Viranomainen ostoksilla muuttuvilla liikennemarkkinoilla Tilaisuudessa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2017, 2.11.2017 Minna Soininen, toiminnanjohtaja, DI, Suomen Paikallisliikenneliitto ry
Suomen Paikallisliikenneliitto ry Joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavien kaupunkien ja kaupunkiseutujen viranomaisten joukkoliikenteen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Varsinaiset jäsenet ovat Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin ja Salon kaupungit sekä Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Jäsenyhteisöjen järjestämässä joukkoliikenteessä kuljetettiin vuonna 2016 yhteensä yli 460 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista.
Ostot, milj. Bussit Kuljettajat Ostot, milj. Bussit Kuljettajat Ostot, milj. Bussit Kuljettajat Sopimusliikennemarkkinan kokoa 415 Raideliikenne 232 1366 Raideliikenne 290 4500 100 500 1400 62 450 1000
Lait ja hallintorakenteet muuttumassa Liikennepalvelulaki toteuttaa hallituksen kärkihanketta, jossa rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Liikennesektorilla poistetaan uudenlaisten digitalisaatiota hyödyntävien palvelujen kehittämisen esteitä. Toteutetaan norminpurun kärkihanketta ja hallitusohjelman mukaisia säästötoimenpiteitä. Laki yhdistää ja lyhentää entisiä henkilö- ja tavaraliikennettä koskevia lakeja. Kuumat teemat; digitalisaatio, deregulaatio, uudet liikennemuodot, alustatalous, MaaS. Maakuntauudistus ja terveyspalvelujen uudelleen organisointi Valinnan vapaus, yksityisten palvelujen käyttö. Hallinto maakuntiin, maakuntien perustaminen. Maakunnille ELYjen tehtävät.
Viranomaisten toimintaa ohjaa, muun muassa Hallintolaki. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti. Asiallista ja puolueetonta toimintaa. Hyvä hallintotapa; palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus, neuvontavelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus ja viranomaisten yhteistyövelvoite. (Joukkoliikennelaki ja) EU:n palvelusopimusasetus. Tulevaisuudessa Liikennepalvelulaki ja EU:n palvelusopimusasetus Hankintalaki, uusi voimaan 1.1.2017. Erityisalojen hankintalaki. Kansalliset kynnysarvot nousivat, tarjoajien kelpoisuusmenettelyssä tarjoaja vakuuttaa toimivansa lakien mukaan, todistukset ja rekisteriotteet kenties vain voittajalta. Toimivaltaiset viranomaiset hankkivat uuden hankintalainsäädännön mukaan Erityisalojen hankintalakia soveltamalla. Tilaajavastuulaki. Tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä luoda yrityksille ja julkisoikeudellisille yhteisöille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot, Valtiovarainministeriö. Sopimusehtoja on käytetty valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden julkisten hankintayksiköiden hankinnoissa. JYSE 1994, JYSE 2009 TAVARAT ja JYSE 2009 PALVELUT, JYSE 2014. JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2015). Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta.
Viranomaisten toimintaa ohjaa, mm Kunnan toiminnanohjaus, ylätaso Kuntastrategia- ja suunnitelma Ympäristötavoitteet Kunnan talousarvio ja -suunnite (sisältäen joukkoliikenteen määräraha) Hallintosääntö Konserniohjeet Yhteistoimintasopimus (seudulliset toimivaltaiset), järjestämistapapäätös Esimerkiksi joukkoliikenteen toiminnanohjaus Yhteistoimintasopimus, järjestämistapapäätös Joukkoliikenteen määräraha Palvelutasopäätökset, asiakastarpeisiin ja liikkumistarpeisiin pohjaten. Hankepäätökset perusteluineen, vaikutukset ja kustannusarviot. Palvelujen hankinta; kilpailuttaminen ja sopimukset Hankintapäätökset. Sovitut yhteistyömuodot; sopimuksen aikainen yhteistyö ja kumppanuus Muut lautakunnan/jaoston/kuntayhtymän ja kunnanvaltuuston päätökset Sopimuksen aikainen toteutumisen seuranta Määritellään kilpailuttamisasiakirjoissa ja sopimuksissa sekä muissa ohjeissa (mm. palvelu- ja myyntiohje). Ja aina tietenkin lain määrittelemät velvoitteet Sote- ja sivistystoimen toiminnanohjaus
