Aseptiikka haavahoidossa



Samankaltaiset tiedostot
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

PD-hoidon komplikaatiot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Gynekologiset haavainfek1ot. Leena Berg LT plas1ikkakirurgi

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Moniresistentit bakteerit

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Neurokirurgisen haavan hoito

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Käsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Verisuonikatetrien käsittely

haavanhoito käyttöohjeet uusia innovaatioita hoitotyöhön 6/2013

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Mikrobiologinen näytteenotto: Sieni- ja märkänäytteet

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Sisällysluettelo OHJE

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Alueellinen Haavakoulutuspäivä LKS / auditorio. Raili Oikkonen-Heikkuri Sairaanhoitaja/ Auktorisoitu haavahoitaja

IV-kanyylien käsittely

HUS Haavakeskuksen haavanhoito-ohjeistus (2018)

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

Hygieniaohjeet kotihoidossa

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Bakteeriviljelynäytteen ottaminen haavasta

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

Haavanhoidon perusteet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Painehaavojen paikallishoito

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

LONKAN TEKONIVELPOTILAIDEN KAHDEN ERI HAAVANPEITTOMATERIAALIN RANDOMISOITU VERTAILUTUTKIMUS

Kotoa leikkaukseen Ihon puhdistus ja desinfektio ennen leikkausta

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Hyvät kirurgiset tekniikat. Anna Meller

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Infektio vai kolonisaatio?

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Transkriptio:

Aseptiikka haavahoidossa Lehtori, SAMK Aseptiikka Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla estämällä tai tuhoamalla mikro-organismit 1

Mikrobilajien joutuminen haavaan voi johtaa kolmeen selkeästi määriteltyyn tulokseen Kontaminaatioon Mikrobit eivät lisäänny tai pysy elossa Mikrobien läsnäolo on vain väliaikainen Haavan paraneminen ei hidastu Kolonisaatioon Mikrobilajit kasvavat ja jakautuvat menestyksekkäästi Mikrobit eivät aiheuta vaurioita isännälle Mikrobit eivät saa aikaan haavainfektiota Infektio Mikrobien kasvu, lisääntyminen ja invaasio kudokseen Johtavat soluvaurioihin ja immunologisiin reaktioihin Haavan paraneminen keskeytyy Paikalliset tekijät voivat lisätä infektioriskiä Kriittinen kolonisaatio Tutkimusten kautta havaittu vaikeus erottaa toisistaan kolonisaatio ja infektio Sekä mikrobien virulenssi, että isännän infektioalttius ovat muutoksen alaisina tässä vaiheessa Kolonisaatio ja haavainfektio erotetaan toisistaan arvioimalla kliinisiä kriteerejä Biofilmi Tarkoittaa bakteerien ja niiden tuottamien solun ulkopuolisten biopolymeerien muodostamaa kalvorakennelmaa Auttaa bakteeriyhteisöä suojautumaan mm. isäntäeliön immuunivasteelta, mekaaniselta poistolta, antibiooteilta, paikallisantiseptilta Ilmenee kroonisissa haavoissa (n. 60%) Voi tunnistaa kellertävän harmaasta katteesta (aina ei voi havaita), paksuus ei korreloi virulenssiin Ei aina näy bakteeriviljelyissä 2

Leikkausalueen infektioiden riskitekijät mikrobien merkitys Endogeeniset (potilaassa olevat bakteerit) Eksogeeniset bakteerit (ulkopuolelta tulevat) Mikrobien määrä kudoksessa leikkaushetkellä (puhtausluokitus) Mikrobilääkkeiden profylaktinen käyttö leikkaukseen liittyvät riskitekijät Leikkausalueen / leikkaushaavan puhtausluokka (1. Puhdas, 2. Puhdas-kontaminoitunut, 3. Kontaminoitunut ja 4. Likainen) Traumaattinen haava Aina jossain määrin kontaminoitunut Infektioriskiin vaikuttavat vamman syntymistapa, vammaenergia, kontaminaation aste, vierasesineet ja potilaan perussairaudet 3

jatkuu potilasperäiset riskitekijät VARMAT Potilaan kuntoutusluokka (ASA) Leikkaus Infektiopesäke Ikä Lihavuus Pitkä preoperatiivinen sairaalahoito TODENNÄKÖISET Aliravitsemus Diabetes Tupakointi Alkoholismi Syöpäsairaus Immunosupressio S.Aureus kantajuus Infektioiden mikrobiologia ja infektiotyypit 4

