Ulkoasiainministeriö MINVA UM2017-00484 POL-30 Lee Stefan(UM) 10.05.2017 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 15.5.2017;Suomen tavoitteet Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä 15.5.2017. Asialistalla ovat EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen alalla, itäinen kumppanuus, EU:n ja Afrikan väliset suhteet sekä Afrikan sarven tilanne. Epävirallisella lounaalla keskustellaan EU:n ja Afrikan välisistä suhteista Afrikan unionin komission uuden puheenjohtajan Moussa Faki Mahamatin kanssa. Suomea edustaa kokouksessa ulkoministeri Timo Soini. EU:n globaalistrategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen alalla YTPP:n ja EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä koskeva työ on keskeinen osa EU:n globaalistrategian toimeenpanoa. Korkean edustajan raportissa kesäkuun Eurooppa-neuvostolle on tärkeää voida osoittaa konkreettista edistystä joulukuun Eurooppa-neuvoston päätösten toimeenpanossa. Käytännön edistysaskeleet tulee myös kommunikoida selkeästi kansalaisten suuntaan. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) tulee edistää EU:n käytännön puolustusyhteistyötä ja vahvistaa jäsenmaiden keskinäisiä sitoumuksia. EU-tavoitteiden lisäksi PRY:n tulee hyödyttää jäsenmaita kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä. Tavoitteena on PRY:n keskeisiä lähtökohtia (yhteistyön tavoitteet, osallistujamailta vaadittavat sitoumukset ja hallintomalli) koskevien linjausten tekeminen kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. Suomi tukee ripeää etenemistä valmistelussa. Suomi painottaa, että tähänastisten painopisteiden poliisi, oikeusvaltiosektori ja siviilihallinnon kehittäminen tulee jatkossakin olla siviilikriisinhallinnan keskiössä ja niitä koskevien suorituskykyjen kehittämistä tulee tehostaa. Suhtaudumme myönteisesti myös esillä oleviin ehdotuksiin siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan kehittämisestä. Operaatioiden perustamisprosessin nopeuttaminen on tärkeää sekä siviilikriisinhallinnan vaikuttavuuden että EU:n uskottavuuden kannalta. Lisäksi on tärkeää jatkaa työtä EU:n taisteluosastojen käytettävyyden kehittämiseksi ja kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseksi. Yhteisrahoituksen laajentaminen on yksi keino taisteluosastojen käytettävyyden edistämiseksi. Tärkeitä ovat myös järjestelmän ennakoitavuus ja jatkuvuus sekä poliittisen päätöksenteon nopeus. PRY voi luoda uusia edellytyksiä taisteluosastojen kehittämiselle. Kumppanimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää strategisempaan suuntaan. Yhteistyötä tulee jatkossa laajentaa kattamaan kriisinhallinnan ohella koko EU:n tavoitetaso ja uudet uhat kuten hybridi ja kyber. Perinteisten kumppanien ja lähialueiden maiden lisäksi vuoropuhelua tulee tiivistää myös keskeisten globaalien toimijoiden kuten Kiinan kanssa. Itäinen kumppanuus Riian huippukokouksessa 2015 päätetyt prioriteetit ovat yhä ajankohtaisia ja Brysselin huippukokouksen valmistelujen tulee perustua niihin. Tulevan huippukokouksen tulee vahvistaa sitoumus konkreettiseen toimeenpanoon myös jatkossa pitäen kaikki kuusi kumppanimaata mukana kumppanuudessa. Keskeistä on kannustaa kumppanimaita edelleen uudistuksiin, kuten oikeusvaltiokehitys, vapaan kansalaisyhteiskunnan, median, sanan- ja
kokoontumisvapauden edistäminen sekä korruption torjunta. Suomi kiinnittää erityistä huomiota strategiseen viestintään ja sen vahvistamiseen. 2(17) EU:n ja Afrikan väliset suhteet Suomi pitää tärkeänä EU:n ja Afrikan poliittisen kumppanuuden nostamista korkeammalle strategiselle tasolle. Sekä EU:n että Afrikan intressissä on edistää vakautta ja kestävää kehitystä huomioiden mm. ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet. Nämä ovat keskeisessä roolissa myös puututtaessa hallitsemattoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja ääriliikkeiden leviämiseen. Muuttoliikekysymykset tulee huomioida kokonaisvaltaisesti EU:n suhteissa keskeisiin lähtö- ja kauttakulkumaihin Afrikassa. EU:n tulee viestittää AU:lle selkeästi, että huippukokouksen pääteemaksi tulisi fokusoida nuoriso ja nuorisotyöllisyyden edistäminen. Nuorisoa koskeva pääteema tarjoaa mahdollisuuden etsiä yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin yhteisiin kysymyksiin EU:n ja Afrikan välillä liittyen mm. talouskasvuun, turvallisuuteen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyyn, nuorisotyöttömyyteen, koulutukseen, liikkuvuuteen sekä muuttoliikkeeseen. Afrikan sarven tilanne Afrikan sarven turvallisuuskysymykset ovat yhä enemmän linkittyneet laajempaan alueelliseen tilanteeseen. EU:n täytyy säilyttää aktiivinen roolinsa ja parantaa edelleen toimiensa kokonaisvaltaisuutta alueella. EU:n aktiivinen rooli on tärkeää myös puututtaessa hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen. EU:n täytyy aiempaa vahvemmin huomioida Persianlahden maiden toimet ja rooli Afrikan sarvessa. Pidämme tärkeänä panostaa jatkossa myös konfliktinestoon ja -ratkaisuun sekä rauhanvälitykseen Afrikan sarven alueella. EU:n Afrikan sarven erityisedustajan työn tukeminen on keskeistä. Humanitaarinen kriisi vaikuttaa Afrikan sarven alueen turvallisuustilanteeseen. EU:n täytyy vastata humanitaariseen kriisiin ripeästi ja koordinoidusti yhteistyössä muiden toimijoiden ja alueen maiden kanssa. EU:n on tuettava alueellisia aloitteita pakolaiskysymysten ratkaisuun.
