TARJOUSPYYNTÖ JOHDANTO Tarjouspyyntö koskee Uudenkaupungin keskustan tuntumassa olevien 6. kaupunginosan korttelin 15 tontteja 27, 29, 30 ja 31. Tontit sijaitsevat osoitteissa Viikaistenkatu 5, 7 ja 9 sekä Rautilantie 3. Kaupunki on purkanut alueelta vanhat 1940-luvulla rakennetut pientalot ja siistinyt alueen. Tarjouspyynnössä pyydetään rakennusliikkeitä esittämään kaupungille, millä edellytyksillä ja aikataululla alue rakentuisi ja, mitä rakennusliikkeet tarjoavat kaupungille tontista ja tontin rakennusoikeudesta. Tontit luovutetaan joko myymällä tai vuokraamalla, jolloin vuosivuokra on 5 % myyntihinnasta elinkustannusindeksiin sidottuna. TAUSTA Tontit sijaitsevat Uudenkaupungin keskustan idyllisen puutaloalueen vieressä, keskustan palveluiden ja koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Kävelymatkan päästä löytyy kattavasti mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon ja virkistymiseen mm. uimahalli, palloilukentät ja hiihtoputki. OSALLISTUMISKUTSU Tarjouskilpailun järjestäjä on Uudenkaupungin kaupunki. Suunnittelijan edellytetään täyttävän pätevyydeltään arkkitehtisuunnittelun AA-luokan vaatimukset. VALINTAPROSESSI Tarjouksia arvioi kaupunginhallitus. Tarjoukset tulee jättää 12.12.2011 mennessä. Tontin luovuttamisesta päättää kaupunginvaltuusto alkuvuodesta 2012.
SUUNNITTELUOHJEET Alueella voimassaoleva asemakaava on hyväksytty 28.11.1994. Asemakaavassa alue on osoitettu AK-7 merkinnällä eli asuinkerrostalojen korttelialue. Autopaikkoja on varattava yksi asuntokerrosalan 100 m 2 kohden.. Kaupunki on teettänyt Viikaistenkadun tonteille rakentamistapaohjeet, joilla pyritään laadukkaaseen lopputulokseen huomioiden nykyajan asumisen tarpeet ja puutaloalueen kaupunkikuvan hienovarainen täydentäminen. Kaupunki voi perustellusta syystä myös muuttaa asemakaava, mikäli valituksi tulleen tarjouksen suunnitelmat sitä vaativat. Uusikaupunki kuuluu Hinku Pro-hankkeeseen, jossa pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä nopeammalla aikataululla kuin mitä EU:n määräys edellyttää. Tästä syystä uusiutuvan energian käyttö ja passiivitaloratkaisut ovat kiinnostavia ja suositeltavia alueelle. Viikaistenkadun alue on perheasumiselle hyvin luontuva paikka, koska turvallisen kävelymatkan päästä löytyy päivähoito- ja koulupalvelut, terveyspalvelut, kaupat ja virkistys- ja liikuntamahdollisuudet. Suunnittelussa kehotetaan käyttämään rakennustapaohjeessakin suositeltua tehokkuutta(e = 0,5), mikä poikkeaa asemakaavassa määrätystä. TARJOUS Pysäköintiin on varattava paikoitustilat tonteilta vähintään 1 autopaikka / asunto. Julkisivumateriaalina on käytettävä puuta. Tarjousaineisto Selostus rakentamisen määrästä ja tavasta, joista käy selvästi ilmi sitoutuminen rakentamistapaohjeiden noudattamiseen Aikataulu rakentamiselle Tarjous tontista ja rakentamisen rahoitusmalli Selostus asuntojen koosta ja omistuspohjasta Selostus uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista, passiivitaloratkaisuista tai muista energiaratkaisuista Rakentajan referenssit Muu tarjoajan hyväksi katsoma aineisto
Tarjousten arvioinnissa huomioidaan Kokonaisuus esitetystä ratkaisusta Rakentamistapaohjeiden noudattaminen Suunnitelman toteuttamiskelpoisuus Kaupunki varaa itselleen oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Tarjousten sisäänjättö päättyy 12.12.2011, jolloin tarjousaineisto tulee toimittaa perille Uudenkaupungin kaupungin kirjaamoon klo 15.00 mennessä suljetussa kuoressa osoitteella: Uudenkaupungin kaupunki PL 20 23501 Uusikaupunki Lähetys tulee varustaa merkinnällä Viikaistenkadun tontit. Lisätietoja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén p. 0500 743087, kiinteistöinsinööri Annakaarina Lamminpää p. 02 84515688 Uusikaupunki 09.11.2011
