Helingin yliopio Valinakoe.5. Maaalou-meäieeellinen iedekuna KOE 5 Meien ekologia ja käyö Sekä A- eä B-oioa ulee aada äinään 5 pieä. Mikäli A-oion piemäää on äemmän kuin 5 pieä, B-oio jäeään aoelemaa. B-OSIO, p. (aaaminen eilliille aaupapeeille): Vaaa jokainen eää omalle aaulomakkeelleen ( aaupapei/eää). Mekie jokaieen aaulomakkeeeen nimi ja enkilöunnu.. Eeekyymyke a) Maanmuokkauken yödy meänuudiamiea (,5 p). Vaau ja pieyy: Maanmuokkaukella on akaiea mekiy uudiumien onniumielle ekä luonaiea uudiamiea eä meäniljelyä. Maanmuokkauken akoiukena on paanaa maan aimeumikunoa ja aimien kauoloueia, elpoaa iljelyyöä ja äenää iuu- ja kylöyön kuannukia. Muokkau äenää myö ukkimieenäi- ja myyäuoja. Muokkaukea paljaeu kiennäimaa ajoaa umua paemma iämi- ja kauolo, koka iemene ja aime pääeä uoaan yeyeen eiaojen kana ja aimeumialuan lämpöolo paanea. Eiyien yiä luonaiia aimeumialuoja oa kiennäimaa, joiin on ekoiunu umua ekä paljaeun kiennäimaan ja umuken ajapina. Muokkau nopeuaa aimien kaua ja liää niiden elinoimaa ediämällä aineiden apauumia ja aaauua. Maan pinaa kokeammilla kooumilla kaaa aime aaa enemmän aloa ja lämpöä ja ne meneyä paemmin kilpailua pinakailliuuden kana. Muokkau elpoaa ekä iuuyöä eä kylöä ja äenää niiden kuannukia. Muokkau ja kylö oidaan aiaea oiaa ydellä keaa koneelliena kylönä.,5 p Vaaukea kuaaan iii konkeeia yöyä ai anneaan eimekkejä: ) paanaa maan aimeumikunoa (aineiden apauuminen ja aaauu, alo, lämpö) ) paanaa aimien iämi- ja kauoloueia (ei, lämpö) ) elpoaa iljelyyöä (mää, laikku) 4) äenää iuu- ja kylöyön kuannukia (koneellinen kylö) 5) äenää ukkimieenäi- ja/ai myyäuoja p Vaaukea kuaaan neljä konkeeia yöyä ai anneaan eimekkejä,5 p Vaaukea kuaaan kolme konkeeia yöyä ai anneaan eimekkejä p Vaaukea kuaaan kaki konkeeia yöyä ai anneaan eimekkejä,5 p Vaaukea kuaaan yki konkeeinen yöy ai anneaan eimekki
b) Haennumalli: miä ne oa ja mien niiä oelleaan käyännöä (,5 p)? Vaau ja pieyy: Haennumalli kuaaa iä, kuinka paljon puia ei piuuaieia oleia meiköiä ulii jäää aennuken jälkeen kaamaan. Haennumalli on laadiu puulajeiain, kaupaikkayypeiäin ja alueiain (Eelä-, Väli- ja Pojoi-Suomi). Haennumalleia aaka-akelilla on puuon alapiuu ja pyyakelilla elakoopilla miau eaaikoainen pojapina-ala. Kun puuon iey aauaa aennumallia kakoiioin eieyn yöykkeen, on meiköä aennuaea. Yenäiillä iioilla eiey yöyke kuaa puoleaan puuon ieyden aoieilaa aennuken jälkeen. Jo puuon iey aennuken jälkeen jää aennumallia uoiellun aon alapuolelle, kaoaan meikkö ajaapuuoieki. Toiin anoen oimakkaan aennuken aieuama jäeyyminen ei enää pyy kompenoimaan aennua euaaaa kauappioa. Mikäli puuon iey ennen aennua ylää aennumallin ylemmän kakoiian yläpuolelle, on kye myöäyneeä aennukea. Tällöin aennu ulii edä lieempänä ien, eä enimmäieä aieea puuo jäeään aennumallin uoiua ieämmäki ja oinen aennu edään, kun aennumalli iä jälleen uoielea. Tieää kaaneia, iukuununeia meiä aennu edään lieempänä en uoki, eä oimaka aennu liäii uulen ja lumen aieuamia uoikejä.,5 p Vaaukea käy ilmi euaaa aia: ) Haennumalli kuaaa puuon aoieilaa aennuken jälkeen. ) Haennumalli on laadiu puulajeiain, kaupaikkayypeiäin ja alueiain. ) Haennumallin aaka-akelilla on puuon alapiuu ja pyyakelilla eaaikoainen pojapina-ala. 4) Kun puuon iey aauaa alemman kakoiian (on kakoiiojen äliellä yöykkeellä), on meiköä aennuae. 