on kuitenkin selvästi suurempi kuin Venäjälle suuntautuneen viennin arvo, joten raskaiden ajoneuvojen viennistä on mahdotonta erottaa toisaalta Suomessa valmistettujen, toisaalta jälleenvietyjen ajoneuvojen osuutta. Puhelinlaitteet Erilaisten puhelinlaitteiden vienti voidaan jakaa kolmeen ryhmään: matkapuhelimiin, muihin puhelin- ja radiolähetinlaitteisiin sekä lankapuhelinlaitteisiin ja niiden oheistuotteisiin, kuten mikrofoneihin yms. Suomessa on tuotantoa kaikissa näissä ryhmissä, mutta tuotantotilaston salausten vuoksi vain lankapuhelinlaitteiden ja oheislaitteiden tuotannon arvo on käytettävissä. Koska kotimaisista kulutustilastoista ei selviä lähetinlaitteiden, lankapuhelinlaitteiden ja oheistuotteiden kysyntää, niistä ei voida esittää tarkkaa jälleenvientiarviota. Venäjälle suuntautuneen puhelinlaiteviennin rakenne muuttui vuoden 2006 kuluessa olennaisesti. Vielä vuonna 2005 matkapuhelimien vienti kattoi viidenneksen kaikesta viennistä Venäjälle. Vuoden 2006 aikana matkapuhelinvienti putosi puoleen ja niiden osuus koko viennistä jäi vajaaseen kymmeneen prosenttiin. Samaan aikaan muiden puhelinlaitteiden vienti nelinkertaistui. Kotimaan tuotanto- ja kulutustilastojen puutteellisuuden vuoksi puhelinlaitteiden jälleenviennistä voidaan esittää vain karkeita arvioita. Taulukossa 3. on esitetty tiedot matkapuhelinmarkkinoista:

19 Taulukko 3. Matkapuhelimien kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, salattu Kiina Iso Britannia Viro Venäjä Etelä-Korea Saksa Unkari Saudi Arabia Saksa Arabiemiirikunnat Kotimaisen tuotannon salauksen vuoksi on mahdotonta erottaa, mikä osuus Venäjälle viedyistä puhelimista on jälleenvientiä. Selvää kuitenkin on, että Suomesta jälleenvietiin huomattava määrä matkapuhelimia, sillä puhelintuonti oli moninkertainen kotimaiseen kysyntään verrattuna. Koska Suomeen tuotujen puhelimien arvo oli lähes miljardi euroa suurempi kuin Suomen markkinoilla myytyjen puhelimien arvo, on mahdollista, että koko Venäjälle suuntautunut 594 milj. euron arvoinen matkapuhelinvienti oli jälleenvientiä. Toisaalta Venäjälle vietyjen puhelimien kappalehinta (189 euroa) oli yli kaksinkertainen Suomeen tuotujen puhelimien keskihintaan (82 euroa) verrattuna, joten Venäjän-vientiin on saattanut sisältyä huomattava määrä Suomessa valmistettuja kalliimpia puhelinmalleja. Tarkkaa tietoa matkapuhelimien jälleenviennin osuudesta ei ole laskettavissa. Muiden puhelin- ja radiolähetinlaitteiden kuin matkapuhelimien tuotannosta ja kotimaan myynnistä ei ole tilastotietoja, joten niiden viennissä ei voida erottaa mahdollista jälleenvientiä. Lankapuhelinlaitteiden, mikrofonien yms. oheislaitteiden kotimaan tuotanto oli puolestaan selvästi suurempi kuin vienti Venäjälle, mutta vain neljännes ryhmän koko viennistä, joten suurin osa viennistä oli muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä. Venäjän osuutta jälleenviennistä on kuitenkin mahdotonta erottaa. Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet, nauhurit ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaali Suomessa valmistetaan hyvin vähäisiä määriä televisiovastaanottimia sekä joitain äänentallennuslaitteita. Käytännöllisesti katsoen kaikkea ryhmän vientiä voidaan pitää muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientinä. Taulukon 4. mukaan Venäjälle vietiin muualla tuotettuja rtvlaitteita, videolaitteita yms. 330 milj. euron arvosta.