VIIKAISTEN TALOT / KORTTELIN UUDISTUSSUUNNITELMA 11.01.2011 ARKKITEHTITYÖHUONE ARTTO PALO ROSSI TIKKA OY Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 1
VIIKAISTEN TALOT / KORTTELIN UUDISTUSSUUNNITELMA SUUNNITELMA: ARKKITEHTITYÖHUONE ARTTO PALO ROSSI TIKKA OY Uudenmaankatu 2 K, 00120 Helsinki, Finland Suunnittelija: Aaro Artto arkkitehti SAFA email: aar@aprt.fi puhelin: +358 50 38 35 196 avustaja: Satu Niemi arkkitehti yo TYÖN TILAAJA JA OHJAAJA: Leena Arvela-Hellén kaupunginarkkitehti Uudenkaupungin kaupunki Hallinto- ja kehittämiskeskus Välskärintie 2C 23500 Uusikaupunki SISÄLLYS: Suunnittelualue 3 Nykytilanne 4,5 Yleissuunnitelma/vaihtoehtoja 6 Illustraatio 1/500 7 Alueen yleissuunnitelma 1/250 8 Rakentamistapaohjeet 9-11 1 yleistä 9 2 tontti pihat 10 3 rakennukset 12 4 värisuunnitelma 13 Rakennusten luonnossuunitelmat 1/100 13-17 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 2
Suunnittelualue ympäröity punaisella SUUNNITTELUALUE Viikaisten talojen alue muodostuu neljästä voimassa olevan asemakaavan mukaisesta AK-tontista, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4051m2 ja kokonaisrakennusoikeus 2835 m2. Alue sijaitsee vanhojen puutalokortteleiden tuntumassa Viikaistenkadun pohjoispuolella. Korttelirakenne on puukeskustaa väljempi ja rakennukset korkeampia kuin kadun toisella puolella. Suunnittelualueen länsipuolella on urheilukenttä ja neljäs pienkerrostalo, joka säilytetään. Viikaistenkatu nousee itään päin mennessä. Kerrostalot pihalta nähtynä. Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 3
Kerrostalot Viikaistenkadun varressa Kerrostalojen julkisivuja 1/500 NYKYTILANNE Suunnittelualueella sijaitsevat kolme kaksikerroksista pienkerrostaloa sopivat vanhaan puukaupunkimiljööseen huonosti. 40-luvulla rakennettujen talojen julkisivut on ympäristöstä poiketen rapattu. Kerrostalot on sijoitettu Viikaistenkadun varteen riviin, mikä korostaa ikävästi rakennusten parakkimaista luonnetta. Kerrostalon asuntokerros 1/500 Kerrostalon kellarikerros 1/500 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 4
NYKYTILANNE Harjakattoisten kerrostalojen korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää varsinkin kun asuntojen kunto on päässyt erittäin huonoksi. Korjaamisen kustannukset lähenevät helposti uudisrakentamisen kustannuksia. Hyvin suunnitelluilla uudisrakennuksilla voidaan täyttää paremmin nykyajan asumisen tarpeet ja täydentää puukaupunkimiljöötä hienovaraisemmalla tavalla. Sokkeleiden ja kellareiden hyötykäyttö on hankalaa ja rakenteiden kunto vaikeasti arvioitavissa. Uudehko puolitoistakerroksinen puurakennus sopii ympäristöönsä paremmin. Sen korvaaminen uudisrakennuksella ei ole välttämätöntä. Uudehko puolitoistakerroksinen puurakennus sopii ympäristöönsä paremmin. Osa asunnoista on erittäin huonossa kunnossa. Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 5