Asialista: 3(17) EU:n globaalistrategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen alalla s.4 Itäinen kumppanuus s.7 EU:n ja Afrikan väliset suhteet s.10 Afrikan sarven tilanne s.14
4(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO POL-10 4.5.2017 Asia EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen alalla Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 15.5.2017 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoministerit keskustelevat EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanosta turvallisuuden ja puolustuksen alalla, painopisteenä siviilikriisinhallinnan kehittäminen. Tarkoituksena on antaa päätelmät, joissa tarkastellaan saavutettua edistystä ja linjataan jatkotyötä kohti kesäkuun Eurooppa-neuvostoa. Päätelmät hyväksytään muodollisesti ulkoasiainneuvoston puolustusministerikokoonpanossa 18.5. 2. SUOMEN TAVOITE Tavoitteena on, että UAN:ssa annettavissa globaalistrategian toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla koskevissa päätelmissä 1) täsmennetään pysyvän rakenteellisen yhteistyön lähtökohtia maaliskuun UAN:n linjauksen mukaisesti, 2) päätetään siviilikriisinhallinnan tehtävien ja tavoitteiden arviointia ja siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan kyvyn vahvistamista koskevasta jatkotyöstä ja 3) linjataan jatkotyötä muiden globaalistrategian toimeenpanoa koskevien toimeksiantojen osalta. YTPP:n ja EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä koskeva työ on keskeinen osa EU:n globaalistrategian toimeenpanoa. Korkean edustajan raportissa kesäkuun Eurooppaneuvostolle on tärkeää voida osoittaa konkreettista edistystä joulukuun Eurooppa-neuvoston päätösten toimeenpanossa. Käytännön edistysaskeleet tulee myös kommunikoida selkeästi kansalaisten suuntaan. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) tulee edistää EU:n käytännön puolustusyhteistyötä ja vahvistaa jäsenmaiden keskinäisiä sitoumuksia. EU-tavoitteiden lisäksi PRY:n tulee hyödyttää jäsenmaita kansallisten suorituskykyjen kehittämisessä. Suomen alustavan näkemyksen mukaan PRY-kehikossa voitaisiin toteuttaa mm. ilma- ja meritilannekuvan kehittämiseen, lennokkeihin liittyvään teknologiaan, kyberiin ja viestiyhteyksien turvaamiseen liittyviä hankkeita. Tavoitteena on PRY:n keskeisiä lähtökohtia (yhteistyön tavoitteet, osallistujamailta vaadittavat sitoumukset ja hallintomalli) koskevien linjausten tekeminen kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. Suomi tukee ripeää etenemistä valmistelussa. Siviilikriisinhallinnan tehtäviä ja painopisteitä tulee tarkastella uudelleen sen määrittämiseksi, miten siviilikriisinhallinta voi parhaiten vastata muuttuneen turvallisuustilanteen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin ja tukea globaalistrategiassa määritellyn tavoitetason toimeenpanoa. Tähän liittyy olennaisesti siviilikriisinhallinnan ja EU:n muun keinovalikoiman, etenkin YTPP- ja OSA-sektorin toimijoiden työn entistä parempi yhteensovittaminen. Suomi osallistuu aktiivisesti tähän ns. Feiran prioriteettien uudistamista koskevaan työhön. Suomi painottaa, että tähänastisten painopisteiden poliisi, oikeusvaltiosektori ja siviilihallinnon
kehittäminen tulee jatkossakin olla siviilikriisinhallinnan keskiössä ja niitä koskevien suorituskykyjen kehittämistä tulee tehostaa. 5(17) Suhtaudumme myönteisesti myös esillä oleviin ehdotuksiin siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan kehittämisestä. Operaatioiden perustamisprosessin nopeuttaminen on tärkeää sekä siviilikriisinhallinnan vaikuttavuuden että EU:n uskottavuuden kannalta. Lisäksi on tärkeää jatkaa työtä EU:n taisteluosastojen käytettävyyden kehittämiseksi ja kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseksi. Yhteisrahoituksen laajentaminen on yksi keino taisteluosastojen käytettävyyden edistämiseksi. Tärkeitä ovat myös järjestelmän ennakoitavuus ja jatkuvuus sekä poliittisen päätöksenteon nopeus. PRY voi luoda uusia edellytyksiä taisteluosastojen kehittämiselle. Kumppanimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää strategisempaan suuntaan. Yhteistyötä tulee jatkossa laajentaa kattamaan kriisinhallinnan ohella koko EU:n tavoitetaso ja uudet uhat kuten hybridi ja kyber. Perinteisten kumppanien ja lähialueiden maiden lisäksi vuoropuhelua tulee tiivistää myös keskeisten globaalien toimijoiden kuten Kiinan kanssa. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Ulkoasiainneuvosto antoi marraskuussa globaalistrategian toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla koskevat päätelmät ja Eurooppa-neuvosto linjasi YTPP:n ja EU:n puolustusyhteistyön eteenpäin viemisestä joulukuussa. Maaliskuun ulkoasianneuvostossa tehtiin ensimmäiset päätökset toimeenpanosta ja Eurooppa-neuvosto arvioi saavutettua edistystä maaliskuun kokouksessaan. Alkuvuoden aikana käsittelyssä ovat olleet mm. kriisinhallinnan suunnittelu- ja johtokyvyn vahvistaminen, pysyvä rakenteellinen yhteistyö, puolustuksen vuosittainen arviointi, siviilikriisinhallinnan kehittäminen ja EU:n taisteluosastot. Suunnittelu- ja johtokyvyn vahvistamisesta tehtiin poliittinen päätös maaliskuun ulkoasiainneuvostossa. Toukokuussa tavoitteena on linjata jatkotyötä mm. pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja siviilikriisinhallinnan kehittämisen osalta. Lisäksi neuvosto tarkastelee edistymistä muiden marras-joulukuun toimeksiantojen toimeenpanossa. Puolustusministerikokoonpanossa 18.5. hyväksyttävät päätelmät kattavat kriisinhallintarakenteet, kumppanuuksien kehittämisen kolmansien maiden kanssa, kumppanimaiden kapasiteettien kehittämistä koskevan CBSD-aloitteen, siviilikriisinhallinnan, taisteluosastot ja puolustusyhteistyön tiivistämisen (pysyvä rakenteellinen yhteistyö, puolustuksen säännöllinen arviointi, Euroopan puolustusvirasto ja komission puolustuksen alan toimintasuunnitelma). Eurooppa-neuvoston on määrä linjata jatkotyötä kesäkuun kokouksessaan. Globaalistrategian ja EU Nato -yhteisjulistuksen toimeenpanosta saadaan ensimmäiset vuosiraportit Eurooppaneuvoston alla. Komissio antaa Euroopan puolustusrahastoa koskevan esityksensä samoin kesäkuussa. Toukokuun ulkoasiainneuvosto on tärkeä askel kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelussa. Neuvoston päätelmät pohjustavat osaltaan kesäkuun Eurooppa-neuvostossa tehtäviä linjauksia EU:n globaalistrategian toimeenpanon eteenpäin viemisestä turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Päähuomio valmistelussa on tähän saakka kohdistunut pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY). Korkean edustajan esitysten pohjalta jäsenmaat määrittivät neuvoston maaliskuun päätelmissä PRY:n alustavia toimintaperiaatteita. Kesäkuuhun mennessä pyritään löytämään yhteisymmärrys