20 Taulukko 4. Radio- ja tv-vastaanottimien, videolaitteiden, nauhureiden ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaalin kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, Etelä-Korea Venäjä Espanja Ruotsi Slovakia Kiina Japani Saksa Ryhmän tuonti jakaantui hyvin monien maiden kesken, joten Venäjälle suuntautuneen viennin alkuperää ei voida määritellä varmuudella. Atk-laitteet ja niiden osat Atk-laitteiden viennissä tilanne on samankaltainen kuin puhelinlaitteiden viennissä: kotimainen tuotanto on merkittävää, mutta se kattaa vain osan Venäjälle suuntautuneesta atkviennistä. Kotimainen tuotanto on vain kolmannes atk-laitteiden viennistä Venäjälle, joten suurin osa viennistä on jälleenvientiä. Osuus on säilynyt aivan samana kuin vuonna 2005: kotimainen tuotanto on kattanut vajaat 40 % Venäjälle suuntautuneesta atk-viennistä, joten vähintään 60 % ryhmän Venäjänviennistä on jälleenvientiä. Viihde-elektroniikkatuotteiden tavoin tuonti jakaantuu niin monen maan osalle, että jälleenvietyjen tavaroiden todellista alkuperämaata ei voida päätellä. Taulukko 5. Atk-laitteiden ja niiden osien kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, Kiina Venäjä Saksa Ruotsi Irlanti Kotitalouskoneet Suomessa on viime vuosina tuotettu hyvin vähän kotitalouskoneita. Vuonna 2006 tuotannon arvo jäi edellisvuotiselle tasolle eli 40 milj. euroon. Kotimaisen tuotannon osuus kotimaan markkinoilla myytyjen kodinkoneiden arvosta oli vajaat yhdeksän prosenttia. Viennin arvo oli lähes kymmenkertainen tuotantoon verrattuna, kuten taulukossa 6. on esitetty:

21 Taulukko 6. Kotitalouskoneiden kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, Italia Venäjä Saksa Ruotsi Kiina Unkari Vaikka Suomen koko kotitalouskoneiden tuotanto olisi viety Venäjälle vuonna 2006, jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle olisi silti ollut n. 156 milj. euroa. Jälleenvientiä kertyi siis kotitalouskoneryhmästä milj. euroa. Lääkkeet, seerumit, rokotteet Suomessa tuotetaan lääkkeitä selvästi lääkevientiä enemmän. Tuotanto keskittyy kuitenkin vain osaan lääkkeiden tavaranimikkeistä. Insuliinia ym. hormoneja sisältäviä lääkkeitä ei valmisteta Suomessa, ei myöskään alkaloideja sisältäviä lääkkeitä. Näillä valmisteilla on kuitenkin merkittävä osuus Venäjälle suuntautuneesta lääkeviennistä. Taulukkoon 7. on koottu tiedot hormoneja ja alkaloideja sisältävien lääkkeiden tuonnista ja viennistä: Taulukko 7. Hormoni-, alkaloidi- yms. lääkkeiden kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, Saksa Venäjä Tanska Iso- Britannia Venäjällä on 83 %:n osuus hormoneja, alkaloideja yms. lääkeaineita sisältävien valmisteiden viennistä. Vienti on kokonaisuudessaan jälleenvientiä ja suurelta osin peräisin Saksasta, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta. Voiteluvalmisteet Voiteluvalmisteet ovat yleensä öljy- tai rasvapohjaisia tuotteita, joita käytetään mm. ruosteenestoaineina, tekstiilien muokkauksessa, muoviteollisuudessa jne. Lähes kaikki Suomesta viedyt voiteluvalmisteet ovat jälleenvientiä, sillä kotimainen tuotanto on hyvin vähäistä. Vaikka koko kotimainen tuotanto olisi viety Venäjälle, jälleenviennin arvo olisi silti n. 56 milj. euroa.

22 Taulukko 8. Voiteluvalmisteiden kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, Ranska Venäjä Ruotsi Saksa Sähkökäyttöiset käsityövälineet Lähes kaikki Suomesta viedyt sähkökäyttöiset käsityövälineet ovat jälleenvientiä. Suomessa on vähäisessä määrin käsityökäyttöön tarkoitettujen saha- ja porakoneiden tuotantoa, mutta tuotanto jää murto-osaan tavararyhmän viennistä. Taulukko 9. Sähkökäyttöisten käsityövälineiden kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, Ruotsi Venäjä Saksa Viro Kiina Muut tavararyhmät, joiden vienti saattaa sisältää jälleenvientiä Edellä lueteltujen tuotteiden lisäksi jonkin verran jälleenvientiä sisältyy todennäköisesti moniin muihinkin vientitavararyhmiin. Eri syistä jälleenviennin osuutta kyseisissä ryhmissä ei kuitenkaan pystytä erottamaan. Osaksi kysymys on siitä, että tiedot kotimaisesta tuotannosta on salattu, osaksi siitä, että ryhmän tuotteita sekä tuodaan Suomeen että tuotetaan Suomessa huomattavia määriä, joten viedyt tavarat voivat olla yhtä hyvin kotimaisia kuin muualla valmistettujakin. Taulukossa 10. on lueteltu tärkeimpiä tällaisia ongelmaryhmiä:

23 Taulukko 10. Tavararyhmiä, joista jälleenvientiä ei voi erottaa Tavararyhmä Vienti Venäjälle, Osuus viennistä Venäjälle, % Lisätietoja Puhelin- ja radiolähetinlaitteet (paitsi ,6 Osa tuotantotiedoista salattu matkapuhelimet) Öljytuotteet ,9 Osa tuotantotiedoista salattu Muovit alkumuodossa ,3 Osa tuotantotiedoista salattu Lankapuhelinlaitteet, mikrofonit ym ,0 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Sähkömoottorit ja -generaattorit ym ,3 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Ajoneuvojen renkaat ,8 Tuotanto salattu Raskaat tavarankuljetusajoneuvot ,7 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet ,6 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Turkisnahat ,6 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet ,4 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Suomessa on paljon puhelin- ja radiolähetinlaitteiden, öljytuotteiden, muovien ja ajoneuvojen renkaiden tuotantoa, mutta salausten vuoksi tarkkoja lukuja ei ole tiedossa. Kaikkien näiden tavararyhmien osalta on mahdollista, että kotimainen tuotanto kattaa viennin täysin. Lankapuhelinlaitteiden, sähkömoottoreiden, raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen, kemiallisten lisäaineiden, turkisnahkojen ja moottoriajoneuvojen osien osalta voidaan pitää varmana, että vientiin sisältyy myös jälleenvientiä, sillä suomalainen tuotanto on liitteen 1. mukaisesti pienempi kuin Suomen koko vienti kyseisissä ryhmissä. On kuitenkin mahdotonta sanoa, sisältyykö kyseinen jälleenvienti Venäjälle suuntautuneeseen vientiin. Yhteenveto Edellä esitetyn aineiston perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2006 ainakin n. 30 % Suomen viennistä Venäjälle oli muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä. Tärkeimmistä tavararyhmistä jälleenvientiä voidaan arvioida kertyneen seuraavasti: - henkilöautot 724 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 594 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 330 milj. euroa - atk-laitteet milj. euroa - kotitalouskoneet milj. euroa - lääkkeet 82 milj. euroa - voiteluvalmisteet milj. euroa - käsityökalut milj. euroa - pakettiautot 22 milj. euroa Jälleenviennin määrän laskennassa suurin ongelma on vietyjen matkapuhelimien kotimaisuusasteen arviointi. Alla on esitetty kaksi vaihtoehtoista laskentatapaa jälleenviennin määrittelemiseksi:

24 1) -arvioidaan, että Venäjälle vietiin vain kotimaassa tuotettuja matkapuhelimia, -muista vaihteluvälin sisältävistä tavararyhmistä (atk-laitteet, kotitalouskoneet, voiteluvalmisteet, käsityökalut) valitaan jälleenvienniksi pienin mahdollinen arvo. Tällä laskentatavalla jälleenviennin arvoksi edellä luetelluista yhdeksästä tavararyhmästä saadaan hieman yli 1,5 mrd. euroa eli 24,6 % koko viennistä Venäjälle. 2) -arvioidaan, että matkapuhelinvienti Venäjälle on kokonaisuudessaan muualla tuotettujen puhelimien jälleenvientiä, -muista vaihteluvälin sisältävistä tavararyhmistä (atk-laitteet, kotitalouskoneet, voiteluvalmisteet, käsityökalut) valitaan jälleenvienniksi suurin mahdollinen arvo. Tällä laskentatavalla jälleenviennin arvoksi saadaan lähes 2,3 mrd. euroa eli 36,2 % koko viennistä Venäjälle. Taulukossa 10. mainittuihin tavararyhmiin ja tämän selvityksen ulkopuolelle jääneisiin pienempiin ryhmiin (elektroniikan komponentit, suodatuslaitteet, alumiini, urheiluvälineet, kosmetiikka ym.) sisältyy todennäköisesti jonkin verran jälleenvientiä, joten jälleenviennin osuus nousee edellä laskentavaihtoehdossa 1) mainittua neljännestä suuremmaksi. Toisaalta Venäjälle suuntautuneeseen matkapuhelinvientiin, atk-laitevientiin ja kodinkonevientiin on luultavasti sisältynyt myös kotimaista tuotantoa, joten laskentavaihtoehdossa 2) mainittu 36,2 % lienee yliarvioitu. Todellinen jälleenviennin osuus sijoittunee näiden ääripäiden välille, 30 %:n tuntumaan tai hieman sitä suuremmaksi. Jälleenvietävien tavaroiden alkuperää ei voi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta selvittää, koska käytettävissä ei ole Venäjän alkuperä-/lähetysmaatilastoa. Tavarakohtaisesti voidaan kyllä päätellä muutamia todennäköisimpiä alkuperämaita, mutta yksityiskohtaisempaa erittelyä ei voida tehdä ilman määrämaan tilastoja. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)