YLEISSUUNNITELMA/VAIHTOEHTOJA Suunnittelualueelle tehtiin useita suunnitelmia. Tontin tehokkuus säilytettiin suurinpiirtein nykyisellään. Säilytettävän kerrostalon räystäslinjaa noudatettiin ja muutenkin käytettiin nykyisten rakennusten kokoluokkaa olevia rakennusmassoja. Ohessa kolme toisistaan poikkeavaa ratkaisua, joista valittiin tarkemman suunnittelun pohjaksi parhaana pidetty vaihtoehto COMBO. LAMELLIT Käytettiin olemassa olevia massoja täydennettynä piharakennuksella. Mitään erityisiä etuja ei saavuteta tällä ratkaisulla, joka tavallaan säilyttää kerrostalojen parakkimaisen luonteen. KULMATALOT Puukaupungeissa on käytetty joskus kulmataloja. Ne korostavat korttelin suljettua luonnetta. Kulmatalojen haittana on talon jaettavuus asunnoiksi. Kulmaan jää helposti pimeää tilaa. COMBO Combossa kolmas rakennus llä on käännetty 90 astetta. Näin talon pihapuoli kääntyy edullisempaa ilmansuuntaan. Rakennusten asettelu muistuttaa puutalokeskustan kortteleita. Rakennusten pitkä sivu on aina kadun reunan suuntainen. Piharakennus tekee piha-alueesta intiimin ja viihtyisän. 1/1500 1/1500 1/1500 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 6
max I½ 225 kem2 I 150 kem2 max I½ 375 kem2 I 250 kem2 max II½ 500 kem2 II½ 460 kem2 max II½ 500 kem2 max II½ 500 kem2 II 400 kem2 II½ 460 kem2 Illustraatio 1/500 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 7
Alueen yleissuunnitelma 1/250 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 8
RAKENTAMISTAPAOHJEET Viikaistenkatu suunnitelman mukaan 1 YLEISTÄ Asuinrakennukset sijoitetaan tontille yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kadunpuoleiset julkisivut rakennetaan kiinni katulinjaan. Korttelin kulmissa olevien talojen lyhyt sivu rakennetaan myös kiinni katulinjaan. n varteen rakennetaan kaksikerroksiset rakennukset, joissa voi olla kellari- ja/tai ullakkokerros ratkaisusta riippuen. Vastaavasti Rautilantien varteen ja pihalle rakennetaan yksikerroksiset asuinrakennukset, joissa voi olla ullakko-kerros ratkaisusta riippuen. Esitetty rakennusten runkosyvyys on suuntaa antava. Rakennusten välinen etäisyys on vähintään 8 metriä. Nykyinen tonttijako voidaan säilyttää mutta silloin pysäköinti- ja kulkujärjestelyt vaativat rasitesopimuksen. Suunnittelualueella on yhteispiha, josta osa käytetään autopaikoitukseen. Suunnitelmassa on esitetty ratkaisu, jossa jokaiseen asuntoon kuuluu yksi katettu autopaikka. Suunnitelmassa on 16 autopaikkaa katoksissa ja 9 paikkaa ilman katosta. Katokset pyritään sijoittamaan vähintään kahdeksan metrin päähän rakennuksista. Asuntojen sisäänkäynnit ovat pihan puolella. n varren asuinrakennukset voivat olla pienkerrostaloja tai omalla sisäänkäynnillä varustettuja rivitaloja. Jos tontteja yhdistetään, rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala ylittää 600 kerrosneliömetriä. Siinä tapauksessa täytyy rakentaa väestösuoja. Luonteva paikka on Viikaistenkadun varrella pienkerrostalon kellarissa. Jätekatos/-huone sijoitetaan autokatosten yhteyteen. Voimassa olevan asemakaavan mahdollistama rakennusoikeus 2835 kem2 (tonttitehokkuus 0,7) on erittäin korkea. Esitetyssä suunnitelmassa on vain 1720 kem2. Olemassa olevien rakennusten kerrosala on yhteensä n. 1625 kem2 (kellarit ja ullakot eivät sisälly laskelmiin). Jos kaikki ullakot rakennetaan, rakennusoikeuteen laskettava kerrosala nousee 2100 kem2:iin (tonttitehokkuus 0,52). Tonttitehokkuuden pudottaminen asemakaavassa 0,5:een olisi miljöön kannalta toivottavaa. Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 9