6(17) PRY:n keskeisistä lähtökohdista: yhteistyön tavoitteista, osallistujamailta vaadittavista sitoumuksista ja hallintomallista. Samalla kartoitetaan mahdollisia PRY:n alla toteutettavia hankkeita. PRY:n käynnistämiseen voidaan mahdollisesti edetä vuoden loppuun mennessä. PRY:n alla toteutettavia hankkeita koskeva keskustelu on vasta käynnistymässä. EUH:n kartoituksessa jäsenmaat ovat indikoineet kiinnostusta sekä operaatio-osallistumiseen että suorituskykyjen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Suomessa potentiaalisiksi yhteistyöaloiksi on alustavasti identifioitu mm. ilma- ja meritilannekuvan kehittäminen, lennokkeihin liittyvä teknologia, kyber, viestiyhteyksien turvaaminen ja sotilaallinen huoltovarmuus. Keskustelu hankkeista jatkuu kesän ja syksyn aikana. Eurooppa-neuvoston on tarkoitus linjata etenemistä myös puolustuksen säännöllisen arvioinnin (CARD) ja komission esittämän puolustusrahaston osalta. Aloitteet ovat erillisiä, mutta niillä on selvä yhteys keskenään. CARD:n on tarkoitus osaltaan tukea jäsenmaita yhteishankkeiden identifioinnissa ja puolustusrahasto voi osallistua hankkeiden rahoitukseen. Jatkotyössä on tärkeää varmistaa, että aloitteista muodostuu toimiva kokonaisuus. EU:n sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan tehostamista koskevaa työtä on viety eteenpäin marraskuun ulkoasiainneuvoston päätelmien mukaisesti. Siviilikriisinhallinnan kehittämisessä esillä on kaksi kokonaisuutta: siviilikriisinhallinnan tehtävien ja painopisteiden tarkastelu ja siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan kehittäminen. EU:n siviilikriisinhallinnan painopisteitä, vuonna 2000 hyväksyttyjä ns. Feiran prioriteetteja tarkastellaan muuttuneen turvallisuustilanteen ja globaalistrategiassa määritellyn EU:n tavoitetason valossa. Keskeistä on arvioida, miten ja missä määrin siviilikriisinhallinnan keinoin voidaan vastata mm. terrorismiin, hybridi- ja kyberuhkiin, kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen liittyviin uusiin turvallisuusuhkiin ja -haasteisiin. Siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan kehittämisessä esillä on mm. operaatioiden käynnistämisen nopeuttamiseen ja kohdennettujen, pienimuotoisten operaatioiden perustamiseen liittyviä aloitteita. Keskeistä molempien kysymysten osalta on vahvistaa siviilisuorituskykyjen kehittämistä myös EU-jäsenmaiden tasolla mm. koulutusta tehostamalla. Suomi osallistui aktiivisesti marraskuun päätelmissä annetun toimeksiannon muotoiluun ja aktiivista vaikuttamista jatketaan kevätkaudella aloitteiden toimeenpanossa. Suomi järjestää mm. Feiran prioriteettien tarkastelua koskevan työpajan Brysselissä kesäkuun alussa. EU:n nopean toiminnan kehittämisessä päähuomio on EU:n taisteluosastojen käytettävyyden parantamisessa. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä taisteluosastojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen nähdään entistäkin tärkeämpänä. Esillä olevat ehdotukset koskevat taisteluosastojen valmistautumista ja harjoittelua, joustavuuden edelleen kehittämistä sekä kustannusten jakamista. Rahoituskysymyksiä tarkastellaan osana keväällä käynnistyvää EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan yhteisiä kustannuksia hallinnoivan Athena-mekanismin sääntömääräistä arviointia. Keskusteluun on ensimmäistä kertaa noussut myös kysymys pysyvän rakenteellisen yhteistyön merkityksestä taisteluosastojen käytettävyyden ja konseptin kehittämisessä. Ulkosuhdehallinto on esittänyt pohdittavaksi mahdollisuutta hyödyntää pysyvää rakenteellista yhteistyötä esimerkiksi osastojen tarvitsemien logistiikkakykyjen hankinnassa. YTPP-alan yhteistyötä kumppanimaiden kanssa pyritään kehittämään strategisempaan suuntaan globaalistrategiassa linjatun mukaisesti. Keskeisiä kysymyksiä ovat kumppanimaiden kriisinkestokyvyn kehittäminen ja poliittisen dialogin vahvistaminen. Suomi pitää tärkeänä että yhteistyön vahvistamisessa huomioidaan myös EU:n perinteiset läntiset kumppanimaat (Norja, Sveitsi, Yhdysvallat, Kanada) ja että vuoropuhelua vahvistetaan myös keskeisten globaalien toimijoiden kuten Kiinan kanssa.
7(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Peltokoski Päivi 05.05.2017 Asia EU:n itäinen kumppanuus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 15.05.2017 Asiakirja Joint Staff Working Document, Eastern Partnership Focusing on key priorities and deliverables, SWD (2016) 467 final 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE EU:n itäisen kumppanuuden (IK) huippukokouksen valmistelun aloittaminen EU-maiden kesken. Ei päätelmiä. Riian huippukokouksessa 2015 päätetyt prioriteetit ovat yhä ajankohtaisia ja Brysselin huippukokouksen valmistelujen tulee perustua niihin. EU:n itäisessä kumppanuudessa on saavutettu merkittäviä virstanpylväitä, kuten assosiaatiosopimusten ja muiden sopimusten toimeenpano sekä viisumivapaudet ja -helpotukset. Tulevan huippukokouksen tulee vahvistaa sitoumus konkreettiseen toimeenpanoon myös jatkossa pitäen kaikki kuusi kumppanimaata mukana kumppanuudessa. Itäisen kumppanuuden saavutuksiin kuuluvat mm. helpompi liikkuvuus, Erasmus + - opiskelijaohjelmat, vapaakauppasopimusten (DCFTA) toimeenpano, PK-yritysten tukeminen ja energiapolitiikan tehostaminen. Näitä saavutuksia ja niiden kumppanimaiden kansalaisille tuomia hyötyjä tulee tuoda paremmin esiin myös huippukokousta valmisteltaessa. Itäisen kumppanuuden keskeiset arvot ja yhteistyöalat lisäävät itäisten kumppanimaiden kestokykyä (resilienssiä). Keskeistä on kannustaa kumppanimaita edelleen uudistuksiin, kuten oikeusvaltiokehitys, vapaan kansalaisyhteiskunnan, median, sanan- ja kokoontumisvapauden edistäminen sekä korruption torjunta. Suomi kiinnittää erityistä huomiota strategiseen viestintään ja sen vahvistamiseen. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että kansalaiset sekä EU- että kumppanimaissa tietäisivät enemmän itäisen kumppanuuden konkreettisista tuloksista. Siksi itäisestä kumppanuudesta tiedottamista pitää lisätä.
