VASTINEET LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Taipalsaaren kunnan tekninen lautakunta on hyväksynyt Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestysehdotuksen 12.10.2017 82 ja samalla päättänyt asettaa ehdotuksen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti sekä samalla pyytää siitä lausunnot seuraavilta: - Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Lappeenrannan seudun ympäristötoimi - Etelä-Karjalan pelastuslaitos - Puolustusvoimat, pääesikunta - Lappeenrannan kaupunki - Lemin kunta - Savitaipaleen kunta - Puumalan kunta - Ruokolahden kunta Lausunnot tuli antaa 17.11.2017 mennessä. Määräaikaan mennessä lausunnon antoivat Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Lappeenrannan kaupunki, Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Savitaipaleen kunta. Lausunnoissa esitetyt asiat on kursivoitu ja lihavoitu. Lausunnot: LAPPEENRANNAN YMPÄRISTÖTOIMEN LAUSUNTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi (Lappeenrannan kaupunki, lupalautakunta) on toimittanut lausunnon rakennusjärjestysehdotuksesta. Lausunto on esityslistan liitteenä. Seuraavassa annetaan vastineet lausuntoon. Kohta 4. Lupajärjestelmät Lausunnossa esitetty tiettyjen vesirajalaitteiden vesilain mukainen luvanvaraisuus on hyvä ottaa mukaan rakennusjärjestykseen ohjeena rakentajille. Edellä mainittuun viitaten asiasta lisätään kohdan 4. selostusosaan teksti: Kohdan 5. toimenpiteet saattavat vaatia myös vesilain mukaisen luvan. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee varmistaa onko vesilain mukainen lupa tarpeen hankkeelle.
Energiakaivon poraamisesta on lausunnossa esitetty, että sitä on rajoitettu pohjavesialueilla mm. vedenottamon suoja-alueella (500 m) ei voi porata ja lisäksi energiakaivokenttä (10 tai enemmän energiakaivoa) vaatii aina AVI:n vesilain mukaisen luvan. Edellä mainittuun energiakaivoihin liittyviin määräyksiin on otettu kantaa myös KAS-ELY:n lausunnossa. Rakennusjärjestykseen tehtävät lisäykset on selitetty ELY:n lausunnon vastineissa. Lausunnossa todetaan jätevesijärjestelmän vaativan toimenpideluvan myös asemakaavaalueella, jos alue on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja kiinteistölle on myönnetty vapautus jätevesiviemäriin liittymisvelvollisuudesta. Rakennusjärjestyksen lupajärjestelmien kohtaan 12. Jätevesijärjestelmän rakentaminen tehdään muutos siten, että myös asemakaava-alueella jätevesijärjestelmän rakentaminen käsitellään toimenpideluvalla. Lausunnossa on esitetty kohtaan 11. huoneistojärjestely, lisättäväksi käyttötarkoituksen muutos. Kohtaan 11. lisätään myös käyttötarkoituksen muutos. Raja-aidan rakentaminen asemakaava-alueella vaatii luvan Raja-aidan rakentamiseen liittyen todetaan, että kohdassa 9. on aitaaminen asemakaava-alueella osoitettu toimenpideluvan vaativaksi toimenpiteeksi. Eläimille tarkoitettu aitaus on lausunnossa esitetty otettavaksi mukaan toimenpideluvan vaativaksi toimenpiteeksi. Lupajärjestelmien kohtaan 9 lisätään eläimille tarkoitettu aitaus. Kohta 6. Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella, muut kuin ranta-alueet Hevosten pitoon liittyen on lausunnossa esitetty, ettei pohjavesialueille olisi suotavaa perustaa uusia hevostalleja, tarhoja tai laitumia. Ainakaan pohjaveden varsinaiset muodostumisalueet eivät sovellu niiden sijoituspaikoiksi. Edellä mainitun vuoksi rakennusjärjestysehdotukseen lisätään seuraava: Pohjaveden varsinaisille muodostumisalueille ei saa sijoittaa uusia hevostalleja, tarhoja tai laitumia. Muilla pohjavesialueilla hankkeesta pyydetään aina lausunto ympäristöviranomaiselta.