5) Puuo aenneaan ien, eä en pojapina-ala on aennuken jälkeen yenäien iiojen äliellä yöykkeellä. (6) Mikäli opikelija kuaa aaukeaan ajaapuuoiuuden ja/ai myöäyneen aennuken käieen, koaa e yden edellä mainiuia (puuuia) kodia ( 5). p Vaaukea mainiaan ai kuaaan neljä edellä numeoiduia kodia ( 6) jäkeää aiayeydeä.,5 p Vaaukea mainiaan ai kuaaan kolme edellä numeoiduia kodia ( 6) jäkeää aiayeydeä. p Vaaukea mainiaan ai kuaaan kaki edellä numeoiduia kodia ( 6) jäkeää aiayeydeä,5 p Vaaukea mainiaan ai kuaaan yki edellä numeoiduia kodia ( 6) jäkeää aiayeydeä
. Määiele euaaa emi ( x,5 p = 5 p) Vaau ja pieyy: a) keään meäalouden aoiulaki Ykiyimeänomiaja oi aada alion aoiuukea meänpaannukeen keään meäalouden aoiulain (KEMEA) peueella. aoiua oi aada ei yölajeiin: meäneeylannoiukeen, kunnouojiukeen, meäien ekemieen ja peu-paannukeen, meänuudiamieen (eiyiapaukia), nuoen meän oioon, juuikäään ojunaan, enegiapuun kojuueen ja akeukeen ekä ympäiöukena.,5 p Vaaukea keään meäalouden aoiulaki määiellään ) alion aoiuueki eilaiiin meänpaannuoimenpieiiin ja ) aoieaia yölajeia mainiaan äinään kaki.,5 p Vaaukea kuaaan ai mainiaan jompikumpi edellä mainiuia aioia. b) meäalouden ekologinen keäyy Meäalouden ekologiella keäyydellä akoieaan meän ja meämaan oioa ja käyöä ien, eä meäluonnon monimuooiuu äilyy. Taloumeää ulee ylläpiää aielua ja eilaiia elinympäiöjä, joka luoa edellyyke unaalle ja elinoimaielle eliöölle. Tämän liäki aiaan uojelualueia uaamaan eliölajien ja niiden elinympäiöjen äilyminen.,5 p Vaaukea ulee ilmeä, eä ) meäaloudea oimiaan ien, eä luonnon monimuooiuu äilyy ja eä ään pääään ) uaamalla aloumeien biologinen aielu ja uojelemalla eliölajeja ja niiden elinympäiöjä.,5 p Vaaukea kuaaan ai mainiaan jompikumpi edellä mainiuia aioia. c) ineniiikaau Ineniiikaaukella akoieaan oimakaa eniaennua, jolla kau kekieään aliopuiin, joiden keiyä oidaan edelleen nopeuaa lannoiamalla ja laaua paanaa kaimalla (pyykainnalla).,5 p Vaaukea ulee ilmeä e, eä ) oimakkaalla eniaennukella pyiään kekiämään kau aliopuiin ja eä ) näiden kaua oidaan edelleen nopeuaa lannoiamalla ja laaua paanaa kaimalla (pyykainnalla).,5 p Vaaukea kuaaan ai mainiaan jompikumpi edellä mainiuia aioia. d) eaoo Teaoo on ieniaui, joka aieuaa laajoja kooja. Leieään koo aaaa appaa männylä laan ai koko puu kuolee. Taui eikenää myö puuaaan laaua.,5 p Vaaukea ulee ilmeä e, eä ) kyeeä on ienen aieuama aui, joka ) ilmenee männyn laaan (ai okiin) keiyinä kooina, joka appaa (okia ja/ai) lauken, ääimmillään koko puun (oieia piää kuaa äinään kaki).,5 p Vaaukea kuaaan ai mainiaan jompikumpi edellä mainiuia aioia.
