Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli Valtion talouden tasapainotus kuntarahoituksen näkökulmasta
Lähtökohtia talouden tasapainottamisesta puhuttaessa on tarkasteltava julkista taloutta kokonaisuutena (valtiontalous, kuntatalous, sosiaaliturvarahastot) vuonna 2015 arvioitu rakenteellinen alijäämä Suomessa on 1,5 % BKT:sta ja julkisen talouden kestävyysvaje on 5,5 % BKT:sta esitettyihin arvioihin ovat yhtyneet kaikki puolueet Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 2
Mistä julkisen talouden kestävyydessä on kyse? Talouskriisin jälkeinen ja sen pahentama ongelma ja se koskee julkista taloutta kokonaisuutena Julkisen velan hallittavuus Korkomenoja ei voida pitkään rahoittaa velaksi Julkisen velan osuuden BKT:sta täytyy vakiintua siedettävälle tasolle Rajoitus alijäämälle Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 3
Miksi kestävyys on ongelma nyt? Väestön ikärakenteen muutos Suomi kulkee EU:n etujunassa Ikäsidonnaisten julkisten menojen (hoito- & hoivamenot sekä eläkkeet) kasvu meillä EU-maiden nopeinta vuoteen 2030 Talouskriisi heikentää kansantaloutta ja julkista taloutta pysyvästi Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 4
Ikäsidonnaisten menojen muutos 2007-2035, %-yks. BKT:sta Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 5
Mitä pitäisi tehdä? Mitä pikemmin ongelmaan tartutaan, sitä pienemmin taloudellisin ja sosiaalisin vaurioin se voidaan ratkaista Riskit kasvavat, jos kestävyysongelmaan ei puututa Suuria ikäluokkia vielä työelämässä Toisaalta kestävyysongelma on niin suuri, että sitä on varauduttava hoitamaan koko vuosikymmen Asteittainen sopeuttaminen Seuraavalla vaalikaudella julkista taloutta tulisi vahvistaa keskimäärin 1,5 mrd. /vuosi Loppu seuraavan vaalikauden aikana Jos talous osoittautuu edellistä arviota vahvemmaksi, aikataulua voidaan nopeuttaa Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 6
Millä toimin? Seuraava vaalikausi Jos ei päätöksiä uusista rakenteellisista toimista, valtion talous tulisi saattaa tasapainoon vuoteen 2015 mennessä Julkiset menot Veroaste Rakenteelliset uudistukset keventävät tasapainotustaakkaa Työllisyysaste (työurien pituus, rakenteellinen työttömyys) Työn tuottavuus julkisissa palveluissa Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 7
Julkisen talouden ohjausta tehostettava Valtiontalous Kehysmenettely luo hyvän perustan Kytkettävä kiinteästi tasapainotavoitteeseen Finanssipoliittinen suunnitelma: tasapainotavoite, menokehykset, veroperusteet Kuntatalous Ikäsidonnaisten menojen kasvu vastaa 7 %-yksikön korotuspainetta kunnallisverossa (lis. työeläkemaksut keskim. + 4 %-yks.) Valtionosuudet ja kuntatalouden ohjaus pysyvät kysymyksinä jatkossakin Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 8
Eri tekijöiden vaikutukset kestävyysvajeeseen Herkkyyslaskelma: Perusuran oletus Kestävyysvaje pienenisi 1 %-yksiköllä, jos muutos perusuraan olisi Yleisen tuottavuuden nousu 1,75 % +1,25 %-yksikköä / v Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto 0 +0,25 %-yksikköä / v Työurien pidentäminen vuoteen 2060 mennessä 2 vuotta +1 vuosi Maahanmuuton lisääminen 15 000 / v +10 000 / v Syntyvyyden nousu 1,85 +0,5 Sijoitusten tuottoasteen muutos 4 % +0,9 %-yksikköä Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 9
Kuntatalouden rooli julkisen talouden hoidossa Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 10
Lähtökohtia kuntatalouden volyymi suuri, liki valtiontalouden luokkaa kuntien tulorakenne suppea: pääasiallisia tulolähteitä vain kolme (verot, maksut ja valtionosuudet) veropohja kapea: tulovero, yhteisövero ja kiinteistövero ns. efektiivinen kunnallisvero huomattavasti matalampi kunnat ovat velkaantuneet huomattavasti vähemmän kuin valtio kunnat vastaavat merkittävimmästä osasta hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 11