Kohta 7. Rakentaminen ranta-alueilla Lausunnossa on esitetty huomioitavaksi tulvavesi rakentamisessa ja tulvaveden vaikutus jätevesijärjestelmän sijoittamiseen. Tulvavesi ei saa vaikuttaa jäteveden puhdistustehokkuuteen. Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakennusjärjestyksen kohtaan 7. Rakentaminen ranta-alueilla, lisätään seuraava määräys: Jätevesijärjestelmään liittyvien rakennelmien sijoittamisessa tulee ottaa huomioon tulvaveden vaikutus. Tulvavesi ei saa vaikuttaa jäteveden puhdistustehokkuuteen. Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Lausunnossa on otettu kantaa myös ranta-alueella tehtävään ruoppaustoimenpiteeseen, siihen liittyen lisätään rakennusjärjestykseen seuraavaa: Rantarakentamisessa tulee huomioida, että mikäli vesialueella aiotaan tehdä ruoppausta, on ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tehtävä asiasta ruoppausilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. ELY-keskus tutkii hankkeen vesilain mukaisen lupatarpeen. Kohta 9. Vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialueille rakentaminen Lausunnossa on esitetty lisättäväksi rakennusjärjestykseen määräys kiinteistön liittymisestä vesija viemäriverkkoon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Lausunnossa esitettyyn liittyen lisätään rakennusjärjestykseen seuraavaa: Kohtaan Talousveden riittävyys Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon vesihuoltolain mukaisesti. Kohtaan Jätevesien käsittely Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin vesihuoltolain mukaisesti. Lisäksi kohtaan 9. lisätään lausunnon mukaisesti seuraavat: Pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty (ympäristönsuojelulaki 17, pohjaveden pilaamiskielto) Pohjavesialueilla energiakaivokenttä vaatii vesilain 3 luvun 2 :n mukaisen vesitaloushankeluvan
Lausunnossa on myös esitetty, että radonin torjuntaan otettaisiin kantaa rakennusjärjestyksessä. Radonin torjuntaan otetaan kantaa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan lupaehdoin, että radonin torjunta otetaan huomioon rakentamisessa. Rakennusjärjestyksessä ei ole tarvetta ottaa erikseen kantaa radonin torjuntaan tai radonalueisiin. Pilaantuneet maat rakentamisessa Lausunnossa on otettu kantaa pilaantuneisiin maa-aineisiin ja niiden jatkokäsittelyyn. Pilaantuneiden maa-ainesten osalta on lausuttu myös KAS-ELY:n lausunnossa. Ottaen huomioon sekä Lappeenrannan ympäristötoimen sekä KAS-ELY:n lausunto, tehdään rakennusjärjestykseen seuraava lisäys: Mikäli tontin tai ympäröivän alueen maaperä on pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, on tontin maaperä tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta on tehtävä joko ilmoitus Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle tai haettava kunnostukselle ympäristölupa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselta. Eläinsuojan sijoittamiseen tulee erityisesti asemakaava-alueilla huomioida pohjavesialueet, lantahuolto ja eläimen vaatimat ulkoalueet, mahdolliset melu ja hajuhaitat. Eläinsuojiin liittyen todetaan, että lupaharkinnassa otetaan aina huomioon sekä asemakaavaalueilla, että muillakin alueilla pohjavesialueet, lantahuolto ja eläimien vaatimat ulkoilualueet sekä mahdolliset melu- ja hajuhaitat eikä asiasta ole tarpeen kirjata erikseen rakennusjärjestykseen. Rakennuspaikoilla ja niiden läheisyydessä havaitut luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen lajien esiintymispaikat tulisi ottaa huomioon rakentamisen yhteydessä niin, että lajien (esim. kangasvuokko, liito-orava) esiintymät säästettäisiin koskemattomina. Luonnonsuojelullisiin näkökohtiin otetaan yleisesti kantaa kaavoituksessa, mutta lausunnossa esitetty maininta otetaan huomioon rakennusjärjestyksessä. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on myös lausunnossaan huomioinut luonnonsuojelullisen näkökohdan lisäämisen määräyksiin. Rakennusjärjestykseen tehtävä lisäys on seuraava: Suunniteltaessa toimenpiteitä tai rakentamista arvokkaille luontoalueille, on otettava huomioon alueen luonnonarvot sekä luonnonsuojelulain säännökset, erityisesti luontodirektiivin liitteen IV (a)
lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelusta ja Natura 2000-verkostosta. Rakennuspaikoilla ja niiden läheisyydessä havaitut luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen lajien esiintymispaikat on otettava huomioon rakentamisen yhteydessä niin, että lajien esiintymät säästetään koskemattomina. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- ja YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (KAS-ELY) on antanut lausunnon rakennusjärjestyksestä 10.11.2017. KAS-ELY:ssä järjestettiin sähköpostitse viraston sisäinen eri alojen erityisasiantuntijoiden kuuleminen, jossa asiantuntijoilta pyydettiin lausuntoja. ELY:n johtavan vesitalousasiantuntija Jukka Höytämön lausunto Lausunnossa ehdotetaan muutettavaksi rakentamiskorkeuksia koskevaa kohtaa ehdotuksen sivulla 11. Höytämön ehdotus rakentamiskorkeuksia käsittelevän määräyksen sisällöksi on seuraava: Rakennusten alimpien tulvavedestä vaurioituvien rakennusosien tulee olla vähintään keskimäärin kerran 100 vuodessa esiintyvän tulvan korkeudella, johon on lisättävä vielä mahdollisesta aaltoilusta aiheutuva lisäkorkeus. Ellei yläveden korkeus ole tiedossa, tulee rakentamiskorkeus määrätä vesistön olosuhteiden mukaan sellaiselle korkeudelle, että rakennusosien vaurioitumisvaaraa ei ole. Saimaan rannalle rakennettavien rakennusten alimpien tulvavedestä vaurioituvien rakennusosien tulee olla vähintään korkeudella N2000 +78.00 m, johon tulee lisätä vielä mahdollisen aaltoilun aiheuttama lisäkorkeus. Höytämö on perustellut esitystään seuraavasti: Määrittelyt on esitetty ehdotuksessa hiukan yleisemmin kuin luonnosesityksessä. Tarkkojen mittojen (1 metri ylävesirajasta tai 1,5 metriä keskiveden korkeudesta) ilmoittaminen on sinänsä selkeää, mutta esimerkiksi monissa pienvesistöissä tai valuma-alueeltaan pienissä vesitöissä esitetyt korkeusvaatimukset saattavat olla jopa liian suuret. Tapauskohtaiselle tarkastelulle on hyvä ja syytä jättää tilaa. Saimaalla on määritetty koko vesistöä koskien tarkka korkeus alimmalle sallitulle rakentamistasolle (N2000+78.00 m = N60 +77.80 m), jota tulee noudattaa. Taipalsaarella merkittävä osa rantarakentamisesta kohdistunee Saimaalle.
Voimassa olevien alimpia rakentamiskorkeuksia koskevan ohjeen (Tulviin varautuminen rakentamisessa, Ympäristöopas 2014) mukaan vertailtava korkeustaso ei ole lattiataso vaan sen alapuolella olevan tulvavedestä ja kosteudesta vaurioituvan rakennusosan taso. Vastineena lausuntoon ja ehdotukseen määräysten sisällöstä todetaan, että Taipalsaaren kunta muuttaa rakennusjärjestysehdotuksen rakentamiskorkeuksia käsittelevät kohdat, edellä mainittujen perustelujen johdosta, KAS-ELY:n lausunnon mukaiseksi. ELY:n luonnonsuojelubiologi Tuula Tanskan lausunto Tuula Tanska on esittänyt lausunnossaan seuraavaa: Rakennusjärjestysehdotuksen kohdassa viisi (5) on määräyksiä rakentamisen sijoittumisesta ja ympäristön huomioon ottamisesta. Siinä ei kuitenkaan ole mainintaa luonnonvarojen huomioon ottamisesta. Määräyksiin voisi lisätä esimerkiksi: Suunniteltaessa toimenpiteitä tai rakentamista arvokkaille luontoalueille, on otettava huomioon alueen luonnonarvot sekä luonnonsuojelulain säännökset, erityisesti luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelusta ja Natura 2000-verkostosta. Taipalsaaren kunta toteaa KAS-ELY:n esittämään lausuntoon seuraavaa: Rakennusjärjestyksen kohtaan 5 lisätään ehdotetut määräykset. Myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on lausunnossaan esittänyt luonnonvarojen huomioon ottamisen lisäämisen rakennusjärjestykseen. Rakennusjärjestykseen lisätään seuraava: Suunniteltaessa toimenpiteitä tai rakentamista arvokkaille luontoalueille, on otettava huomioon alueen luonnonarvot sekä luonnonsuojelulain säännökset, erityisesti luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelusta ja Natura 2000-verkostosta. ELY:n johtavan vesitalousasiantuntija Esa Hounin lausunto Esa Houni on esittänyt lausunnossaan seuraavaa: Tärkeille pohjavesialueille annetut erityismääräykset on esitetty varsin suppeasti. Määräykset on annettu öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä vaarallisten aineiden, säiliöiden ja varastojen sijoittamisesta.
