Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008

Transkriptio

1 Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Milj. euroa Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2008; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; atk-laitteiden ja kodinkoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Kotitalouskoneet Atk-laitteet Pakettiautot Voiteluvalmisteet Lääkkeet Käsityökalut Digitaalikamerat Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 ARVIOLTA 30 % VIENNISTÄ VENÄJÄLLE JÄLLEENVIENTIÄ VUONNA 2008 Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä oli 11,6 % vuonna Tällä osuudellaan Venäjä oli Suomen tärkein vientimaa. Venäjälle suuntautuneen viennin arvo oli hieman yli 7,6 miljardia euroa. Tästä viennistä n. 30 % oli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä, joten jälleenviennin osuus pysytteli samalla tasolla kuin parina edellisenä vuonna. Autojen merkitys jälleenviennissä kasvoi entisestään. Vuonna 2007 Suomeen tuotujen ja täältä edelleen Venäjälle vietyjen henkilöautojen arvo oli 794 milj. euroa. Vuonna 2008 Venäjälle vietiin muualla valmistettuja henkilöautoja 1,3 miljardin euron arvosta. Myös pakettiautojen vienti lisääntyi ja kohosi 39 milj. eurosta 90 milj. euroon. Jälleenviedyn viihdeelektroniikan arvo nousi 180 milj. euron paikkeille. Monissa tavararyhmissä oli aiempien vuosien tavoin tulkinnanvaraisuutta: osa viennistä saattoi olla kotimaista tuotantoa, osa muualla valmistettua. Tällaisia ongelmallisia ryhmiä olivat mm. matkapuhelimet, kodinkoneet ja atk-laitteet. Näiden ongelmaryhmien vuoksi jälleenviennin tarkkaa osuutta ei voida määritellä. Jos kyseisten tavararyhmien vienti olisi kokonaan kotimaista tuotantoa, jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle jäisi alle neljännekseen. Jos kyseisten ryhmien vienti olisi kokonaisuudessaan jälleenvientiä, jälleenviennin osuus kohoaisi yli kolmannekseen. Jälleenvienti tavararyhmittäin Henkilöautojen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2008 kahdella kolmanneksella ja nousi 1,3 miljardiin euroon. Vaikka Suomessa olikin samaan aikaan paljon autotuotantoa, Venäjälle viedyt autot olivat nimike- ja hintavertailun perusteella muualla valmistettujen autojen jälleenvientiä. Venäjälle vietiin myös paljon tavarakuljetusautoja. Niistä kuorma-autojen ja dumppereiden alkuperää ei voida määritellä, sillä kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin. Pakettiautot (90 milj. euroa) sen sijaan ovat olleet kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Jälleenviennin osuutta matkapuhelimien viennissä ei voida laskea, sillä matkapuhelimien kotimainen tuotanto on salattu. Suomeen tuodaan vuosittain matkapuhelimia moninkertainen määrä kotimaiseen kysyntään verrattuna, joten suurin osa tuoduista puhelimista päätyy jälleenvientiin. Vuonna 2008 Venäjälle vietiin matkapuhelimia 553 milj. euron arvosta, mutta puhelimien alkuperää ei voida selvittää. On mahdollista, että kaikki Venäjälle viedyt puhelimet ovat olleet muualla valmistettuja, mutta ne voivat olla myös kotimaista tuotantoa. Suurin osa Venäjälle suuntautuneesta kodinkoneviennistä on ollut jälleenvientiä. Suomessa tuotetaan jonkin verran kotitalouskoneita, mutta ei juuri lainkaan viihde-elektroniikan tuotteita. Kotitalouskoneiden 173 milj. euron arvoisesta viennistä huomattava osa on ollut jälleenvientiä, mutta tarkkaa osuutta ei voida määritellä. Suuria tuontimaita Suomen markkinoilla olivat mm. Saksa ja Italia. Viihde-elektroniikka (182 milj. euroa) voidaan laskea lähes kokonaan jälleenvienniksi. Ryhmän tuotteita on tuotu Suomeen erityisesti Kiinasta. Erilaisia voiteluvalmisteita vietiin vuonna 2008 lähes 86 milj. euron arvosta, eli neljännes edellisvuotista enemmän. Suuri osa viennistä oli mm. Saksassa ja Ranskassa valmistettujen tuotteiden jälleenvientiä. Atk-, kopio-, telekopio- yms. koneista pieni osa on valmistettu Suomessa (lähinnä eräät atklaitteet), mutta suurin osa on aasialaista alkuperää. Vähimmilläänkin ainakin 64 milj. euron osuus viennistä on jälleenvientiä.

