Uhanalaisuusindeksi Red List Index Valokuvat Pekka Malinen/Luomus 15.11.2017 1
15.11.2017 2
Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin laskennassa painoarvot LC (Least concern) = 0 NT (Nearly threatened) = 1 VU (Vulnerable) = 2 EN (Endangered ) = 3 CR (Critically endangered) = 4 RE (Regionally Extinct) = 5 15.11.2017 3
Kaavassa s W c(t,s) kuvaa kaikkien luokiteltujen lajien painoarvojen summaa. W EX = 5, arvo joka kuvaa joko täysin (EX) tai alueellisesti sukupuuttoon (RE) kuollutta lajia. N = lajiryhmän taksonien lukumäärä (poislukien DD = Puutteellisesti tunnetut, NA = Arviointiin soveltumattomat, NE = Arvioimatta jätetyt). 15.11.2017 4
Esimerkki: Sudenkorentojen indeksi vuonna 2010 Suomessa on 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan 55 sudenkorentolajia joista kolme oli arviointiin soveltumattomia (NA) indeksin laskentaan mukaan 52 lajia lajeista 51 kuuluu luokkaan LC (elinvoimaiset) yksi laji, kääpiötytönkorento (Nehalennia speciosa), luokkaan EN (erittäin uhanalainen) 15.11.2017 5
Esimerkki: Sudenkorentojen indeksi vuonna 2010 RLI 2010 = 1 (51*0 + 1*3) 5*52 RLI 2010 = 0,988 15.11.2017 6
Luokan muutoksen syyt edelliseen uhanalaisuusarviointiin verrattuna (1) aito muutos (2) tiedon kasvu (3) kriteerien muutos (4) muuttunut tulkinta (5) uusi laji (6) taksonominen muutos 15.11.2017 7
Back-casting Mikäli uhanalaisuusluokka on muuttunut muusta syystä kuin aidon muutoksen vuoksi, arvioidaan edellisen (tai edellisten) arviointien luokat uudelleen nykyisen tiedon valossa = tehdään back-casting. Esim. käenpiian luokka oli 2000 VU ja 2010 NT; luokan muutoksen syy oli tiedon kasvu. Nykyisen tiedon valossa käenpiian vuoden 2000 luokka olisi myös ollut NT. Näin indeksin laskennassa käenpiika saa painoarvon 1 vuosina 2000 ja 2010. Käenpiian uhanalaisuusluokan muutos ei vaikuta nousevasti tai laskevasti uhanalaisuustrendiin. 15.11.2017 8
Uhanalaisuusindeksi ja vertailukelpoisuus RLI-arvot voivat vaihdella välillä 0:sta (kaikki lajit ovat kuolleet sukupuuttoon) 1:seen (kaikki lajit ovat elinvoimaisia). Uhanalaisuusindeksin arvot ovat eri vuosien välillä vertailukelpoisia ainoastaan, jos arvioinnissa ovat mukana täsmälleen samat lajit. 15.11.2017 9
Lajien uhanalaisuusarvioinnin elinympäristöt Metsät Suot Vedet Rannat Kalliot Tunturipaljakat Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt 15.11.2017 10
Lajien uhanalaisuusarvioinnin aineisto pääelinympäristöittäin Eliöryhmä Lajien lukumäärä eri elinympäristöissä Ihmisen muuttamat Kalliot Metsät Rannat Suot Tunturipaljakat Vedet Kaikki Sammalet 81 269 138 71 123 108 83 873 Putkilokasvit 346 69 203 229 129 114 107 1197 Käävät 0 0 198 7 0 15 0 220 Jäkälät 57 600 537 99 17 79 3 1392 Linnut 36 2 78 25 20 20 56 237 Nisäkkäät 12 0 32 3 1 2 7 57 Matelijat ja sammakkoeläimet 0 0 5 2 0 1 2 10 Sudenkorennot 0 0 0 0 5 0 46 51 Luteet 191 1 138 78 9 2 44 463 Kovakuoriaiset 889 1 1559 545 72 33 285 3384 Perhoset 688 27 1143 198 137 54 0 2247 Kaikki lajit 2314 969 4030 1257 513 412 633 10131 15.11.2017 11
Muutokset elinympäristöissä lajien uhanalaisuusaineiston perusteella Suot (- 0.011) Vedet (-0.006) Metsät (-0.000) Rannat (-0.008) Perinneympäristöt (-0.000) Kalliot (-0.004) Tunturipaljakat (-0.015) 15.11.2017 12
Uhanalaisuusindeksin muutokset eliöryhmittäin eri elinympäristöissä vuosien 2000 ja 2010 välillä Tunturipalja kat Vedet Metsät Suot Kalliot Ihmisen muuttamat Rannat Kovakuoriaiset Linnut Sammalet Perhoset Sudenkorennot Matelijat ja sammakkoeläimet Jäkälät Nisäkkäät Käävät Luteet Putkilokasvit 0-0.003 0.006*** -0.003 0 0.004* 0-0.04-0.028-0.002-0.08* 0 0-0.048* -0.02*** -0.012** -0.007** -0.008** -0.003* 0-0.02*** -0.015 0-0.001-0.007 0.007-0.003-0.016** 0 0.004 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.101-0.003 0-0.017*** 0.012-0.004*** -0.007 0 0 0-0.006 0 0-0.017 0 0 0 0.003 0 0 0.013 0 0 0.005 0.013*** 0 0 0.008* 0-0.019*** -0.006* -0.006-0.014*** -0.006-0.009*** -0.014*** * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p < 0.001 15.11.2017 13
Uhanalaisuusindeksin tulkinnassa huomioitavaa Tiivistää uhanalaisuusarvioinnin tulokset nopeaa kokonaistarkastelua varten. Taustalla mittavat aineistot, kokonaisindeksi ei heilahda vähäisistä muutoksista. Yksi CBD:n käyttämistä mittareista. Voidaan vertailla vain täsmälleen samaa lajijoukkoa eri vuosilta -> indeksiin ei voida ottaa mukaan lajeja, jotka ovat levittäytymässä Suomeen. On mielekäs lajiryhmillä, joissa aitoja muutoksia pystytään tunnistamaan/seuraamaan riittävästi. Pääelinympäristöihin jakamiseksi joudutaan tekemään yleistyksiä. 15.11.2017 14
Uhanalaisuusindeksi 2019 arvioinnissa Arviointi Luokan muutokset syy Mikäli luokan muutoksen syy on jokin muu kuin aito muutos tehdään kyseiselle lajille vuoden 2010 ja 2000 luokkiin back-casting eli korjaus indeksin laskentaa varten. Arvioidaan siis käytännössä mikä luokka olisi ollut ko. vuonna, jos käytettävissä olisi ollut sama tieto kuin 2019 arviointia varten. Pääelinympäristö 15.11.2017 15
Kirjallisuutta uhanalaisuusindeksistä Butchart SHM, Akçakaya HR, Chanson J, Baillie JEM, Collen B, et al (2007) Improvements to the Red List Index. PLoS ONE 2(1): e140. doi:10.1371/journal.pone.00001 Bubb PJ, Butchart SHM, Collen B, Dublin H, Kapos V, Pollock C, Stuart SN & Vié JC 2009: A guidance document to support national and regional use of the IUCN Red List Index (RLI). IUCN, Gland. http://www.iucnredlist.org/about/publication/red-list-index 15.11.2017 16