25 Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2006; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa () viennistä Venäjälle () koko viennistä () % % Henkilöautot , ,1 Puhelin- ja radioläh.laitteet (paitsi matkapuh.) salattu , ,5 Matkapuhelimet salattu , ,8 Paperi, kartonki, pahvi , ,9 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , ,6 Lääkkeet, seerumit, rokotteet , ,0 Rauta ja teräs , ,7 Atk-laitteet ja niiden osat , ,4 Kotitalouskoneet , ,9 Öljytuotteet (*) , ,0 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet , ,2 Värit, maalit, kitit yms , ,7 Muovit alkumuodossa (*) , ,7 Lankapuhelinlaitteet, mikrofonit yms , ,5 Meijerituotteet , ,9 Alukset ja uivat rakenteet , ,0 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym , ,7 Painotuotteet , ,6 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , ,9 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms , ,8 Voiteluvalmisteet , ,7 Hanat ja venttiilit , ,5 Puu ja puutavarat , ,0 Sähkökytkentälaitteet , ,2 Ajoneuvojen renkaat salattu , ,6 Maa- ja metsätalouskoneet , ,8 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms , ,8 Teollisuuden erikoiskoneet , ,2 Sähkölanka ja -kaapeli , ,7 Kivennäisainesten käsittelykoneet , ,1 Huonekalut , ,9 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet , ,9 Turkisnahat , ,4 Paperiteollisuuskoneet , ,3 Sähkökäyttöiset käsityövälineet , ,1 Elektroniikan komponentit , ,1 Alusten diesel- ja puolidieselmoottorit , ,9 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat , ,2 Kuumennus- ja höyrytyskoneet , ,5 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , ,7 Kosmetiikka , ,0 Lingot, suodatuslaitteet , ,9 Lasi ja lasitavarat , ,2 Tehdasvalmisteiset rakennukset , ,2 Eläintenruoat , ,3 Saha-, höylä- ym. työstökoneet , ,5 Alumiini ja alumiinitavarat , ,7 Suuret tavararyhmät yhteensä , ,8 Muu vienti , ,7 Koko vienti , ,1 (*) osa tuotannosta salattu Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus) Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin

26 Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Matkapuhelimet (osa) Henkilöautot Paperi, kartonki, pahvi Lääkkeet, seerumit, rokotteet ; 2442 Rauta ja teräs ; (paitsi ) Kotitalouskoneet , , , , ; Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , Atk-laitteet ja niiden osat , Puhelin- ja radiolähetinlaitteet , , (osa) Värit, maalit, kitit yms ; 2430 Lankapuhelinlaitteet, mikrofonit yms ; Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet ; 2952 (paitsi ) Öljytuotteet Sähkökytkentälaitteet Meijerituotteet Muovit alkumuodossa Painotuotteet Alukset ja uivat rakenteet Paperiteollisuuskoneet Elektroniikan komponentit Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen ; Hanat ja venttiilit Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym Voiteluvalmisteet Ajoneuvojen renkaat Teollisuuden erikoiskoneet Lingot, suodatuslaitteet ; Puu ja puutavarat Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms (paitsi ); 2670; Sähkökäyttöiset käsityövälineet Maa- ja metsätalouskoneet Huonekalut Sähkölanka ja -kaapeli ; 3161 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet Lasi ja lasitavarat Kivennäisainesten käsittelykoneet ; Kuumennus- ja höyrytyskoneet ; ; ; Kattilat Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet Saha-, höylä- ym. työstökoneet Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat ; 1561; 1597 Kosmetiikka Alumiini ja alumiinitavarat Alusten diesel- ja puolidieselmoottorit , Turkisnahat Tehdasvalmisteiset rakennukset ; ; ; Eläintenruoat Urheiluvälineet

27 Liite 3. Jälleenviennin määrittely Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu jälleenvientiselvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja transitokuljetusten arvo on moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 24,7 mrd. euroa vuonna Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Jälleenvientikatsauksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.

28 Kauppa 2008 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: kirjasto@tulli.fi E-post: bibliotek@tulli.fi library@tulli.fi Tullikirjasto Tullbiblioteket Customs library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service