3 Pienemmistä tavararyhmistä jälleenvienniksi voidaan varmuudella laskea hormonit ja alkaloidit (43 milj. euroa), sähkötyökalut (22 milj. euroa) ja digitaalikamerat (16 milj. euroa). Näitä tavaroita ei tuoteta Suomessa juuri lainkaan. Moniin muihinkin vientitavararyhmiin sisältynee jälleenvientiä. Tarkkaa tietoa näistä ei kuitenkaan saada. Suurin syy on se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on salattu, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Tällaisia ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Jos esim. metallintyöstökoneiden, elektroniikan komponenttien ja ajoneuvojen osien vienti olisi kokonaisuudessaan muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle kasvaisi vain vajaalla kahdella prosentilla. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2008 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - henkilöautot milj. euroa - matkapuhelimet enintään 553 milj. euroa - radiot, televisiot ym milj. euroa - kotitalouskoneet enintään 173 milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet milj. euroa - pakettiautot 90 milj. euroa - voiteluvalmisteet 84 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 43 milj. euroa - sähkötyökalut 22 milj. euroa - digitaalikamerat 16 milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy yli 2,6 mrd. euroa eli 34 % koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeiden vienti lasketaan mahdollisimman suurelta osin kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää vajaaseen 1,8 mrd. euroon eli 23 %:iin koko viennistä. Kun otetaan huomioon, että pienistä tavararyhmistä voi kertyä lisäksi muutamia kymmeniä miljoonia euroja jälleenvientiä, voitaneen arvioida, että muualla tuotettujen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli vuonna 2008 melko tarkasti 30 %. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)

4 Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2008; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Henkilöautot , ,5 Matkapuhelimet salattu , ,5 Paperi, kartonki, pahvi (**) 6, ,2 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet , ,4 Lääkkeet, seerumit, rokotteet (**) 3, ,2 Rauta ja teräs , ,0 Öljytuotteet (*) , ,7 Värit, maalit, kitit yms , ,1 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , ,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , ,4 Kotitalouskoneet , ,9 Meijerituotteet , ,5 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) , ,7 Muovit alkumuodossa (*) (**) 1, ,7 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat , ,2 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym , ,3 Painotuotteet , ,8 Metallintyöstökoneet , ,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet , ,4 Voiteluvalmisteet , ,2 Maa- ja metsätalouskoneet , ,3 Hanat ja venttiilit , ,8 Sähkökytkentälaitteet , ,3 Sähkölanka ja -kaapeli , ,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms , ,6 Puu ja puutavarat , ,5 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms , ,2 Huonekalut , ,7 Tehdasvalmisteiset rakennukset , ,6 Mäntä- ja dieselmoottorit , ,1 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet , ,4 Saha-, höylä- ym. työstökoneet , ,3 Ajoneuvojen renkaat salattu , ,5 Liha , ,5 Paperiteollisuuskoneet , ,8 Turkisnahat , ,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat (**) 0, ,6 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , ,3 Alukset ja uivat rakenteet , ,6 Lingot, suodatuslaitteet , ,1 Elektroniikan komponentit , ,2 Sähkökäyttöiset käsityövälineet , ,4 Alumiini ja alumiinitavarat , ,0 Suuret tavararyhmät yhteensä , ,7 Muu vienti , ,3 Koko vienti , ,6 (*) Osa tuotannosta salattu. (**) Muutamien vilja-, lääke-, muovi- ja paperituotteiden vienti on salattu. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on otettu käyttöön uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin.

5 Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Henkilöautot Matkapuhelimet Paperi, kartonki, pahvi Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet Lääkkeet, seerumit, rokotteet Rauta ja teräs Öljytuotteet (paitsi ja ) Värit, maalit, kitit yms , 2030 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , 8527, 8528 (paitsi , -51 ja -61) Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , Kotitalouskoneet 8418, , 8450, , , 2752, , Meijerituotteet Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) , , , 8526, , , 4051 Muovit alkumuodossa Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, , Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym Painotuotteet Metallintyöstökoneet Kivennäisainesten käsittelykoneet , , 2899, 3953 Voiteluvalmisteet Maa- ja metsätalouskoneet Hanat ja venttiilit Sähkökytkentälaitteet Sähkölanka ja -kaapeli Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms Puu ja puutavarat (paitsi ) Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms Huonekalut Tehdasvalmisteiset rakennukset , , Mäntä- ja dieselmoottorit , , 3999 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet Saha-, höylä- ym. työstökoneet Ajoneuvojen renkaat Liha Paperiteollisuuskoneet Turkisnahat , , Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat , 1106 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , Alukset ja uivat rakenteet Lingot, suodatuslaitteet , , , Elektroniikan komponentit , 2612 Sähkökäyttöiset käsityövälineet Alumiini ja alumiinitavarat , ,

6 Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja transitokuljetusten arvo on moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 30,9 mrd. euroa vuonna Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.

