Perusturvaltk 19.3.2012/ 24 LIITE 2 1 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TALOUSARVION TOTEUTUMA 2011 SOSIAALITOIMI Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä erilaisten palvelujen, toimeentuloturvan etuuksien ja muiden niihin liittyvien toimintojen avulla. Keskeiset tehtäväalueet ovat sosiaalityö, muut lasten ja perheiden palvelut, vammaispalvelut ja vanhustenhuolto. Lasten päivähoito on siirretty 1.8.2010 alkaen sivistystoimen hoidettavaksi ja siten perusturvaan ei ole varattu määrärahaa lainkaan vuodelle 2011 päivähoitoa varten. Lastensuojelun asiakkuuksien määrä on pienoisessa kasvussa. Avohuollon tukitoimien piirissä on 7-10 lasta. Kunnan huostassa ja kunnan järjestämässä sijaishuollossa on 7 lasta. Lisäksi kunta vastaa 2 lapsen sijaishuollon kustannuksista toiselle kunnalle. Jälkihuollon palveluissa on 2-4 nuorta. Sijaishuolto pyritään järjestämään pääosin perhehoitona. Sosiaalityöntekijän palvelujen myymistä lastensuojelukodille jatketaan vuonna 2011 mahdollisuuksien mukaan. Lasten ja perheiden kriisipalveluja ja sosiaalityön päivystyspalvelu ostetaan yksityiseltä palvelun tuottajalta. Lasten, nuorten ja perheiden kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen järjestäminen on ollut vuodesta 2010 alkaen haasteena. Vuoteen 2009 saakka kunta järjesti psykologipalvelut Nilsiän kaupungin kanssa yhteistyössä. Kasvatusneuvolan sosiaalityöntekijän palvelut kunta oli järjestänyt itse. Vuosien 2009 ja 2010 aikana on selvitetty mahdollisuutta ostaa psykologipalveluja toisilta kunnilta, kuntayhtymiltä sekä yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Psykologian TietoTaito OY:lta Iisalmesta on saatu jonkin verran vuoden 2010 aikana palveluja kunnalle. Ostopalveluina palvelun järjestäminen edellyttänee myös kasvatusneuvolasosiaalityöntekijän palvelujen ostamista. Psykologipalvelujen järjestämisen vaikeudet saattavat aiheuttaa erikoissairaanhoidon kustannusten nousua lastenpsykiatrian palvelujen käytön lisääntyessä. Perusturva neuvottelee koulupsykologipalvelujen myynnistä sivistystoimelle. Arvio psykologipalvelujen kokonaistarpeesta on 6-8 päivää kuukautta kohden, josta osoitetaan aikuisten terveyspalveluihin 2 päivää, koulupsykologin palveluihin ja kasvatus- ja perheneuvolapalveluihin yhteensä 4-6 päivää. Vammaispalvelut sisältävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut, kehitysvammalain mukaiset palvelut ja vammaispalvelulain nojalla järjestettävät vaikeavammaisten palvelut. Palveluja järjestetään kunnan omana toimintana, Vaalijalan kuntayhtymän tuottamana ja ostopalveluina muilta, mm. yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunnan omia palveluja ovat Sinikellon asumisyksikkö, kotiin annettu asumisen tuki ja ohjaus sekä päivä- ja työtoiminta sekä kuntoutusohjaus. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan seitsemälle henkilölle palveluasuminen (hoitovuorokausi v. 2011 maksaa 95,00 euroa/vrk). Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain muutokset aiheuttavat uusia haasteita sosiaalityölle. Tavoitteena vuodelle 2011 on edelleen sosiaalityön ja muun moniammatillisen työn osuuden lisääminen, mm. palvelusuunnitelmien laatimisvelvoitteen vuoksi.
