Varhaiskasvatusyksikkö Haaga- Kylätie 2017-2018 Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmamme on tehty työvälineeksi henkilökunnalle ja vanhemmille. Suunnitelma kuvaa toimintaamme, työtapoja, menetelmiä, toiminnan sisältöä ja tavoitteita. Näin ollen se on myös laadun ja arvioinnin väline.
TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuuri ja yksikön arvot Varhaiskasvatusyksikkö Haaga-Kylätien muodostavat päiväkoti Haaga ja päiväkoti Kylätie. Varhaiskasvatusyksikkö kuuluu Reijola- Munkkiniemi-Haaga-Pitäjänmäki -varhaiskasvatusalueeseen. Ryhmämme toimivat joko koko- tai puolipäiväisesti tarjoten varhaiskasvatusta, esiopetusta ja metsäkerhotoimintaa. Yksikön toimintasuunnitelma ohjaa sekä päiväkoti- että kerhotoimintaa. Tämä toimintasuunnitelma perustuu varhaiskasvatuslakiin, valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016-asiakirjaan sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Yksikön toimintasuunnitelman pohjalta jokainen päiväkodin ryhmä tarkentaa toimintaansa ryhmän toimintasuunnitelmassa. Yhteiset arvomme Toiminta-ajatuksemme on tukea yhdessä huoltajien kanssa lasten kasvua, kehitystä ja oppimista; yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Toimintaajatuksemme perustuu henkilöstön, huoltajien ja lasten yhdessä kokoamiin arvoihin. Tärkein arvomme on turvallisuus. Jokaisella lapsella tulee olla sekä henkisesti että fyysisesti turvallinen olo päiväkodissa tai kerhossa. Kasvattajayhteisö on vahvasti työhönsä sitoutunut sekä yhtenäisesti ja johdonmukaisesti toimiva. Toinen tärkeä arvomme on kunnioitus. Kohtaamme lapsen, työtoverin ja huoltajan kunnioittavasti ja arvostaen. Työtämme ohjaa tieto lasten vahvuuksista, joita selvitämme ikätasoisin menetelmin. Vaalimme lapsuutta ja kunnioitamme sitä erityisenä, tärkeänä elämänvaiheena. Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tasapaino lapsen opetuksessa, hoidossa ja kasvatuksessa on kolmas arvomme. Lapsi huomioidaan yksilönä, mutta ohjaamme häntä toimimaan ryhmän jäsenenä mm. yhteisten projektien ja lämpimän vuorovaikutuksen keinoin. Yhteistyötä tehdään yli ryhmärajojen, jolloin kaikki tulevat toisillensa tutuiksi. Tämä vaatii henkilöstöltä: - Varhaiskasvatussuunnitelman sisältöjen avaamista ja uusien menetelmien kokeilua - Vanhojen toimintatapojen arviointia, uudenlaista ajattelua ja heittäytymistä uuteen - Säännöllistä ja suunniteltua toiminnan havainnointia ja dokumentointia 2
Oppiva yhteisömme Varhaiskasvatusyksikkömme on leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö, jossa osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat. Kulttuurinen moninaisuus tehdään näkyvämmäksi oppimisympäristöissä. Henkilöstö kiinnittää huomiota kielitietoiseen toimintaan ja kulttuurien väliseen toimintaan. Yksikön toimintakulttuurin ja henkilöstön ammattitaidon kehittämiseksi on olennaista, että työntekijät osallistuvat säännöllisesti koulutuksiin. Kokousrakenteita vahvistetaan molemmissa päiväkodeissa niin, että koulutustiedon jakaminen tehostuu ja tukee yhteisöllistä oppimista. Kehitämme tulevalla toimintakaudella: Projektityöskentelyä Osallisuutta Pedagogista dokumentointia Erilaisia oppimisympäristöjä Työyhteisön yhdessä valitsemia hyveitä Työyksikköömme liittyy säännöllisesti opiskelijoita yliopistolta, ammattikorkeakouluista ja toisen asteen oppilaitoksista. Opiskelijoille nimetään ohjaaja, jolla on vastaava koulutustausta. Yksikkö on mukana Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa -tutkimushankkeessa. Molemmissa päiväkodissa toteutetaan yhteisiä juhlia, tapahtumia ja projekteja. Tavoitteena on yhteisöllisyyden vahvistuminen. Yhteistyötä tehdään yli ryhmärajojen, jotta kaikki tulevat toisillensa tutuiksi. 31.10.2017 Etunimi Sukunimi 3