3. NEUVOTTELUTILANNE 8(17) Itäisen kumppanuuden huippukokouksia on järjestetty kahden vuoden välein: Praha 2009, Varsova 2011, Vilna 2013 ja Riika 2015. Brysselissä 24.11. pidettävää huippukokousta on valmisteltu tähän mennessä virkamiestasolla keskittyen odotuksiin huippukokouksen tuloksiksi sekä itäisen kumppanuuden monenkeskisten rakenteiden (arkkitehtuurin) uudistamiseen. Huippukokousvalmisteluita ja itäisen kumppanuuden rakenteiden uudistamista on tarkoitus käsitellä EU:n ja kumppanimaiden ulkoministerikokouksessa 19.6.2017 Luxemburgissa. 4. TAUSTA EU:n itäiseen kumppanuuteen kuuluvat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko- Venäjä. Itäinen kumppanuus kuuluu Viron EU-puheenjohtajuuskauden prioriteetteihin. Seuraava IKhuippukokous järjestetään 24.11.2017 Brysselissä. Huippukokoukselta odotetaan konkreettisia tuloksia sekä selkeää tulevaisuuden visiota itäiselle kumppanuudelle. Tärkeä tavoite on EU:n ja kumppanimaiden kestokyvyn vahvistaminen sekä kumppanimaiden uudistusten tukeminen. EUH/KOM ovat valmistelleet huippukokousvalmisteluja varten työohjelman ns. 20/20-paperin (viiteasiakirja), jota on tarkoitus kesäkuun ulkoministerikokoukseen mennessä vielä täydentää jäsenmaiden ja kumppanimaiden huomioilla. Työohjelma sisältää konkreettisia sektorikohtaisia tavoitteita lyhyellä aikavälillä saavutettavaksi tänä vuonna ja pidemmällä aikavälillä vuoteen 2020 saakka. Riian vuoden 2015 huippukokouksen prioriteettien pohjalle rakennetut sektorit ovat taloudellinen kehitys ja markkinamahdollisuudet, instituutioiden ja hyvän hallinnon vahvistaminen, yhteydet, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä liikkuvuus ja ihmisten väliset kontaktit. Työohjelman läpileikkaavat teemat ovat kansalaisyhteiskunta, tasa-arvo ja strateginen viestintä. Riian huippukokous järjestettiin toukokuussa 2015 tilanteessa, jossa Ukrainan konflikti vaikutti vahvasti muuttuneena turvallisuusympäristönä. Tähän liittyen Riian huippukokous ja sitten Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) uudistus vahvistivat eriytymisperiaatteen (differentiaatio) suhteissa kumppanimaihin. Huolimatta näiden tavoitteiden ja etenemisen eritahtisuudesta, ovat kaikki kuusi kumppanimaata edelleen aktiivisesti mukana itäisessä kumppanuudessa. Viime vuosina kumppanimaiden kahdenväliset sopimusjärjestelyt ja ohjelmat ovat olleet huomion keskipisteessä. EU allekirjoitti assosiaatiosopimukset Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa kesällä 2014. Kaikki EU-maat ovat ratifioineet Georgian ja Moldovan sopimukset, mutta Ukrainan sopimus odottaa edelleen Alankomaiden ratifiointia. EU:n kanssa solmitut assosiaatiosopimukset, niiden vapaakauppaosiot sekä viisumivapaus- ja helpotusprosessit ovat kumppanuuden merkittäviä saavutuksia. Ukrainan, Georgian ja Moldovan osalta assosiaatiosopimukset ja viisumivapaussopimukset ovat merkittäviä saavutuksia, jotka kannustavat myös muita kumppanimaita jatkamaan vaikeita yhteiskunnallisia uudistuksia. Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa on rohkaistu assosiaatiosopimuksen (ml. DCFTA, Deep and Comprehensive Free Trade Agreement) ja sovittujen uudistusten toimeenpanon jatkamiseen. Moldovan viisumivapaus toteutui 2014, Georgian maaliskuussa 2017 ja Ukrainan on määrä toteutua kesäkuussa 2017, mikäli UAN hyväksyy asiasta päätöksen 15.5.
9(17) Kolmen muun IK-maan kanssa on edetty kumppanuuden tiivistämisessä räätälöidymmin. Armenian kanssa on saatu päätökseen neuvottelut uudesta perussopimuksesta ja sopimusneuvottelut ovat käynnistyneet myös Azerbaidzhanin kanssa. Valko-Venäjän kanssa käydään vuoropuhelua mm. ihmisoikeuskysymyksistä ja kumppanuusprioriteeteista. Riian huippukokouksen 2015 jälkeen itäisessä kumppanuudessa on painotettu tukea kumppanimaille ja työtä yhteisesti sovittujen sitoumusten eteen, kuten uudistuksissa ja oikeusvaltiokehityksessä. Kumppanimaiden kestokyvyn (resilienssin) vahvistaminen ja disinformaatioon vastaaminen ovat vallitsevassa tilanteessa tärkeitä tavoitteita. Disinformaatioon vastaamisen lisäksi hybridiuhat ovat nousseet yhä vahvempana aiheena agendalle. EU:n pääasiallinen tuki-instrumentti IK-maihin on ENI (European Neighbourhood Instrument), jonka 15 miljardin euron seitsenvuotiskauden (2014-2021) rahoituksesta noin 30 % allokoidaan IK-maille ja noin 70 % naapuruuspolitiikan eteläisille maille. Brysselin huippukokouksessa marraskuussa 2017 tullaan lujittamaan EU-yhteistyötä ja vahvaa sitoutumista kahdenvälisiin ja monenkeskisiin suhteisiin kaikkien kuuden kumppanimaan kanssa, ottaen myös huomioon vaikean tilanteen Venäjän kanssa. Huippukokous tulee arvioimaan käynnissä olevan itäisen kumppanuuden tuen ja yhteistyön tuloksellisuutta kumppanimaiden yhteiskunnallisen kestokyvyn vahvistamiseksi, uudistetun Euroopan naapuruuspolitiikan ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalistrategian tavoitteiden pohjalta. Konkreettisten tulosten ja poliittisen vision ohella huippukokouksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota itäisen kumppanuuden näkyvyyteen. On ilmennyt selkeä tarve tehostaa viestintää itäisen kumppanuuden hyödyistä ja tuloksista erityisesti kumppanimaiden kansalaisille. Tavoitteena on, että Brysselin huippukokouksessa hyväksyttäisiin lyhyt ja selkeä poliittinen julkilausuma, johon kaikki jäsenmaat ja kumppanimaat voivat sitoutua. Tärkeätä on niin ikään kyetä osoittamaan sekä kumppanimaiden että jäsenmaiden kansalaisille itäisen kumppanuuden konkreettinen hyöty.