2 Vammaispalvelulain muutokset henkilökohtaisen avun järjestämisvelvoitteesta lisäävät kustannuksia. Kehitysvammahuollon ohjaus- ja avokuntoutuspalvelujen järjestäminen haasteena. Rautavaaran kunnan ikäpoliittinen stragegia, henkilöstöstragegia sekä kotihoidonja palveluasumisen kuvaukset valmistuivat ja hyväksyttiin vuonna 2010.Seuraavien vuosien haasteena on niiden toteuttaminen. Kotipalvelussa yksi oppisopimusopiskelija opiskelee lähihoitajaksi ajalla 1.7.2009-31.12.2011. Opiskelijan teoriajaksot ja harjoittelujaksot toisissa yksiköissä aiheuttavat sijaisten tarvetta. Yksityisistä palvelukodeista on varauduttu ostamaan asumispalvelut yhdeksälle vanhukselle vuonna 2011. Toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta ja muu aikuissosiaalityö edistävät henkilön tai perheen itsenäistä selviytymistä ja omatoimista suoriutumista. Perustoimeentulotuen ja työmarkkinatuen kustannukset ns. passiivityöttömien osalta jaetaan edelleen tasan valtion ja kuntien kesken. Aluehallintoviraston vahvistamat perustoimeentulotuen valtionosuusennakot on arvioitu olevan 61 650 euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuus on arvioitu 33.000 euron suuruiseksi. Merkittäviä lakimuutoksista johtuvia uusia haasteita ei liene vuodelle 2011 tulossa. Toimeentulotuen menot arvioidaan pysyvän vuoden 2010 määräisinä, kun edellisvuosien talouden taantuman aiheuttama tuen tarpeen kasvu pysähtyy. Pitkäaikaistyöttömien määrä on jonkin verran laskemassa. Toimeentulotuen tarve ei kuitenkaan tästä syystä olennaisesti vähene, koska työ- ja elinkeinotoimen palvelujen muutokset lisäävät työnhakijoissa niiden määrää, joilla ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Työnhakijoiden aktivointitoimenpiteiden johdosta kuitenkin työmarkkinatuen kuntaosuus pysyy kohtuullisena. Tavoitteena on, että vuoden 2011 alusta alkaen kunnalla on Psykologian TietoTaito OY:n tai jonkin muun palvelun tuottajan kanssa saatu sopimus psykologipalvelujen tuottamisesta Valtuustotason tavoitteet: - moniammatillisen työotteen tehostaminen vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelujen järjestämisessä - palvelurakenteen kehittämisohjelman toteuttamisen aloittaminen - henkilöstösuunnitelman laatiminen vanhustenhuoltoon - eläkeselvittelyn aloittaminen - hyväksyttyjen arvojen toteuttaminen päivittäisessä toiminnassa - yöpäivystyksen järjestäminen yhteistyössä teknisen toimen kanssa Tavoitteiden toteutuminen: Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palvelujen tarvetta kartoitettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (muun muassa sosiaalitoimi, terveydenhuolto, kotihoito, koulu, kehitysvammahuolto). Palveluprosesseja tarkasteltiin työnjaon selkiyttämiseksi. Palvelusuunnitelmien mallintaminen käynnistettiin ja niitä vietiin kokeiluluontoisesti käytäntöön. Eri lakien yhteensovittamista ja tulkintaa prosessoitiin palvelujen järjestämisessä. Lepola II uudisrakennuksena valmistui syksyllä ja asukkaat pääsivät muuttamaan marraskuussa. Vuodeosaston henkilökunta ja potilaat siirtyivät väliaikaisiin tiloihin uuden rakennuksen Niittyvillan yksikköön.
