Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Samankaltaiset tiedostot
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Korpien luontainen uudistaminen

Pienaukkojen uudistuminen

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

onnistuminen Lapissa

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kestävää metsätaloutta turv la?

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen kuinka tulisi toimia

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Muokkausmenetelmän valinta

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Suometsien uudistaminen

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Toimenpiteet kuvioittain

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

KUUSEN TAIMIEN ALKUKEHITYS TURVE- MAAN PIENAUKOISSA ETELÄ-LAPISSA

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Eläketurvaa kartuttamassa. Imatralaiset Eija ja Esko Kuittinen ovat ryhtyneet sijoittamaan metsään vanhuudenpäiviä varten.

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

POHJAVEDENPINNAN ETÄISYYDEN, SÄÄOLOJEN JA KASVILLISUUDEN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN TURVEMAALLA

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

TAMPEREEN KAUPUNGIN METSIEN METSÄNHOIDON OPETUSKÄYTTÖÖN SOVELTUVAT KOHTEET VUOSINA

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Metsän uudistaminen.

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Turvemaiden metsätalouden uudet vaihtoehdot tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Hakkuut kuvioittain vuosina

MUISTIO. Maastokatselmus kiinteistöllä Jara

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

Metsään ABC -päivä

Märehtivät metsurit. Naudat pitävät vesakot poissa Anssi Aapolan Natura-metsästä. Sivut 18 19

Muuttuva metsäsuunnittelu

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Transkriptio:

Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat Miten uudistaa seuraava puusukupolvi?

Avohakkuu - mätästys - istutus Toimii kaikilla kasvupaikoilla Ripeä taimikon alkukehitys Luontainen taimiaines täydentää Onko myös taloudellisesti perusteltu? Perustamiskustannukset Taimikonhoitokustannukset

Kylvö istutuksen vaihtoehtona Männyn kylvö - Onnistuminen riippuu - itämisalustan kosteusvaihtelusta - kevään ja alkukesän lämpötiloista - Karuhkoilla turvekankailla heikohkoja tuloksia ilman maanpinnan rikkomista - Viljavimmilla kohteilla pintakasvillisuus- ja vesakoitumisongelmia

Kuusen kylvö Kokemukset pääosin huonoja paljaan turvepinnan roustevauriot turpeen kuivuminen/halkeilu hajakylvöllä saatu hyviäkin tuloksia viljavissa ohutturpeisissa korvissa

Maanmuokkauksen tarpeellisuus? Maanpinnan rikkominen parantaa uudistumistulosta 1) Laikutus - varpu- ja puolukkaturvekankaat 2) Mätästys - puolukka-, mustikka- ja ruohoturvekankaat Viime vuosina laitekehittelyä, esim. HAVEL-maanmuokkain: - asennus kaivurin kauhan paikalle - pintamaan sekoittaminen pyörivillä piikeillä - tasalaatuinen kasvualusta taimille

Luontainen uudistaminen turvemailla Rahkasammalkasvustot herkkiä taimettumaan, samoin kasvipeitteettömät karikepinnat Turvekangasvaiheessa suokasvillisuus väistynyt Taimettumista vaikeuttavat - seinä- ja karhunsammalpeite - raakahumuskerros Avohakkuu vesakoituminen ja pintakasvillisuushaitta (II-tyypin turvekankaat) 8

Uutta tutkimustietoa Saarinen, Markku. 2013. Männyn kylvö ja luontainen taimettuminen vanhoilla ojitusalueilla - turvemaiden uudistamisen erityispiirteitä. Dissertationes Forestales 164. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. - selvitetty ojitusalueen kasvupaikkatekijöitä kuivatuksen jälkeisen toisen puusukupolven perustamisen näkökulmasta - tarkasteltu kasvillisuuden kehityksen, pintaturpeen ominaisuuksien ja vedenpinnan tason vaikutuksia männyn kylvön ja luontaisen uudistamisen onnistumiseen

Alikasvosten hyödyntäminen Kuusialikasvokset yleisiä II-tyypin mäntyä ja koivua kasvavilla puolukka- ja mustikkaturvekankailla. uudistamisessa Alikasvoksen vapauttaminen voi kärjistää ravinneepätasapainoa ja kaliumin puutosta.

Kuusi hieskoivikon alla Muhos Jurvakainen Kuivaniemi Työlässuo

Luontainen vai viljely? Tuoreet tutkimustulokset ovat luontaisen uudistamisen osalta rohkaisevia Uudistusaloille saatu 5 10 vuodessa riittävä kuusen tai männyn taimiaines jopa ilman maanmuokkausta Kokeissa mukana siemenpuu- tai kaistalehakkuu pienaukkohakkuu

Tuloksia uudistamiskokeilta

Vaala Varpusuo Puolukkaturvekangas II

Vertailussa eri muokkaus- ja viljelytavat vuodesta 2005 - > Vaala Varpusuo

Vaala Varpusuo Siemenpuualalle syntynyt taimiaines Hakkuusta kulunut 8 vuotta

SimoTainiaapa 1930-luvun ojitusalue Mustikkaturvekangas II Uudistushakkuu ja maanmuokkaus 2006

Kpl/ha Simo Tainiaapa Siemenpuualan taimiaines Hakkuusta kulunut 7 vuotta

Vaala Hyrynpuro Mustikkaturvekangas II

Vaala Hyrynpuro Muokkauskäsittelyt Ei muokkausta Konetallaus Laikutus Naveromätästys Uudistamistavat - Luontainen - Ku-kylvö - Ku-istutus - Mä-kylvö - Mä-istutus

Vaala Hyrynpuro, kesä 1995

Vaala Hyrynpuro, talvi 2009

Hyrynpuron tulokset Maanmuokkaukset ja viljelytoimet - edistivät uudistumista alkuvuosina - runsaasti myös luontaista taimiainesta (kuusi, koivu) Tilanne 15 vuoden kuluttua: kasvatuskelpoinen kuusentaimikko kaikissa vaihtoehdoissa - ei viljelyä 2450 kpl/ha - kuusen kylvö 2700 kpl/ha - kuusen istutus 2700 kpl/ha Alikasvokset merkittävä tekijä uudistumisessa

Kasvatuskelpoiset kuuset, Vaala Hyrynpuro Uudistamistoimista kulunut 14 vuotta

Luontainen uudistuminen erirakenteisissa metsissä Suometsät jo lähtökohtaisesti erirakenteisia - etenkin korpikuusikoissa - kuusialikasvokset männiköissä ja koivikoissa - osa ojitusalueista hyvin taimettumisherkkiä Erinomaisia tuloksia pienaukoissa P-Suomessa, joskin vasta alustavia (5 vuotta) (Hökkä ym. 2011, 2012)

Pienaukkohakkuu, Tervola Lintupirtti, Rhtkg Kuusen taimet pienaukoissa

Yhteenveto Turvemaiden metsänuudistamisessa monia haasteita myös mahdollisuuksia Tarvitaan lisää tietoa kylvöstä ja luontaisen vaihtoehdon menetelmistä Miten saada tyydyttävä lopputulos pienemmillä kustannuksilla?

Kiitokset!