7 Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service

8 Kauppa 2010 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2009 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2009/ neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Vienti Tuonti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

9 1 Pk-yritykset selvisivät suuria yrityksiä paremmin ulkomaankaupan laskusta vuonna 2009 Pk-yritysten tavaroiden ulkomaankaupan arvo viennissä supistui vuoden 2009 loka-joulukuussa 17 % edellisvuoden loka-joulukuun tasosta. Pk-yritysten viennin kokonaisarvo vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä oli 1,5 miljardia euroa kattaen 12 % koko viennin arvosta. Suurten yritysten tavaroiden viennin arvo oli 10,7 miljardia euroa laskien edellisvuoden loka-joulukuusta saman verran kuin pk-yritysten eli vajaan viidenneksen. Tosin suurten yritysten vientiin vaikutti merkittävästi lokakuuhun 2009 ajoittunut miljardin euron arvoinen risteilyalustoimitus. Koko vuonna 2009 pk-yritysten vienti kaventui 28 % edellisvuodesta, kun taas suurten yritysten vienti laski 32 %. Pk-yritysten tuonnin arvo vuoden 2009 loka-joulukuussa oli 2,9 miljardia euroa vastaten reilua neljännestä koko tuonnin arvosta. Suurten yritysten tuonnin arvo puolestaan oli 8,1 miljardia euroa. Pk-yritysten tuonti jäi 16 % ja suurten yritysten 23 % edellisvuoden viimeisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2009 pk-yritysten tuonnin lasku oli selvästi maltillisempaa kuin suurilla yrityksillä verrattuna vuoteen 2008: pk-yrityksillä laskua oli 23 % ja suurilla yrityksillä 34 %. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 2008/ /10-12 % 2008/ /10-12 % PK-yritykset Suuret yritykset Määrittelemätön x x Yhteensä Pk-yritysten viennissä voimakkaimmin supistui kulkuneuvojen vienti jääden 37 % edellisvuoden viimeisestä neljänneksestä. Suurten yritysten kulkuneuvojen vienti kasvoi puolestaan 87 % johtuen aiemmin mainitusta risteilyalustoimituksesta. Pk-yritysten ja suurten yritysten koneiden ja laitteiden vienti laski selvästi, kummassakin ryhmässä lasku oli noin 30 %. Kolmas merkittävä viennin väheneminen näkyi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennissä, jossa pkyrityksillä laskua oli 24 % ja suurilla yrityksillä 46 %. Pk-yritysten vienti metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden tuotteiden osalta pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisvuoden lokajoulukuussa, kun taas suurten yritysten vienti tuoteryhmissä laski vajaan kymmeneksen. Tuonti väheni voimakkaimmin edellisvuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna pk-yrityksillä kolmella tuotealueella: metallien ja metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen osalta. Pk-yritysten metallien ja metallituotteiden tuonti väheni 36 %, kun taas suurten yritysten tuonti supistui 25 %. Koneiden ja laitteiden tuonti laski pk-yrityksillä 31 % ja suurilla yrityksillä 40 %. Kulkuneuvojen tuonti väheni pk-yrityksillä 20 %, kun se suurilla yrityksillä laski 35 %. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä pk-yritysten viennin arvosta 56 % suuntautui EUalueelle, kun taas niiden tuonnin arvosta suurin osa, 70 %, tuli EU-alueelta. Suurten yritysten sekä viennin että tuonnin arvosta yli puolet eli 52 % tuli EU-alueelta. Vuoden 2009 loka-joulukuussa vientiä harjoittaneita yrityksiä oli lähes 9 500, joista pk-yrityksiä oli 85 %. Tuontia harjoittaneita yrityksiä oli reilut , joista 88 % oli pk-yrityksiä. Vuoden 2008 loka-joulukuuhun verrattuna pk-yritysten lukumäärä kasvoi viennissä kahdeksalla prosentilla ja tuonnissa 19 prosentilla. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