10(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-20 Martti Eirola 4.5.2017 Pirjo Virtanen Asia EU-Afrikka-suhteet Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 15.5.2017 Asiakirjat EU Afrikka -tiedonanto (Joint Communication to the European Parliament and the Council for a renewed impetus of the Africa-EU Partnership) 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Ministerit keskustelevat EU Afrikka-suhteista ja erityisesti valmistautumisesta marraskuussa pidettävään Afrikka-EU -huippukokoukseen. Lounaskeskusteluun osallistuu myös AU:n komission tuore puheenjohtaja Moussa Faki, joka on toiminut sekä Tshadin pääministerinä että viimeksi ulkoministerinä. Suomi pitää tärkeänä EU:n ja Afrikan poliittisen kumppanuuden nostamista korkeammalle strategiselle tasolle. Globaalitilanteen muutokset ja Euroopan ja Afrikan mantereiden kasvava keskinäisriippuvuus edellyttävät poliittisen tason yhteistyön ja vuoropuhelun tiivistämistä. Huippukokous antaa tilaisuuden käsitellä yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Marraskuun EU-Afrikka huippukokouksen tulee hyväksyä yhteiset tavoitteet EU-Afrikka - suhteille ja yhteistyölle huomioiden niin Afrikan, Euroopan kuin globaalitasonkin aloitteet. Molempien osapuolten hyväksymä Afrikka EU-yhteisstrategia (JAES) tarjoaa pohjan tavoitteenasettelulle. Sekä EU:n että Afrikan intressissä on edistää vakautta ja kestävää kehitystä huomioiden mm. ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet. Nämä ovat keskeisessä roolissa myös puututtaessa hallitsemattoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja ääriliikkeiden leviämiseen. Muuttoliikekysymykset tulee huomioida kokonaisvaltaisesti EU:n suhteissa keskeisiin lähtö- ja kauttakulkumaihin Afrikassa. EU:n tulee viestittää AU:lle selkeästi, että huippukokouksen pääteemaksi tulisi fokusoida nuoriso ja nuorisotyöllisyyden edistäminen. Nuorisoa koskeva pääteema tarjoaa mahdollisuuden etsiä yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin yhteisiin kysymyksiin EU:n ja Afrikan välillä liittyen mm. talouskasvuun, turvallisuuteen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyyn, nuorisotyöttömyyteen, koulutukseen, liikkuvuuteen sekä muuttoliikkeeseen. Nuorisotyöllisyyden edistämiseksi Suomen tavoitteena on, että loppuasiakirjoihin kirjataan EU:n tuki Afrikassa erityisesti koulutukseen, tuotekehittelyyn ja innovaatiotoimintaan, sekä mittaviin investointiohjelmiin.
3. NEUVOTTELUTILANNE 11(17) 4. TAUSTA Asiasta keskusteltiin edellisen kerran UAN-kokoonpanolla joulukuussa 2016. Komission (DEVCO) ja ulkosuhdehallinnon yhdessä valmistelema EU Afrikka -tiedonanto on julkistettu 4.5. Tiedonanto pohjustaa EU:n puolelta EU Afrikka -huippukokouksen valmisteluja. Huippukokous pidetään 29 30.11.2017 Abidjanissa Norsunluurannikolla. AU:n valmistautumista huippukokoukseen on hidastanut komission vaihtuminen keväällä 2017. Kokousta voidaan ryhtyä valmistelemaan yhdessä heti kun Afrikan osapuoli on järjestäytynyt. Suomi on valmis kannattamaan huippukokousta varten päätelmiä, jotta komission ja ulkosuhdehallinnon lisäksi myös jäsenmailla on mahdollisuus vaikuttaa huippukokouksen valmisteluihin. Säännölliset huippukokoukset ovat osa EU:n ja Afrikan strategista suhdetta. Huippukokous on EU:n suurin: siihen osallistuu 28 + 55 jäsenmaata, EU:n ja AU:n komissiot ja muut instituutiot, sekä YK:n että yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. Abidjanissa, Norsunluurannikolla 29-30.11.2017 järjestettävä huippukokous on järjestyksessään viides. On mahdollista, että huippukokousta edeltää ulkoministeriosuus. Edellinen huippukokous järjestettiin Brysselissä vuonna 2014. Suomea edusti PMI Jyrki Katainen. Nopeat viimeaikaiset muutokset kuten konfliktit ja kasvanut muuttoliike Eurooppaan ovat osoittaneet mantereiden välisen keskinäisriippuvuuden. Afrikan ja Euroopan sisäiset kehitykset vaikuttavat toisiinsa ja monet haasteista ovat yhteisiä alkaen ilmastonmuutoksesta, nuorisotyöttömyydestä ja terrorismista. Samaan aikaan kun Eurooppa on kärsinyt talouskriisistä, monet Afrikan maista ovat voimakkaan talouskasvun ansiosta nousseet alemman keskitulotason maiksi. Perinteiset avunantaja-avunsaaja roolit ovat murroksessa kun toimintakenttä laajenee ja uudet toimijat aktivoituvat. EU:n kanssa Afrikassa kilpailevat mm. Kiina ja Persianlahden maat. Myös Turkki ja Venäjä investoivat yhä enemmän Afrikkaan, minkä johdosta Afrikalla on Euroopan lisäksi monia muita yhteistyömahdollisuuksia. Brexitin ja USA:n ulkopolitiikan suunnanmuutosten vaikutuksia Eurooppaan ja Afrikkaan ja niiden välisiin suhteisiin on ennenaikaista arvioida. EU tavoittelee positiivista ilmapiiriä niin huippukokouksessa kuin pitemmän aikavälin suhteissa Afrikkaan. EU:n ja Afrikan suhteita ovat hiertäneet mm. talouskumppanuussopimuksiin (EPA), muuttoliikekysymyksiin, rauhanturvaamisen rahoitukseen, kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC) ja rankaisemattomuuteen liittyvät kysymykset. Huippukokouksen yhtenä haasteena on päästä yli menneistä ristiriidoista ja suunnata katsetta tulevaan. EU:n ja Afrikan suhteita säätelevät useat sopimukset ja strategiat, kuten Cotonoun sopimus ja yhteinen Afrikka-EU-yhteisstrategia (Joint Africa EU Strategy, JAES) Niissä