Tiedot palveluista, voimaan 1.1.2018 Olennaiset tiedot avoimesti saataville Liikennepalvelulaissa edellytetään, että henkilöliikenteen liikkumispalveluiden tarjoajan on tarjottava liikkumispalvelua koskevat olennaiset reitti-, pysäkki, aikataulu-, hinta- ja saatavuustiedot. Tiedot on tarjottava avoimen rajapinnan kautta ja koneluettavassa vakiotietomuodossa. Tämä helpottaa liikennepalvelujen suunnittelua sekä tukee liikenteen välitys- ja yhdistämispalvelujen kehittymistä Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus Lippu- ja maksujärjestelmien on oltava tie- ja raideliikenteessä muiden liikkumispalvelun tarjoajien saatavilla avoimen rajapinnan kautta niin, että matkustajalle voidaan tarjota vähintään kertamatkaan oikeuttava lippu koko matkaketjun osalta. Tästä vaatimuksesta voivat kuitenkin pienet, paikalliset yritykset poiketa Yhteentoimivuus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen kautta tilataan liikkumispalveluita vain sellaisilta palveluntarjoajilta, joiden lippu- ja maksujärjestelmät ovat yhteentoimivia. LVM:n Faktalehdet https://www.lvm.fi/liikennekaari
Joukkoliikenne liikennepalvelulaissa Liikennelupa Nykytilanne: Suomessa markkinaehtoiseen liikenteeseen tarvitaan joukkoliikenneluvan lisäksi reittikohtainen reittiliikennelupa ja kutsuliikenteeseen oma kutsujoukkoliikennelupa. EU-sääntelyssä ei näitä vaadita. Yrittäjäkoulutus on pakollinen. Muutos: Joukkoliikenneluvan tilalle tulee henkilöliikennelupa, joka oikeuttaa myös taksiliikenteen harjoittamiseen. Lupa voimassa 10 vuotta. Reitti- ja kutsuliikenneluvat poistetaan. Vaatimus yrittäjäkoulutuksesta poistetaan. Vaikutus: Alalle tulo helpottuu. Yritykset voivat laajentaa ja monipuolistaa liiketoimintaansa EU:n palvelusopimusasetus PSA Nykytilanne: PSA:n mukaan toimivaltaiset viranomaiset voivat maksaa korvauksia julkisen liikenteen harjoittamisesta ja/tai asettaa yksinoikeuksia tietynalueen liikennöintiin. Asetuksessa ei oteta kantaa menettelyyn, jolla asetetut yksinoikeudet on jäsenvaltioissa turvattava. Suomessa on ollut käytössä kansallista, markkinaehtoista liikennettä koskevaa lisäsääntelyä (reittiliikennelupavaatimus), jolla on myös suojattu PSA:n mukaan järjestetty liikenne. Muutos: Viranomaiset voivat edelleen järjestää liikennepalveluita palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Reittiliikennelupasääntelystä luovutaan ja mahdolliset yksinoikeudet vahvistetaan jatkossa hallintopäätöksellä. Ilmoitettava toiminnan aloittamisesta ja muutoksista 60 päivää aikaisemmin Liikennevirastolle. Vaikutus: Markkinoille pääsy helpottuu ja hallinnollinen taakka kevenee. LVM:n Faktalehdet https://www.lvm.fi/liikennekaari
Velvoitteita muutoksista ilmoittamiseen ja markkinatilanteen seurataan Lain Viranomaiset ja valvontaosassa: Liikennevirasto seuraa liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa ja sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä. Liikkumispalvelun tarjoajalla on velvollisuus liike- ja ammattisalaisuuden estämättä toimittaa määräajoin harjoittamansa liikenteen tarjontaa ja toteutunutta kysyntää koskevat tiedot Liikennevirastolle 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi sekä tilastointia ja tutkimusta varten. Henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan on lisäksi ilmoitettava säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisista muutoksista Liikennevirastolle viimeistään 60 päivää ennen suunnitelman toteuttamista siltä osin kuin tiedot eivät ole saatavilla III osan 2 luvun 1 :n mukaisista rajapinnoista. Tiedot on toimitettava maksutta. Liikennevirastolla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa saamiaan tie..jos toimivaltaiset viranomaiset toimivat III osan 3 luvun 10 :ssä tarkoitetulla tavalla julkisen henkilöliikenteen alalla, niiden on suunniteltava palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina ja tavoiteltava kaikkien henkilökuljetusten yhteensovittamista. Suunnittelussa asiakkaiden liikkumistarpeisiin perustuvat markkinaehtoisesti syntyvät palvelut ja julkisesti hankitut palvelut on sovitettava yhteen. Viranomaisten on liikkumispalveluita suunnitellessaan kuultava alueella toimivia henkilöliikennepalveluiden tarjoajia sekä toimittava yhteistyössä muiden viranomaisten ja kuntien kanssa.