Kuntatalouden näkymät parantuneet edellyttäen että menot pysyvät kurissa 3500 KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN VUOSIKATE, POISTOT JA NETTOINVESTOINNIT milj.euroa 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosikate, PPO 2011-14 Vuosikate, PPB 2011 Nettoinvestoinnit Käyttöomaisuuden poistot Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 12
Verotulojen näkymät parantuneet suhteessa kevään arvioon 21 KUNTIEN VEROTULOT MRD. EUROA 20,6 20 19 18 17,9 17,5 17,5 17,6 17,6 17,5 18,6 18,2 18,4 19,1 19,1 19,9 19,8 17 16 16,3 16,3 15 14 13 12 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Verotulot, PPO 2011-14 Verotulot, PPB 2011 Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 13
Kuntien verotuottojen kasvu ei palaa taantumaa edeltävälle uralle KUNTIEN VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ KÄYVIN HINNOIN, MRD. EUROA 30 25 20 Verotulot ja valtionosuudet: 2005-08: 6,8 % 2009-10: 3,1 % 2011-14: 3,6 % 15 10 5 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KUNTIEN VEROTULOT KUNTIEN VALTIONOSUUDET Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 14
Kuntien menojen sopeuduttava hitaampaan tulojen kasvuun keskim. keskim. MUUTOKSET 2002-08 2009 2010 2011 2012-14 Toimintamenot - arvon muutos, % 5,4 4,0 3,5 3,6 3,8 Palkkausmenot - Palkkasumma, arvon muutos, % 4,5 3,1 2,5 2,5 3,0 - Ansiotaso, % 3,9 3,5 3,2 2,5 3,0 - Henkilöstön määrän muutos, 1000 hlöä 4,043-3,200-2,800 0 0 - Työnantajamaksut, %/palkkasumma 31,3 30,8 29,9 30,1 30,3 Ostot - arvon muutos, % 7,4 6,2 6,0 6,0 6,0 Maksetut avustukset - arvon muutos, % 2,7 4,3 5,0 0,0-2,0 Investoinnit, mrd.e 3,5 4,0 3,8 3,8 3,8 KOKONAISMENOT - arvon muutos, % 5,3 2,7 2,5 3,5 3,6 Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 15
Kuntatalouden epätasapaino valuu kuntien lainakantaan 16 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat MRD. EUROA 14 12 10 8 6 4 2 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lainakanta Kassavarat Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 16
Kuntien kestävyysongelma vaatii tuottavuuden nostoa Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellivuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) kansantalouden tilinpidon mukaan 3 3 2,5 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0,7 0,7 1,0 0,2 0,5 0,8 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,7 0,3 0,4 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 1,3 0,9 1,0 1,2 1,0 0,7 0,4 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 0,0 0,4 0,6 0,6 0,6 0,3 0,4 0,2 0,2 0,1-0,1 0,0-0,2 2 1,5 1 0,5 0-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030-0,5 Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot+investoinnit Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 17
Henkilöstön määrä keskeinen - eläkepoistumaa hyödynnettävä Kuntien työlliset 1990-2014, 1000 henkilöä Kunta-alan eläkepoistuma 470 460 450 440 430 420 410 400 390 380 370 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Lähde: Tilastokeskus 1990-2008, ennuste Kuthanek Lähde: Kuntien Eläkevakuutus Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 18
Vanhushuoltosuhteen kehitys (oikea asteikko) ja kestävyysvaje (vasen asteikko) pohjoismaissa % suhteessa kokonaistuotantoon 7 6 Norja 5 Suomi 4 % suhteessa työikäiseen väestöön 50 Suomi Ruotsi Norja Tanska 40 3 2 1 0 Ruotsi 30-1 -2 Tanska 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 20 Lähteet: vanhushuoltosuhteet Euroopan komissio ja talouspoliittinen komitea 2009. Kestävyysvajeet: Suomen, Ruotsin ja Tanskan osalta Euroopan komissio 2010; Norjan osalta OECD 2010. 5.8.2010 VM/KO 2008 2030 2060 Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 19
Kuntien ja kuntayhtymien talouden meno- ja tulorakenne vuonna 2010 Lähde: PPO 2011-2014 Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 20