molemmissa on poliittinen, taloudellinen ja kehityspoliittinen ulottuvuus. EU:n kehityspoliittinen konsensus sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia ovat suunnannäyttäjiä myös Euroopan Afrikkasuhteille. Muuttoliikkeen hallintaan on syntynyt useita eri raiteita ja prosesseja. Ulkoinen investointisuunnitelma (European External Investment Plan, EEIP) ja Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR) saattavat tuoda yhteistyöhön mukaan erityisesti yksityisen sektorin toimijoita. EU:n ja Afrikan välillä on tiivis yhteistyö rauhan ja turvallisuuden alalla. EU rahoittaa nykyään merkittävissä määrin afrikkalaisia kriisinhallintaoperaatioita Afrikan rauhanrahaston (APF) kautta. Jatkossa on varmistettava, että rahoitus järjestetään niin EU:n kuin AU:nkin kannalta tarkoituksenmukaiselta pohjalta. EU:lla on mittava sotilaallinen ja siviilikriisinhallintapanos Afrikassa, fokuksena on paikallisten kapasiteettien kehittäminen (valtaosa operaatioista on koulutus- ja
kapasiteetin kehittämisoperaatioita). EU-kriisinhallintaoperaatioita on yhteensä yhdeksän, mm. Somaliassa, Sahelin alueella ja Libyassa. 12(17) Vuoden 2014 huippukokous hyväksyi poliittisen julistuksen lisäksi tiekartan vuosille 2014 2017 koskien yhteisstrategia JAES:in toimeenpanoa. Tavoitteena on ollut nostaa EU:n ja Afrikan väliset suhteet aiempaa strategisemmalle tasolle. Ei ole kuitenkaan olemassa yhteneväistä näkemystä siitä, mitä poliittiselle tasolle nostettu strateginen kumppanuus itse asiassa tarkoittaa. Strategisen kumppanuuden puute todettiin keskeiseksi EU-Afrikka-suhteiden ongelmakohdaksi mm. joulukuun 2016 UAN-keskusteluissa, ja samaan lopputulokseen päätyi myös tuore yhteisstrategia JAESin arvio, jota laadittaessa on konsultoitu niin eurooppalaisia kuin afrikkalaisiakin sidosryhmiä. EUH:n ja komission yhteinen 4.5. julkaiseman tiedonannon mukaan poliittinen kumppanuus edellyttää 1) tiiviimpää EU:n ja Afrikan välistä yhteistyötä globaalia hallintaa koskevissa kysymyksissä (ml. YK:n roolin ja sääntöpohjaisen kv-järjestelmän vahvistaminen, ilmasto), 2) poliittisen tason yhteistyön ja vuoropuhelun vahvistamista (säännöllisemmät ministeritason tapaamiset, ei pelkästään UMIt) ja 3) kumppanuuden people-to-people ja business-to-business-ulottuvuuksien vahvistamista. Afrikan osapuoli on arvostellut EU:ta siitä, että keskusteluja ei käydä vertaisten välillä. Yhteistyöagenda saatetaan kokea EU:n sanelemaksi ja EU:n arvot ja viestit ristiriitaisiksi. EU saattaa puolestaan kokea, että Afrikan maat eivät ole osoittaneet riittävää kiinnostusta yhteistyöagendan eteenpäin viemiseksi. Yhdeksi konkreettiseksi ongelmakohdaksi koetaan AU:n toiminnan rahoitus, joka edelleen on pääasiassa AU:n kansainvälisten rahoittajien harteilla (merkittävimpänä EU). Suomi on EU:ssa kannattanut huippukokouksen pääteemaksi nuorisoa, erityisesti nuorisotyöllisyyttä. Nuoriso on myös AU:n teema kuluvana vuonna, joten teemassa tulee hakea yhteisymmärrystä Afrikan oman panostuksen ja EU:n visioiden välillä. Nuoret ovat Euroopan ja Afrikan yhteinen nimittäjä, joka liittyy turvallisuuteen, työttömyyteen, koulutukseen ja liikkuvuuteen. Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu 1,2 miljardista 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Puolet on alle 24-vuotiaita. Nuorille pitää pystyä järjestämään koulutusta ja työpaikkoja niin Afrikassa kuin Euroopassakin. Toisaalta nuoriso on mahdollisuus uusiutua ja modernisoitua ja tarjota kasvavia markkinoita. Suomen tavoitteena on, että huippukokouksen loppuasiakirjoissa näkyisi EU:n tuki Afrikassa erityisesti koulutukseen, tuotekehittelyyn ja innovaatiotoimintaan, sekä mittaviin investointiohjelmiin kuten EU:n ulkoiseen investointiohjelmaan. Suomi tulee valmisteluissa painottamaan erityisesti nuorten naisten ja tyttöjen oikeuksia ja pitämään esillä hyvän hallinnon ja ilmastonmuutoksen teemoja. Näiden teemojen kautta voidaan hallita myös muuttoliikettä. Afrikan osapuolen fokusoinnista ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa, mutta epäviralliset neuvottelut EUdelegaation ja Afrikan Unionin välillä Addis Abebassa ovat käynnissä. Huippukokousta valmisteleva yhteinen Steering Committee ei ole vielä tuonut kaivattua institutionaalista selkänojaa valmisteluille. Käytännössä Afrikan osapuolta saatetaan joutua odottamaan yli AU:n seuraavan heinäkuussa pidettävän huippukokouksen. EU:n puolelta neuvotteluja ja valmisteluja hoitavat EUH ja komissio (DEVCO). Komission uusi puheenjohtaja Moussa Faki on ottanut proaktiivisen otteen mantereen asioiden hoidossa ja fasilitoinnissa. Parin kuukauden aikana hän on matkustanut mantereen konfliktimaissa, tiivistänyt Unionin suhteita YK:hon ja tekee nyt symbolisestikin tärkeän vierailun Brysseliin. EU:n arvioiden mukaan uusi puheenjohtaja on perillä myös EU-Afrikka huippukokouksen valmisteluista ja on todennut, että EU on AU:n tärkein kumppani.
13(17) Pitkin vuotta valmisteluihin ja itse huippukokoukseen sisältyy yksityissektorien ja kansalaisyhteiskuntien tapahtumia. Yksi niistä on Africa EU Business Forum, joka järjestetään Brysselissä Euroopan kehityspäivien yhteydessä 7.6. Suomi selvittää osallistumista eri tapahtumiin ja sivutapahtuman järjestämistä huippukokouksen yhteydessä.