Joukkoliikenne- ja henkilökuljetustehtävät Liikennepalvelut syntyvät markkinaehtoisesti (liikennepalvelulain henki). Mikäli halutaan markkinaehtoista monilukuisempia tai laadukkaampia palveluja, on toimivalta 26 joukkoliikenteen toimivaltaisella viranomaiskaupungilla ja kaupunkiseudulla ja yhdeksällä ELY-keskuksella. Muut kuin toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä täydentäviä liikenneostoja kunnassaan Kunnat vastaavat vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolakien mukaisista kuljetuksista ja koulukuljetuksista, ja Kela sairausvakuutuslain sekä 2. asteen opiskelijoiden kuljetusten tukemisesta. Joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin käytetään noin miljardi euroa vuosittain Suora rahoitus joukkoliikenteelle noin 339,3 miljoonaa (2015) Matkakustannusten korvaukset 644 miljoonaa euroa (2015) kunnat noin 67 % ja valtio (Kela) noin 32 % Lähteestä riippuen luvut vähän erilaisia. Kunnat rahoittivat 2015 joukkoliikennettä yhteensä 422 milj. eurolla. Valtio rahoitti kuntien ja ELY-keskusten järjestämää joukkoliikennettä yhteensä 54 miljoonalla eurolla (noin 11 prosenttia kustannuksista).
Milj. Julkisen liikenteen liikevaihto Liikevaihto Julkisen tuen osuus liikevaihdosta 1200 Taksiliikenne 1076 milj. 42 % 1000 800 600 400 Junaliikenne 413 milj. 16 % Bussiliikenne 1093 milj. 42 % 200 0 45 % 41 % 16 % Bussiliikenne Taksiliikenne Rautatieliikenne Julkinen tuki Muu liikevaihto 3.11.2017 Lähde: Julkisen liikenteen suoritetilasto 2015, Liikenneviraston tilastoja 6/2017 Selvitys henkilöliikenteen järjestämistavoista maakuntauudistuksessa 11
Nykylait; kaksi vaihtoehtoa järjestää joukkoliikenne Joukkoliikenne voidaan järjestää joko markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetukse n (1370/2007) mukaisesti. Liikenne on järjestettävä palvelusopimusasetukse n (PSA) mukaisesti, kun toimivaltainen viranomainen on päättänyt varmistaa sellaisten joukkoliikennepalveluide n tarjoamisen, jotka ovat mm. monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia palveluita kuin palvelut, joita voitaisiin tarjota pelkästään markkinoiden ehdoilla. Joukkoliikenne on markkinaehtoista silloin, kun liikennettä ei tueta julkisesti. Julkinen tuki tarkoittaa niin liikennepalvelun hankintaa julkisena hankintana, kuin myös välillistä tukea markkinaehtoiselle liikenteelle lippujen asiakashintojen alentamiseksi. Julkisen palvelun velvoite <> yksinoikeus Kun liikennettä tuetaan julkisin varoin, on liikenne pääsääntöisesti kilpailutettava. Poikkeuksena tästä on viranomaisen oma tuotanto (Helsingin raitiotie- ja metroliikenne sekä osin Tampereen, Turun ja Porin linjaautoliikenteessä.) Poikkeuksena tästä on ollut raideliikenne, mutta tämäkin on muuttumassa ja suomalaisen raideliikenteen markkinoille pääsy on vapautumassa.