10 Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2009/10-12 ja , milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset / / Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2009/10-12 ja 2008/10-12, milj. e KOKO TUONTI Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset / / Tullihallitus Tilastoyksikkö

11 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä , milj. e Milj. e Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain , milj. e 2000 Milj. e Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

12 Kuvio 6. Vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten lukumäärän muutos yritysten kokoluokittain 2009/ neljännes Yhteensä 6 12 Suuret yritykset 5 10 Pk-yritykset yhteensä 8 19 Keskisuuret yritykset 2 6 Pienet yritykset -5 6 Mikroyritykset Vienti Tuonti Taulu 1. Vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten lukumäärä yritysten kokoluokittain 2009/ neljännes Vienti Tuonti Yritysten lukumäärä Muutos Yritysten lukumäärä Muutos 2008: :10-12 % 2008: :10-12 % Yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön x x x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 Taulu 2. Vienti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuussa 2009 Muutos Arvo 2009:10-12/ Osuus 2009: :10-12 Osuus ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 25 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 54 x Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 17 x Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 24 x Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 10 x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 33 x 0 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 193 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia Tullihallitus Tilastoyksikkö

14 Taulu 3. Tuonti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuussa 2009 Muutos Arvo 2009:10-12/ Osuus 2009: :10-12 Osuus ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 2 x Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 56 x Metallit ja metallituotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 15 x Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 11 x Koneet ja laitteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 11 x Kulkuneuvot Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 9 x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys Pk-yritykset yhteensä Keskisuuri yritys Pieni yritys Mikroyritys Määrittelemätön 182 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia Tullihallitus Tilastoyksikkö

15 Kauppa 2010 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2010:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Mirjami Rajala p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service

16 Kauppa 2010 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2009 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v Figur 1. Export och import efter landskap år 2009 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Tuonti - Import Vienti - Export Milj. e Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

17 Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2009 Viennin arvo laski kaikissa maakunnissa Kainuuta lukuun ottamatta Tullihallituksen vuoden 2009 ulkomaankauppatietojen mukaan suomalaisten yritysten tavaraviennin arvo oli 44,9 miljardia euroa. Viennin arvo laski 32 prosenttia verrattuna vuoteen Lasku näkyi kaikissa maakunnissa paitsi Kainuussa, jonka viennin arvo kasvoi prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Viennin arvo laski eniten Pohjois- Pohjanmaalla, jossa laskun suuruus oli 70 prosenttia. Lasku oli huomattavaa myös Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Viennin kokonaisarvosta 65 prosenttia muodostui Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais- Suomessa ja Kymenlaaksossa. Uudenmaan yritysten osuus tavaroiden kokonaisviennin arvosta oli vähän yli kolmannes. Osuus nousi hieman verrattuna edellisvuoteen. Pirkanmaan osuus viennistä oli yhdeksän prosenttia, Kymenlaakson kahdeksan ja Varsinais-Suomen kahdeksan. Viennin jakaminen maakuntiin perustuu yritysten toimipaikkojen Tulille antamiin tietoihin, joten maakuntien osuuksia arvioitaessa on otettava huomioon se, että osa konserniyrityksistä keskittää ulkomaankaupan toimintonsa pääkonttoreihinsa. Tällöin Uudenmaan osuus muodostuu korkeaksi. Tavarakaupan vuosittaiseen arvoon maakuntatasolla vaikuttaa myös poikkeuksellisen suurten kauppojen sijoittuminen eri tilastovuosille. Tavarakaupan tuonnin arvo kasvoi Varsinais-Suomessa Vuonna 2009 suomalaisten yritysten tavaratuonnin arvo oli 43,3 miljardia euroa, jossa oli 31 prosentin lasku verrattuna vuoteen Uudenmaan osuus tuonnin arvosta oli 58 prosenttia, Varsinais-Suomen kahdeksan ja Pirkanmaan viisi. Pohjois-Pohjanmaan osuus tavaratuonnin arvosta laski seitsemästä prosentista kolmeen ja Lapin neljästä kahteen. Tuonnin arvo laski eniten Pohjois-Pohjanmaalla, jossa laskua oli 74 prosenttia. Tuonnin arvo laski kaikissa maakunnissa Varsinais-Suomea lukuun ottamatta, jossa se kasvoi 22 prosenttia johtuen teollisuuden kasvaneesta tuonnista. Teollisuuden osuus viennistä yli 95 prosenttia seitsemässä maakunnassa Teollisuuden toimialat vastasivat koko maan mittakaavassa 88 prosentista tavarakaupan viennin arvosta vuonna Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus viennin arvosta oli 10 prosenttia, jossa oli prosentin lasku verrattuna edellisvuoteen. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta jäi kahteen prosenttiin. Teollisuuden toimialojen osuus maakunnan koko viennin arvosta vuonna 2009 oli korkein Pohjanmaalla, jossa se oli miltei 99 prosenttia. Teollisuuden osuus viennin arvosta oli vähintään 97 prosenttia myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Uudellamaalla teollisuuden osuus viennistä oli 83 prosenttia. Vuosien 2007 ja 2008 maakuntakohtaisia vienti- ja tuontitietoja on laskettu uudelleen paremmin vastaamaan yritysten toimipaikkojen sijaintia.