14(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-20Alarcón Eeva 03.05.2017 Asia Afrikan sarvi Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 15.05.2017 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Afrikan sarvi (poliittiset ja turvallisuuskysymykset) 2. SUOMEN TAVOITE Afrikan sarven alue on EU:lle strategisesti tärkeä mm. turvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan näkökulmasta. EU:n täytyy säilyttää aktiivinen roolinsa ja parantaa edelleen toimiensa kokonaisvaltaisuutta alueella. EU:n täytyy aiempaa vahvemmin huomioida Persianlahden maiden toimet ja rooli Afrikan sarvessa, sillä nämä ovat lisänneet alueellisia jännitteitä. Afrikan sarven turvallisuuskysymykset ovat yhä enemmän linkittyneet laajempaan alueelliseen tilanteeseen. EU:n aktiivinen rooli on tärkeää myös puututtaessa hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen. EU on panostanut vahvasti alueen turvallisuuteen ml. kriisinhallinnan keinoin. Pidämme tärkeänä panostaa jatkossa myös konfliktinestoon ja -ratkaisuun sekä rauhanvälitykseen Afrikan sarven alueella. EU:n Afrikan sarven erityisedustajan työn tukeminen on keskeistä. Humanitaarinen kriisi vaikuttaa Afrikan sarven alueen turvallisuustilanteeseen. EU:n täytyy vastata humanitaariseen kriisiin ripeästi ja koordinoidusti yhteistyössä muiden toimijoiden ja alueen maiden kanssa. EU:n on tuettava alueellisia aloitteita pakolaiskysymysten ratkaisuun. Yhteistyö Eritrean kanssa on vaikeaa ja tavoitteisiin tulee suhtautua realistisesti. Etiopia on tärkeä koko alueen vakauden kannalta. EU:n tulee jatkaa rakentavaa dialogia Etiopian hallituksen kanssa maan poliittisten uudistusten edistämiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi myös hätätilan aikana. Somalian uutta hallitusta on tuettava sen pyrkimyksissä maan vakauttamiseksi ja kehityksen aikaansaamiseksi. EU:n viestin maan reformiagendaan liittyen tulee olla selkeät ja johdonmukaiset. Somalian humanitaariseen kriisin on vastattava tehokkaasti, ettei se vie pohjaa uudistuksilta. Etelä-Sudanin tilanne on erittäin huolestuttava. EU:n tulee vaikuttaa Etelä-Sudanin konfliktin osapuoliin väkivaltaisuuksien hillitsemiseksi ja siviilien suojelun turvaamiseksi. Etelä-Sudanin hallitukselle tulee antaa vahvat viestit siitä, että sen täytyy jatkaa rauhanprosessin toteuttamista ja taata humanitaarisen avun perillepääsy.
15(17) 3. NEUVOTTELUTILANNE Afrikan sarven kysymyksistä keskusteltiin UAN:ssa marraskuussa 2011 kun hyväksyttiin EU:n Afrikan sarven strateginen viitekehys, joka loi pohjan EU:n kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle alueella. Lokakuussa 2015 UAN:n hyväksyi viitekehystä täydentävän EU:n Afrikan sarven toimintasuunnitelman vuosille 2015-2020. Toimintasuunnitelman viisi painopistettä ovat: alueellinen turvallisuus ja vakaus, muuttoliike, radikalisaation ja väkivaltaisten ääriliikkeiden vastaiset toimet, nuoret ja työllisyys sekä ihmisoikeudet, oikeusvaltiokehitys sekä demokraattinen hallinto. 4. TAUSTA Afrikan sarven alueen ajankohtaisena huolena on aluetta vaivaava kuivuus: yli 15 miljoonaa ihmistä on välittömän humanitaarisen avun tarpeessa erityisesti Somaliassa, Etiopiassa ja Keniassa. Humanitaarinen tilanne aiheuttaa haasteita myös alueen turvallisuustilanteelle. Se lisää alueen sisäistä muuttoliikettä ja konfliktialttiutta ja vähentänee alueen maiden kiinnostusta neuvotella muuttoliikkeestä mm. palautuksiin liittyvistä kysymyksistä. Afrikan sarven turvallisuuskysymykset ovat yhä enemmän linkittyneet laajempaan alueelliseen tilanteeseen. Persianlahden maat ja viime aikoina erityisesti Arabiemiraatit ovat lisänneet poliittista ja sotilaallista vaikutusvaltaansa alueella. Myös Jemenin konflikti heijastuu Afrikan sarveen. EU:n Afrikan sarven erityisedustaja Alexander Rondos on korostanut Persianlahden maiden roolin kasvua alueella. Hän on myös korostanut rauhanvälityksen, alueellisen näkökulman ja alueellisen yhteistyön edistämisen merkitystä Afrikan sarven konfliktien ratkaisussa. EU on panostanut vahvasti Afrikan sarven turvallisuuteen mm. Somaliaan kohdistuvien omien kriisinhallintaoperaatioidensa (EUTM Somalia, EUCAP Somalia, EUNAVFOR Atalanta) kautta. EU rahoittaa vahvasti myös Afrikan Unionin Somalian rauhanturvaoperaation AMISOM:n toimintaa. EU:n rahoittaessa afrikkalaisia kriisinhallintaoperaatioita on varmistettava, että jatkossa rahoitus järjestetään niin EU:n kuin AU:n kannalta tarkoituksenmukaiselta pohjalta. Suomi painottaa tarvetta jatkaa tiivistä EU:n ja Afrikan välistä yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden, ml. konfliktineston, alalla sekä tukea kriisinsietokyvyn (resilienssin) vahvistamista. Saudi- Arabian ja erityisesti Arabiemiraattien yhteistyö Eritrean kanssa on vahvistanut Eritrean asemaa. Eritreaan on perustettu Arabiemiraattien sotilastukikohta. Arabiemiraatit ovat sopineet sotilastukikohdan perustamisesta myös Somalimaahan, mikä on ärsyttänyt Somalian keskushallintoa. Lisäksi Egypti on entistä enemmän osoittanut kiinnostusta alueen kysymyksiin. Alueen keskeinen toimija Etiopia on katsellut tilannetta huolestuneena, samaan aikaan kun se on joutunut ponnistelemaan oman sisäisen tilanteensa rauhoittamiseksi. Etiopiaan julistettiin kuuden kuukauden mittainen hätätila laajamittaisten levottomuuksien jälkeen lokakuussa 2016. Tilanne maassa on rauhoittunut, ja hätätilan rajoituksia on hieman höllennetty. Hätätilaa on kuitenkin päätetty jatkaa heinäkuun 2017 loppuun. Maan johto on luvannut toteuttaa joitakin poliittisia uudistuksia ja se käy dialogia oppositiopuolueiden kanssa. Etiopian turvallisuusviranomaiset ovat tehneet laajamittaisia pidätyksiä poliittiseen liikehdinnän ja tyytymättömyyden tukahduttamiseksi. Hallituksen mukaan yli 10.000 ihmistä pidätettiin, mutta osa pidätetyistä on myöhemmin vapautettu. EU on käynyt dialogia Etiopian hallituksen kanssa ja korostanut poliittisten uudistusten kiirehtimistä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista myös hätätilan aikana.