e) PEFC PEFC (Pogamme fo e Endoemen of Foe Ceificaion ceme) on kanalliei ja alueelliei keieyjen meäeifioinijäjeelmien kanainälinen yeiyöjäjeö. Käyännöä illä iiaaan Suomeakin yäkyyyn eifioinijäjeelmään. PEFC-eifikaai myönneään puunuoajalle, joka noudaaa ieyjä eifioinikieeeiä eli aaimukia (aaimuke lueelu kijaa). Käyännön meäeifioini oeueaan joko alueelliena ymäeifioinina ai meänomiajakoaiena eifioinina. Seifikaain myönää ulkopuolinen, iippumaon eifioiniyiy.,5 p Vaaukea ulee ilmeä e, eä ) kyeeä on eifioinijäjeelmä, joa aadiaan ieyjä eifioinikieeeiä (aaimukia). Vaaukea mainiaan liäki ) äinään kaki aaimua.,5 p Vaaukea kuaaan ai mainiaan jompikumpi edellä mainiuia aioia. f) meikkökuio Meikkökuio on meäyypilään ja puuonakeneelaan yenäinen ala, joka on meäuunnielman peuykikkö. Hakkuu- ja oioyöedouke edään kuioiain. Kuion kekikoko on Eelä-Suomea pienempi kuin Pojoi-Suomea pienipiieiemmän meänoidon uoki.,5 p Vaaukea meikkökuio määiellään ) meäyypilään ja puuonakeneelaan yenäieki alaki (meäuunnielman peuykiköki), jolle kodenneaan iey ) akkuuja oiooimenpiee.,5 p Vaaukea kuaaan ai mainiaan jompikumpi edellä mainiuia aioia. g) unkoluku unkoluku kuaa puuon määää pieniläpimiaiia ai ieiä meiköiä kuen aimikoia. unkoluku ilmoieaan puiden lukumääänä eaaia koden (unkoa/a). unkoluku aioidaan yleenä miaamalla ympyäkoealoja ja lakemalla koealojen iälle jääien unkojen lukumäää. Se ueueaan eaaikoaieki muunokeoimen aulla. Eimekiki,99 mein äeinen ympyäkoeala eduaa 5 neliömeiä eaailla, joen keoin on. Kun kyeeä on aa puuo, ulee miaa uuempia koealoja paemman akkuuden aauamieki.,5 p Vaaukea mainiaan, eä ) unkoluku kuaa puuon määää pieniläpimiaiia puuoia, kuen aimikoia ja eä ) unkoluku aioidaan yleenä miaamalla ympyäkoealoja ja lakemalla niille ouien puiden lukumäää, joka muunneaan edelleen eaaikoaieki unkoluuki ieyn koealan kooa iippuan muunokeoimen aulla.,5 p Vaaukea kuaaan ai mainiaan jompikumpi edellä mainiuia aioia. ) kanoina Kanoina akoiaa pyykaupoia makeaaa puun ykikköinaa, jonka oaja makaa myyjälle. Pyykaupoia oaja uoleii akkuua ja meäkuljeukea, joen kanoina on alaiempi kuin ankinakaupaa makeaa ankinaina.,5 p Vaaukea mainiaan, eä ) kanoina akoiaa pyykaupoia makeaaa puun ykikköinaa, jonka puun oaja makaa puun myyjälle, kun ) oaja uoleii akkuua ja meäkuljeukea.,5 p Vaaukea mainiaan, eä kanoina akoiaa pyykaupoia makeaaa puun ykikköinaa. Käieä pyykauppa ei kuienkaan aaa akemmin.