3 Toimintamuutoksia tehtiin siten, että vuodeosasto lakkaaminen vuoden vaihteessa päättyy ja asumispalveluyksikkö Hopeapajun toiminta alkaa. Toiminnan muutos oli suunniteltu alkamaan jo syksyllä, mutta rakennuksen valmistumisen siirtymisen vuoksi ja sen seikan vuoksi, että vuodeosastopotilaat pystyttiin hoitamaan vielä vuoden loppuun omassa kunnassa, päätettiin vuodeosaston toiminta lakkauttaa 31.12.2011 ja 1.1.2012 siirtyä tehostettuun palveluasumiseen. Hoivaketjun työntekijät saivat ilmaista keväällä 2011 toiveensa työyksiköstä, missä toivoisi työskentelevänsä uudessa organisaatiossa. Perusturvaosaston henkilökunnalle pidettiin maaliskuussa tiedotustilaisuus Rautavaaran kunnan ikääntymispoliittisesta strategiasta ja palvelurakenteen kehittämisohjelmasta vuoteen 2015 mennessä ja kunnan uudesta vanhustenhuollon organisaatiomallista ja heidän sijoittumisestaan siihen. Työntekijöiden sijoittelua tehtiin vuoden loppupuolella huomioiden remonttien aikainen tilanne ja lopullinen sijoittuminen. Lähiesimiehet valittiin. Kotihoidon esimiehen tehtäväalueeksi uudessa organisaatiossa vahvistettiin kotihoito ja asumispalveluyksikkö Hopeapajun toiminta ja asumispalvelujen esimiehen tehtäväalueeksi muut asumispalveluyksiköt. Toiminnan suunnittelussa merkittävää oli uuden Alue Pegasos tietokoneohjelman käyttöönottoon valmistautuminen. Ohjelman ongelmat kuitenkin vaikeuttivat prosessin etenemistä sujuvasti. Lisäksi syksyllä havaittiin, että työntekijät tarvitsevat peruskoulutusta ATK-taitoihinsa. Peruskoulutusta järjestettiin sitä tarvitseville. Vastuu- ja pääkäyttäjien koulutukset käynnistyivät, mitkä veivät huomattavasti aikaa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) tuli voimaan vuonna 2001. Laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työhallinnon tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelman laatimisen tavoitteena on rakentaa pitkään työttömänä olleelle polku työelämään ja siihen voidaan sisällyttää työhallinnon työllistymistä edistäviä palveluja, sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan ensisijainen tavoite on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja ehkäisy, mutta sillä pyritään myös parantamaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan elämänhallinnan palauttamista tai parantamista sekä heidän työnhakuvalmiuksiensa palauttamista. Eläkeselvittelyjä aloitettiin ja tehtiin niiden työttömien kohdalla, joilla katsottiin olevan edellytyksiä päästä eläkkeelle. Maaliskuussa työntekijöille järjestettiin arvoperusteista muutoskoulutusta. Perusturvalautakunnan vuonna 2010 hyväksymiä perusturvaorganisaation arvoja aloitettiin työstää työyksiköissä. Hyväksytyt arvot ovat hallitse itse elämääsi, aktiivinen osallistuminen, yksi perhe, kyllä-kulttuuri ja sitoutuminen. Yöpäivystystä ei toteutettu, koska sille ei ollut perusturvassa tarvetta. Sosiaalitoimi yhteensä:
Euro TP 2010 TA 2011 Muutettu TA TP 2011 Poikkeama Toim.menot 3 280 693,72 3 258 267 3 500 267 3 345 879,37 154 387,63 Toim.tulot 712 805,62 468 885 608 885 686 965,03 78 080,03 Netto 2 567 888,10 2 789 382 2 891 382 2 658 914,34 232 467,66 Sosiaalitoimen tulosalueen toimintatulot toteutuivat arvioitua suurempana, mikä selittyy muun muassa sotilasvammalain mukaisiin korvauksiin, ruokahuollon ateriamaksuihin ja asiakasmaksuihin kertyneistä tuloista. Toimintamenoissa arvioitua määrärahaa jäi käyttämättä muun muassa aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa, avustuksissa kotitalouksille ja asiakaspalvelujen ostoissa. Lisämäärärahaa haettiin 200 000, mistä 191 000 kohdennettiin lasten ja perheiden palvelujen sijais- ja avohuoltoon ja 9 000 kotihoitoon. Tunnusluvut netto: TP 2009 TP 2010 TP 2011 Sos.hallinto e/as 42 47 61 lasten ja perheiden palv. /as 173 263 306 Kotihoito /as 240 Kotihoidon käynnit/v. 25637 28522 30381 Omaishoidontuen saajien lkm/v. 45 38 36 Vammaispalv. /as 360 339 369 4 PERUSTERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuollon tehtävänä on järjestää kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä, sairauksia ehkäiseviä sekä yleislääkäritasoisia sairaanhoidollisia avo- ja laitospalveluja. Keskeiset tehtäväalueet ovat avoterveydenhuolto, laitoshoito, hammashuolto ja ympäristöterveydenhuolto. Perusterveydenhuollon tavoitteena on palvelujen riittävä saatavuus sekä palveluketjujen sujuvuus. Kunnan vanhuspalveluiden osalta erityisenä kehittämisalueena on palvelurakenne. Ikäpoliittisen strategian valmistuminen tuo hoidonporrastukseen selkeyttä ja suuntaa palvelujen tarkoituksenmukaista kohdentamista. Lääkäripalvelut turvataan omassa terveyskeskuksessa. Vastaavan lääkärin palvelut hoidetaan virkalääkärin toimesta ja sen lisäksi tarvittavia lääkäri- ja erikoishammaslääkäripalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta sekä muilta kunnilta. Lääkäripalvelut kilpailutetaan lakien mukaisesti. Kilpailuttaminen voi tuoda muutoksia palveluihin. Siirtyminen vuoden 2012 alusta Kysteriin voi lisätä kustannuksia siirtymävaiheessa.
5 Siiliset-organisaatio tuottaa terveyspalvelut alueellaan. Rautavaaran kunnalla on ostopalvelusopimus lääkärin päivystyspalveluista Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen kanssa vuosille 2010-2011. Ensivastesopimus Rautavaaran kunnalla on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Rautavaaran kunta muodostaa tällä hetkellä Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntien sekä Nilsiän kaupungin kanssa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Alue liittyy 1.1.2011 Siilinjärven isännöimään laajempaan ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuteen. Vuoden 2010 aikana valmistellaan liittymistä uuteen yhteistoiminta-alueeseen ja yhtenäistetään toimintatapoja ja ympäristöä huolehtien siitä, että palvelut peruskunnissa säilyvät laadukkaina ja tarkoituksenmukaisina. Valtuustotason tavoitteet: - lääkäripalvelujen turvaaminen omassa terveyskeskuksessa - kiireellisen hoidon tarpeen arvioinnin turvaaminen - osallistuminen ympäristöterveydenhuollon uuden yhteistoiminta-alueen muodostamiseen liittyviin valmisteluihin - Kysteriin valmistautuminen - osallistuminen KYSTERI-liikelaitoksen muodostamiseen liittyvään valmistelutyöhön Vastaavan lääkärin palvelut on pystytty hoitamaan virkalääkärin toimesta. Terveyskeskuslääkäreiden ja tarvittavien erikoislääkäreiden palvelut on hoidettu ostolääkäreiden toimesta keskimäärin neljänä päivänä viikossa. Erikoislääkäreiden palveluita on ostettu neurologilta, gynekologilta ja psykiatrilta, jotka kukin pitivät vastaanottoa kerran kuussa. Kiireellisen hoidon tarpeen arviointi kyettiin turvaamaan. Päivystävän sairaanhoitajan toiminta vakiintui ja vastaanotolle pääsi saman päivän aikana tarvittaessa. Ympäristöterveydenhuollon uusi yhteistoiminta-alue käynnistyi. Perusterveydenhuollon siirtyminen liikelaitos Kysteriin mahdollistettiin siten, että toiminta voi alkaa vuoden 2012 alussa. Henkilökuntaa koulutettiin Kysterin toimesta. Aktiivisemmin koulutettiin potilastietojärjestelmien pää- ja vastuukäyttäjiä. Lisäksi muulle henkilökunnalle on ollut koulutuksia potilastietojärjestelmään ja sen erillisiin osioihin (muun muassa laskutus, potilaskertomus, takaisinsoittojärjestelmä) liittyen. Koillis-Savon yksikön ylilääkäri ja -hoitaja tutustuivat Rautavaaran terveyskeskukseen ja sen henkilökuntaan ja kertoivat käydessään senhetkisen tilanteen ja suunnitelmat liikelaitoksen toiminnasta. Työpaikkakokouksissa päivitettiin liikelaitoksen tilannetta. Kysteriin siirtyvien henkilöstövalinnat tehtiin vuoden loppupuolella. Tutustuminen Juankosken terveyskeskukseen oli koulutuspäivien yhteydessä. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin siirtyvien työntekijöiden osalta. Informaatiotilaisuus muutoksesta kunnassa pidettiin marraskuussa. Perusterveydenhuolto yhteensä:
Euro TP 2010 TA 2011 Muutettu TA TP 2011 Poikkeama Toim.menot 2702 128,44 2 790 195 2 755 476,58 34 718,42 Toim.tulot 429 646,17 271 100 383 096,80 111 996,80 Netto 2 272 482,27 2 519 095 2 372 379,78 146 715,22 6 Tunnusluvut netto: TP2009 TP2010 TP 2011 Perusth e/as 1188 1214 1286 Ympäristöth e/as 41 48 40 Laitoshoito e/as 399 380 412 Hammashuolto e/as 59 68 77 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon menot muodostuvat lähes kokonaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä yhtymän jäsenkuntana saatavista palveluista sekä Ylä- Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä ostettavista palveluista. Kuntalaiset käyttävät Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Iisalmen sairaalan palveluja. Erikoissairaanhoidon vuodeosastovuorokausia pyritään vähentämään parantamalla terveyskeskuksen vuodeosaston valmiutta toimia kuntouttavana vuodeosastona. Valtuustotason tavoitteet: - Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitseminen mahdollisuuksien mukaan palveluiden tarkoituksenmukaisella kohdentamisella ja ylläpitämällä ensihoito- ja jatkohoitovalmiuksia paikallisella tasolla. Toimintamenojen käyttö on ollut arvioitua vähäisempää muun muassa siitä syystä, että perusterveydenhuollossa terveyskeskuslääkäreissä oli erikoislääkäreitä, jotka kykenivät hoitamaan ja seuraamaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaiden tilannetta. Lisäksi terveyskeskuksessa erikoislääkäreiden vastaanottotoiminta vähensi erikoissairaanhoidon tarvetta. Vuodeosasto vastasi erikoissairaanhoidosta kotiutuvien jatkohoidosta. Ensihoito- ja jatkohoitovalmiuksia muun muassa ylläpidettiin kunnassa toimivalla sairaankuljetuksella. Erikoissairaanhoito yhteensä: Euro TP 2010 TA 2011 Muutettu TA TP 2011 Poikkeama Toim.menot 2 255 500,15 2 417 054 2 104 451,52 312 602,48 Toim.tulot Netto 2 417 054 2 104 451,52 312 602,48
Tunnusluvut: netto: TP 2009 TP 2010 TP2011 Erikoissair.hoito /as 1207 1205 1141 7 Perusturvalautakunta yhteensä Euro TP 2010 TA 2011 Muutettu TA TP 2011 Poikkeama Toim.menot 8 238 322,31 8 465 516 8 707 516 8 205 807,47 501 708,53 Toim.tulot 1 142 451,79 739 985 879 985 1 070 061,83 190 076,83 Netto 7 095 870,52 7 725 531 7 827 531 7 135 745,64 691 785,36 Tunnusluvut netto: TP 2009 TP 2010 TP2011 Sos. ja terv.toimi 3729 3791 3868 /asukas