18 Kaupan toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli keskimääräistä korkeampi Uudellamaalla, jossa osuus oli 14 prosenttia, ja Keski-Pohjanmaalla, jossa se muodosti yli puolet viennin arvosta. Etelä-Karjalassa kaupan osuus viennin arvosta oli yhdeksän prosenttia. Muissa maakunnissa kaupan toimialan osuus jäi alle seitsemän prosentin. Kaupan toimialan tavaraviennin arvosta 87 prosenttia koostui tukkukaupasta ja 11 prosenttia moottoriajoneuvojen kaupasta. Vuonna 2008 tukkukaupan osuus kaupan toimialan viennistä oli 72 prosenttia ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus 25 prosenttia. Teollisuusyritysten osuus kokonaistuonnista laski Teollisuusyritysten osuus tavaratuonnista oli vuonna 2009 koko maassa 45 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 51 prosenttia. Teollisten toimialojen merkitys maakuntien kokonaistuonnille vaihteli kuitenkin huomattavasti alueittain. Suurimmillaan se oli Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla, joissa kaikissa teollisuusyritysten tuonnin arvo muodosti yli 80 prosenttia kokonaistuonnista. Teollisuuden toimialojen osuus kokonaistuonnista oli pienin Kainuussa, jossa se oli neljännes. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla teollisuusyritysten osuus tuonnista oli vähän yli kolmannes. Muiden toimialojen osuus tuonnista oli koko maan tasolla kahdeksan prosenttia. Kainuussa se oli selvästi yli puolet ja Ahvenanmaalla miltei kolmannes. Kaupan toimialan tavaratuonnin arvosta 70 prosenttia koostui vuonna 2008 tukkukauppojen tavaratuonnista ja viidennes moottoriajoneuvojen kaupan tuonnista. Vuonna 2009 moottoriajoneuvojen tuonnin osuus oli 14 prosenttia kaupan toimialan kokonaistuonnin arvosta tukkukaupan osuuden ollessa lähes 75 prosenttia. EU-maiden osuus ulkomaankaupasta vaihtelee huomattavasti maakunnittain EU-maihin suuntautuneen tavaraviennin arvo oli vajaat 56 prosenttia kokonaisviennin arvosta. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla miltei kolme neljännestä viennin arvosta oli kauppaa muiden EU-maiden kanssa. Vienti muualle kuin EU:n sisämarkkina-alueelle muodosti yli puolet viennin arvosta Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Tuonti EU-maista vastasi 65 prosenttia koko tuonnin arvosta vuonna 2009, kun edellisvuonna EU-maiden osuus oli 62 prosenttia koko tavarakaupan tuonnin arvosta. EU-maista tapahtuvan tuonnin osuus oli korkein Ahvenanmaalla, jossa se oli 94 prosenttia. Tuonti EU-maista muodosti vähintään 80 prosenttia koko maakunnan tuonnin arvosta myös Kainuussa, Lapissa ja Keski-Suomessa. EU:n sisämarkkina-alueen merkitys tavarakaupan tuonnissa oli pienin Kymenlaaksossa, jossa sen osuus oli 35 prosenttia vuonna Muita maakuntia, joiden tuonnin arvosta vähintään puolet muodostui kaupasta EU-alueen ulkopuolisten maiden kanssa, olivat Varsinais-Suomi ja Keski-Pohjanmaa. Viennin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen lukumäärä laski kymmeneksellä Tavarakaupan vientiä harjoittaneiden toimipaikkojen lukumäärä laski vuonna 2008 lähes viisi prosenttia verrattuna vuoteen Vuonna 2009 lasku jatkui ja viennin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä väheni lähes kymmenellä prosentilla. Koko maassa oli