i) aaalajimeneelmä Taaalajimeneelmä on Pojoimaia käyeää puunkojuumeneelmä, joa ungo kakoaan mia- ja laauaaimuen mukaiei käyäjille opiiki puuaaalajeiki, eimekiki aaukeiki, oiukeiki ja kuiupuuki, jo akkuun yeydeä akkuukoneella ai meuiyönä. Puuaaan läikuljeu akkuupalala ienaeen oideaan yleenä meäakoilla.,5 p Vaaukea aaalajimeneelmä määiellään ) (Suomea ai Pojoimaia käyeääki) puunkojuumeneelmäki, joa ungo kakoaan puuaaalajeiki, eimekiki aaukeiki ja kuiupuupölkyiki, ) akkuun yeydeä.,5 p Vaaukea mainiaan äinään unkojen kakona puuaaalajeiki. j) yeimeä Yeimeä on ueiden meänomiajien ilojen muodoama yeinen meäalue, joa alliaan yeimeälain mukaiei ja jonka uoo jaeaan omiuouukien ueea.,5 p Vaaukea mainiaan, eä yeimeä on ) ueiden meänomiajien ilojen muodoama yeinen meäalue, joa alliaan yeimeälain mukaiei ja ) jonka uoo jaeaan omiuouukien ueea.,5 p Vaaukea kuaaan ai mainiaan jompikumpi edellä mainiuia kodia.. Kaia pokaii palloa. Pallon lenoaa kuaiin, ja uomaiin, eä e oiiin ilmaia likimäääiei euaaalla yälöllä: y =,x,4x, miä y on kokeu meeinä ja x on aakauoa eäiyy läöpieeä meeinä. y, x,4x y y on kokeu x aakauoa eäiyy läöpieeä a) Kuinka pikälle pallo leni? (,5 p) x, y x 57,4,,4 x x ai x 78, m Vaau: Pallo leni 78,57 meiä. b) Mien kokealla pallo käi? (,5 p) y '( x),,8x, x 9, 9m,8 eli pallo aauaa lakipieenä 9,9m eäiyydellä läöpieeä. akaiaan kokeu ää kodaa
y 6m,,8,,4,8,, Vaau: Pallo käi,6 mein kokeudea. c) Seuaaaki Kaia pudoi pallon ympyän puolikaaen muooieen kouuun, jonka äde oli 5 meiä. Pallo kulki kolmanneken kouua ekunnia ja kaki kolmannea 8 ekunnia. Monako poenia pallon kekiaui laki oiella kolmannekella enimmäieen eauna? ( p) Pallon kulku kouun iimeiellä kolmannekella idaui edelleen, ny kekiaui puoi 6 poenia oien kolmanneken kekiauiin eauna. Kuinka kauan pallon kulku kouua kaikkiaan kei? ( p) Kekiaui on kuljeu maka jaeuna kulkemieen käyeyllä ajalla. 5m on maka, on aika ja on aui indeki,, ja iiaaa enimmäieen, oieen ja kolmaneen kolmannekeen. 9,, 5 5, 5 8, Vaudin idauminen enimmäieä kolmannekea oieen kolmannekeen 5 9 9 5 Vaau enimmäieen kyymykeen: Vaui laki 4 % (Kouun äde ei aikua kyyyyn ulokeen). 5,6 5, 5 5 Kokonaiaika on 5,,5 5 Vaau oieen kyymykeen: Pallon kulku kei,5 ekunia (Kouun äde ei aikua kyyyyn ulokeen).
4. Laia läee aamaa ja kulkee 5 olmun nopeudella 45 min. olmu =,85 km/ Kuaa on laian eii (iia a ja b). b c e a d a) Mien pikän makan päää e on ällöin aamaa? Solmu on,85 km/. Maapallon kaaeuuden oi jäää uomioimaa. (,5 p) a on kyyy maka a,75 5,85 km/ 6, 945km b) Tämän jälkeen laia käänyy aea kulkuuunaana näden ja jakaa 7 olmun nopeudella unnin. Mien kaukana e on aamaa ny? Maapallon kaaeuuden oi jäää uomioimaa. ( p) e on kyyy maka b 7,85 km/, 964km c b d b in co 9 c b in 9,8km 9 d b co9 4,44km
a c 4,44 6,945,8 9, km e d 6 TAI aioeoiei uoaan koinilaueella e a b ab co 8 6,945,964 6,945,964 co 8 9,6km c) Meimie kaoo mein kokeudea aaalle meelle. Mien kaukana olean pieen maapallon pinnalla än oi nädä? Maapallon äde on 67 km. Valon madollia aiumia ei uomioida. (,5 p) y on kyyy eäiyy on maapallon äde, = 67 km on kokeu joa kaoaan, = m y 67 67 5, km y 96 TAI aioeoiei x on kyyy eäiyy, joka on ympyäkaaen x piuu
co co km x 5,96 67 6 67 67 co 6 co 6 x