Siitä on lähdettävä että tähän on tultu kuntien omien toimenpiteiden merkitys kasvussa: passiivisuus antaa valtiovallalle syyn lisätä velvoittavaa lainsäädäntöä vanhoista toimintatavoista kiinni pitäminen vaarantaa palvelut pienimmät kunnat tarvitsevat leveämpiä hartioita, jolloin niille on annettava olosuhteisiin sopivia mahdollisuuksia järjestää palvelut talouskasvun suuruus sekä menokasvun hillintä määrittävät veronkorotusten ja menoleikkausten tarpeen sekä kuntatalouden ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 21
Siitä on lähdettävä että tähän on tultu jatkossa valtiolta ei voida odottaa merkittäviä tukitoimia kuntataloudelle, koska se painii omien talousongelmiensa kanssa kunnat ovat hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisin toimija, jolloin niiden toimintakyvystä on huolehdittava kaikissa olosuhteissa Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 22
Mediaani-iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko Koko maa maa 444,0vuotta 27-29 (2) 30-34 (4) 35-39 (22) 40-44 (86) 45-49 (118) 50-54 (90) 55-64 (94) Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi 27 29 31 33 34 34 Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen 64 64 63 63 62 Lähde: Suomen Kuntaliitto 15.8.2007/RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Osasto Karttakeskus, Lupa L7017/07 pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 23
Mitä valtiovalta voisi tehdä? pidättäytyä uusien tehtävien määräämisestä kunnille toteuttaa määrätietoisesti ja ripeästi tuottavuutta edistäviä hankkeita (mm. julkishallinnon tietojärjestelmät) harjoittaa aktiivista alueiden kehittämispolitiikkaa, jotka tuovat työtä ja toimeentuloa joka puolelle Suomea kuntien rahoitusrakennetta on monipuolistettava kuntien luottokelpoisuus ja rahoitus on turvattava vakaa ja johdonmukainen kuntapolitiikka hallitusväristä riippumatta kansalaisten yhdenvertaisuus vai kunnallinen itsehallinto? Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 24
Entä kunnat? innovatiivisuus, tutkimus ja tuotekehitys myös kuntiin oman kunnan palvelurakenteen sopeuttaminen tulevaisuuteen tosiasioiden pohjalta palvelujen tuottamisen organisointi: oma toiminta, hyvät käytännöt, tilaaja-tuottaja, ostopalvelut, kunta vai kuntayhtymät, yksityiset, kolmas sektori valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen edunvalvonta hyvä työnantajapolitiikka, eläköitymisen hyödyntäminen, paluumuuttajien houkutteleminen varsinkin suurimpien kaupunkialueiden, maakuntakaupunkikeskusten ja ympäristökuntien yhteistyöhön panostaminen hallinnolliset muutokset (liitokset vai liittoutumat) Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 25
Seuraavien hallitusneuvottelujen suuret kysymykset kuntapolitiikassa Paras-hanke: jatketaanko ja missä muodossa kuntarakenteet: kuntien pakkoliitokset? muu pakkovalta? kuntien yhdistämisavustukset ja valtionosuuksien kompensointi kuntaliitostilanteissa kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen mm. valtionsouuksien sitominen tuloksellisuuteen, kustannustenjaon tarkistuksen kytkeminen julkisen talouden kokonaistilanteeseen keshysbudjetointi myös kuntasektorille yhteisövero valtiolle, kiinteistöveron korotus ja laajentaminen Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 26
Onko maassa malttia toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta? suuret uudistukset vievät aina oman aikansa, jo saavutettuja tuloksia ei pidä vähätellä uudistusperiaatteeksi mahdollistava: se motivoi kuntia uudistuksiin sekä huomioi kuntien erilaiset olosuhteet kunnille annettava työrauha toteuttaa uudistuksia onko valtiolla ja kunnissa rohkeutta tehdä tuottavuutta parantavia investointeja? parempi huonompikin linja kuin hallituskausittain vaihtuva linjattomuus: murentaisi luottamuksen ja veisi kunnilta motivaation toteuttaa uudistuksia oma-aloitteisesti Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 27