Stafylokokki Tyypillistä paikallisesti rajoittunut absessin syntyminen Märkä on paksua ja kellertävän harmaata Staphylococcus aureus on tavallisin patogeeni Staphylococcus epidermiksen aiheuttama infektio vähäoireisempi ja ilmaantuu hitaammin. Tyypillistä seröösi erite ja hidastunut haavan paraneminen A-streptokokki Haavainfektiot keskimääräistä vakavampia Infektioilla taipumus levitä sekä paikallisesti että imuteitse Tulehdusalueella laaja-alainen punoitus, selluliittireaktio ja rakkuloita Infektio kivulias ja haavaerite juoksevaa Hoitona parenteraalinen penisiliinilääkitys 5

Gramnegatiiviset mikrobit Yleisiä vanhojen ja huonokuntoisten potilaiden infektioiden aiheuttajia Yleensä kyseessä Escherichia coli, proteus, klebsiella tai pseudomonas Paikalliset oireet yleensä lieviä, mutta sepsiksen kehittyminen on mahdollista Hoitona haavan revisio ja parenteraalinen mikrobilääkitys Kaasukuolio Klostridien aiheuttama vakava infektio Yleisimpiä Clostridium perfringens, Clostridium septicum ja Clostridium novyi Infektio aiheuttaa kivuliaan turvotuksen, johon liittyy tyypillinen krepitaatio Leviää nopeasti, vaatii nopeita hoitotoimenpiteitä Hoitona on infektion radikaali-revisio, laajakirjoinen mikrobilääkitys ja potilaan ohjaaminen ylipainehappihoitoon 6

Nekrotisoiva faskiitti Yleensä sekainfektio Yleensä alkaa trauman tai leikkauksen jälkeisenä infektiona Taudinkuva vaihtelee, nopeasti etenevä Hoitona laajakirjoinen mikrobilääkitys Kuolleisuus monien tutkimusten mukaan yli 50% Vierasesineinfektiot Vierasesineinfektion seuraukset vaikeita ja yleensä vierasesine joudutaan poistamaan Syntyy yleensä leikkauksen aikaisen kontaminaation vuoksi Mikrobi, yleensä stafylokokki, jää vierasesineen pinnalle Infektio koteloituu ja jää elimistön puolustusjärjestelmien ja mikrobilääkehoidon ulkopuolelle 7

Puremainfektio Eläinten suun bakteerit ovat pääosin streptokokkeja, stafylokokkeja, gramnegatiivisia sauvabakteereja tai anaerobeja Haava aina epäpuhdas ja kontaminoitunut Jäykkäkouristus- ja tarvittaessa rabiessuoja Haavan puhdistus ja sulku riittävän kirurgisen revision jälkeen Varhainen antibioottihoito Ruusuinfektio Tavallisesti ihon tasoon rajoittuva punoittava infektio (joskus vaikea erottaa selluliitista selluliitti ulottuu syvemmälle, eikä ole tarkkarajainen) Aiheuttaja yleensä A-ryhmän beettahemolyyttinen streptokokki yksin tai yhdessä S.coccus aureuksen kanssa Yleensä lähtökohtana ihorikko 8

Miten bakteeriviljelynäyte otetaan Bakteeriviljelynäyte otetaan puhdistetusta, kuivatusta haavasta (ennen antibioottihoidon aloittamista) Kyrettinäyte (syvämärkänäyte) Punktionäyte (syvämärkänäyte) Resistenttien bakteerien kolonisaation seuraamiseen käytetään puhdistamattomasta haavasta vanutikulla otettua Pintamärkänäytettä Haavapotilaan eristys- ja varotoimet 9

Tavanomaiset varotoimet Oikea käsihygienia Käsien desinfektio Käsien pesu Ihonhoito Suojainten käyttö Oikea käsineiden käyttö Suojapukeutuminen Eristyskäytännöt Oikeat työskentelytavat Aseptinen työjärjestys Oikea potilassijoittelu Eritetahradesinfektio Tutkimus- ja huoltovälineiden oikea käsittely Jätteiden käsittely Pisto- ja viiltovahinkojen torjunta Käsihygienian toteutuminen Tehokas infektioiden torjunta riippuu henkilökunnan sitoutumisesta Sairaalainfektioiden määrää voitaisiin vähentää merkittävästi, jos kädet desinfioitaisiin optimaalisen käytännön mukaisesti Tutkimusten mukaan käsihygienian huono toteutus on maailmanlaajuinen ongelma 10