RAKENTAMISTAPAOHJEET Pihanäkymä 2 TONTTI JA PIHAT 2.1 Kasvillisuus Istutuksilla tuetaan piha-alueiden toiminnallista jäsentelyä. Yhteispihasta suuri osa on nurmikkoa ja istutuksia. Pihaan voidaan istuttaa mm. hedelmäpuita. Olemassa olevaa kasvillisuutta pyritään säilyttämään. 2.2 Kiveykset Sisäänkäyntien edustat kivetään betoni- tai luonnonkivillä, myös jätesäiliöiden säilytyspaikat kivetään. Yhteiset kulkutiet ovat kivituhka-sorapintaisia tai ne kivetään tai asfaltoidaan tontinhaltijoiden yhteisestä päätöksestä. Rakennukset erotetaan kulkuteistä ja viheralueista välittävällä materiaalilla esim. luonnonkivillä. 2.3 Tontin rajaaminen Suunnittelualue erotetaan katualueesta ja naapuritointeista puurakenteisella aidalla silloin kun rakennus ei ole tonttia rajaamassa. Aitaan jätetään tarvittavat kulku- ja ajoaukot. Puurakenteisen aidan korkeuden tulee olla vähintään 1,2 m ja enintään 1.4 m. Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 10
Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 11
RAKENTAMISTAPAOHJEET 3 RAKENNUKSET 3.1 Julkisivun korkeus n varren asuinrakennukset rakennetaan kaksi tai kaksi ja puolikerroksisiksi. Julkisivun enimmäiskorkeus on 8 metriä sokkelin ja julkisivuverhouksen rajapinnasta vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohtaan mitattuna. Rautilantien varressa ja korttelin pihalla oleva rakennus voidaan rakentaa kerroksen tai puolentoista kerroksen korkuiseksi. Julkisivun korkeus ei saa ylittää neljää metriä. 3.2 Julkisivumateriaalit ja värit Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla vaakapaneloitu öljymaalattu lauta. Julkisivuväreinä käytetään tässä rakentamistapaohjeessa määriteltyjä esimerkkisävyjä. Vierekkäisten rakennusten pääväri ei saa olla sama. 3.3 Vesikatto Asuinrakennusten kattokaltevuus on noin 30. Asuinrakennuksissa on taitekatto, jonka harja on rakennuksen pitkän sivun suuntainen. Sekä asuinrakennusten että autokatosten vesikattomateriaalina on konesaumattu pelti. Väriltään katto on tumman harmaa tai musta. Vesikaton alueelle voidaan avata kattoikkunoita, ns. kottaraisia, joilla saadaan ullakkokerrokseen valoa myös keskirunkoon. 3.4 Katokset ja parvekkeet Rakennusalan rajoittamatta asuinrakennusten sisäpihan puoleisille sivuille saa tehdä katoksia, parvekkeita ja matalia terasseja. 3.5 Aukotus Kadun puoleisissa asuinhuoneissa tulee olla kadulle päin avautuvia ikkunoita Rakennusten päätyyn tulee sijoittaa jokaiseen kerrokseen vähintään yksi ikkuna. Aputilojen kuten sauna- ja wc-tilojen aukotuksen tulee pääsääntöisesti suuntautua pihan tai päädyn suuntaan. 3.6 Autokatokset Autokatosten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla asuinrakennusten mukaisesti vaakapaneloitu öljymaalattu lauta. Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 12
1 vaakapaneloitu öljymaalattu lauta 2 konesaumattu peltikatto 3 lasi Rivitalon pihajulkisivu 1/100 RAKENTAMISTAPAOHJEET 4 VÄRISUUNNITELMA 2 1 3 Rivitalon ensimmäinen kerros 1/100 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 13
Rivitalon katujulkisivu 1/100 2 1 3 1 vaakapaneloitu öljymaalattu lauta 2 konesaumattu peltikatto 3 lasi Rivitalon toinen kerros 1/100 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 14
Kerrostalon pihajulkisivu 1/100 3 2 1 1 vaakapaneloitu öljymaalattu lauta 2 konesaumattu peltikatto 3 lasi Rivitalon mahdollinen ullakkokerros 1/100 Rivitalon periaateleikkaus 1/100 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 15
Kerrostalon julkisivu lle 1/100 Kerrostalon päätyjulkisivu 1/100 2 2 1 1 3 3 Kerrostalon tyyppikerros 1/100 1 vaakapaneloitu öljymaalattu lauta 2 konesaumattu peltikatto 3 lasi Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 16
1 vaakapaneloitu öljymaalattu lauta 2 konesaumattu peltikatto 3 lasi 2 1 3 Pihatalojen tyyppipohjapiirustuksia 1/100 Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy 17