EU-palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain jälkeen Joukkoliikenneviranomaisten järjestämä ja subventoima yleensä kilpailutettu liikenne (PSA-liikenne), joka edustaa noin 85 % maamme linjaautoliikenteen matkoista ja yli 70 % myös matkustajakilometreistä (tyypillisesti suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen liikenne sekä valtaosa ELY-järjestämisvastuulla olevasta liikenteestä) Matkustajamäärän voimakasta nousua ja hyvin hallinnassa pysyneet kustannukset. Pelkkiin asiakastuloihin perustuva markkinaehtoinen liikenne (tyypillisesti pikavuoroliikenne) Markkinoiden avautumista hyvän kysyntäpotentiaalin alueella, hintojen laskua, palveluiden kysynnän nousua, ainakin tilapäistä yritysten kannattavuuden heikentymistä. Maaseutumaisilla alueilla edelleen kysynnän laskua. (näin tapahtui aikaisemminkin huolimatta kasvaneista seutulippu- ja kaupunkilipputuista) Uuteen tilanteeseen pitkillä siirtymäajoilla - 2019
Vielä joukkoliikennelain siirtymäaikoja menossa Vanhat linjaliikenneluvat yksinoikeuksilla olivat voimassa 2014 saakka (useissa kaupungeissa) tai jopa 10 vuotta 2019 saakka. Joitain lippusubventiosopimuksia vielä voimassa siirtymäaikojen ja vanhojen siirtymäajan sopimusten ylläpitämiseksi. Edellisen Joukkoliikennelain tuomaa muutosta ei ole vielä läpikäyty. Mitä palveluja syntyy, mitkä toimivat markkinaehtoisesti, mitkä asiakashinnat/lipputuotteet. Isoin muutos pitkämatkaisessa liikenteessä, Onnibus ensimmäiset reittiliikennelupahakemukset 2012, uutisoitiin saadun uusia joukkoliikenteen asiakkaita ja kovaa kilpailua junaliikenteelle (5,5 miljoonaa matkaa/vuosi) Myös markkinoiden avautumista hidastavaa toimintaa. * Liikennepalvelulain myötä liikennepalvelualalle tulo helpottuu, mahdollisuus yrityksille monipuolistaa toimintaa. * Kilpailu- ja kuluttajaviraston määräys lopettaa kilpailunrajoitus ja esitys markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi, 25.1.2016, Dnro 192/14.00.00/2011)
Markkinaehtoinen <> PSA
Liikennekaarta edelsi vaihe, joka lähti liikkeelle esityksestä: Tavoitteena on, että joukkoliikennemarkkinat toimisivat aidosti siten, että viranomainen vastaisi vain siitä liikenteestä, joka ei synny markkinaehtoisesti. Muilla alueilla kilpailu toimisi vapaasti ja sitä kautta tarjolla olisi enemmän palveluita ja niiden hinnat olisivat laskeneet kilpailun myötä. Säädöshankepäätös, LVM/385/03/2015, 19. 02.2015
Päätösesitys järjestämistavan muutoksesta http://salo.tjhosting.com/cg i/drequest.php?page=me etingitem&id=20173875-4 http://salo.tjhosting.com/cgi/drequest.php?pag e=meetingitem&id=20173866-6
Liikennepalvelulain jälkeen Palveluseteli joukkoliikenteen lainsäädännössä? Toimivaltainen viranomainen päättää Tätä reittiä kun halutaan monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai asiakkaille markkinaehtoista edullisempia palveluja kuin markkinaehtoisesti syntyisi. Markkinaehtoisesti syntyvä palvelutaso riittävä, ei tarvetta julkiseen rahoitukseen Markkinaehtoisesti syntyvä palvelutaso ei riitä, tarvitaan julkista rahoitusta. Markkinaehtoiset palvelut ja reittiliikenneluvat joukkoliikennelain mukaan. Palvelusopimusasetuksen mukaan järjestetyt liikennepalvelut Palveluseteli? Julkinen rahoitus Yleinen sääntö Oma tuotanto Hankinta PSA:n, joukkoliikennelain ja kansallisten hankintalakien mukaan tai suorahankinta
Palvelusopimusasetuksen soveltaminen Suomessa (Liikennepalvelulain I vaiheen kuvausta) Voimassaolevaa joukkoliikennelakia valmisteltaessa on selvitetty perusteellisesti, voidaanko joukkoliikenteen palvelut järjestää jotenkin muuten kuin puhtaasti markkinaehtoisella liikenteellä tai palvelusopimukseen perustuvalla liikenteellä (HE 110/2009 vp). Valmistelussa ilmeni, että muita vaihtoehtoisia liikenteen järjestämistapoja ei ole. Ratkaisua perusteltiin muun muassa palvelusopimusasetuksen 1 artiklan sanamuodolla, unionin tuomioistuimen ratkaisulla tapauksessa Altmark (Asia C-280/00, jossa tuomioistuin totesi palvelusopimusasetusta edeltäneen asetuksen 1191/69 mukaisen järjestelmän olevan pakottava) sekä sillä, että jäsenvaltioiden omien järjestelmien soveltaminen asetuksen rinnalla johtaisi nopeasti siihen, että asetus menettäisi merkityksensä eikä sääntelyllä tavoiteltua oikeusvarmuutta saavutettaisi. Tämän johtopäätöksen tueksi on saatu myös komission vahvistus vuonna 2008. Palveluseteli on mukana jo valtion talousarviossa 2018 joukkoliikennepalveluille mahdollisena käyttökohteena. Selvittämättä suhde PSA:han. Selvityksessä onko kiellettyä vai sallittua valtionapua.
