Eläketurvaa kartuttamassa. Imatralaiset Eija ja Esko Kuittinen ovat ryhtyneet sijoittamaan metsään vanhuudenpäiviä varten.
|
|
- Martta Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 27. MAALISKUUTA 2014 Nro 6 Eläketurvaa kartuttamassa Ari Nakari Imatralaiset Eija ja Esko Kuittinen ovat ryhtyneet sijoittamaan metsään vanhuudenpäiviä varten. Sivut Ajankohtaista: Jobinpostia jatkuvasta kasvatuksesta sivu 3 Puukauppa: Kelirikon aika sivu 12 Riista: Metsäpeurasaalis romahti sivu 24 Kirja: Luontokuvaajalegendan valitut otokset sivu 27
2 2 PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Hyvästä parempi hinta Lähes kaikki tukit korjataan nykyään luontaisesti syntyneistä metsistä. Näköpiirissä on kuitenkin iso muutos, kun ensi vuosikymmenellä huomattava määrä viljelymetsistä varttuu uudistushakkuuikään. Metsäntutkimuslaitoksen laajassa tutkimusohjelmassa selvitettiin, mitä se tarkoittaa käytännössä. Koesahaukset osoittivat oikeaksi epäilyn, että kylväen ja istuttaen perustetuissa metsissä tukkien laatu on keskimäärin huonompi kuin luontaisesti syntyneissä metsissä. Puut ovat oksikkaampia eivätkä rungot ole niin suoria. Luontaisesti syntyneissä metsissä myös tukkipuun osuus on prosenttiyksikköä isompi. Viljeltyjen metsien etu ja haitta on hyvä kasvu. Niissä puut varttuvat tukin mittoihin paljon nopeammin kuin luontaisesti syntyneissä metsissä. Samasta syystä lustot ovat rungoissa leveitä, ja sydänpuuta niissä on vasta vähän. Tukkien laatu ei kuitenkaan ole niin huono kuin oli pahimmillaan luultu. Hyvä uutinen on sekin, että ensimmäisinä hakkuisiin tulevat laadultaan kaikkein heikoimmat viljelymetsät. Myöhemmin leimikoiden taso paranee. Jo 1980-luvulla metsänjalostuksesta ja metsien kasvattamisesta tiedettiin paljon enemmän kuin viljelykauden alkaessa 1960-luvulla. Jatkossa tukit pitää osata ohjata oikeisiin käyttökohteisiin. Parasta A-luokkaa tarvitaan vain kaikkein vaativimpiin tarkoituksiin. Niihin sopivaa raaka-ainetta saadaan luontaisesti syntyneistä metsistä, joita on yli puolet männiköistä. Metsänomistaja voi myös tehdä paljon tukkien laadun parantamiseksi. Tehokas keino on antaa puiden kasvaa, vaikka uusi metsälaki sallii hakkuut entistä nuoremmissa metsissä. Laatu ja järeys kuitenkin kulkevat käsi kädessä. Ongelma on, että nykyinen puukauppatapa ei kannusta laatukasvatukseen. Jos tukin jalostusarvo näkyisi selvemmin puun hinnassa, hyvästä rungosta saisi nykyistä paremman hinnan ja huonosta vähemmän euroja. Nyt hinnoittelu suosii suhteellisesti enemmän heikkoja leimikkoja. Ajan mittaan siitä ei hyödy sen paremmin ostaja kuin myyjäkään. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Kemeran leikkaukset rokottaisivat Lappia Jukka Aulan mukaan metsänhoidon tuilla on saatu pohjoisessa paljon aikaan. Sivut 4 5 Verkkolaskurista apu päätöksentekoon Sivu 6 Metsän hinnannousu onkin tilastokupla Sivut METSÄSTÄ Näin uudistat turv la Sivut NÄKÖKULMA Markkinoinnissa parannettavaa Metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyys poistuu ensi vuoden alussa. Silloin metsänomistajilla etenkin uusilla on tuumauksen paikka: kenen kanssa yhteistyötä ryhtyisi tekemään? Yrittäjiä riittää, sillä yhdistysten lisäksi apajille pyrkivät erilaiset metsäpalveluyrittäjät, metsäfirmat ja entinen metsäkeskuksen metsäpalvelut eli Otso. Voisi kuvitella, että toimijoiden olisi jo korkea aika ryhtyä houkuttelemaan LUKIJAKUVA uusia asiakkaita. Mutta ilmeisesti ei. MTK:n maaliskuussa tekemä kysely paljastaa, että palveluntarjoajat ovat ottaneet yhteyttä vain vajaaseen kolmannekseen metsänomistajista puukaupallisten palvelujen tiimoilta. Mikä hämmästyttävintä, yhteydenottojen määrä on ollut viime vuodet laskeva. Eikö yhteistyö kiinnosta? JUSSI COLLIN SITAATTI Kilpailukyky, pärjääminen ja Suomen vihreän kasvun menestys ovat tärkeitä sanoja. Samalla täytyy muistaa, että niiden todellinen voima perustuu yritysten osaavaan, sitoutuneeseen ja riittävään henkilöstöön. Siitä porukasta on pidettävä hyvää huolta nyt ja myös tulevina vuosina. Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand Lintukotojen aihioita Kanttipuun keskeltä pistin pinoon voi sitten kun vilu tulee niin nakata hällään. Haapapuu on hyvä materiaali. Pitkät neulaset Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Autoon pantiin puolet petäjäistä UPM:n ja Metropolia-ammattikorkeakoulun puuauto pääsi parrasvaloihin Genevessä. Sivut Alikasvoskuusilla ei paljon tee Sivu 19 Fixteri pakkaa rästit paaleiksi Sivu 20 Moottorisahasta seuraava Esa Kaiposen työkaveri on kauko-ohjattava Harveri D -hakkuukone. Sivu 22 4H-järjestö pisti rakenteen uusiksi Sivu 23 Laatuhinnoittelu tuottaisi arvotukkia Sahateollisuuden kannattaisi herätä laatuhinnoitteluun, Tapio Laiho kirjoittaa. Sivu 25 Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi PILKKEITÄ Laivat ja terva veivät Pohjanmaan metsät Sivu 26 Jo viikingeillä oli pähkinöitä eväänä Sivu 30
3 3 AJANKOHTAISTA Jatkuvan kasvatuksen metsien taimien pituuskehitys todettiin Metsäntutkimuslaitoksen mittauksissa erittäin hitaaksi. Jatkuva kasvatus ei juuri taimia kasvata Tutkimuksen mukaan jatkuvan kasvatuksen metsissä kuusentaimilla kestää 60 vuotta yltää 1,3-metrisiksi. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva J atkuvan kasvatuksen koealoilla tehdyt mittaukset lajissaan ensimmäiset osoittavat, että kuusentaimien alkukehitys on erittäin hidasta. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Kalle Eerikäinen, Timo Saksa ja Sauli Valkonen ovat analysoineet 15 vuoden aikana viiden vuoden välein toistettuja mittauksia taimien kehityksestä kuusivaltaisissa, poimintahakkuin käsitellyissä eri-ikäismetsissä. Tulokset on julkaistu kansainvälisessä Forest Ecosystems -julkaisusarjassa. Ennuste taimien pituuskasvusta on määritelty mittausten perusteella laaditulla kasvumallilla. Hitainta oli pienten taimien kasvu. Tutkijat arvioivat, että jatkuvan kasvatuksen metsään syntyvä kuusentaimi saavuttaa 1,3 metrin pituuden keskimäärin 60 vuodessa istutettu kuusentaimi kasvaa tukkipuuksi nopeammin. Tutkijat selvittivät myös, kuinka moni yli kymmensenttinen taimi saavutti 1,3 metrin pituuden 15 vuoden seurantajakson aikana. Kuusia tähän mittaan ylsi vuosittain 30, koivuja kolme ja mäntyjä vähemmän kuin yksi hehtaaria kohti. Havainto tukee epäilyjä, että jatkuva kasvatus muuttaa metsät vähitellen puhtaiksi kuusikoiksi. Viiden vuoden mittausjaksojen välillä edellisellä kertaa mitatuista kuusentaimista kuoli keskimäärin 17 prosenttia, koivuista 41 prosenttia ja männyistä 34 prosenttia. Eniten kuoli pieniä kuusen- ja koivuntaimia. Mitattua tietoa ensi kertaa Eerikäisen mukaan jatkuvan kasvatuksen onnistumiselle ja kannattavuudelle tärkeästä taimettumisesta ja taimien alkukehityksestä ei aiemmin ole ollut käytettävissä yhtä tarkkoja mittaustietoja. Tällaista aikasarja-aineistoa ei aiemmin ole kerätty sen paremmin Suomessa kuin muuallakaan maailmassa. Mittaukset osoittivat, että taimia syntyy jatkuvan kasvatuksen metsiin riittävästi. Keskimäärin hitaan kasvun lisäksi ongelmana on taimien sijainti. Osa taimista oli hyväkasvuisia, mutta eri-ikäismetsässä ne jakautuvat epätasaisesti. Taimet eivät aina kasva siellä, mistä iso puu seuraavassa hakkuussa kaadetaan. Koealoilla puustoa oli uuden metsälain mukaista erirakenteisen metsän vähimmäismäärää runsaammin. Tämä hidasti taimien alkukehitystä. Toisaalta voimakkaat hakkuut aiheuttaisivat heinittymistä, joka heikentää taimettumista varsinkin rehevillä kasvupaikoilla, Eerikäinen arvioi. Rajujen hakkuiden on myös todettu aiheuttavan tuotostappioita ja lisäävän myrskytuhoja. Lisäksi poimintahakkuut edistävät lahottajansienten leviämistä. Eerikäisen mukaan tutkimuksen maastomittaukset valmistuivat Aineiston tarkistus ja testaus ovat aika vievää puuhaa. Tulokset raportoitiin viipymättä, kun ne olivat valmistuneet. Uuden metsälain valmistelussa tutkimuksen alustavat tulokset olivat käytettävissä, joten ei voida sanoa, että jatkuvan kasvatuksen hyväksyminen lainmukaiseksi metsänhoitomenetelmäksi olisi perustunut puutteelliseen tutkimustietoon. Nykyiset mallit ylioptimistisia Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta on kinattu vuosia. Sitä on todisteltu tilastomatemaattisin, metsien kehitystä ennustavin mallein. Käytetyt mallit eivät perustu erirakenteisissa metsistä kerättyihin mittaustietoihin. Tasaikäisiä metsiä ennustavat mallit eivät kuvaa eri-ikäismetsien kehitystä. Jatkossa meillä on paremmat mahdollisuudet laatia malleja myös niille, Eerikäinen lupaa. Metsätieteen aikakauskirjassa (1/2013) julkaistussa artikkelis- sa Eerikäinen totesi tutkijakollegoidensa Jari Hynysen ja tutkija Risto Ojansuun kanssa, että kaikki käytössä olleiden mallien heikkoudet yliarvioivat eri-ikäismetsän tuottokykyä. Nykyisillä malleilla tuotettuihin laskelmiin eri-ikäisen metsän kasvatuksen kannattavuudesta ja sen vertailusta tasaikäisen metsän kasvatukseen tulisi suhtautua varauksella, tutkijat totesivat artikkelissaan. KOMMENTTI Parempi myöhään Viime vuonna säädetyn uuden metsälain merkittävimpiä kohtia oli jatkuvan kasvatuksen hakkuiden virallinen laillistaminen. Eerikäisen, Saksan ja Valkosen uusi tutkimus osoittaa, että lainsäätäjät tekivät ratkaisunsa puutteellisen tieteellisen näytön perusteella. Todellisuudessa uusillakaan tutkimustuloksilla ei olisi ollut vaikutusta lain sisältöön. Päätös oli puhtaasti poliittinen, ja sellaisena oikeutettu. Jokainen saa kasvattaa metsäänsä kuten ha- luaa sanovatpa vanhan liiton metsä-äijät mitä sanovat. Turha tai merkityksetön tutkimus ei silti ole. Tutkijat osoittivat, että meillä ei vielä ole tutkimustietoa, jonka perusteella perinteisen metsänhoidon ja jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta voitaisiin luotettavasti verrata. Se kannattaa pitää mielessä, jos joku vaikkapa lupaa parempaa tuottoa metsällesi jatkuvan kasvatuksen hakkuita käyttäen. MIKKO RIIKILÄ
4 Uudista luontaisesti 14 METSÄSTÄ Luontainen uudistaminen on usein hyvä vaihtoehto turvemaiden uudistamiseen. Metsänhoito Kulut kuriin turv la Kustannukset sekä uudistusalan ominaisuudet ratkaisevat turvemaan uudistamismenetelmän valinnan. HANNU JAUHIAINEN O jitettujen turvemaiden uudistaminen tulee monen metsänomistajan mailla ajankohtaiseksi lähivuosien tai -vuosikymmenten aikana. Vanhat ojitusalueet ovat ehtineet siihen kehitysvaiheeseen, että uudistaminen on taloudellisesti järkevää. Turvemaiden uudistamiskeinojen valintaa vaikeuttaa se, että eri vaihtoehtojen kannattavuuslaskelmia ei ole tai ei ainakaan sellaisia, jotka perustuisivat todennettuihin kasvu- ja tuotosmittauksiin, kertoo vanhempi tutkija Markku Saa- rinen Metsäntutkimuslaitokselta. Vaikka kokemukset ja tutkimustieto ovat hajanaisia, vaihtoehtojen kirjo on Saarisen mukaan itse asiassa monipuolisempi kuin kivennäismailla. Luontaisesti syntyneen alikasvoksen ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusmahdollisuudet ovat ehkä paremmat kuin kivennäismailla, Saarinen toteaa. Metlan vanhempi tutkija Mikko Moilanen kertoo, että turvemaiden uudistamisen olennaisin kysymys on se, miten saada aikaan tyydyttävä taimikko mahdollisimman pienin kustannuksin. Moilasen mukaan avohakkuu-mätästys-istutus-uudistamisketju toimii monella kohteella, mutta on kallis tapa uudistaa turvemaita. On harkittava tapauskohtaisesti, missä maanmuokkauksen ja istutuksen yhdistelmää kannattaa käyttää. Kustannuksia saa tietysti alennettua tekemällä itse istutustyöt. Etelä-Suomen rehevillä turv la istutus voi olla perusteltu menetelmä, onhan metsien tuottokin vastaavien kangasmaiden luokkaa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvemmin istutus kannattaa. Istutuksen vaihtoehto on männyn kylvö. Sen onnistuminen riippuu Moilasen mukaan itämisalustan kosteusvaihteluista sekä kevään ja alkukesän lämpötiloista. Kylvöstä on saatu vaihtelevia kokemuksia, eikä sitä voi varauksettomasti suositella. Karut maat luontaisesti Luontainen uudistaminen on usein järkevä vaihtoehto turvemaiden uudistamiseen. Hyvää tulosta ei kuitenkaan voi taata, sillä olosuhteet ovat hyvin vaihtelevat, Mikko Moilanen muistuttaa. Maaperän kosteudella on suuri merkitys. Jos ojitus ei ole toiminut kunnolla ja uudistusalalla kasvaa rahkasammalta, kyseessä on usein hyvä taimettumisalusta. Paremmin kuivaneilla aloilla vallalla on yleensä seinäsammal, jonka keskellä pienet sirkkataimet pärjäävät huonosti. Kuivemmilla mailla kevyt maanpinnan muokkaus on usein tarpeen. Metsänkasvatuksen kannalta tilanne on ristiriitainen. Hieman vetiset maat taimettuvat hyvin, mutta taimien kasvun vuoksi vesitalous olisi saatava kuntoon kunnostusojituksella. Moilasen mukaan kunnostusojituksen ajankohta askarruttaa tutkijoitakin. Luontaisen uudistamisen aloilla kunnostusojitus voi olla järkevää tehdä vasta muutamia vuosia uudistushakkuun jälkeen, kun alue on taimettunut. Tuhka on hyvä lannoite Jos turvemaan uudistusala on tarpeen viljellä, maanmuokkaus on onnistumisen edellytys. Ilman muokkausta istutus voi onnistua koivusuojuspuuston alle. Laikutus sopii karuille turv -
5 VINKIT TURVEMAIDEN UUDISTAMISEEN Vesitalous kuntoon 15 Hyödynnä alikasvos Jorma Issakainen / Metla Hyödynnä päätehakkuumetsän alikasvos. Myös kasvatusta eri-ikäisrakenteisena metsänä voi kokeilla. Turvemaalle syntynyttä alikasvosta ei kannata jättää käyttämättä hyväksi. Käytä luontaista uudistamista aina kun sen onnistuminen näyttää todennäköiseltä. Muista taimikonhoito Saat nopeasti uuden metsän mätästyksen ja istutuksen avulla. Kevyttä maanmuokkausta ja kylvöä voit kokeilla karuilla alueilla. Mätästyksen yhteydessä tehdään tarvittaessa ojitus. le, kuten varpu- ja puolukkaturvekankaille. Laikutusalat voidaan kylvää, mutta laikut eivät saa olla niin syviä, että niihin kertyy vettä. Mätästystä voidaan käyttää puolukka-, mustikka-, ja ruohoturvekankailla, jolloin alueelle istutetaan mäntyä tai kuusta. Kääntömätästyksellä estetään mättään kuivuminen. Tarvittaessa voidaan kaivaa pieniä navero-ojia, vaikka vanhoihin ojiin ei koskettaisikaan. Sarkojen keskellä on usein märempiä kohtia, joista vesi voidaan johtaa pääojiin. Maanmuokkauksen yhteydessä voidaan myös tasata vanhojen ojien kaivumaita uusien taimien kasvupaikoiksi. Jos turvemaan päätehakkuupuustossa on ollut selkeitä ravinnepuutoksen oireita, ilmenevät samat ongelmat nopeasti myös uudessa taimikossa. Ravinnepuutosalueet voi olla järkevää lannoittaa jo uudistamisen yhteydessä. Tuhka on erinomainen lannoite. Tuhkalannoitus on hyvä tehdä jo 10 vuotta ennen päätehakkuuta, jolloin se hyödyttää pitkävaikutteisena sekä uudistettavaa puustoa että tulevaa taimikkoa. Kemeratukea ei saa uudistusalojen terveyslannoituksiin. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvemmin istutus kannattaa. Tarkista kunnostusojituksen tarve maanmuokkausta suunnitellessasi. Jätä metsän kasvatuksen kannalta epäonnistuneet ojitusalueet hakkuun jälkeen luonnontilaan. Mätästä ja istuta Turv le syntyy usein paljon hieskoivun taimia, jolloin taimikon varhaishoito on tarpeen. Rehevillä ojitusalueilla mätästys ja kuusen istutus on yleensä järkevin uudistamismenetelmä. Monenlaisia turvemaita HANNU JAUHIAINEN Ojitusalueiden puuston määrä ja kasvu vaihtelevat paljon. Ratkaisevin tekijä on maaperän ravinteisuus sekä hivenravinteiden määrä. Ojitetut turvemaat jaetaan neljään päätyyppiin: varpu-, puolukka-, mustikka- ja ruohoturvekankaisiin. Varputurvekankaat ovat karuimpia ja kasvavat yleensä vain mäntyjä. Ruohoturvekankaat ovat enimmäkseen kehittyneet rehevistä korvista, ja niillä kasvaa kuusia ja koivuja. Kaikissa turvekangastyypeissä erotetaan nykyisin I- ja II-tyypit. Ykköstyypin kohteet ovat olleet puustoisia jo ojitushetkellä, ja ne ovat yleensä ohutturpeisia. Kakkostyypin turvekankaat ovat olleet aikoinaan paksuturpeisia ja nevamaisia vähäpuustoisia soita. Ne ovat runsastyppisiä, mutta kaliumin ja fosforin puute aiheuttaa ravinteiden epätasapainoa. Kakkostyypin turv la on siten runsaasti kasvupoten- tiaalia, jos ravinnetasapaino saadaan esimerkiksi terveyslannoituksella kuntoon. Tuhkalla on myös suotuisa vaikutus. Karut varpu- ja osin puolukkaturvekankaat ovat selkeitä luontaisen uudistamisen kohteita. Niiden puuston tuotto on sen verran alhainen, että metsänviljely kannattaa huonosti. Kakkostyypin puolukkaturvekankaat voivat sopia myös istutuskohteiksi, ja kuusikin voi olla kasvatettava puulaji. Rehevillä mustikka- ja ruohoturvekankailla kuusta syntyy vanhan puuston alle alikasvoksena usein jo luonnostaan, etenkin jos puusto on koivu- tai mäntyvaltaista. Uusi metsä on mahdollista saada aikaan ylispuuhakkuulla, jos taimikko on kasvatuskelpoista. Metsänviljelyn ongelmana on runsas heinittyminen, jonka haittoja voidaan ehkäistä mätästyksellä. Korpimailla voi kokeilla myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta, koska alueet ovat usein pieniä.
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotPuustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotMotti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa
Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMetsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla
Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö
WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014
Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotMissä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos
Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotPKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen
Lisätiedotonnistuminen Lapissa
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotMetsän uudistaminen.
Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa
LisätiedotYhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat
Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta
LisätiedotPuuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Urban
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotMetsään ABC -päivä 5.9.2015
Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotYhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 11.12.2014 Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen Sisältö Pohjoisuus mitä
LisätiedotPKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotVäljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?
LisätiedotTurvemaiden metsänuudistamisketjut
Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotMetsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän lannoitus Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän lannoitus Metsän lannoitus oikeaan aikaan oikealaisessa paikassa on kannattavimpia metsätalouden investointeja
LisätiedotTUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita
TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n.
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
Lisätiedotvuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna
LisätiedotRisto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi
Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotEnsikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
Lisätiedot