19 vuonna vientiä ilmoittanutta toimipaikkaa, kun edellisenä vuonna niitä oli Ulkomaan tavarakaupan vientitoimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä laski eniten Ahvenanmaalla, jossa niiden määrä väheni 23 prosentilla. Vientitoimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä kasvoi hieman vain Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uudenmaan vientiä ilmoittaneiden toimipaikkojen määrä pieneni 12 prosentilla. Tavaratuontia ulkomailta harjoittavien toimipaikkojen lukumäärä väheni vuonna 2009 vähän yli neljällä prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Kun tavaratuontia ilmoittaneita toimipaikkoja oli vuonna 2008, niitä oli vuonna 2009 enää Ulkomaankaupan tuonnin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä säilyi ennallaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Määrät laskivat eniten Etelä-Karjalassa ja Päijät- Hämeessä, joissa kummassakin laskua oli yli seitsemän prosenttia. Tuonnin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen lukumäärä kasvoi vain Pohjois-Karjalassa, jossa lisäys oli kuusi prosenttia. Uudellamaalla tuonnin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä laski kuudella prosentilla.

20 Kuvio 2. Viennin arvo maakunnittain Figur 2. Export efter landskap Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Milj. e Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten

21 Taulu 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain vuosina 2008 ja 2009 Tabell 1. Export och import efter landskap åren 2008 och Vienti Osuus Tuonti Osuus Export Andel Import Andel Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % Uusimaa - Nyland , ,1 Itä-Uusimaa - Östra Nyland , ,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , ,6 Satakunta - Satakunta , ,6 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland , ,0 Pirkanmaa - Birkaland , ,5 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , ,9 Kymenlaakso - Kymmenedalen , ,0 Etelä-Karjala - Södra Karelen 538 0, ,5 Etelä-Savo - Södra Savolax 397 0, ,3 Pohjois-Savo - Norra Savolax , ,7 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 719 1, ,4 Keski-Suomi - Mellersta Finland , ,1 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 604 0, ,8 Pohjanmaa - Österbotten , ,9 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , ,6 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , ,2 Kainuu - Kajanaland 100 0, ,2 Lappi - Lappland , ,7 Ahvenanmaa - Åland 36 0,1 84 0,1 Tuntematon - Okänd , ,4 Yhteensä - Totalt , , Vienti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Export Andel Ändring Import Andel Ändring Maakunta - Landskap milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland , ,1-28 Itä-Uusimaa - Östra Nyland , ,4-27 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , ,0 22 Satakunta - Satakunta , ,2-39 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 969 2, ,9-36 Pirkanmaa - Birkaland , ,7-41 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , ,8-37 Kymenlaakso - Kymmenedalen , ,7 16 Etelä-Karjala - Södra Karelen 321 0, ,6-16 Etelä-Savo - Södra Savolax 343 0, ,3-18 Pohjois-Savo - Norra Savolax 635 1, ,7-26 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 508 1, ,4-35 Keski-Suomi - Mellersta Finland , ,1-27 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 435 1, ,8-26 Pohjanmaa - Österbotten , ,3-18 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , ,3-41 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , ,7-74 Kainuu - Kajanaland 102 0, ,2-7 Lappi - Lappland , ,2-60 Ahvenanmaa - Åland 32 0, ,2-20 Tuntematon - Okänd , ,3-21 Yhteensä - Totalt , ,0-31 Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten

22 Taulu 2. Toimialojen osuudet (%) viennistä ja tuonnista maakunnittain vuosina 2008 ja 2009 Tabell 2. Export och import efter landskap åren 2008 och 2009, andel (%) efter näringsgren Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland ,2 16,8 4, ,3 55,6 7,0 Itä-Uusimaa - Östra Nyland ,9 4,3 0, ,7 16,1 4,1 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,1 5,3 1, ,8 33,4 3,4 Satakunta - Satakunta ,1 7,7 1, ,1 19,5 7,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,8 2,4 5, ,6 41,7 7,7 Pirkanmaa - Birkaland ,6 7,6 0, ,0 32,2 2,8 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,1 3,8 1, ,7 45,3 3,0 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,8 5,9 0, ,2 56,6 3,2 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,1 7,9 5, ,3 31,0 2,7 Etelä-Savo - Södra Savolax ,2 5,0 2, ,0 19,6 7,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,4 2,3 0, ,2 16,8 4,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,9 1,7 2, ,5 14,3 4,1 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,7 2,6 0, ,6 20,2 4,2 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,4 2,5 3, ,9 41,7 2,4 Pohjanmaa - Österbotten ,2 0,7 1, ,7 11,4 6,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,4 50,6 0, ,7 45,0 0,4 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,6 0,7 0, ,7 3,7 0,6 Kainuu - Kajanaland ,4 2,2 1, ,6 9,0 46,4 Lappi - Lappland ,0 0,7 2, ,3 2,2 3,4 Ahvenanmaa - Åland 36 92,6 2,6 4, ,7 49,3 12,0 Tuntematon - Okänd ,6 87,1 0, ,1 77,8 4,0 Yhteensä - Totalt ,9 11,0 2, ,8 43,6 5, Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland ,2 13,6 3, ,0 56,4 8,5 Itä-Uusimaa - Östra Nyland ,0 4,3 0, ,0 16,0 3,0 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,5 5,5 2, ,8 26,4 2,8 Satakunta - Satakunta ,7 5,8 2, ,9 22,6 10,5 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,1 1,7 5, ,9 39,3 6,8 Pirkanmaa - Birkaland ,3 5,1 0, ,0 38,8 6,2 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,9 4,5 1, ,6 39,3 5,1 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,3 4,6 0, ,0 23,0 1,9 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,1 8,7 3, ,2 24,3 3,5 Etelä-Savo - Södra Savolax ,4 2,5 3, ,2 17,6 9,2 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,3 2,4 0, ,5 24,3 12,1 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,8 1,2 1, ,3 20,7 6,0 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,3 6,7 2, ,2 22,6 6,2 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,5 3,8 2, ,3 42,0 8,7 Pohjanmaa - Österbotten ,5 0,6 0, ,0 12,2 12,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,6 56,4 0, ,4 60,0 0,5 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,3 2,4 2, ,0 10,0 4,0 Kainuu - Kajanaland ,3 2,2 37, ,4 7,6 67,1 Lappi - Lappland ,4 1,0 3, ,4 4,9 3,7 Ahvenanmaa - Åland 32 78,6 2,2 19, ,8 30,1 32,1 Tuntematon - Okänd ,4 50,7 7, ,0 78,7 9,3 Yhteensä - Totalt ,1 9,5 2, ,4 46,9 7,7 Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten

23 Taulu 3. EU-maiden ja muiden maiden osuudet (%) maakuntien viennistä ja tuonnista vuosina 2008 ja 2009 (tuonti lähetysmaan mukaan, ei alkuperämaan) Tabell 3. Export till och import från EU-länder och andra länder åren 2008 och 2009, efter landskap (import efter avsändningsland, inte ursprungsland) Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Export EU Muut - Andra Import EU Muut - Andra Maakunta - Landskap milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland ,3 56, ,7 39,3 Itä-Uusimaa - Östra Nyland ,7 28, ,3 42,7 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,1 18, ,6 16,4 Satakunta - Satakunta ,6 47, ,8 60,2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,3 30, ,0 20,0 Pirkanmaa - Birkaland ,7 43, ,7 26,3 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,7 40, ,5 25,5 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,5 36, ,8 45,2 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,1 45, ,0 41,0 Etelä-Savo - Södra Savolax ,3 44, ,6 17,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,5 54, ,8 19,2 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,4 48, ,2 28,8 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,8 34, ,0 16,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,7 34, ,1 21,9 Pohjanmaa - Österbotten ,5 61, ,0 23,0 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,7 32, ,7 61,3 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,2 37, ,0 69,0 Kainuu - Kajanaland ,2 49, ,0 30,0 Lappi - Lappland ,4 22, ,8 41,2 Ahvenanmaa - Åland 36 65,6 34, ,2 7,8 Tuntematon - Okänd ,9 81, ,1 15,9 Yhteensä - Totalt ,9 44, ,0 38, Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Export EU Muut - Andra Import EU Muut - Andra Maakunta - Landskap milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland ,8 49, ,8 37,2 Itä-Uusimaa - Östra Nyland ,3 33, ,4 41,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,7 38, ,1 50,9 Satakunta - Satakunta ,6 55, ,8 44,2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,1 36, ,8 20,2 Pirkanmaa - Birkaland ,3 41, ,0 23,0 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,5 33, ,5 26,5 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,1 33, ,3 64,7 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,5 62, ,5 35,5 Etelä-Savo - Södra Savolax ,9 40, ,8 20,2 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,0 56, ,0 20,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,2 41, ,0 28,0 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,2 33, ,2 19,8 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,2 34, ,5 21,5 Pohjanmaa - Österbotten ,7 66, ,6 25,4 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,1 25, ,1 50,9 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,3 41, ,6 39,4 Kainuu - Kajanaland ,2 38, ,5 11,5 Lappi - Lappland ,5 25, ,9 19,1 Ahvenanmaa - Åland 32 61,1 38, ,2 5,8 Tuntematon - Okänd ,9 45, ,5 12,5 Yhteensä - Totalt ,6 44, ,9 35,1 Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten

24 Taulu 4. Vientiä ja tuontia harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain vuosina 2007 ja 2008 Tabell 4. Antalet verksamhetsställen för företag som idkat export och import åren 2007 och 2008, efter landskap 2008 Vienti Tuonti Export Import Maakunta - Landskap kpl - st. kpl - st. Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yhteensä - Totalt Vienti Muutos Tuonti Muutos Export Ändring Import Ändring Maakunta - Landskap kpl - st. % kpl - st. % Uusimaa - Nyland , ,0 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 143 3, ,8 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , ,3 Satakunta - Satakunta 336-7, ,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 247-8, ,8 Pirkanmaa - Birkaland 801-3, ,9 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , ,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen , ,8 Etelä-Karjala - Södra Karelen , ,8 Etelä-Savo - Södra Savolax , ,8 Pohjois-Savo - Norra Savolax , ,7 Pohjois-Karjala - Norra Karelen , ,3 Keski-Suomi - Mellersta Finland 299-9, ,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten , ,1 Pohjanmaa - Österbotten 350-4, ,1 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 89-13, ,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 366 1, ,3 Kainuu - Kajanaland 52-17, ,7 Lappi - Lappland 210-5, ,6 Ahvenanmaa - Åland 23-23,3 91 0,0 Tuntematon - Okänd 71 61, ,7 Yhteensä - Totalt , ,4 Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten

25 Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis myös tukku- ja vähittäiskaupan toimialat, mahdolliset jälleenviejät sekä palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palvelujen ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, missä maakunnassa viennin ja tuonnin toiminnot on hoidettu. Tilastosta ei selviä, missä itse tuotanto on tapahtunut tai minne tavarat on välillä varastoitu. Tämä tilasto perustuu niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo a) on yli euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) on yli euroa vuodessa. Tämän määritelmän ulkopuolelle jäävän ulkomaankaupan arvo on laskettu mukaan Tuntemattoman alueen lukuihin. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään Intrastat-järjestelmään tiedonantovelvollisilta toimijoilta. Järjestelmässä ovat mukana vain vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat-järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU-jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain arvonlisäverojärjestelmän verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB-arvon ("free on board") mukaan ja -tuonti Suomen rajalla CIFarvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Arvonlisäveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen tai myyntien kokonaisarvo. Koska arvonlisäveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa, lukumäärät ja toimialat. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes 2002). Tässä tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Yrityksen sijoittaminen tiettyyn maakuntaan määräytyy tässä tilastossa sen yrityksen toimipaikan mukaan, joka toimittaa Tullille tietoja ja joka on kirjattu Tullin asiakasrekisteriin. Aluetieto muodostetaan näiden Tullille ilmoituksia antavien toimipaikkojen postinumeron perusteella. Osa yrityksistä asioi Tullin kanssa vain pääkonttorista käsin, ja tämä aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä kasvua pääkaupunkiseudun osuuteen. Yrityksen postinumeroaluetta koskeva tieto on tilastovuoden 2009 rekisterin mukainen. Mikäli postinumerotietoa ei ole, on käytetty yrityksen kotikunnan tietoa, joka on saatu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Mikäli kumpaakaan edellä mainittua tietoa ei ole saatavilla tai kotikuntatiedon koodina on 200 (tarkoittaa ulkomaita) tai 999 (tarkoittaa tuntematon), yritys luokitellaan alueeseen Tuntematon. Aluetilastolla ei ole omaa lakisääteistä taustaa, vaan se on jalostettu tavaroiden ulkomaankaupan tilastointia koskevien säädösten perusteella kerätyistä tietoista, arvonlisäveroaineistosta sekä yritysten Tullille antamista vapaaehtoisista toimipaikkatiedoista.