Matkaketjut; kertaliput yhdellä ostolla X + Y + Z Matkustus kaupunkiseudulla, eri tuotteita hintoja ja eri lipputeknologioita Kertalippu Mikkelissä, X euroa VR junalippu, Y euroa HSL kertalippu, Z euroa Keskuskaupungin kuukausilippu 56-88 euroa (tarve 10 kertaa/vko) Yrittäjän 1 44-matkan sarjalippu, 294 euroa (tulotarve tällä palvelulla 5 kertaa/vko) Yrittäjän 2 44-matkan sarjalippu pikavuoroihin 400 euroa (tarve 3 kertaa/vko) ELY-keskuksen ostovuorojen vyöhykekausilippu X euroa (tarve paluu 2 kertaa/vko) Kertalippujen hinnat Matkahuolto noudattaa lipunmyynnissä bussiyrittäjien ilmoittamia hinnastoja ja alennusehtoja. Kertalippujen hinnat löytyvät Matkahuollon verkkokaupasta. Mikkeli Juva esim. 4 euroa/matka
Huomioita Mikään viranomainen tai palveluntarjoaja ei voi taata lippujen yhteentoimivuutta eri toimijoiden välillä (markkinaehtoiset palvelut, PSA:n mukaan järjestetyt palvelut). Markkinaehtoinen hinnoittelee vapaasti ja käyttää omia lipputuotteitaan (paljousalennuksiaan), vaikka (kortti)teknologiat olisivatkin yhteneviä. Esimerkiksi päivittäistä matkustusta palveleva todellinen yhteentoimivuus markkinaehtoiseen ja viranomaisen järjestämään liikenteeseen syntyy käytännössä vain sopimuspohjaisesti. Asiakkaat käyttäisivät palveluja, jotka ovat markkinaehtoishintaista palvelua edullisempia.
Alustat ja integraation tasot, yksi tapa esittää Yhteiskunnallisten tavoitteiden yhdistäminen Johtaminen ja PP-yhteistyö Palvelutarjonnan yhdistäminen Yhdistely/hinnoittelu - vastuut Maksamisen yhdistäminen Kertamatka löydä, varaa ja maksa Trips.com <-> Hotels.com Tiedon yhdistely Multimodaali reittiopas, hintatieto Ei yhdistelyä Yksittäiset palvelut Meillä ei ole kansallista liikennepalvelutiedon informaatioalustaa!! Mutta luettelo rajapinnoista on
Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö 25 % 7 % 12 % autot kioskit 15 % omat palvelupisteet 41 % netti ulkoistetut palvelupisteet Asiakasta ohjaa merkittävästi mm. maksamisen hinta.
Myyntikumppania hankkimassa Syrjimättömin ehdoin. Pidetään yllä niitä myyntikanavia, jotka myy. Taustalla usein julkinen hankinta, jolla halutaan selvittää myynnin hinta eli hankkia lopulta asiakkaalle mahdollisimman edullisia tapoja maksaa, ja kun kyseessä fyysiset toimipisteet, esimerkiksi maantieteellisesti mahdollisimman kattava ja joku esteetön. Myyntiprovisio on tuloa tekijälleen, osa julkisen palvelutoiminnan kustannusta/hintaa = tulkittu, että edellyttää julkista hankintaa, myös tilaajavastuun huomiointia, ellei syrjimättömin ehdoin kaikille halukkaille. Lainsäädäntö velvoittaa myyntirajapinnan aukaisuun; https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/yhteistyo/kansallinenyhtei styo/yhteishankkeet/lippu-jamaksujarjestelmanyhteentoimivuushanke.html Kertalippu. Asiakkaan puolesta-asiointi muissa lipputuotteissa tai alennuksissa (II-vaihe) Viranomaiset olleet sillä kannalla että myynti aina sopimuspohjaisesti.
Muistilistaa julkisesti rahoitetun liikenteen järjestäjälle tai kuljetuspalvelun järjestäjälle TVV: Kertalipun myyntirajapinnan avaaminen. Henkilökuljetuksia hoitava hallintokunta: palveluliikenteet, asiointitaksit? (poikkeuksena pienet, paikalliset) TVV: Olennaiset tiedot toimitettava saatavaksi rajapintaan. Kunta tai TVV täydentävien ostojen tekijänä henkilökuljetuksia varten; toimitettava rajapintaan, kun liikkumispalvelut on kaikille avoimia? (palvelu- ja kutsuliikenteet, koululaiskuljetukset?) TVV: Hallintopäätös PSA -yksinoikeudesta. TVV hankinnoissa: Lipputuotteisiin perustuvien matkustusoikeuksien oltava todennettavissa viestintäverkon kautta yleiskäyttöisen teknologian avulla taustajärjestelmästä. Muiden kuin TVV kuntien hankinnat jäävät ulkopuolelle Mitä käytännössä tarkoittaa maksujärjestelmävaatimuksina; katso Liikenneviraston ohjeistus TVV tehtävä liikennepalvelulaissa: Markkinaehtoisten ja hankittujen palvelujen yhteensovittaminen. Tarjonnan seuraaminen rajapintaluettelosta? Virastot ja LVM jalkautuneet koulutuskierrokselle, materiaalit/esitykset; https://www.liikennevirasto.fi/liikennepalvelulaki/koulutukset#.wfjkzrpuk3b
Muistilistaa Muutosreagointikyvykkyyttä (markkinaehtoisen palvelun lakkaamistilanteet) Nykyisten sopimusten hintaperusteiden tarkistaminen, että pätevät myös tulevassa lainsäädännössä. Hankintalaki ja markkinaehtoisten palvelujen normaali hintakehitys -> markkinaehtoisissa liikennepalveluissa hoidettavien lakisääteisten kuljetusten/ hintojen kilpailuttaminen. Maakuntien tulo: sopimusten siirtomahdollisuus. Hankintalaista: suositellaan markkinakartoitusta ennen hankinnan toteuttamista. Ja yritysten/tarjonnan seuraaminen rajapintaluettelosta? Palvelujen tarkoituksenmukaisuus ja niiden markkinoilta hankkiminen kustannustehokkaasti; hyvä suunnittelu ja hankintojen kilpailuttaminen. Hankinnan määrittely tehtävän mukaan; mihin tarpeeseen, millaisia kuljetuksia, millaisella palvelutasolla ja kalustolla, laskutusperusteet, avustuspalveluiden hinnat hintasääntely näissäkin poistuu. Raportointivelvollisuudet. Kokonaisuudet houkuttelevina; erikokoisille yrityksille mahdollisuus tarjota. Kuntaliiton ohjeistusta: https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2017/lakiliikenteen-palveluista-tuo-muutoksia-kuntien-kuljetushankintoihin
Suunnittelu, koordinointi, yhdistely. MaaMaPa
Ostoksilla Näin pitäisi tehdä Palvelua asiakkaille. Edulliseen asiakashintaan. Rohkeutta kokeilla. Sopivassa suhteessa perustekemistä ja uuteen panostamista. Ole ketterä ja nopea reagoimaan. Ole myös pitkäjänteinen. Tiedä, mitä olet hankkimassa. Ole moniosaaja. Huomioi kaikki: asiakastarpeet, lait, poliittinen päätöksenteko, rahoitus, valtionohjaus, paikallinen markkinakenttä. Käytä julkista rahaa läpinäkyvästi ja kustannustehokkaasti.
Joukkoliikenne Tsemppiä kaikille liikennepalvelujen kehittämiseen! Minna Soininen, minna.soininen@pllry.fi toiminnanjohtaja Paikallisliikenneliitto Paikallisliikenneliitto - Finnish Public Transport Association @Paikallisliikenneliitto