YLEISKAAVAN TAVOITTEISTA LÄHTEVÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAUPUNKIBULEVARDEIHIN PERUSTUVASTA KAUPUNKIRAKENTEESTA

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa

HELSINGIN KAUPUNKI TYÖOHJELMA 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto STa

Helsingin uusi yleiskaava

Ääniympäristön laadun huomioiminen Helsingin yleiskaavassa

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN KAUPUNKI TYÖOHJELMA 1 (7) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto PM, AP

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

RAIDELIIKENTEEN VERKKOSELVITYS

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET

Paradigman muutos Teemu Holopainen WSP KAUPUNKIARKKITEHTUURI luku 2000 luku

HELSINGIN YLEISKAAVA. Tulevaisuuden asuminen. Marja Piimies HELSINGIN YLEISKAAVA

± ± ± ± ±± ± ± ±± ± ± ± ƒ

Helsingin kaupunki Esityslista 33/ (10) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Strateginen maankäytön suunnittelu Helsingin uusi Yleiskaava 2016 ja täydennysrakentaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Hallitus

Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

KAUPUNKIBULEVARDI- KAUPUNGINOSAT

KAUPUNKIKAAVA. Vuonna 2050 Helsinki on metropolialueen urbaani ydin HELKA. Marja Piimies HELSINGIN YLEISKAAVA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/ (11) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä. Taneli Nissinen

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö työryhmä

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

MAL 2019 suunnitelmaluonnos ja MAL arviointiselostusluonnos. Lausunnon antaminen asiakirjoista, KH

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2015 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

Yleiskaavan käsittelyvaihe ja kaavaehdotuksesta esitetyt kannanotot

Yleiskaavaluonnoksen liikenteelliset vaikutukset. Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE

Rakennesuunnitelma 2040

Blue Industry Parkin toimintakonseptin mallinnus

MAANALAINEN ASEMAKAAVA NRO vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan

Helsingin strategiaohjelmasta tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin kaupunki Esityslista 22/ (11) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Helsingin linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen tarkistaminen

Malminkartanon infohetki

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet / Mari Siivola

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Kannattavatko kaupunkiraidehankkeet? Laajemman näkökulman. hankearvioinnissa. Jakob Mirea (WSP)

Tuusulan kaupunkibulevardi & Metsälä

Mika Ristimäki / SYKE,

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA

Yleiskaavaluonnoksen jälkeen tapahtunutta

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Hankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Lohjan liikenne-ennusteen päivitys 2035

HELSINGIN YLEISKAAVA

Liikennesuunnittelu osana kaupunkisuunnittelua. Pihla Kuokkanen

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Yleistä yleiskaavaluonnoksesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI

Väestöennusteet Helsingissä

Oas /18 1 (5) Hankenro 0592_13 HEL

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki

HELSINGIN YLEISKAAVA. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:4

LAPPEEN KOULUN LAAJENNUKSEN LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUSTARKASTELU

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin alue- ja täydennysrakentaminen

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

HELSINGIN YLEISKAAVA

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä

Helsingin linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen tarkistaminen Ele/PP/AM

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (6) Kaupunginhallitus Kaj/

Kaupunkirakenne. Määrä- ja taloustavoitteet. Suoritetavoitteet

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK

Kuntajohtajat käsittelivät asiaa kokouksessa Käydystä keskustelusta voidaan tehdä seuraavat nostot:

Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)

Transkriptio:

VIITE: 3803_11 / Diaarinumero: HEL 2013-015350 12. joulukuuta 2013 YLEISKAAVAN TAVOITTEISTA LÄHTEVÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAUPUNKIBULEVARDEIHIN PERUSTUVASTA KAUPUNKIRAKENTEESTA TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava visio on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 3.12.2013. Visiossa yhtenä keskeisenä kaupunkirakenteellisena ajatuksena on kantakaupungin laajentaminen muuttamalla moottoritiemäiset alueet kaupunkibulevardeiksi ja sitä kautta nykyisten väyläympäristöjen rakentaminen urbaaniksi kaupunkimiljööksi. Kaupunkirakennemallina on raideliikenteen verkostokaupunki, joka perustuu myös poikittaisiin raideliikenteen runkolinjoihin. Yleiskaavan tavoitteena on kantakaupunkimaisen kaupunkirakenteen laajenemisen mahdollistaminen sekä kantakaupungin lähialueiden houkuttelevuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä nykyisten esikaupunkialueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen. Lisäksi uuden yleiskaavan keskeisimpiä tavoitteita on joukkoliikennesaavutettavuuden parantaminen ja henkilöautoriippuvuuden vähentäminen kaikkialla kaupungissa. Tässä työssä on kyse Kaupunkibulevardeihin perustuvan yleiskaavaratkaisun tavoitelähtöisestä kaupunkirakenteen ja liikenteen toimivuuden sekä kustannusten ja hyötyjen vaikutusarvioinnista. Työn tavoite Toimeksiannon tavoitteena on arvioida esitetyn kaupunkirakennemallin vaikutuksia Helsingin ja seudun kaupunkirakenteeseen ja sen toimivuuteen, liikenteeseen sekä yhteiskuntatalouteen. Vaikutusarvionnilla tarkoitetaan tässä työssä tavoitelähtöistä vaikutusarviointia, jossa oletetaan vuoteen 2050 ulottuva visio toteutuneeksi tavoitteiden mukaisesti. Aiempien arviointi- ja laskentamallien ongelmat Nykyisten liikennemallien toimivuus osana yleiskaavan vaikutusten arviointia on riittämätön, koska mallit eivät ole dynaamisia. Tilanteessa, missä yleiskaavaa laaditaan tavoitteellisen tulevaisuuskuvan pohjalta ja prosessi on kesken, ei nykymalleilla voida mallintaa tavoitetilaa. Ne perustuvat liiaksi nykytietoon ja olettavat kehityksen jatkuvan samansuuntaisena. Toisin sanoen ne mallintavat prosessin aikana väkisinkin puutteellisten lähtötietojen pohjalta oletettua lopputilannetta -ei tavoiteltua. Tähän mennessä tehdyissä kustannustarkasteluissa on korostunut henkilöautoilun matka-aika, vaikka merkittäviä liikenteen vaikutuksia sekä kaupunki- ja yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia muodostuu sekä välillisesti että välittömästi paljon muistakin näkökohdista. Nykyiset mal- 1

VIITE: 3803_11 / Diaarinumero: HEL 2013-015350 12. joulukuuta 2013 lit eivät ole kyenneet reagoimaan riittävän dynaamisesti kaupunkirakenteelliseen kokonaisuuteen. Lisäksi mallit eivät riittävästi ota huomioon vuoteen 2050 mennessä tapahtuviksi oletettuja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia esim. ikärakenteessa, asenteissa ilmasto- ja kulutuskysymyksissä, liikennekäyttäytymisessä yms. Tehtävä Konsulttityön tarkoitus on lähteä liikkeelle yleiskaavan tavoitteistosta. Vaikutusarvioinnissa edellytetään kaupunkibulevardit toteutetuksi tavoitteiden mukaisesti sekä rakennemalli raideliikenteen verkostokaupungista. Mallin tulee lisäksi ottaa huomioon ilmastotavoitteet, kaupungin strategiat, 26.11.2013 hyväksytyn liikkumisen kehittämisohjelman tavoitteet sekä muut kestävää liikkumista tukevat politiikat ja liikenneennusteet. Työssä vertaillaan yleiskaavan vision mukaista kaupunkirakennetta kahteen vertailuvaihtoehdoksi esitettävään kaupunkirakennemalliin suhteessa yleiskaavan tavoitteiden toteutumiseen. Tilaajan esittämässä kaupunkirakennemallissa runsaasti uutta maankäyttöä on esitetty moottoriteistä kaupunkibulevardeiksi muutettavien katujen varsille ja niitä ympäröiville alueille. Arvioinnissa merkittävää on myös uuden maankäytön vaihtoehtoinen sijainti, miten se suhteutuu yleiskaavan tavoitteisiin. (Liite: Kaupunkirakennemallit) Kustakin kaupunkirakennemallista tulee arvioida sen - kaupunkirakenteen toimivuus - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset saavutettavuuteen eri kulkumuodoilla - kantakaupungin laajenemisen edellytykset (rakentamisen määrä) - uuden maankäytön suhde viheralueisiin - yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Tilaaja toimittaa konsultille karkean suunnitelman yleiskaavan vision mukaisesta kaupunkirakenteesta, jossa oletetaan kaupunkibulevardit rakennetuiksi Kehä I:lle saakka ja muutamia muita suurempia yleiskaavan kehittämisalueita rakennetuiksi. Lähtökohta on, että Helsingissä on 860 000 asukasta vuonna 2050. Konsultti voi esittää malliin tarkennuksia. Vertailuvaihtoehtoina on, että Helsinki ottaa vastaan väestönkasvun (260 000) pääosin, mutta kaupunkibulevardiratkaisu ei toteudu. Toinen vertailuvaihtoehto on, että Helsinki ei kykene vastaamaan väestönkasvun vaatimuksiin kuin vähäiseltä osin ja kasvu suuntautuu muualle seudulla. Vertailuvaihtoehtojen kaupunkirakennemallit konsultti laatii arvioinnin edellyttämällä tarkkuudella tilaajan toimittamien lähtöaineistojen pohjalta. Lähtöaineistoon kuuluu karkea aluevarauskartta, jossa esitetään, minne uutta maankäyttöä Helsingissä voisi sijoittua, mikäli moottoritiemäisiä alueita ei muuteta kaupunkibulevardeiksi, mutta väestönkas- 2

VIITE: 3803_11 / Diaarinumero: HEL 2013-015350 12. joulukuuta 2013 vuun pyritään vastaamaan. Toinen vertailuvaihtoehto on, että pääosa väestönkasvusta suuntautuu seudulla muualle kuin Helsinkiin. Esitystavat vision kaupunkibulevardivaihtoehdon ja vertailuvaihtoehtojen osalta tulee työn lopullisessa tulosteessa olla keskenään yhtenevät. Tarjous Konsultilta edellytetään tämän työohjelman sisällön ottamista huomioon ja lisäksi esittämään mallinnustapa, jolla ratkaistaan kaupunkibulevardeihin perustuvan yleiskaavaratkaisun tavoitelähtöinen kaupunkirakenteen ja liikenteen toimivuuden sekä kustannusten ja hyötyjen vaikutusarviointi. Tarjouksenantajan tulee esittää, millä menetelmin vaikutukset arvioidaan ja miten arviointimenetelmä ottaa huomioon yleiskaavan tavoitteet ja muut edellä mainitut tavoitteet sekä nykymallinnusten ongelmat. Toimeksiantoa suorittamaan valittava konsultti voi yhteistyössä tilaajan kanssa muokata ja tarkentaa työohjelmassa esitettyjä kysymyksiä. Tarjouksessa tulee tuoda esille, mitä tuloksia ja mittareita liikenne- ja muut mahdolliset mallinnokset tuottavat. Vaikutusarvioinnit ja mallinnokset on pystyttävä yhdistämään paikkatietoihin. Erityiset valintakriteerit Työn raportointi Lähtötiedot Työryhmä Konsultin valintakriteereinä tässä tehtävässä arvostetaan erityisesti uusia innovatiivisia suunnittelu-, mallinnus- ja arviointitapoja, joilla päästäisiin nykyistä kattavammin kokonaisvaltaiseen, useat eri tekijät huomioivaan kaupunkirakenteen ja liikenteen toimivuuden, hyötyjen ja kustannusten vaikutusarviointiin, ja jotka samalla vastaavat parhaiten nykyisten mallien jättämiin puutteisiin. Vaikutustenarvioinnista tulee toimittaa tilaajalle: - raportti, joka sisältää myös karkealla tasolla laaditut vaihtoehtoiset kaupunkirakennemallit - tiedostomuotoinen raportti sekä pdf- että doc-muodossa ja laskentoihin liittyvät paikkatietoihin yhdistettävät tietokannat (kerrosalat, väestömäärät/työpaikkamäärät alueittain) dgn- ja/tai tab-muodossa, raportin kuvat lisäksi jpg-muodossa Työn raportointi tehdään suomen kielellä. Lähtötietoina tilaaja toimittaa Yleiskaavan raportin: Kaupunkikaava - Visio 2050, josta selviää yleiskaavan tavoitteet, Liikkumisen kehittämisohjelman, karkean kaupunkirakennemallin yleiskaavaluonnoksen pohjaksi laaditusta kaupunkirakenteesta sekä vertailuvaihtoehdoiksi esitettävien kaupunkirakennemallien pohjatiedot. Työryhmässä tulee olla ainakin kaupunkisuunnittelun, liikenteen suunnittelun ja mallintamisen, paikkatietojen käsittelyn ja kaupunkitalouden osaamista sekä kokemusta suunnitelmien vaikutusten arvioinnista. Muu erityisasiantuntemus lasketaan eduksi. 3

VIITE: 3803_11 / Diaarinumero: HEL 2013-015350 12. joulukuuta 2013 Työnohjaus Työtä ohjaa kaupunkisuunnitteluviraston määrittelemä ohjausryhmä, joka kokoontuu arviolta 6 kertaa työn kuluessa. Työtä ohjataan suomenkilellä. Omistus- ja julkaisuoikeudet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto saa täydet omistus- ja julkaisuoikeudet työn pohjalta syntyneeseen aineistoon. Kaupunki pidättää oikeuden muunnella ja julkaista sekä luovuttaa kolmansille osapuolille muunneltavaksi ja julkaistavaksi kaikkea työssä syntynyttä aineistoa. Aineisto toimitetaan tilaajalle 'digitaalinen aineisto' -ohjeen mukaisesti. Työn kesto Työ alkaa maaliskuussa 2014. Työn kestoksi on arvioitu 6kk. Työohjelman liite Kaupunkirakennemallit 4

Rakennemalli 1: Kaupunkibulevardit + kantakaupungin laajeneminen

Rakennemalli 1: Kaupunkibulevardit + kantakaupungin laajeneminen Bulevardeina Kehä1:ltä kantakaupunkiin, ympäristössä rakentamista: Länsiväylä (kem2) Turunväylä (kem2) Vihdintie (kem2) Hämeenlinnanväylä(kem2) Tuusulanväylä(kem2) Lahdenväylä (kem2) Itäväylä (kem2) Laajasalontie (kem2) > Alueiden kasvu yht. noin 5-7 milj. k-m2 asumista ja n. 3 milj. k-m2 työpaikkoja + Yleiskaavan vision mukaiset muut merkittävät maankäyttöpotentiaalit: Käpylän asemanseutu, Malmi lentokenttäalueineen, Roihupelto-Myllypuron lounaisosa, Munkkivuori jne. toimitettavan karttaesityksen mukaan sekä muita, moottoritiemäisten alueiden ulkopuolisia keskustojen tiivistämisalueita ja täydennysrakentamista > Alueiden kasvu yht. noin 3-5 milj. k-m2 asumista ja n. 1-3 milj. k-m2 työpaikkoja Väestöennusteen toteutumiseen vaadittava kerrosneliömäärä vuoteen 2050 on n. 9 milj. k-m2.

Rakennemalli 2: Esikaupunkialueiden laajeneminen, kaupunkibulevardeja ei toteuteta

Rakennemalli 2: Esikaupunkialueiden laajeneminen, kaupunkibulevardeja ei toteuteta Moottoritiet rajaavat kaupunginosat edelleen erilleen toisistaan Moottoritiemäisten alueiden lähelle suunnitellaan maankäyttöä sille etäisyydelle, mikä on mahdollista moottoriteiden suojaetäisyydet huomioiden, liikenne alueille ohjautuu olemassa olevien kaupunginosien kautta > Alueiden kasvu yht. noin 1-3 milj. k-m2 asumista ja n. 0,5-1 milj. k-m2 työpaikkoja + Lisäksi tässäkin vaihtoehdossa otetaan huomioon Yleiskaavan vision mukaisten muiden merkittävien maankäyttöpotentiaalien rakentaminen tehokkuudella, joka mahdollistuu, jos bulevardeja ja niiden joukkoliikennejärjestelmää ei toteuteta (Malmi lentokenttineen, muut tiivistettävät keskustat siltä osin kuin eivät liity moottoritiealueisiin) > Alueiden kasvu yht. noin 3-5 milj. k-m2 asumista ja n. 1-2 milj. k-m2 työpaikkoja

Rakennemalli 3: Kasvu karkaa kehille

Rakennemalli 3: Kasvu karkaa kehille Oletettu väestönkasvu sijoittuu Kehä III:lle ja kehyskuntiin Naapurikunnat vahvistuvat Helsingin 0 vaihtoehto, nykyisen kaltaisen kaupunkirakenteen jatkaminen lisärakentaminen tehokkuudella, joka mahdollistuu, jos bulevardeja ja niiden joukkoliikennejärjestelmää ei toteuteta (Malmi lentokenttineen, muut tiivistettävät keskustat siltä osin kuin eivät liity moottoritiealueisiin sekä täydennysrakentaminen) > Kasvu Helsingin alueella yht. noin 3-4 milj. k-m2 asumista ja n. 1-2 milj. k-m2 työpaikkoja