16(17) Eritrean ja Etiopian välit ovat pysyneet huonoina, eikä ajankohta ole ollut otollinen maiden välisen rajakiistan ratkaisulle. Etiopian hallitus on kuitenkin aivan äskettäin indikoinut muutosta Eritrean politiikkaansa. Tulevan politiikan tavoitteena on sanottu olevan pysyvän rauhan luomisen maiden välille. EU kehotti korkean edustajan lausunnolla 13.4.2017 osapuolia aktivoitumaan Eritrean ja Etiopian rajakomission 15 vuotta sitten tehdyn päätöksen toteuttamiseksi. EU, Suomi ja eräät muut EU-maat käyvät dialogia Eritrean hallituksen kanssa maan avautumiseksi ja uudistusten aikaansaamiseksi. Yhteistyö Eritrean kanssa on kuitenkin haasteellista ja tavoitteisiin on suhtauduttava realistisesti. Somalian vaaliprosessi saatiin päätökseen valitsemalla maalle uusi presidentti ja parlamentin ylä- ja alahuoneet. Prosessi oli vuoden 2012 vaaliprosessia laajamittaisempi, kun parlamentin valintaan osallistui nyt yhteensä 14.000 valitsijamiestä. Positiivisena askeleena pidetään myös naiskansanedustajien entistä suurempaa osuutta parlamentissa. Odotukset presidentti Mohamed Abdullahi Mohamedia eli Farmajoa ja pääministeri Hassan Khairea kohtaan ovat korkealla. Maalle on luotu laajapohjainen hallitus. Somalian uuden johdon tehtäväkenttä on laaja ja vaativa. Yli puolet maan väestöstä (yli 6 miljoonaa ihmistä) kärsii kuivuudesta ja nälänhädän uhka on todellinen. Samaan aikaan on edistyttävä reformiagendalla: sovittava maan turvallisuusarkkitehtuurista, federalistisen valtionrakennusprosessin viimeistelystä, perustuslain uudistuksesta, taloushallintoreformista (mukaan lukien korruption vastaiset toimet) sekä valmistauduttava suoriin kansanvaaleihin vuonna 2020/21. Maan turvallisuustilanne jatkuu hauraana, vaikka hallituksen joukot ja Afrikan Unionin rauhanturvaoperaatio AMISOM ovat edenneet al-shabaabin vastaisessa taistelussa. Somalian turvallisuusarkkitehtuurista ja uudistusagendasta on tarkoitus sopia Lontoon korkean tason konferenssissa 11.5.2017. Kokouksessa on tarkoitus sopia myös uudesta Somalian hallinnon ja avunantajien välisestä kumppanuussopimuksesta (New Partnership Agreement - NPA) edellisen ns. Somalian kompaktin umpeutuessa vuoden 2016 lopussa. Turvallisuussektorin uudistamisesta on viime viikkoina käyty tiiviitä keskusteluja Somalian keskushallinnon, aluehallintojen sekä keskeisten turvallisuussektorin tukijoiden eli ns. S6-ryhmän maiden (Arabiemiraatit, EU, Iso-Britannia, Turkki, Yhdysvallat,YK) kesken. Turvallisuussektorin vahvistaminen on tärkeää myös siksi, että voidaan alkaa suunnitella AMISOM:n vetäytymistä Somaliasta vuoden 2018 jälkeen. EU antoi Somaliasta päätelmät 3.4.2017. Päätelmissä ilmaistiin huoli maan humanitaarisesta kriisistä ja turvallisuustilanteesta ja korostettiin turvallisuussektorin reformin ensisijaisuutta reformiagendalla. Lisäksi kehotettiin Somalian hallintoa viimeistelemään perustuslakiuudistus ja toteuttamaan valtiovarainhallinnon uudistukset. EU ilmaisi päätelmissä tukensa myös alueellisen kehitysjärjestön IGAD:n (Intergovernmental Authority on Development) Nairobin valtionpäämieskokouksessa 25.3.2017 sovituille aloitteille kestävien ratkaisujen löytämiselle somalipakolaisten tilanteeseen alueella. Päätelmissä todetaan tarve EU:n ja Somalian väliselle rakentavalle dialogille muuttoliikekysymyksissä. Sudanin tilanne on osittain muuttunut USA:n päätettyä poistaa suuren osan pakotteistaan vuoden 2016 lopulla. Taustalla on mm. Sudanin yhteistyö terrorismin vastaisessa taistelussa ja Yhdysvaltain kaupalliset intressit erityisesti öljy- ja kaivannaisteollisuudessa. Presidentti Bashir on vahvistanut asemiaan ja onnistunut parantamaan suhteitaan alueen maihin pl. Egyptiin. Darfurin ja ns. kahden alueen aseelliset ryhmät ovat heikentyneet. Bashirin aloittama kansallinen dialogi on saatu päätökseen ja useita suosituksia uudistuksista on tehty ml. hallituspohjan laajentaminen ja perustuslain uudistus. Osa oppositiosta suhtautuu epäillen siihen, että suositukset johtaisivat todelliseen demokratiakehitykseen. Maan ihmisoikeustilanne jatkuu huonona ja taloustilanne on heikko. Tukea Sudan saa erityisesti Saudi-Arabiasta ja Kiinasta.
17(17) Etelä-Sudanin tilanne on säilynyt erittäin huolestuttava presidentti Salva Kiirin ja entisen varapresidentti Riek Macharin joukkojen välillä joulukuussa 2013 alkaneista aseellisista yhteenotoista lähtien. Väkivaltaisuudet ovat laajentuneet ja maa on toisiaan vastaan taistelevien militioiden hallussa. Maan kahdelle alueelle on julistettu nälänhätä, joka on sekä konfliktin että kuivuuden aiheuttama. YK:n, alueellisen kehitysjärjestö IGAD:n (Intergovernmental Authority on Development) ja Afrikan Unionin toimet vuoden 2015 rauhansopimuksen toteuttamiseksi eivät johtaneet tulokseen. Presidentti Kiir on aloittanut kansallisen dialogin, mutta oppositio ja muut ryhmittymät eivät ole pitäneet prosessia vilpittömänä ja riittävän inklusiivisena. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Afrikan sarvi, Afrikka YUTP, UAN Ulkoasiainneuvosto, YTPP, YUTP, itäinen kumppanuus UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM