Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Samankaltaiset tiedostot
Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely

Glyfosaattihankkeen kuulumiset

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Tuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Suorakylvöseminaari 2019

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Akselipainotutkimus SjT

Glyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla

Nurmien fosforilannoitus

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kenttäkoetulokset 2017

Kuminan kasvinsuojelu

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

LOPPURAPORTTI. GLYFOSAATIN KÄYTÖN AIHEUTTAMAT YMPÄRISTÖRISKIT: AINEEN KULKUREITIT SAVIMAALLA JA PÄÄTYMINEN VESISTÖÖN (GlyFos)

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Kuminan kasvinsuojelua

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Glyfosaattihankkeen aloitusseminaari: GLYFOSAATIN YMPÄRISTÖRISKIT

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus / Haitalliset aineet

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Viljely ilman glyfosaattia

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Miten onnistut suorakylvössä

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Kasvuohjelmaseminaari

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Peltokuivatuksen tarve

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia

GLYFOSAATTINÄYTTEENOTON KEHITTÄMINEN PUINTIJÄTE- JA SAVIMAANÄYTTEILLE

RaHa-hankeen kokemuksia

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ympäristökorvaus ja valvonta

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

CA-viljely ja pellon ympäristöstatus päästöt kuriin ja pelto hiilinieluksi

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo. Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa

Myyntipäällyksen teksti

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

MegaLab tuloksia 2017

Transkriptio:

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen

Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011 2015) tuloksia 3. GlyFos II -hankkeen (2016 2018) alustavia tuloksia 4. Tulosten vertailua Kuva: Heikki Jalli, Luke 2 Maataloustieteen Päivät 2018

Glyfosaatti-tehoaineen myynti Suomessa http://www.tukes.fi/tiedostot/kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/glyfosaatti_1976_2016_fi.pdf 3 Kasvinsuojelupäivä 2018 18.1.2018

1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? Laitinen (2009) tutki glyfosaatin ja AMPAn pitoisuuksia karkeilla maalajeilla Lounais- ja Etelä-Suomen savimailla suorakylvö on yleistä. Glyfosaattivalmisteiden käyttö yleistä suorakylvössä, koska juolavehnää tuhoava kyntö puuttuu. Fosfori rikastuu pintamaahan suorakylvössä. Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa samoista sitoutumispaikoista maapartikkelien pinnoilla. 4 Maataloustieteen Päivät 2018

2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011 15) tuloksia Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke 5 Maataloustieteen Päivät 2018 Selvitettiin, kuinka paljon glyfosaattia ja hajoamistuote AMPAa (3-aminometyylifosfonihappo) kulkeutuu liuenneena sekä maaainekseen sitoutuneena pinta- ja salaojavesien mukana savialueella sijaitsevalta kyntö- ja suorakylvömaalta. Rahoitus: MMM / Makera Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Aino ja Eino Kollin Säätiö

AMPA, mg/kg ka. Glyfosaatti, mg/kg ka. 2,5 2,0 1,5 1,0 Glyfosaatti Pitoisuuksia Kotkanojan maassa 2012 0,5 0,0 0-2,5 2,5-5 5-10 0-2,5 2,5-5 5-10 0-2,5 2,5-5 5-10 Toukokuu (231 vrk) Syysk. (365/602 vrk) Lokakuu (28 vrk) Suorakylvö Kyntö 3,5 AMPA 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0-2,5 2,5-5 5-10 0-2,5 2,5-5 5-10 0-2,5 2,5-5 5-10 Toukokuu (231 vrk) Syysk. (365/602 vrk) Lokakuu (28 vrk) 6 Suorakylvö Kyntö

Estimoidut glyfosaatin ja AMPAn määrät (kg/ha) kynnetyssä ja suorakylvetyssä maassa (2011 2013) Kyntö Suurimmat määrät Kyntö: 10 25 cm Suorakylvö: maan pintakerroksessa 0 2,5 cm Suorakylvö AMPAn määrä vastaa alkuperäistä glyfosaatin määrää (Petruneva, 2015) 7 Maataloustieteen Päivät 2018

Kok. AMPA glyfosaattina, ug/l Kok. glyfosaatti, ug/l 40 35 30 25 20 15 10 5 0 40 35 30 25 20 15 10 5 Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta Glyfosaattikäsittely Glyfosaatin ja glyfosaatiksi lasketun AMPAn pitoisuudet (µg/l) valumavesinäytteissä (2011 2013) - Glyfosaattia enemmän kuin AMPAa - Suorakylvössä suuremmat pitoisuudet kuin kynnössä - Pintavalunnassa suuremmat pitoisuudet kuin salaojavalunnassa - Syksyllä 2012 suuret glyfosaatin pitoisuudet (sateita) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 8 Maataloustieteen Päivät 2018 - AMPAn pitoisuuksissa vähemmän vaihtelua

3. GlyFos II -hankkeen (2016 2018) alustavia tuloksia Kuva: Heikki Jalli, Luke Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke Kuva: Luke Rahoitus: MMM / Makera 9 Maataloustieteen Päivät 2018t

Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja kyntöpelloilla - Yhteensä 18 lohkoa, 2 syvyyttä (0 2,5 ja 2,5 22 cm) - Yksi lohkoista sijaitsee pohjavesialueella (syksyllä näyte myös syvemmältä) - Lounaissuomalaisia ja hämäläisiä peltoja (HeS, HsS, HtS, HtMr, KHt, MM) - Maanäytteet 2016: 1) keväällä (ennen ruiskutusta), 2) vuorokausi keväällä/syksyllä tehdyn ruiskutuksen jälkeen ja 3) marraskuussa - Näyte myös Savijoen valuma-alueelta, jonne on levitty kipsiä Verrataan myös käsittelymääriä ja pitoisuuksia maassa Kotkanojalta 2011 2013 saatuihin tuloksiin. 10 Maataloustieteen Päivät 2018

Glyfosaatin hajoaminen maassa ja kulkeutuminen veden mukana Viljelytiedot koelohkoilta 2013 2016: - Muokkausmenetelmä ja -syvyys - Muokkauspäivät, kylvöpäivä, (puintipäivä) - Ruiskutuspäivä, aineen nimi (glyfosaattia g/litra) ja torjunta-aineen käyttömäärä (l/ha) - Tiedot muiden herbisidien käytöstä (aine, määrä, pvm) - Viljelykasvi ja (lannoitus) - Maalaji, viljavuusfosfori Maanäytteet glyfosaatti- ja AMPA-analyyseihin (+ kuiva-aine-, tilavuuspaino- sekä viljavuusfosforin ja orgaanisen hiilen määrityksiin). Kuvat: Heikki Jalli (Luke) 11 Maataloustieteen Päivät 2018

AMPA, mg/kg ka. Glyfosaatti, mg/kg ka. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Glyfosaatti 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm Ennen käsittelyä Kevätkäsittely Marraskuu Kevätkäsittely suorakylvössä (n=8) 7 6 5 4 3 2 1 AMPA 0 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 12 Ennen käsittelyä Kevätkäsittely Marraskuu

AMPA, mg/kg ka. Glyfosaatti, mg/kg ka. 7 6 5 4 3 2 1 0 4 3,5 Glyfosaatti 0-2,5 cm 2,5-22 0-2,5 cm 2,5-22 0-2,5 cm 2,5-22 0-2,5 cm 2,5-22 Ennen käsittelyä Kevätkäsittely Syyskäsittely Marraskuu AMPA Käsittely 2 kertaa vuodessa - suorakylvö (n=4) 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0-2,5 cm 2,5-22 0-2,5 cm 2,5-22 0-2,5 cm 2,5-22 0-2,5 cm 2,5-22 Ennen käsittelyä Kevätkäsittely Syyskäsittely Marraskuu 13

AMPA, mg/kg ka. Glyfosaatti, mg/kg ka. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Glyfosaatti Syksy Syksy Kevät 2 kertaa 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm Ennen käsittelyä Käsittely Marraskuu Pitoisuudet kevytmuokatussa maassa (n=4) 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 AMPA Syksy Syksy Kevät 2 kertaa 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 14 Ennen käsittelyä Käsittely Marraskuu

4. Tulosten vertailua Viljelijöiden peltojen glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuudet vastasivat Kotkanojan huuhtoutumiskentältä mitattuja pitoisuuksia Glyfosaatti ja AMPA kerääntyvät pintamaahan suorakylvössä Muokatussa maassa ne sekoittuvat tasaisemmin muokkauskerrokseen Kotkanojalla käsittelyt syksyllä, viljelijöiden suorakylvölohkot käsiteltiin keväällä (8/13) Käyttö: osa lohkoista käsiteltiin sekä keväällä ennen kylvöä että syksyllä puinnin jälkeen (5/13), samoin Kotkanojalla v. 2011 Käyttömäärät suorakylvössä Kotkaojalla: 1080, 1440, 2000 tai 3420 g/ha/vuosi ja lohkoilla: 720 2790 g/ha/vuosi 15 Maataloustieteen Päivät 2018 18.1.2018

Kiitos! Makera Viljelijät 16 Maataloustieteen Päivät 2018 18.1.2018

17 Teppo Tutkija 18.1.2018