Määräystä tulisi tarkentaa seuraavasti: Säiliön on oltava kaksivaippainen tai suoja-allastettu ja katettu. Määräykseen lisätään edellä ehdotettu tarkennus. Hulevesien käsittelyn, lämpökaivojen rakentamisen ja muun pohjavesialueella tapahtuvan rakentamisen osalta ELY-keskus esittää lisättäväksi/harkittavaksi seuraavat ohjeet/määräykset: Tärkeillä pohjavesialueilla olevien suurten piha- ja paikoitusalueiden (teollisuus-/logistiikkaalueet) hulevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle tai ne voidaan imeyttää maahan sulkuventtiilillä varustetun öljynerotuskaivon kautta. Tätä Varten tulee olla soveltuvat laitteet ja mahdollisesti tarvittavat luvat. Kattovedet voidaan imeyttää ilman öljynerotuskaivoa. Edellä mainittu määräys sisällytetään rakennusjärjestyksen kohtaan Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille. Määräykset maalämpökaivojen ja energiakenttien rakentamisesta pohjavesialueille esitetään lisättäväksi rakennusjärjestykseen (esim. Saimaanharju) Tarkempia määräyksiä pohjavesialueilla esim. Saimaanharju annetaan teknisen lautakunnan erillisillä päätöksillä. Maalämpökaivoja, maaperään tai vesistöön sijoitettavia lämmönkeruuputkistoja ei saa sijoittaa 500 metriä lähemmäksi yleisiä vedenottamoita. Edellä mainittu määräys lisätään rakennusjärjestykseen. Tehtäessä maanrakennustöitä on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Maata kaivettaessa pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille on jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä täyttöainesten on oltava laadultaan täyttöön soveltuvia ja puhtaita kivennäismaa-aineksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa vaatia rakentajalta selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaiden puhtaudesta. Edellä oleva lisätään kokonaisuudessaan rakennusjärjestykseen.
Rakennettaessa pohjavesialueelle on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden suojeluun ja selvitettävä rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan. Tämä selvitys on liitettävä lupahakemukseen. Rakennusjärjestykseen lisätään seuraava ohje: Rakennettaessa pohjavesialueelle on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Pohjaveden pysyvä alentaminen edellyttää aina asiantuntijan laatimaa pohjaveden hallintasuunnitelmaa, suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten pohjaveden alentaminen vaikuttaa ympäristön rakenteisiin, kasvillisuuteen ja kunnallistekniikan pohjaveden laatuun ja määrään sekä yhdyskuntien vedenhankintaan. Suunnittelun yhteydessä on selvitettävä vesilain mukaisen luvan tarve. Edellä oleva määräys lisätään sellaisenaan rakennusjärjestykseen. 4.2. Muut erityisalueet Muilla erityisalueilla tapahtuvan rakentamisen osalta esitetään seuraavia lisäyksiä: Radonalueet Radonin torjuntaan otetaan kantaa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan lupaehdoin, että radonin torjunta otetaan huomioon rakentamisessa. Rakennusjärjestyksessä ei ole tarvetta ottaa erikseen kantaa radonin torjuntaan tai radonalueisiin. Pilaantuneet alueet maa-alueet: Mikäli tontin tai ympäröivän alueen maaperä on pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, on tontin maaperä tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta on tehtävä joko ilmoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle tai haettava kunnostukselle ympäristölupa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselta. Lappeenrannan ympäristötoimi on myös ottanut lausunnossaan kantaa pilaantuneisiin maaalueisiin. Lausuntojen pääasiallinen sisältö on samansuuntainen. Rakennusjärjestykseen lisätään KAS-ELY:n lausunnon mukainen teksti.