LEIKKIIN JA VUOROVAIKUTUKSEEN KANNUSTAVA YHTEISÖ Leikki näkyy ja kuuluu Haaga-Kylätiellä. Kaikessa toiminnassa painotetaan leikkiä ja leikillisiä menetelmiä. Leikkitilanteissa panostetaan aikuisten ja lasten väliseen lämpimään vuorovaikutukseen sekä leikin ohjaamiseen. Aikuinen toimii leikeissä mallina ja rikastuttaa niitä tarvittaessa. Vuorovaikutusta ja sitä tukevia toimintatapoja arvioidaan säännöllisesti vertaishavainnoinnin, kirjallisten havaintojen sekä valokuvien avulla. Haaga-Kylätiellä jokainen lapsi kohdataan yksilönä. Kaikille lapsille mahdollistetaan monipuoliset leikit, peuhaaminen ja lepääminen. Ristiriitatilanteet nähdään oppimistilanteina ja kasvatushenkilöstö on lapsen tukena tunteiden säätelyssä. Lapsiryhmien sisällä toimitaan erilaisissa pienryhmissä. Lapsen kasvua ja kehitystä tukevat, pedagogisin perustein muodostetut leikkiryhmät, mahdollistavat lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja sosiaalisten suhteiden tukemisen. Pienryhmätoiminnan toimivuutta arvioidaan säännöllisesti ja toimintaa muokataan tarvittaessa. Lasten osallisuus Lasten aloitteita, mielipiteitä ja näkemyksiä kuullaan arjessa. Lapsia rohkaistaan tuomaan esiin mielipiteitään ja heille tärkeitä asioita. Osallistamalla lapsia toiminnan suunnitteluun ja arviointiin motivoimme heitä kokeilemaan ja oppimaan uutta. Henkilöstö miettii kullekin lapselle ja lapsiryhmälle olennaiset toiminnan tavoitteet ja menetelmät, joihin liitetään lasten vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Lapsia kuullaan ikätasoisilla menetelmillä ryhmien tarkentamin tavoin. Lapsia ja leikkiä havainnoimalla, lapsia haastattelemalla ja yhdessä keskustellen selvitetään lasten mielenkiinnon kohteita ja heille tärkeitä asioita. Tarvittaessa käytetään kommunikaation tukena esimerkiksi kuvia tai viittomia. Erityisesti kaikkein pienimpien lasten kanssa aikuisen sensitiivinen työote ja pieniinkin aloitteisiin vastaaminen korostuvat. Näin lapsi saa mahdollisuuden osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin aikuisen tukemana. 4
HYVINVOINTI, TURVALLISUUS JA KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja itsetunnon tukeminen on toimintamme perusta. Erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla taataan mahdollisimman kiireetön ilmapiiri, missä lapsen on helppo pyytää apua ja tulla kuulluksi. Jokainen lapsi on arvokas omana itsenään ja henkilöstön tehtävä on tarjota lapsille yhtäläiset mahdollisuudet monipuoliseen toimintaan sukupuolesta, iästä ja kulttuurisesta taustasta riippumatta. Lapsen aloittamiseen Haaga-Kylätiellä panostetaan erillistä päivähoidon aloituksen suunnitelmaa noudattaen. Huolehdimme, että lapsella on turvallinen aloitus ja pysyvät vuorovaikutussuhteet hänen aloittaessaan varhaiskasvatuksessa. Ryhmän henkilöstö sopii, kuka ottaa lapsen ja perheen vastaan ja minkälaisin keinoin lapsen ikävää helpotetaan. Yksikköön on laadittu erillinen kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma. Koko henkilöstö on koulutettu hyödyntämään lasten vahvuuksia toiminnassa (Kaisa Vuorinen: Huomaa Hyvä). Osa henkilöstöstä on kouluttautunut käyttämään Fun Friends -ohjelmaa, Ihmeelliset vuodet koulutusohjelmaa sekä Pieni oppiva mieli menetelmää. Kaikki nämä menetelmät tähtäävät erilaisin painotuksin lasten itsesäätelytaitojen ja sosiaalisten taitojen tukemiseen. Yksikössä on pitkään kehitetty liikkumisen ja retkeilyn pedagogiikkaa ja painotus näkyy edelleen yksikön toiminnassa. Henkilökuntaa on osallistunut Valo-liikkumisen ilo pilotointikoulutuksiin sekä Suomen Ladun metsäkerhokoulutuksiin. Lapsia ohjataan luontoa kunnioittavaan toimintaan ja esimerkiksi ruokailuissa kiinnitetään lasten huomio siihen, ettei turhaa ruokajätettä syntyisi. 5
OPPIMISYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatusyksikössämme on leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö, jossa osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat. Kulttuurinen moninaisuus tehdään näkyvämmäksi oppimisympäristöissä ja henkilöstö kiinnittää huomiota kielitietoiseen toimintaan ja kulttuurien väliseen toimintaan. Oppimisympäristö sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön. Muokkaamme lapsen fyysisestä varhaiskasvatusympäristöstä viihtyisän, joustavan, kannustavan ja turvallisen. Tavoitteenamme on herättää lapsessa halu liikkumiseen, tutkimiseen, leikkimiseen ja itsensä ilmaisemiseen monin eri tavoin. Fyysistä oppimisympäristöä arvioidaan säännöllisesti ja muokataan lasten tarpeiden ja mielenkiinnonkohteiden mukaisesti. Psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä on tarkemmin kuvattu luvuissa Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö sekä Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa. Käytämme oppimisessa hyödyksi lähialueen leikkipuistoja, urheilukenttiä, kirjastoa, ja metsiä. Yhdistämme erilaisiin projekteihimme liittyen retkikohteita ympäri Helsinkiä. 6