Syitä desinfektiohaluttomuuteen Muutkaan hoitajat ja lääkärit eivät tee niin miksi minun pitäisi? Ajan puute, kiire, muut asiat tärkeämpiä Käytännön pesu- tai desinfektiovälineistön puute (pesualtaita ja käsihuuhdepulloja liian vähän ja väärissä paikoissa, käsihuuhde tai saippua ei mieleistä) Motivaation puute (käsihuuhde ärsyttää ihoa, ei usko käsihuuhteen tehoon) Muistamisen puute (ai niin unohdin) Instrumenttien ja jätteiden jälkikäsittely Instrumentit Esikäsittely huuhtelu- ja desinfektiokoneessa Kuivaan kannelliseen kuljetus astiaan Sterilointi Terävät kertakäyttöiset instrumentit ja neulat erilliseen suljettavaan muoviastiaan Haavanhoitojäte Haavasidokset vesitiiviiseen pussiin ja sulkemisen jälkeen jätesäkkiin Punktio- ja haavadreenieritteet sekä kudosjätteet kaadetaan huuhtelevaan kaatoaltaaseen. Kotisairaanhoidossa sidokset vesitiiviiseen pussiin, suljetaan ja viedään yhdyskuntajäteastiaan 11

Aseptiikka puhtaan ja infektoituneen haavan hoidossa Aseptiikka puhtaan haavan hoidossa Käsien pesu ja DESINFIOINTI ennen ja jälkeen sidevaihdon Alle 24 tunnin leikkaushaavan hoidossa steriilit käsineet Jos haava erittää ja sidokset kastuvat, ne vaihdetaan pohjia myöten steriilisti Haavanhoito ennen aamupesuja ja siivousta tai kaksi tuntia siivouksen jälkeen Haavanhoitotarvikkeet kootaan metallitarjottimelle, erilliselle kärrylle (vain tarvittava materiaali) Haavat hoidetaan aseptisen työjärjestyksen mukaan Käytetyt sidetarvikkeet laitetaan muovi- tai paperipusseissa roskiin Käytetyt instrumentit huolletaan lämpödesinfektiolaitteessa Potilasta ohjataan haavan käsittelyssä ja käsihygieniassa koko sairaalahoitovaiheen aikana 12

Aseptiikka infektoituneen haavan hoidossa Infektoituneen haavan käsittelyssä aseptiikan ja aseptisen työjärjestyksen noudattaminen korostuu Infektoitunutta haavaa hoidettaessa käytetään suojatakkia/muoviesiliinaa ja tehdaspuhtaita hanskoja Käytettyjen haavasidosten poistamisen jälkeen desinfioidaan kädet ja vaihdetaan suojakäsineet Infektoituneen haavan suihkutus omassa suihkutilassa Käytetyt instrumentit ja välineet desinfioidaan ja steriloidaan käytön jälkeen (potilaskohtaisia) Kosketuseristys, kun haava erittää runsaasti tai siinä kasvaa moniresistenttimikrobi Haava Määrittely Sidosten steriliteetti Tuore Vanha Puhdas Alle 24 h vanha leikkaushaava Alle 6 h vanha traumaattinen haava Yli 24 h vanha leikkaushaava Yli 6 h vanha traumaattinen haava Avoin kirurginen haava, ei infektiota Avoin granuloiva haava (puhdistunut haava) Steriili Kontaminoitunut ja likainen Trauman aiheuttama akuutti haava Trauman aiheuttama tuore haava, joka suljettu kirurgisesti Krooninen haava, kuollutta kudosta ja fibriinikatetta Steriili Infektoitunut Erityistilanteet Akuutti tai krooninen haava, jossa infektion merkit Alle 3 vrk ikäinen ortopedinen verta erittävä proteesileikkaushaava Steriili 13

Hoitostrategian kriittiset vaiheet: 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe 4. vaihe Muutamia lieviä infektion merkkejä (jonkin verran hajua, kipua tai tulehdusnestettä) Lisääntyviä infektion merkkejä (lisääntyvää hajua, kipua tai tulehdusnestettä) Avoimia merkkejä paikallisesta infektiosta (märkäeritys ja turvotus, kipu, eryteema ja paikallinen kuumotus) Avoimia merkkejä paikallisesta infektiosta ja merkkejä systeemisestä infektiosta (kuume ja valkosolujen määrän kohoaminen) Paraneminen edistyy normaalisti Paraneminen ei enää edisty normaalisti On näyttöä infektion leviämisestä ympäröivään kudokseen. Haava näyttää huonolta tai sen tila näyttää heikkenevän (selluliitti tai gangreeni) Mahdollista näyttöä infektion leviämisestä ympäröivään kudokseen, saattaa johtaa sepsikseen ja elinvaurioon ja voi olla henkeä uhkaava 14