4.3 Yhdyskuntatekninen huolto ja vesihuollon järjestäminen Aihetta on rakennusjärjestysluonnoksessa käsitelty suppeasti ja osittain myös virheellisesti. Vaikkakin asemakaava-alueella kiinteistöt ovat yleensä liitettävä vesihuoltolaitoksen verkostoihin, niin vesihuoltolain mukaan kunnan hyväksymällä vesihuoltolaitoksen toimintaalueella pääsääntöisesti liitettävä laitosten verkostoihin. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue voi käsittää muitakin kuin asemakaavoitettuja alueita. ELY-keskus esittää, että tekstiä/määräyksiä tarkistettaisiin tältä osin. Kiinteistöt on siis liitettävä vesilaitoksen toiminta-alueella vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostoihin. Edellä esitettyyn kohtaan on otettu kantaa myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausunnossa. Rakennusjärjestyksen kohtaa Talousveden riittävyys muutetaan siten, että uusi muoto kuuluu seuraavasti: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon vesihuoltolain mukaisesti. Rakennusjärjestyksen kohtaa Jätevesien käsittely muutetaan siten, että uusi muoto kuuluu seuraavasti: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin vesihuoltolain mukaisesti. Rakennusjärjestykseen lisätään kohta hulevesien käsittely. Kohdan määräys on seuraava: Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Hulevedet tulee pääsääntöisesti imeyttää oman kiinteistön alueelle. Hulevesiä ei saa johtaa naapurin puolelle eikä katu- tai tiealueille. Hulevesiä ei saa johtaa missään olosuhteissa vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. 4.4 Jätehuolto Rakennusjärjestykseen esitetään liitettäväksi jätehuollon järjestämistä koskevat määräykset. Rakennusjärjestykseen lisätään kohta Jätehuolto 4.5. Esityksen kohta 4 lupajärjestelmät Otsikossa mainitussa kohdassa on esitetty taulukkomuodossa eri toimenpiteiden luvanvaraisuus (T/R/IL). Taulukossa on esitetty 13 toimenpidekokonaisuutta. Taulukon jälkeisessä tekstissä on todettu seuraavaa: Kohdissa 1-13 tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan
Tekstiä ja sen oikeellisuutta on syytä varmaan tarkistaa. On vaikea kuvitella, että rakennuslupaa vaativat tuulivoimalat ym. taulukossa rakennuslupaa vaativat rakennelmat voitaisiin toteuttaa ilman niiden luvittamista. ELY:n arkkitehti Tuija Mustosen lausunto Tuija Mustonen on lausunnossaan huomauttanut rakennusjärjestysehdotuksen sivulla 8 olevan taulukon jälkeen olevasta virheestä, jonka myös Esa Houni oli huomannut. Eli on vain todettava, että normaalisti lupa tarvitaan. Hän on todennut, että Rautjärven rakennusjärjestyksen kyseessä olevassa kohdassa on seuraava teksti: Toimenpidelupa ei kuitenkaan ole tarpeen kohdissa 1-19 ja 12, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan, katu- tai tiesuunnitelmaan. Näissä tapauksissa toimenpiteistä tulee kuitenkin tehdä ilmoitus, jos taulukon mukaan toimenpidettä ei ole vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Kohdan 11. tarkoittamat toimenpiteet tarvitsevat aina luvan, joten ne on poistettu tekstistä ja tekstiä on tarkennettu. Malli on otettu KAS-ELY:n lausunnossa olevasta