AJATTELU JA OPPIMINEN SEKÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Projektityöskentelymalli mahdollistaa laaja-alaisen osaamisen vahvistumisen sekä monilukutaitojen kehittymisen. Projekteihimme liittyy kielellisten, matemaattisen, luonnontieteellisten sisältöjen lisäksi monia luovan ja taiteellisen ilmaisun keinoja. Projektit koostuvat sarjasta luovia ratkaisuja ja ne kehkeytyvät yhdessä lasten, perheiden ja henkilöstön kesken. Teemme muun muassa videoita, blogeja, näytelmiä, esityksiä, leikkejä ja tarinoita, satuvihkoja, liikumme sekä laulamme ja soitamme. Työskentely on toiminnallista, ja lasten osallistuminen vaihtelee kiinnostuksen ja toiveiden mukaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta, Opetushallitus 2017 7
HUOLTAJIEN OSALLISUUS, YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ Huoltajia kuullaan vanhempainilloissa, päivittäisissä kohtaamisissa, lasten varhaiskasvatuskeskusteluissa sekä asiakaskyselyissä. Jokainen ryhmä lähettää säännöllisesti tietoa ryhmän toiminnasta huoltajille tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Ryhmien toimintaa ja sen pedagogisia perusteita avataan huoltajille, jotta he ovat tietoisia toiminnasta ja voivat aidosti arvioida toimintaa. Kehitämme vanhempaintilaisuuksista toiminnallisia malleja, joiden tavoitteena on kuulla huoltajia, lisätä vaikuttavuutta ja heidän osallisuuttaan. Jokainen ryhmä tarkentaa huoltajien osallisuutta koskevia käytänteitä omassa toimintasuunnitelmassaan. Huoltajat nostivat vanhempainilloissa erityisesti esiin vakituisen henkilöstön merkityksen lapsen hyvinvoinnille sekä lasten yksilöllisen ja tasa-arvoisen kohtelun. Nämä asiat on huomioitu toimintasuunnitelmaa työstettäessä. 8
TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Pedagoginen dokumentointi Pedagoginen dokumentointi sitoo yhteen lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat asiat sekä ryhmien toimintaa ohjaavat tavoitteet ja niiden arvioinnin. Pedagoginen dokumentointi on osa arkea ja sitä tehdään yhdessä lasten kanssa. Pedagogisen dokumentoinnin välineinä käytetään muun muassa: Lasten kasvun kansiot Kirjalliset dokumentit Kuvavihot Valokuvat ja videot Äänitteet ja haastattelut Lasten työt ja sadutus Tiedotteet Blogit ja sosiaalisen median kanavat Henkilöstö arvioi toimintaa Toimintasuunnitelmaan nostetaan vuosittain painopisteitä henkilöstön, huoltajien ja lasten näkökulmista sekä edellisvuotta arvioiden. Tämän toimintakauden tavoitteena on hyödyntää enemmän toiminnan suunnittelussa lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousseita toiveita ja ideoita, yhdistäen niitä erilaisiin projekteihin ja näin lisätä lasten osallisuuttaa omaan toimintaan. Yksikön tavoitteena tälle toimintavuodelle on kehittää henkilöstön kokouskäytänteitä niin, että aikaa vapautuu lasten kanssa olemiselle ja kokouskäytänteet tehostuu. Yksikön kehittämispäivillä ja työilloissa arvioidaan projektien toteutumista ja kehitetään yhdessä toimintatapoja. Jokaisen oman työn arviointi säännöllisesti (käytössä MLL:n Mielenlukutaitoa-materiaalin varhaiskasvattajan itsearviointilomake) Viikoittain ryhmän toiminnan arviointi (apuna tiimikokouspohja, arviointiympyrä ja ryhmätoimintasuunnitelma) Ryhmän toiminnansuunnitelman ja esiopetuksen toimintasuunnitelmamallin arviointi keväällä 2018 Henkilöstö arvioi toimintaa lastentarhanopettajien sekä lastenhoitajien pedagogisissa kokouksissa 9
HELSINGIN YHTEISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Helsingin varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa. Yksikön molemmissa päiväkodeissa järjestetään Suomi 100 -juhlat. Asiakkaiden osallisuuden vahvistumista mahdollistetaan koko kaupungin tasolla. Haaga-Kylätiellä on järjestetty molempien talojen vanhempainillat, joissa käytiin keskustelua aiheilla: osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa leikki ja sen merkitys osallistuminen ja vaikuttaminen yhteistyö ja viestintä 10