Rautjärven kunnan rakennusjärjestyksestä. Rakennusjärjestyksen kohtaa korjataan seuraavaan muotoon: Kohdissa 1-10 ja 13, tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan, katu- tai tiesuunnitelmaan. Näissä tapauksissa toimenpiteistä tulee kuitenkin tehdä ilmoitus, jos taulukon mukaan toimenpidettä ei ole vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. ELY:n liikenne ja infrastruktuuri vastuualue ei ole ottanut mitään kantaa sivulla 9 mainittuihin rakennusetäisyyksiin teistä. Rakennuksen tai sen osan purkaminen Tässä yhteydessä olisi ymmärrettävyyden vuoksi hyvä todeta purkamisluvan tarpeellisuudesta, joka tarvitaan yleensä aina. Teksti voisi olla esimerkiksi: Rakennuksen tai sen osan purkaminen edellyttää purkamislupaa. Purkamisluvasta on todettu enemmän sivulla 8 kohdassa Menettelytapaohjeita. Rakennusjärjestyksen kohtaan Rakennuksen tai sen osan purkaminen lisätään seuraava ohjeistus: Purkamishankkeeseen ryhtyvän tulee varmistaa hankkeen luvanvaraisuus kunnan rakennusvalvonnasta. Rakennuksen purkamisesta annetaan tarkempia ohjeita rakennusjärjestyksen sivulla 8 kohdassa menettelytapaohjeita.
Rakennuspaikka Sivulla 9 puhutaan rakennuspaikoista. Olisiko syytä mainita, että vanhat rakennetut rakennuspaikat säilyvät edelleen rakennuspaikkoina, vaikka pinta-alamääreet eivät täyttyisikään. Usein vanhoissa asemakaavoittamattomissa kylissä on pieniä tontteja. Onko Taipalsaarella tarvetta tällaiselle määräykselle? Rakennusjärjestyksen kohtaan Rakennuspaikka lisätään KAS-ELY:n lausunnon mukainen määräys seuraavasti: Edellä mainittu vaatimus ei koske vanhoja jo rakennettuja rakennuspaikkoja, joissa on vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitettu rakennus. Rakentaminen ranta-alueella ja rakentamisen määrä (sivu 10) Sivulla 10 on ehdotuksessa todettu seuraavaa: Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala/kerrosala saa olla enintään 250 m2 Termeinä pohjapinta-ala ja kerrosala ole sisällöltään samat. Kohtaa tulee muuttaa siten, että sisältö on yksiselitteisesti ymmärrettävissä. Selvennyksenä edelliseen todetaan, jos edellä olevalla määräyksellä tarkoitetaan rakennusoikeutta vakituisen asumisen tontilla, niin silloin kerrosala on oikea ilmaisu, mutta lomarakennuspaikan ollessa kyseessä tarkoittaneen pohjapinta-alaa eli rakennusten kerrosala + katetut terassit jne. Em. kohtaa muutetaan seuraavasti: Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 m 2. Rakentamisen sijoittaminen Rakentamisen määrä otsikon alla on todettu, että saunarakennuksen katetun terassin koko voi olla enintään 80 % rakennuksen kerrosalasta. Tämä tarkoittaa 25 m 2 saunan yhteydessä 20 m 2 terassia. Tällaisen saunan etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta jää rakennusjärjestyksen lukijalle epäselväksi. Selvyyden vuoksi muutetaan rakennusjärjestyksen kohdassa Rakentamisen sijoittuminen olevaa lausetta seuraavaan muotoon: Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m² ja avoimen katetun kuistin ala enintään 20 m², saa rakentaa muita rakennuksia lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä.
SAVITAIPALEEN KUNNAN LAUSUNTO Savitaipaleen kunnan rakennustarkastaja on lausunut seuraavaa: Rakennusjärjestysehdotuksessa on huomioitu asianmukaisesti rakennuslainsäädäntöä ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaa täydentävät tarpeellisiksi katsotut ohjeet. Painoa on pantu myös ympäristöllisiin näkökohtiin. Rakennusjärjestysehdotuksessa on huomioitu myös MRL:n suoma joustavampi mahdollisuus vapaa-ajan asuinrakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiselle pysyvään asuinkäyttöön suoraan rakennusluvalla määrätyillä kaavoittamattomilla alueilla. Savitaipaleen kunnalla ei ole huomautettavaa Rakennusjärjestysehdotuksesta. ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN LAUSUNTO Pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan rakennusjärjestys on laadittu asianmukaisesti ja se antaa lisäarvoa rakennetulle sekä rakennettavalle ympäristölle myös turvallisuuden näkökulmasta. LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN LAUSUNTO Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan lausunto Rakennusjärjestyksen muutoksessa on tavoitteena ollut mm. yhdenmukaistaa rakennusjärjestystä naapurikuntien rakennusjärjestyksien kanssa. Elinvoima ja kaupunkikehitys toteaa, että Lappeenrannan ja Taipalsaaren alueen rakennusjärjestysten yhdenmukaistaminen on toteutumassa haluttuun suuntaan. Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestysehdotus poikkeaa Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestyksestä, (joka tuli voimaan 15.9.2016) kuitenkin sisällöllisesti ja osittain myös rakenteellisesti. Elinvoima ja kaupunkikehitys lausuu, että vaikka sisällöllisesti rakennusjärjestykset poikkeavatkin toisistaan olisivat ne rakenteeltaan Kuntaliiton suositteleman rakennusjärjestysmallin mukaisia ja siten yhteneväisiä. Tämä helpottaisi rakennusjärjestysten luettavuutta sekä Etelä-Karjalan alueella toimivien rakennuttajien että rakentajien tiedon hankintaa. Rakennusjärjestys on kuntanormi, jonka sisältö voi vaihdella Etelä-Karjalan alueella kuntakohtaisesti paikallisten tarpeiden mukaan. Lappeenrannan elinvoima ja kaupunkikehitys toimialalla ei siten ole Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestysehdotuksesta sellaista
huomautettavaa, millä olisi vaikutusta Lappeenrannan kaupungin rakentamiseen tai maankäyttöön. Rakennusjärjestyksestä jätetyt muistutukset: Lisäksi rakennusjärjestysehdotuksesta on nähtävillä oloaikana jätetty yksi muistutus. Muistutuksessa on todettu seuraavaa: Esitys jäljempänä mainittujen kohtien täydentämiseksi. 5. Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen Tie rakennuspaikalle Rakennuspaikalle rakennettavalle tielle tulee olla liittymislupa tienpitäjältä. Asemakaavaalueella liittymislupa ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Rakennettavan tien tulee olla sellainen että hälytysajoneuvot voi tulla rakennuspaikan lähelle sekä tarvittaessa kääntyä. Puut ja oksat ei saa vaurioittaa ajoneuvon peilejä eikä hälytysvaloja. Edellä esitettyyn muistutukseen todetaan vastineena seuraavaa. Rakennuspaikan liittymä määritetään joko kaavoituksessa, rakentamistapaohjeissa tai rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Mikäli tienpitäjänä toimii valtio, antaa liittymisluvan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Asiasta ei ole tarpeen erikseen laittaa määräystä rakennusjärjestykseen. Muuhun liittyen vastineena lausutaan, että pelastuslain 11 määrittää, että kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava osaltaan, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut tieyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisena ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Asiasta ei ole tarpeen määrätä erikseen rakennusjärjestyksessä. 7. Rakentaminen ranta-alueella Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöalueeseen rajoittuvan rajan pituutta arvioidessa tulee ottaa huomioon veden vaihtuvuus (lampi tai lahti) sekä rannan maanomistajien tasapuolisuus. Rajapisteiden välimatka tulee olla vähintään 75 metriä. (sama matka mikä on naapurikunnissa).
Rajan pituuden ja paikan määrittää maanmittauslaitos. Rantaviivan pituuden määrittämiseen käytetään vakiintuneen käytännön mukaisesti muunnetun rantaviivan pituutta. Asiasta ei ole tarpeen lausua enempää. Toiseen kohtaan todetaan, että 50 metriä on ollut määräyksenä jo voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä ja se on osoittautunut käytännössä sopivaksi matkaksi, eikä sitä ole tarpeen muuttaa.